torstaina, heinäkuuta 20, 2017

Jos haluat tietää huumorista ja seksuaalisesta vallasta, älä kysy paksulta feministiltä

Mikä on pahempi asia kuin seksuaalinen häirintä? Ei seksuaalista häirintää.

Seksuaalisella vallalla - kuten vallalla yleensäkin - on hyviä ja huonoja puolia. Seksuaalinen valta tarjoaa haltijalleen halutuksi tulemisen kokemuksia, seksiä ja seksillä saatuja etuja. Huonona puolena on ylenpalttinen huomio, mikä voi tuntua seksuaalisen vallan haltijasta häirinnältä.

Samanlaiset vallan haitat ovat olemassa myös rikkailla ja julkkiksilla. Rahan pummaajat ahdistelevat rikkaita ja julkkikset eivät saa hetken rauhaa edes R-kioskilla.

Ihmiset haluavat olla seksikkäitä ja rikkaita siitä huolimatta, että noihin vallan muotoihin liittyy negatiivisia piirteitä. Nuoret naiset laihduttavat ja kuntoilevat hullun vimmalla laittaakseen sexyjä kuvia instagrammiin - saadakseen huomiota, vaikka osa huomiosta on ei-toivottua.

Kaikista pahinta on olla tavallinen mies, ruma nainen tai pelkästään vanha ihminen. Heillä ei ole paljoakaan seksuaalista valtaa, eivätkä he saa osakseen positiivista huomiota. Heitä ei myöskään häiritä, mutta se on laiha lohtu.

Wumo:n sarjakuvassa tiivistetään seksuaalisen vallan ja ilman valtaa olemisen dilemma. Lopputuloksena on 3 tyytymätöntä naista, mutta ainoastaan ruma-Emmi jää paitsi seksuaalisen vallan eduista.

SAARA SÄRMÄN HUUMORIN RAJAT TULIVAT VASTAAN

 

NYT-liite soitti hädissään päivystävälle paksulle feministille, eli Saara Särmälle. Puhelusta syntyi artikkeli Keskiviikkona julkaistu sarjakuva oikeuttaa häirintää ja se ei ole ok – näistä syistä.
”En edes tajua, mikä tässä on hauskaa, että minkä tässä pitäisi nyt naurattaa”, toteaa Särmä ja nauraa. ”Voi kun joku selittäisi, että mikä tässä on tarkoitus olla hauskaa!”

”Sehän on hyvä strategia muutenkin. Jos joku kertoo seksistisen vitsin, pyydä selittämään, miksi tämä on hauskaa”, neuvoo Saara Särmä.
Etpä tietenkään tajua hauskuutta, koska paksuna feministinä tuskin ymmärrät mitään seksuaalisen vallan eduista tai huumorista. Hauskaa tuossa stripissä on erityisesti se, että ruma-Emmi ei pysty valittamaan ääneen mistään, vaikka hänen asemansa on kaikkein kehnoin. Hottikset saavat seksuaalisen vallan etujen lisäksi myös uhrin edut.
”Voi voi, kun sä oot tommoinen hyvännäköinen nainen, joka pärjää maailmassa, mitäs siinä valitat. Ihan kuin olisi oikein, että koska hyvännäköisyys on naisille valuuttaa, heidän häiriköintinsä olisi jotenkin oikeutetumpaa”, Särmä sanoo.
No, Saarahan näyttää itsekin alitajuisesti tajuavan, että hottisten harmit ovat pikkuriikkisiä verrattuna seksuaalisen vallan hyötyihin. Miksi nuo naiset muuten olisivat tehneet itsestään hottiksia? Rumaa naista ottaa pattiin aiheesta, koska hänellä ei ole legitiimiä valituksen aihetta huonommasta asemastaan huolimatta.
Kolmanneksi stripissä esitetään, että naisten pitäisi olla tästä ”häiriköintihuomiosta” innoissaan.
Ei kai "häiriköintihuomiosta" innoissaan tarvitse olla, mutta on syytä tunnustaa rehellisesti, että on parempi olla häiriköity hottis, kuin rumilus ilman häiriöitä.
”En tiedä, mitä lähettäjän päässä liikkuu, mutta tuskin mitään sellaista, että tämä olisi imarteluksi tarkoitettu. Kun samaan aikaan saa vihapostia, ne menee samaan laariin kaikki.”
Hottiksille lähetettyjen "häiriköintiviestien" lähettäjien päässä liikkuu pillun himo. Saaralle lähetetyn vihapostin lähettäjien päässä liikkuu inho, viha ja ällötys. Himoviestit ja inhoviestit eivät mene samaan laariin. Paksuna feministinä Saara ei ymmärrä himoviestien egoa buustaavaa vaikutusta.

Saara väittää olevansa humoristi.

Saara vannoo paljastavansa valtarakenteita huumorin avulla. Saara ei kuitenkaan ymmärrä, miten Wumo paljastaa seksuaalisen vallan rakenteita huumorin avulla.

KUMPI OLISIT MIELUUMMIN, HOTTIS VAI RUMA?

 

Saara, mietipä hetken aikaa rehellisesti käsi sydämellä, kumman vaihtoehdon naiset valitsisivat mieluummin?
  1. Hottiksena ja haluttuna olemisen, vaikka sivutuotteena olisi seksuaalista häirintää
  2. Rumana olemisen, ilman mitään seksuaalista huomiota.
Vastauksen löytämiseksi sinun ei tarvitse kuin katsoa hetki sitä todellisuutta, jossa naiset tekevät valtavan työmäärän tullakseen viehättävämmiksi. Todellisuutta, jossa naiset mainostavat vimmatusti seksikkyyttään somessa, instagrammissa ja pukeutumalla seksikkäästi.

Maailmassa on valtavasti paksuja ja vanhoja naisia, jotka antaisivat pikkusormensa ollakseen hottiksia. Vielä valtavavampi määrä löytyy tavallisia miehiä, jotka haluaisivat olle yhtä haluttuja kuin keskivertonainen.

Vain kourallinen paksuja feministejä yrittää uskotella itselleen ja muille, että sivutuotteena seksuaalisesti häirityksi tuleminen on pahempi asia kuin hottiksena oleminen.

229 kommenttia:

  1. Riina-Maija Palanderilta suorat sanat Suomen tylystä ilmapiiristä – avautuu kipakasti nettiradiossa: ”Kotiäidit ovat täällä roskaa”

    Riina-Maija Palander on ollut kotiäitinä kymmenen vuotta. Hän puhuu aiheesta suorasanaisesti Cafe au lait -blogin haastattelussa.
    Kalle Palanderin vaimo Riina-Maija Palander on puhunut avoimesti kotiäitiydestään ja viime aikoina myös työnhaustaan. IS uutisoi maanantaina Palanderin blogikirjoituksesta, jossa hän ihmetteli työhaastattelua, jossa oli käynyt.

    – Sinänsä mielenkiintoinen kokemus hakea työtä, jonka osaat tehdä vaikka unissasi ja itseasiassa pystyisit johtamaan koko konseptia, mutta silti istua haastateltavan penkillä hymyillen toisen kysellessä idiootteja kysymyksiä, Palander kummasteli ja herätti paljon keskustelua suoralla kirjoituksellaan.

    Nyt Palander puolestaan puhuu kotiäitiyden arvostuksen puutteesta Cafe au lait -blogin podcast-haastattelussa. Haastattelusta uutisoi ensin Me Naiset.



    Riina-Maija Palanderilta suorat sanat Suomen tylystä ilmapiiristä – avautuu kipakasti nettiradiossa: ”Kotiäidit ovat täällä roskaa”

    Julkaistu: 19.7. 22:19
    Jaa36TwiittaaSähköposti
    PODCAST Riina-Maija Palander on ollut kotiäitinä kymmenen vuotta. Hän puhuu aiheesta suorasanaisesti Cafe au lait -blogin haastattelussa.
    Kalle Palanderin vaimo Riina-Maija Palander on puhunut avoimesti kotiäitiydestään ja viime aikoina myös työnhaustaan. IS uutisoi maanantaina Palanderin blogikirjoituksesta, jossa hän ihmetteli työhaastattelua, jossa oli käynyt.

    – Sinänsä mielenkiintoinen kokemus hakea työtä, jonka osaat tehdä vaikka unissasi ja itseasiassa pystyisit johtamaan koko konseptia, mutta silti istua haastateltavan penkillä hymyillen toisen kysellessä idiootteja kysymyksiä, Palander kummasteli ja herätti paljon keskustelua suoralla kirjoituksellaan.

    Nyt Palander puolestaan puhuu kotiäitiyden arvostuksen puutteesta Cafe au lait -blogin podcast-haastattelussa. Haastattelusta uutisoi ensin Me Naiset.


    Palanderit asuvat tällä hetkellä Virossa. Suomessa ei Riina-Maija Palanderin mukaan arvosteta kotiäitejä, toisin kuin ulkomailla.

    Palander on ollut kymmenen vuoden ajan kotiäitinä ja perheessä on neljä lasta.

    – Suomessa äitejä ei arvosteta ollenkaan. Kotiäidit ovat Suomessa maan roskaa – Suomessa äitiys on niin maan alle haudattu ja vie sinulta kaiken arvon. En ymmärrä, miten Suomessa kotiäidit pysyvät hengissä henkisesti.

    Riina-Maija Palander jatkaa podcastissa tiukkaan sävyyn aiheesta.

    – Suomalaiset ovat sitä mieltä, että kotiäidit eivät tee mitään. Suomessa lyödään suurperheen äiti -leima otsaan, ihan kuin olisi joku maatalon emäntä, joka punnertaa maitotonkkien kanssa. Ihan jäätävää.

    – Suomessa en ensimmäisenä rupea kertomaan, että mulla on neljä lasta, vaan mieluummin haluaisin sanoa, että olen markkinointipäällikkö digifirmassa. Se on Suomen kirous.

    Hän puhuu haastattelussa myös siitä, kuinka on noussut miehensä ja perheen yhteisten tv-ohjelmien kautta julkkikseksi Suomessa.

    – Minusta on haluttu leipoa kotiäitien äänitorvi ja se on ihan ok, mutta täytyy muistaa, että kyllähän tuo on tehnyt aika paljon töitä tuo ihminen. Minusta on tehty rassukkaäiti.

    VastaaPoista
  2. Professori: Suomi ei pysty suojelemaan naisia väkivallalta -"Suojelun hakeminen pitkälti uhrin vastuulla"

    Suomessa naisia ei pystytä suojelemaan väkivallalta tai sen uhkalta riittävän hyvin, sanoo oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen emeritaprofessori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta.

    Nousiaisen mukaan Suomessa suojelun hakeminen on pitkälle uhrin itsensä vastuulla ja viranomaisten huomio keskittyy tekijään. Nousiaisen mukaan esimerkiksi viranomaiset voivat hakea lähestymiskieltoa sitä tarvitsevalle, mutta pääsääntöisesti uhri joutuu tekemään sen itse.

    – Länsi-Euroopassa perinteisesti ajatellaan, että nainen on heikko ja lain pitää suojella häntä väkivallalta. Suomessa tällaista ajattelua ei niinkään ole.

    Yksi ongelma on Nousiaisen mukaan myös poliisin resurssit.

    – Ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista, että väkivallan uhri saisi poliisilta suojelua pidemmäksi aikaa, että poliisi esimerkiksi vartioisi uhrin kotia.

    "Vakava ihmisoikeusongelma"
    Professori Nousiainen teki kahden muun suomalaisjuristin kanssa vuodenvaihteessa Suomesta valituksen YK:n CEDAW-komitealle, joka valvoo naisten syrjinnän poistamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa. Valituksen mukaan Suomi ei täytä velvollisuuttaan suojella naisia väkivallalta.

    Nousiainen pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin vakavana ihmisoikeusongelmana Suomessa.

    – Vaikka naisiin kohdistuva väkivaltaa on meillä kansainvälisesti vertailtuna paljon, silti siihen liittyvät lainsäädäntöuudistukset etenevät hitaasti ja vastentahtoisesti.

    Esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa pitkään käytössä ollut lähestymiskielto tuli Suomen lakiin vasta 90-luvun lopulla. Vainoamisesta tuli rangaistavaa vasta vuonna 2014 ja senkin kriminalisointia vastustettiin, Nousiainen sanoo.

    Suomi ratifioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä koskevan Istanbulin sopimuksen vuonna 2015, mutta Nousiaisen mukaan sen täytäntöönpanemiseksi ei ole vieläkään tehty velvoittavaa valtakunnallista ohjelmaa.

    – Esimerkiksi viranomaisyhteistyö on jätetty kuntien vastuulle ja eri kuntien välillä on paljon eroja.

    Hallitus antaa ensi viikolla vastineensa YK:lle juristikolmikon tekemästä valituksesta. Ulkoministeriöstä arvioidaan, että asian käsittelyyn menee kaikkiaan vielä pari vuotta.

    VastaaPoista
  3. Maksaako sinun sukupolvesi muiden eläkkeet? – Katso laskelma
    Jokainen ikäluokka saa rahastojen tuoton ja talouskasvun takia silti enemmän eläkettä kuin on maksanut.


    Mikä sukupolvi on kustantanut työeläkkeensä itse? Yleinen vastaus on, että periaatteessa ei yksikään.

    Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Risku kertoo, että jokainen sukupolvi Suomessa saa enemmän työeläkettä kuin on todellisuudessa maksanut.

    – Tämä johtuu talouskasvusta sekä eläkerahastojen tuotosta, Risku sanoo.

    Eläketurvakeskuksen tekemien laskelmien perusteella vuonna 1940 syntyneet saavat jokaisesta eläkemaksueurostaan yli viisi euroa takaisin eläkkeenä ja vuonna 2000 syntyneetkin sukupolvet saavat eläkemaksueurostaan vielä yli kaksi euroa ulos eläkkeenä.

    Nettonykyarvo paljastaa karun totuuden

    Jos rahastojen tuoton ja talouskasvun vaikutus siivotaan eläkelaskelmista pois ja katsotaan vain eläkkeiden nettonykyarvoa, tilanne kuitenkin muuttuu. Nettonykyarvo on termi, jota käytetään saatujen eläke-etujen ja pulitettujen eläkemaksujen nykyarvojen erotuksesta.

    Tällöin paljastuu, että suomalaisista ikäluokista 1954 syntyneet ovat ensimmäinen sukupolvi, joka maksaa itse oman eläkkeensä ja vähän sen päällekin. Kaikki tätä nuoremmat sukupolvet kustantavat osan myös vanhempien sukupolvien eläkkeistä.

    – Raja menee 1950-luvun sukupolvissa. Jos on syntynyt 1950-luvun alkupäässä, todennäköisesti saa enemmän etuuksia kuin maksaa, mutta jo 1950-luvun puolivälissä syntyneet maksavat hiukan enemmän, Risku selventää.

    Laskelmat perustuvat oletukseen, että eläkevarojen tuotto olisi noin 3,5 prosenttia vuodessa.

    Tilanne johtuu Riskun mukaan siitä, että nuoremmat sukupolvet maksavat suurempia eläkevakuutusmaksuja.

    Eläkejärjestelmästä hyötyvät vanhat ja naiset

    Eläketurvakeskuksen tekemän laskelman mukaan 1940 syntynyt sukupolvi maksaa eläkemaksuja elämänsä aikana noin 6,9 miljardia euroa, mutta saa eläkettä peräti noin 14,1 miljardia euroa.

    Vastakohtana ovat vuonna 2000 syntyneet, jotka maksavat eläkemaksuja 9,2 miljardia euroa, mutta saavat eläkettä vain noin kaksi kolmannesta maksamastaan summasta: 6,1 miljardia euroa.

    Lisäksi naiset saavat Riskun mukaan eläkettä enemmän suhteessa maksuihin kuin miehet

    – Taustalla vaikuttaa naisten pidempi elinikä sekä leskeneläkejärjestelmä. Naiset saavat leskeneläkkeistä yli 90 prosenttia, Risku sanoo.

    VastaaPoista
  4. Tuo NYTin jutun kirjoittanut Sarhimaa on kyllÄ ihme hiihtäjä. Useamman jutun viikkotahtia tulee näitä SJW-artikkeleita. Luulisi ihmisen muutakin kirjoitettava keksivän.

    VastaaPoista
  5. Wumon strippi on oikeasti tappokova, juuri noin parikymppiset naiset 'valittavat' ympärillään pörräävistä miehistä.

    VastaaPoista
  6. "Nousiaisen mukaan Suomessa suojelun hakeminen on pitkälle uhrin itsensä vastuulla ja viranomaisten huomio keskittyy tekijään. Nousiaisen mukaan esimerkiksi viranomaiset voivat hakea lähestymiskieltoa sitä tarvitsevalle, mutta pääsääntöisesti uhri joutuu tekemään sen itse.

    – Länsi-Euroopassa perinteisesti ajatellaan, että nainen on heikko ja lain pitää suojella häntä väkivallalta. Suomessa tällaista ajattelua ei niinkään ole."

    Voi v*ttujen kevät taas näitä juttuja. Nousiaisen pitäisi uskaltaa astua jo tälle vuosituhannelle. Ajattelu, jonka mukaan nainen nähdään heikkona toimijana aiheuttaa lopulta takuuvarmasti sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Täällä asiat ovat siis paremmin kuin Euroopassa yleensä. Miksi yleensä pitäisi keskittyä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Meilläkin kun ne väkivaltaiset yksilöt on pääasiassa naisten kasvattamia. Oireisiin keskittymisen sijasta kannattaa kiinnittää huomiota myös ongelmien syihin.

    Ja kenen vastuulla suojelun hakeminen sitten pitäisi olla, jollei uhrin itsensä? Tekijään pitää tietenkin keskittyä, jotta häiriköinti saadaan loppumaan, vai onko tavoitteena henkilökohtainen vartija jokaiselle uhrille loppuelämäksi?

    Mitä tulee Särmään, niin pidän hänen ajatelmiensa lukemista sen verran tuskallisena, että se täyttänee nykyiset henkisen väkivallan ja ihmisoikeusrikkomuksen kriteerit. Miten tämän häirinnän saa loppumaan? Voisiko joku viranomainen hakea puolestani medialle ja Särmälle molemminpuolista lähestymiskieltoa? Vaihtoehtoisesti kelpaa myös lähestymiskielto verorahoilleni, joka kieltää niitä lähestymästä tämänlaatuisia tutkijoita missään muodossa.

    VastaaPoista
  7. Feministimaantieteilijät kannustavat tutkijoita olemaan viittaamatta valkoisiin miehiin

    Kaksi feminististä maantieteilijää rohkaisee kollegoitaan harkitsemaan, kannattaako heidän siteerata valkoisten miesten tekemiä tutkimusartikkeleita, koska näin tekemällä he tukisivat ”valkoisen heteromaskuliinisuuden uusintamista maantieteellisessä ajattelussa ja urakehityksessä”.


    “Gender, Place & Culture: A Journal of Feminist Geography” -lehteen artikkelin kirjoittaneet Carrie Mott ja Daniel Cockayne väittävät, että tutkijoiden sukupuolen, rodun ja seksuaalisen suuntautumisen huomioiminen ennen viittausta voi olla tehokas ”feministinen ja antirasistinen vastarintateknologia, joka osoittaa sitoutumista niihin tutkijoihin, joiden äänen haluamme kuuluviin”.

    Washington Times -lehden mukaan feministitutkijat perustelivat valkoisten miesten syrjintää sillä, että valkoisiin miehiin viitataan enemmän kuin ihmisiin joilla on jokin muu tausta.

    Tieteen avoin politisoiminen yhdellä alalla voi heikentää tiedeyhteisön uskottavuutta muillakin aloilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa nimenomaan republikaanien kannattajat eivät kyselytutkimusten mukaan luota ilmastotutkijoiden laajaan konsensukseen ilmaston lämpenemisestä ja ihmisen osuudesta siinä.

    VastaaPoista
  8. VASEMMISTONAISET: PITKÄÄN JATKUNUT LÄHISUHDEVÄKIVALTA OMAKSI RIKOKSEKSI

    Vasemmistonaiset vaatii, että Suomen rikoslakiin on kirjattava erilliseksi rikokseksi pitkään lähisuhteessa jatkunut väkivalta. Tapauksista tulisi antaa yksittäisiä pahoinpitelyjä kovempia tuomioita.
    Vasemmistonaiset peräänkuuluttaa Suomen rikoslakiin naisrauhaa.

    – Tällaista niin kutsuttua naisrauhapykälää on Suomeen vaadittu vuosikymmeniä eikä tarve ole kadonnut, toteaa Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth.

    Asia nousi jälleen esille, kun sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi lähisuhdeväkivallasta, jossa mies sai väkivallanteostaan vain reilun vuoden ehdollista vankeutta vaikka kyseessä oli peräti neljä pahoinpitelyä ja laiton uhkaus. Mies oli pahoinpidellyt perheen äitiä vuosikausien ajan ja lukemattomilla eri tavoilla. Äidin lisäksi myös perheen lapsilla todettiin mielenterveysongelmia johtuen elämisestä väkivallan pelossa ja ahdistuksessa.

    Vasemmistonaiset muistuttaa, että itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja etenkin kodin tulisi olla turvallinen paikka koko perheelle.

    – Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo sen sijaan, että vuosikausien uhkailusta, alistamisesta, nöyryyttämisestä, elämän rajoittamisesta, iskuista, potkuista ja muista väkivallan teoista etsitään yksittäisiä tapauksia, joista tuomio annetaan, Ruuth toteaa.

    Tästä huolimatta lukemattomat ihmiset elävät lähisuhteissa, joissa heitä pahoinpidellään systemaattisesti niin henkisesti, fyysisesti, seksuaalisesti kuin muillakin tavoin. Usein teot alkavat lievinä ja raaistuvat vuosien saatossa, kun tilanteeseen ei puututa.

    – Väkivaltaisen suhteen käsittelemistä kokonaisuutena ja tuomion ankaroittamisperusteena puoltaa myös se, että koko suhteen kesto voidaan huomioida sen sijaan, että osa väkivallasta kuitataan merkityksettömäksi rikosten vanhentumisen vuoksi, täsmentää Ruuth.

    Vasemmistonaiset vaatii, että myös lasten henkinen kärsiminen kodissa tapahtuvan väkivallan vuoksi, tai perheväkivallan pelotevaikutuksen alla, on käsiteltävä pahoinpitelynä. Tämä siitä huolimatta vaikka lapsiin ei kohdistuisikaan suoraa fyysistä väkivaltaa, sillä myös henkinen etenkin pitkäkestoinen väkivalta aiheuttaa seurauksia.

    VastaaPoista
  9. Doctor Who -sarjan päähenkilö on ensi kertaa nainen – ja taas miesten yliedustusta puolustetaan
    KOLUMNI: ”Sukupuolella ei ole väliä” -väittämä on seuraamissani keskusteluissa muuttunut itsensä irvikuvaksi, kirjoittaa Tiina Raevaara.


    Kaikki eivät ehkä tiedä, kuka tai mikä on Doctor Who, mutta minäpä tiedän: se on BBC:n tuottama science fiction -sarja, jota olen katsonut yhdessä nyt 14-vuotiaan poikani kanssa muistaakseni vuodesta 2012 saakka.

    Juuri äsken sarjaan valittiin uusi pääosan esittäjä. Sarjan päähenkilö on tuhansia vuosia vanha aikamatkustaja, joka ”uudentuu” (katsojan näkökulmasta laskettuna) parin vuoden välein – ja häntä alkaa esittää uusi näyttelijä.

    Sarjaa on tehty vuodesta 1963, ja nyt Tohtoriksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen. Se ei ollut yllätys, sillä on pitkään tiedetty, että uudentuessaan Tohtori ja muut hänen kaltaisensa eivät ole sidottuja aiempaan sukupuoleen.

    OSA katsojista raivostui silti. ”Huonoin päätös ikinä. Tohtorin rooli kuuluu miehelle, on aina kuulunut ja tulee aina kuulumaan.”

    Erityisesti monelle miespuoliselle fanille oli ylitsepääsemätön ajatus, että sarjan sankaria esittää tulevaisuudessa nainen. Some täyttyi kiistelystä.

    ”Jos kerran sukupuolella ei ole väliä, miksi te sitten iloitsette siitä, että rooliin valittiin nainen?” eräässä keskusteluketjussa kysyttiin.



    TÄSTÄ päästään monen sukupuolikeskustelun ytimeen. Miksi ”sukupuolella ei pidä olla väliä” -lausahdus otetaan käyttöön aina silloin, kun puolustetaan miesten yliedustusta?

    Olen parin viime vuoden aikana tarkkaillut erityisesti kahta keskustelua miesten yliedustuksesta. Toinen koski median käyttämiä asiantuntijoita: Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkimuksessa vuonna 2014 näkyi, että yli 70 prosenttia toimittajien asiantuntijoina haastattelemista yhteiskuntatieteilijöistä oli miehiä.

    Toinen keskustelu koski puolestaan lehdissä julkaistuja kirjallisuuskritiikkejä.

    Usea suuri sanomalehti, myös kotimainen Hesarimme, analysoi omia kirja-arvosteluja ja huomasi, että valtaosan kritiikeistä kirjoittivat miehet – ja mikä ehkä tärkeämpää, valtaosa kritiikeistä koski miesten kirjoittamia kirjoja.

    Kumpikin ala, yhteiskuntatiede ja kirjallisuus, on sellainen, ettei miehillä ole enemmistöä tekijöiden joukossa. Kysymykset naisten pienestä osuudesta herättivät kuitenkin monessa suuttumusta. ”Valinnoissa sukupuolella ei ole mitään merkitystä”, korostivat kaikki, jotka kokivat olevansa syytettyjen penkillä.

    On se vain merkillistä, miten sukupuolen merkityksettömyys johtaa kerta toisensa jälkeen selvään eroon miesten ja naisten osuudessa.

    OLEN pitkään vastustanut sukupuolikiintiöitä. Kai siinä on kyse vähän lapsellisesta ylpeydestä: Olen korkealle koulutettu osaava ihminen, en aio suostua minkäänlaisen kiintiön täyttäjäksi. Olen vain itseni edustaja.

    Törmäsin kuitenkin London School of Economicsin tutkimukseen sukupuolikiintiöistä ruotsalaisessa kunnallispolitikassa. Kun sosiaalidemokraatit alkoi koota vaalilistansa periaatteella, että joka toinen on nainen ja joka toinen mies, valittujen joukkoon päätyi kymmenen prosenttia enemmän naisia kuin ennen.

    Varsinainen löytö oli kuitenkin se, että valittujen henkilöiden keskimääräinen pätevyys kasvoi. Näin kävi erityisen selvästi myös pelkkien miesten joukossa. Vähemmän pätevät miehet jäivät sivuun, pätevät naiset pääsivät mukaan. Kuka kehtaa pitää tätä huonona asiana?

    ”Sukupuolella ei ole väliä” -väittämä on seuraamissani keskusteluissa muuttunut itsensä irvikuvaksi. Sitä käytetään puolustamaan tilannetta, jossa nimenomaan sukupuolesta on kasvanut olennainen valintakriteeri, niin olennainen, ettei valitsija ole pitkään aikaan kiinnittänyt siihen mitään huomiota.

    P.S. Jodie Whittakerista tulee erinomainen Tohtori. 

    Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.

    VastaaPoista
  10. Rikkoiko ministeriö tasa-arvolakia? Naisvaltaisesta sote-työryhmästä kanneltu
    Ministeriön näkemyksen mukaan se ei ole toiminut vastoin tasa-arvolakia. Asiasta on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka päätöstä vielä odotetaan.


    Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti viikonloppuna uuden virkamiestyöryhmän (siirryt toiseen palveluun) sorvaamaan sote-uudistuksen valinnanvapauslakia.

    Työryhmän yhdeksästä jäsenestä peräti seitsemän on naisia. Miehiä löytyy listalta yksi, ja yksi jäsen on vielä nimeämättä, joten naisten määrä ryhmässä voi nousta jopa kahdeksaan.

    Tasa-arvolain neljännen pykälän mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa tai vastaavissa toimielimissä pitäisi olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, "jollei erityisistä syistä muuta johdu".

    Näyttää siltä, että työryhmän kokoonpano olisi ristiriidassa tasa-arvolain säädösten kanssa, sillä miesten osuus on yhden jäsenen nimeämisen jälkeen joko 11 prosenttia tai korkeintaan 22 prosenttia eli hyvin kaukana vaaditusta.

    Valmisteluryhmän puheenjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila.

    Asiasta kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Miesten tasa-arvo ry on kannellut STM:n työryhmän nimityksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se kritisoi toimintaa lainvastaiseksi ja vaatii kannanotossaan ministeriötä muuttamaan työryhmän kokoonpanoa lähemmäksi tasa-arvoa.

    Yhdistyksen mukaan on erikoista, että juuri tasa-arvoasioista vastaava ministeriö ylenkatsoo tasa-arvolakia.

    – STM kyllä vaatii muilta lain pilkuntarkkaa noudattamista, mutta katsoo ilmeisesti itse olevansa lain yläpuolella, yhdistyksen tiedotteessa todetaan.

    STM: Ei mitään ongelmaa

    Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön sijainen, johtaja Minna Saario kertoo ministeriön näkemyksen. Sen mukaan valinnanvapauslain valmisteluun nimetty virkamiestyöryhmä ei ole tasa-arvolain 4a-pykälän tarkoittama toimielin, vaan tavanomainen virkamiehistä koottu valmisteluryhmä.

    Näin ollen kyse olisi tavallisesta virkamiestyöryhmästä eikä toimielimestä, jolloin asiaan ei sovelleta tasa-arvolain neljättä pykälää.

    – Siksi työryhmän nimeämisestä ei olisi välttämätöntä tehdä erillistä asettamispäätöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin halunnut tehdä asettamispäätöksellä näkyväksi, ketkä virkamiehet osallistuvat hallinnon sisäiseen valmisteluun, Saario viestittää.

    – Valmisteluun osallistuvien virkamiesten valinnassa painotettiin valinnanvapauslainsäädännön valmistelun edellyttämää erityisosaamista, Saario kertoo.

    VastaaPoista
  11. Käys Henkka kattomassa (tietotekniikka alan gurun) Peteri Järvisen blogi, kuinka feministit hyökkäsivät sinne sen jälkeen kun hän teki "some mokan".

    http://pjarvinen.blogspot.com.es

    VastaaPoista
  12. Etenkin tämän kommentit:

    http://pjarvinen.blogspot.com.es/2017/07/kun-somemoka-osuu-tuulettimeen.html

    VastaaPoista
  13. Miten tyttöjen pukeminen hijabiin sopii suomalaiseen, sukupuoliroolittomaan varhaiskasvatukseen – asiantuntijat vastaavat

    Varhaiskasvatuksessa on viime aikoina puhuttu paljon tyttöjen ja poikien oikeudesta kasvaa sukupuoliroolittomasti. Aiheesta on keskusteltu eritoten pukeutumiseen liittyvissä tavoissa. Tyttöjä on totuttu pukemaan punaisen sävyihin ja poikia sinisiin. Moni vanhempi on ryhtynyt välttelemään tätä värierottelua ja valinnut neutraalimpia sävyjä kuten ruskeaa, vihteää ja keltaista.

    Samaan aikaan toisissa kodeissa kasvaa pieniä tyttöjä, joiden sukupuolirooli on ennalta päätetty uskonnon vuoksi. Heidät puetaan islamin edellyttämällä tavalla hijabiin tai huiviin. Miksi tästä ei haluta puhua? Voisimmeko puolustaa myös näitä lapsia ja heidän mahdollisuuttaan kasvaa sukupuoliroolittomasti?

    Suomen Uutiset kysyi lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilalta ja valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininiltä.


    Tytöille ja pojille tulisi antaa vapaus kasvaa sukupuoliroolittomasti. Vertailun vuoksi: kun vältellään pukemasta esimerkiksi tyttöjä vaaleanpunaisiin ja poikia vaaleansinisiin vaatteisiin, on hyväksyttävää, että islamin uskon nimissä tytöille voidaan pukea hijab.

    Miten tässä toteutuu sukupuolineutraalius?

    Scheinin:
    Islamin uskoon kuuluu ajatus siveellisestä pukeutumisesta, ja se koskee sekä miehiä että naisia. Islamista on monia tulkintoja, joista osa asettaa naisille niin tiukkoja pukeutumisvaatimuksia, että se on suoranainen ihmisoikeusongelma. Jokaisen yksilön itsemääräämisoikeus on hyvä ohjenuora. Jo murrosiässä tytön tahtoa tulee kunnioittaa, kun perheessä aletaan keskustella hiukset tai jopa osa kasvoista peittävän huivin käyttämisestä.

    En usko että kukaan Suomessa katsoo, ettei tytöilä saisi olla sinisiä vaatteita tai pojalla punaisia. Olisi väärin kieltää perheen ja lapsen omat valinnat. Siksi olisi myös väärin, jos vaikka koulu tai päiväkoti sanoisi, että kaikkien tyttöjen pitää pukea punaiset ja poikien vastaavasti siniset vaatteet.

    Kurttila:
    Lapsen oikeuksien kannalta on tärkeää, että jokainen lapsi saa olla yksilö omine oikeuksineen – ei minkään ryhmän tai oman sukupuolensa edustajana. Tämän takaamiseksi on tärkeää kunnioittaa lapsen mielipidettä ja lapsen ääntä. Erityisesti vanhempien tehtävänä on tunnistaa, että he antavat lapselle kasvu- ja elintilaa. Lapselle on tärkeää sosiaalistua, kuulua ryhmään myös perheen ulkopuolella. Tämän takia lapsen harrastamista ja kaverisuhteita on tuettava ja rakennettava luottamusta muidenkin kuin omaan kulttuuripiiriin kuuluvien ihmisten kesken.

    Lasten pukemisessa oleellista on, miten lapsi toivoo olevansa puettu. Mitä varttuneemmasta lapsesta on kysymys, sitä tärkeämmäksi tämä kysymys tulee. Vaatteet ovat yksi tapa ilmentää omaa persoonaa ja identiteettiä. Vanhempien tehtävänä on toki kasvattaa tilanteen mukaista pukeutumista, eikä aina lapsen mielipide ja lapsen etu ole sama asia. Kysymys hijabin käytöstä liittyy kuitenkin aikuisilla uskontoon, mistä johtuen asia laajenee pukeutumista laajemmaksi traditiota koskevaksi ja yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.

    Miksi poikia ja tyttöjä puetaan sukupuolittuneesti? Miksi juuri muslimitytöille on hijab? Oleellista on, onko tytöllä mahdollisuus kieltäytyä käyttämästä hijabia ja mitä tytöille opetetaan hijabin merkityksestä osana naisen asemaa muslimiyhteisössä? Toivoisin uskontojen kiinnittävän enemmän huomiota siihen, miten ihmiset todellisuudessa toimivat ja ajattelevat kuin ulkoisesti viestivät esimerkiksi pukeutumistraditioilla. Sukupuoli ei ole neutraali asia, se on henkilökohtainen asia ja oikeus.

    Lapsen oikeudet toteutuvat, kun lapsi saa vapaasti, ilman painostusta, päättää, käyttääkö hän hijabia vai ei. Kristillisessä maailmassa samaa asetelmaa on muun muassa ehkäisyssä, josta naisen tulisi aina voida päättää itsenäisesti.

    VastaaPoista
  14. Nartut tyttkkäävät katsoa väkivaltapornoa miehiä enemmän?:

    Kvinnor tittar mer på våldsporr än män

    Taas nainen asialla ja pääsi kuin koira veräjästä!:

    Ruotsin salaisten agenttien henkilöllisyydet paljastuneet? Liikennehallituksen skandaali paisuu

    VastaaPoista
  15. Heitän villinä arvauksena Petteri Järvisen tapauksesta, että mitään kohua ei olisi tapahtunut, jos kuvan kohteena olisi ollut mies. Yleisö olisi vain taputtanut karvaisia käsiään jos kuvaan olisi saatu mukaan vieläpä kalapuikkoviikset ja paidan alta pilkottava kaljamaha. Maximum-Manspreading meemikuva olisi ollut kerralla valmis some-levitykseen.

    STM:n suhtautuminen virkamiestyöryhmän kokoonpanoon on jatkumoa samalle ilmiölle. Mikäli asetelma olisi ollut päinvastoin, olisi STM:stä irronnut edes pahoittelut ja lupaus kiinnittää asiaan enemmän huomiota jatkossa. Nyt saatiin vain "ei ongelmaa" -lausunto. Ministeriön pitäisi muistaa (ja käsittää), että vaikka joku asia olisi lain mukaan ongelmaton, niin moraalin ja käytännön kannalta se ei kuitenkaan sitä välttämättä ole.

    Vuosikymmen sitten yhteiskunnassa näkyvä kaksinaismoralismi sukupuolen ja ihonvärin suhteen oli selkeästi laskusuunnassa, nyt trendi näyttää kuitenkin vahvasti nousujohteiselta. Tänä aikana naisten ja juorumedian vaikutusvalta yhteiskunnassa on kasvanut oleellisesti. Vaikutusmekanismeista ja korrelaatioista voi tietenkin heittää monenlaisia arvauksia, mutta käytännössä on erittäin vaikeaa laittaa tätä kehitystä ainakaan miesten piikkiin.

    "Normaalit" miehet tietävät, että kaikki laillinen toiminta ei ole välttämättä oikein, sekä sen, että vallankäyttö vaatii vastuullisuutta. Nyt on hivenen epäselvää, mikä on naisten käsityskyky näiden asioiden suhteen.

    VastaaPoista
  16. Olemme nyt lihavampia kuin koskaan – miksi samaan aikaan julistetaan kovaan ääneen, että laihduttaminen pitää lopettaa?
    Lihavien suomalaisten määrä on nyt historian korkein. Samaan aikaan lihavuutta ymmärretään yhä paremmin ja lihavien syrjintä tuomitaan yhä herkemmin. Kehopositiivisuusliike vaatii lopettamaan laihdutuksen ja vartaloiden häpäisemisen.


    Suomessa on nyt enemmän lihavia ihmisiä kuin koskaan aiemmin.

    Kun vuonna 1980 lihavien osuus väestöstä oli noin kahdeksan prosenttia, vuonna 2016 se oli jo miltei 20 prosenttia, selviää THL:n tilastoista.

    Samaan aikaan lihavuus on esillä yhä enemmän ja sitä ymmärretään yhä paremmin.

    Pluskoon mallit esiintyvät mainoksissa, maailman toiseksi kallein naisnäyttelijä Melissa McCarthy on ylipainoinen ja lihavia häpäisevä puhe, eli fat shaming, tuomitaan herkästi.

    Tietokirjailija Petteri Järvinen sai tästä muistutuksen heinäkuun alussa. Hän otti kuvan itsestään ja vieressään istuvasta isokokoisesta naisesta lentokoneessa ja julkaisi kuvan Facebookissa saatesanoin: "Tästä tulee pitkä lento..."

    Seuraus on helppo arvata: valtava negatiivinen palauteryöppy.

    Myös tieteen kuva lihavuudesta on monipuolistunut. Lihavuustutkija Hannele Harjunen aloitti uraansa Jyväskylän yliopistossa vuosituhannen taitteessa. Vielä silloin lihavuutta käsiteltiin lähes yksinomaan lääketieteellisenä kysymyksenä ja yksilön ongelmana.

    Yleinen ajatus oli, että lihavuus on sairauden kaltainen tila ja että paino on terveyden keskeinen mittari.

    –Nykyään ymmärrys lihavuuden syistä on laventunut, ja harva enää väittää, että lihavuus johtuu ainoastaan itsekurin puutteesta tai laiskuudesta, sanoo Harjunen.

    Koko tämä muutos kertoo samaa viestiä: lihavien syrjintä tuomitaan yhä herkemmin ja lihavuuden taustoja ymmärretään yhä paremmin.

    Nyt muutoksen suurimpana äänitorvena toimii kehopositiivisuusliike.

    Älä laihduta!
    Kehopositiivisuuden ajatus on yksinkertainen: jokainen vartalo on upea sen näköisenä kuin on.

    Kyse ei ole pelkästään lihavista, vaan halusta pyyhkiä yhteiskunnasta pois kaiken näköisten ja kokoisten vartaloiden leimaaminen. Liikkeen tavoitteena on, ettei kenenkään ei tarvitsisi kärsiä sosiaalista häpeää ulkomuotonsa takia.

    Maailmalla kehopositiivisuus on jo valtaisa ilmiö. Instagramista löytyy #bodypositive-tunnisteella yli kolme miljoonaa päivitystä.

    Suomessa liike on lähtenyt todella lentoon viimeisen vuoden aikana. Näkyvin puolestapuhuja on ollut Ylen toimittajan Jenny Lehtisen vetämä Vaakakapina, joka kampanjoi koko vuoden 2017 laihduttamisen lopettamisen puolesta. Elokuussa tämä kehopositiivinen kampanja kutsuu kansan Body pride -marssille. Samaa asiaa ajaa niin ikään Lehtisen ohjastama Läskimyytinmurtajat.

    Kehopositiivisuuden puolesta puhuu myös Syömishäiriöliiton Älä laihduta -päivä, jota on vietetty jo vuodesta 2008 asti.

    Sitten on esimerkiksi Sipsikaljavegaanit-ryhmä, joka on Facebookissa todella suosittu. Kehopositiiviseen ryhmään kuuluu jo miltei 50 000 jäsentä.

    Ilmiö näkyy yhtä lailla kulttuurin kentällä: viime vuonna Raisa Omaheimon Läski-monologi herätti paljon keskustelua ja toi kehopositiivisuusliikkeen teatterilavoille.

    Puhumattakaan Saara Särmästä ja Rosa Meriläisestä. Nämä tamperelaiset feministit ovat jo pitkään julistaneet, kuinka julmaa ja turhaa toisten ulkonäön arvostelu on.

    VastaaPoista
  17. Pääsee pillupassilla kuin koira veräjästä!:

    Nainen irrotti miehensä kajakista tulpan ja jätti tämän hukkumaan – käytös karaokebaarissa herätti poliisin epäilykset - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

    Viranomaisten epäilyt heräsivät, kun Graswald löytyi pian tapauksen jälkeen laulamasta karaokea paikallisesta pubista. Surutyön sijaan nainen julkaisi sosiaalisessa mediassa videoita, joissa hän heitti kärrynpyörää.

    Syyttäjän mukaan nainen oli varsin tietoinen siitä, että hän oli edunsaajana miehen kahteen henkivakuutukseen. Vakuutusten arvo oli yhteensä yli 200 000 euroa.
    ...
    Videoidussa kuulustelussa naisen kerrotaan kuitenkin ilmaisseensa tyytyväisyytensä miehensä menehtymiseen.
    ...
    Nainen tunnustaa nyt syyllistyneensä kuolemantuottamukseen, mutta ei murhaan, josta häntä aiemmin epäiltiin. Ilman tunnustustaan häntä olisi todennäköisesti odottanut elinkautinen vankeusrangaistus. Tulpan irrottamisen lisäksi Graswald peukaloi miehensä melaa, mikä mahdollisesti myös edesauttoi onnettomuutta.

    Graswald saa tuomionsa marraskuun alussa. Tunnustuksen myötä hän lusii enimmillään vain neljä vuotta.

    Naisen asianajajan mukaan hän kuitenkin saattaa vapautua jo tämän vuoden loppuun mennessä, sillä onhan hän ollut vangittuna jo 27 kuukautta oikeudenkäyntiä odotellessaan.

    Naiskaksikko tunkeutui kouluun Turussa: opettajaa lyötiin, alakouluikäistä poikaa pahoinpideltiin ja uhattiin sormien katkomisella - Kotimaa - Ilta-Sanomat

    Suomalainen suosikkibloggaaja avautuu alastomuuden hyödyistä – sensuelli kuva sykähdyttää: joogaa ilkosillaan ällistyttävässä asennossa - Viihde - Ilta-Sanomat

    "Alastomuus on yksityinen asia" Kriselda sanoo ja julkaisee alastokuviaan muiden katseltavaksi. Jokin tässä yhtälössä hämmentää.

    VastaaPoista
  18. Miksi ihmeessä naisten palkkoja poljetaan? – tutkijatohtori avaa ilmiön monisyisiä taustoja

    Sukupuolten palkkaeriarvoisuudesta väitellyt Hankenin tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg pitää liian yksioikoisena usein esitettyä väitettä, että sukupuolten välinen keskimääräinen 20 prosentin palkkaero johtuu yksilön valinnoista.

    – Palkkaerojen ajatellaan perustuvan naisten ja miesten erilaisiin koulutusvalintoihin, joiden seurauksena he päätyvät työskentelemään eri aloille, eri sektoreille ja erilaisiin tehtäviin. Eri alojen ja tehtävien välisiä palkkasuhteita harvoin kyseenalaistetaan, hän kirjoittaa HS:n Vieraskynä-palstalla.

    Koskinen Sandberg muistuttaa, että usein unohdetaan valinnan sukupuolittuneet rakenteelliset ulottuvuudet.

    – Katsoi ilmiötä mistä suunnasta tahansa, naiset ovat Suomessa taloudellisesti miehiä heikommassa asemassa ja heille maksetaan keskimäärin pienempää palkkaa.

    Palkkaerojen kaventamiseksi on hänen mielestään tärkeää ymmärtää, millaiset prosessit vaikuttavat ilmiöön.

    Koskinen Sandberg arvioi, että palkkaeriarvoisuuden ytimessä ei kuitenkaan ole tahallinen palkkasyrjintä vaan naisten ja miesten työn erilainen arvostus sekä eriarvoisuutta ylläpitävät työmarkkinakäytännöt.

    – Palkkaerot samoissa tehtävissä ovat vain jäävuoren huippu.

    Hän muistuttaa pitkästä historiasta. Se todistaa, että naisenemmistöisten töiden pienempi palkkaus ei ole sattumaa.

    Vain joitain vuosikymmeniä sitten ajateltiin yleisesti, että naisille tulee maksaa vähemmän palkkaa kuin miehille. Erilaiset palkat olivat tuolloin kirjattuina työehtosopimuksiin, joista ne poistuivat vasta 1970-luvulle tultaessa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) samapalkkaisuussopimuksen ratifioinnin jälkeen. Myös valtioneuvosto antoi vuonna 1945 ohjeen palkkasäännöstelystä, jonka mukaan naisille tuli maksaa vähemmän kuin miehille.

    – Menneiden vuosikymmenien työmarkkinakäytännöt ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi naisten ja etenkin julkisen sektorin naisenemmistöisten ammattiryhmien palkkaus on muodostunut, Koskinen Sandberg kirjoittaa.

    Hän painottaa, että palkat ovat myös poliittinen kysymys.

    – Sitkeän palkkaeron kaventamiseksi päättäjien ja työmarkkinaosapuolten tulisi pystyä näkemään itsestään selvinä pidettyjen valtavirtanäkemysten taakse ja kyseenalaistamaan vallitsevia rakenteita ja käytäntöjä.

    Hänen mielestään pitäisi ymmärtää, että naisten tekemään työhön liitetty vähäisempi arvo ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sillä on historiallinen ja kulttuurinen kontekstinsa, josta eriarvoisuus on seurannut.

    – Palkkaerot ja alojen väliset palkkasuhteet ovat muutettavissa ja neuvoteltavissa uudelleen, jos on poliittista tahtoa, Paula Koskinen Sandberg huomauttaa kirjoituksessaan.

    VastaaPoista
  19. Tutkimus: Konservatiiviset mieskansanedustajat kohtaavat eniten nettivihaa
    Punavihreät naiset sen sijaan uhriutuvat eniten, vaikka tutkimuksen mukaan heihin kohdistuu vähiten vihapuhetta netissä.


    Sheffieldin yliopiston ja Buzzfeedin toteuttamassa tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 84 000 tviittiä, jotka oli lähetetty Britannian parlamenttivaaleja edeltävän kuukauden aikana.

    Tutkimuksen mukaan kaikkein tunnetuimmat poliitikot, kuten Theresa May, Jeremy Corbyn ja Boris Johnson saavat myös kaikkein eniten negatiivisia kommentteja niskaansa.

    Esimerkiksi konservatiivien ulkoministeri Boris Johnson sai Twitterissä kahdeksan kertaa enemmän paskaa niskaansa kuin työväenpuolueen Diane Abbott.

    Puolueen ja sukupuolen mukaan eriteltynä eniten nettivihaa saivat osakseen konservatiivien miesehdokkaat. Toiseksi eniten nettivihaa herättivät itsenäisyyspuolue UKIP:in miesehdokkaat.

    Kaikkein vähiten vihakommentteja tviitattiin vihreille miehille.

    Punaviherliberaalit naiset, jotka julkisuudessa mielellään uhriutuvat vihapuheen ja nettihäiriköinnin takia saivat tutkimuksen mukaan todellisuudessa paljon vähemmän negatiivisia viestejä kuin miespoliitikot.

    Suomessa asiaa ei ole vielä tutkittu tästä näkökulmasta.


    Lähteet: Breitbart, Buzzfeed

    VastaaPoista
  20. ”Miten homeinen pitää olla, että puhuu vielä naisartisteista”, sanoo Paula Vesala – Pekka Kuusiston johtaman festivaalin ohjelmisto on alusta loppuun naisia, ja tämän takia siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä
    Meidän festivaalin koko artistikattaus koostuu tänä vuosina musiikin ja elokuvan huippunaisista. Festivaalin taiteellisen johtajan Pekka Kuusiston mielestä artistien sukupuolen korostaminen on turhaa vuonna 2017.


    EI nyt tehdä tästä numeroa, mutta kai olette huomanneet, että sunnuntaina alkaneen Meidän festivaalin koko artistikattaus koostuu naisista. Festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto on ehtinyt jo kommentoida muun muassa Rumballe ja Ylelle, että artistien sukupuolen korostaminen on turhaa vuonna 2017.

    Niinhän se on. Nyt tosin vaikuttaa siltä, että artistien sukupuolesta samaan aikaan pitää ja ei pidä puhua. Äänioikeus-teeman alle koottu ohjelmisto tuo esiin nimenomaan naismuusikoita, vaikka festivaali ei sitä erikseen korosta.

    Festivaalilla perjantaina esiintyvän Maria Ylipään mielestä Meidän festivaalin artistien sukupuolen korostaminen on kaksipiippuinen juttu.

    ”On hyvä, jos ohjelmisto herättää ajatuksia. Normi on ollut toisinpäin, ja festareilla on esiintynyt enemmän miehiä. Mutta muuten kyllä vähän väsyttää ja ottaa päähän, että asiasta tehdään numero tässä ajassa”, Ylipää sanoo.

    Keskiviikkona festareilla esiintyvä Paula Vesala on myös sitä mieltä, että sukupuolen korostaminen erikseen on vanhanaikaista ja tuntuu tarpeettomalta.

    ”Toivoisin, että sukupuoli voisi olla olematta erikoisuus. Miten homeinen pitää olla, että puhuu vielä naisartisteista”, Vesala sanoo.

    Puhutaan nyt silti vähän.

    TOTTA nimittäin on, että valtaosa festivaaleista on miesartistien juhlaa. Tämä käy ilmi muun muassa HS:n heinäkuussa julkaistusta jutusta. Isoista festivaaleista eniten naisia esiintyy kesällä 2017 Flow’ssa ja Provinssissa. Flow’ssa esiintyjistä 38 prosenttia on naisia ja Provinssissa 33 prosenttia. Perää pitää Blockfest, jonka esiintyjäkaartista naisia on vain 5 prosenttia.

    Meidän festivaali erottuu siis ohjelmistolinjauksellaan selvästi kesän isoimmista festareista.

    Se, ettei kattauksen naisvoimaa haluta alleviivata, oli festivaalilta tietoinen linjaus. Festivaalilla puhuva musiikinopettaja, tutkija ja bloggaaja Minja Koskela myöntää, että Meidän festivaali on ohjelmistonsa puolesta poikkeuksellinen tapaus. Artistien sukupuolten korostaminen alkaa kuitenkin helposti sotia tarkoitusta vastaan.

    ”Ei jonkun Blockfestin kohdalla ajatella, että lähes kaikki artistithan ovat miehiä. Naiseuden korostaminen lipsahtaa helposti eksotisoinnin puolelle eikä edistä tasa-arvoa”, Koskela sanoo.

    Termit naisartisti ja tyttöbändi eivät kuitenkaan ole vielä jääneet unholaan. Kun valtaosa festariesiintyjistä on miehiä, naistekijä tulee kentälle usein sukupuoli edellä. Samalla naisartisteja katsotaan eri tavalla kuin miesartisteja.

    ”Keikka-arvioissa käsitellään artistien ulkonäköä ja pukeutumista, eivätkä ihmiset välttämättä oleta, että artistit ovat itse tehneet kappaleensa”, Koskela sanoo.

    Paula Vesala on huomannut, että nais­artisteja käsitellään ihmetellen tai glorifioiden. Ja usein pinta kiinnostaa enemmän kuin taiteilijan työ.

    ”Liian paljon kysytään ulko­näköön liittyviä asioita, eikä puhuta siitä, mitä tekee, miksi ja miten”, Vesala sanoo.

    Nais-etuliite on myös ongelmallinen. Se sisältää asenteen, että perusoletus on miestaiteilija. Koska naiseuden osoittaminen on turhaa, Vesala itse mieluiten ohittaa sukupuolen.

    ”Minulla on taktiikka, että teeskentelen arkipäivässä, ettei sukupuolella ole mitään väliä. Se vapauttaa omaa tekemistäni”, Vesala sanoo.

    VastaaPoista
  21. Kolumni
    Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken
    Työ- ja rakkauselämässä on eri säännöt. Deittaillessaan modernit ihmiset palaavat ajassa vuosikymmeniä taaksepäin.


    EN voisi ikinä teh­dä sel­lais­ta, nais­seu­ralai­seni sanoi. Hämmästyin todella.

    Olimme keskustelleet deittailusta, ja olin esittänyt, että hänhän voisi joskus pyytää kiinnostavaa miestä deiteille. Ei hän voisi, ei missään tapauksessa.

    Moni nainen on esittänyt minulle mielipiteen, että miehen kuuluisi mielellään esittää ensimmäinen treffipyyntö. Eikä kyse ole ollut ujoista, varovaisista tai itsetunto-ongelmien kanssa painiskelevista naisista. Eikä konservatiiveista, sillä tämäkin naistuttava on aktiivinen feministi.

    ”En varmasti sano ei, jos pyydät treffeille”, meilasi minulle kerran yksi suorasukaisempi tapaus. Mutta ei hänkään voinut itse pyytää.

    Naiset, jotka eivät koskaan sanoisi työpaikallaan, että kokouksen puheenjohtajaksi tulisi ensisijaisesti valita mies, ovat yksityiselämässään avoimesti sitä mieltä, että treffeille pyytäminen on miesten hommaa. Rakkauselämää ja työelämää hoidetaan ihan eri säännöillä.

    SÄÄNNÖLLISIN väliajoin joudun yllättymään siitä, kuinka sukupuolittunutta naisten ja miesten välinen pariutuminen edelleen on. Mieheltä odotetaan edelleen paljon:

    Mies pyytää treffeille. Mies ehdottaa aikaa ja paikkaa. Mies ohjaa pöytään. Mies tarjoaa ensimmäisen juoman. Mies pyytää toisille treffeille. Mies kutsuu illan jälkeen kotiinsa. Mies järjestää taksin. Mies aloittaa suutelemisen. Mies tekee aloitteen seksiin. Mies soittaa seuraavana päivänä.

    Mies on aina se, joka tekee ja ehdottaa. Nainen reagoi, nainen arvioi, nainen sanoo kyllä, ei tai ehkä.

    Eivät nämä tietenkään mitään tiukkoja sääntöjä ole mutta vahvoja oletuksia sukupuolten tehtävistä. Törmään niihin jatkuvasti.

    NÄYTTÄISI aika lailla siltä, että kun mies ja nainen alkavat treffailla, ajassa palataan vuosikymmeniä taaksepäin. Modernit ja järkevät ihmiset heittäytyvät äkkiä konservatiiveiksi.

    Paljon on keskusteltu työnjaon muuttamisesta perheessä ja yhteiskunnassa: naiset saisivat jäädä useammin ylitöihin, ja miehet saisivat hoitaa useammin lapsia.

    Samalla tapaa pitäisi pohtia myös työnjakoa pariutumisessa ja romantiikassa.

    Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

    VastaaPoista
  22. XL-bloggaaja muistuttaa: ”On naisen oma valinta, lähteekö mukaan vatsamakkaroista valittamiseen”

    Bloggaaja Veera Korhonen ottaa voimakkaasti kantaa suopeamman minäkuvan puolesta.
    ”Minulta on tosi usein kysytty esimerkiksi erilaisissa haastatteluissa, mutta myös muissa yhteyksissä, että ’miten sulla on niin hyvä itsetunto’.”

    Tyyliä metsästämässä -blogin Veera Korhonen ihmettelee blogipostauksessaan, miksi häneltä kysytään juuri tätä itsetuntokysymystä.

    Enemmän pohtimista olisi Veeran mukaan siinä, miksi jotkut eivät tykkää itsestään.

    – Paljon tärkeämpää olisi esittää puolestaan kaikille itseään dissaaville ja omasta kehostaan ja ulkonäöstään rumasti puhuville kysymys, että ’miksi sun itsetunto on huono ja miksi et pidä itsestäsi?’

    – Mä olen realisti ja tiedostan, että minun vartalollani ja naamallani ei ole mitään tekemistä vallalla olevien kauneusihanteiden kanssa. Tiedän ja hyväksyn myös sen, että olen hyvin monen ihmisen silmissä kokoni vuoksi vastenmielinen. Mutta kun sillä kauneusstandardistolla ja niiden monien ihmisten ajatuksilla ei ole mitään väliä.

    Hän sanoo ymmärtävänsä sen, että huonon itsetunnon taustalla voi olla pitkään jatkunutta kiusaamista, mutta taustalla voi piillä myös vääristynyt ajattelutapa.

    – Hirvittävän moni on ihan itse kehittänyt vihapuheen itseään kohtaan, ja sellaisissa tapauksissa myös se muutos lähtee itsestä. Silloin on oma valinta, että luetteleeko peilin edessä itsestään kaikki virheet vai kaikki kauniit asiat.

    – On ihan oma valinta, että lähteekö akkojen saunaillassa mukaan siihen ainaiseen vatsamakkaroista valittamiseen ja ajattelee sen olevan oikea tapa puhua omasta kehostaan. On myös ihan oma valinta, että kelaako koko ajan päässään, että ’mitähän muut minun ulkonäöstäni ajattelevat’ vai antaako asialle piut paut.

    Veera on aiemminkin kertonut, että jos pitää itseään rumana ja huonona, niin tuskin asenne muuttuu hyväksi vaikka mitä tekisi: Aina voi keksiä uusia asioita, joihin voi olla tyytymätön. Aina on jotakin, mitä voi itsessään inhota – ja aina voi olla kolme kiloa hoikempi.

    Bloggaaja toivookin, että jokainen alkaisi puhua itselleen nätimmin. Hän kertoo, että huonoinakaan päivinä hän ei häpeä eikä hauku itseään tai mieti, että ”mitähän muut minusta ajattelevat”.

    – Kannustan kyseenalaistamaan niitä omia negatiivisia ajatuskuvioita. Jos mietit peilin edessä, että ”hyi kun mä oon ruma”, niin kysy itseltäsi, että haluatko oikeasti puhua itsellesi noin ja auttaako itsesi vähättely sinua yhtään.

    Veeran blogikirjoitus Itsetunnosta ja muiden mielipiteistä on kerännyt paljon kommentteja. Mitä sinä ajattelet aiheesta?

    VastaaPoista
  23. Suomirap-lyriikoiden seksismi hämmentää psykologeja – “Naisen alentamisen lisäksi ne asettavat miehen ja pojan kummalliseen asemaan”

    Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologin mukaan mikään selitys ei ole niin hyvä, että seksististen lyriikoiden käyttäminen olisi perusteltua

    Suomirapin seksistiset lyriikat ovat herättäneet paljon keskustelua kuluvan vuoden aikana.

    Keskustelulle on selkeästi ollut tarvetta, sillä Ilona Rantakallion opinnäytetyön pohjalta tehdyssä Ylen selvityksessä käy ilmi, että parinkymmenen vuonna 2016 menestyneen biisin tai levyn julkaiseen suomiräppärin joukossa oli vain yksi artisti tai ryhmä, jonka lyriikoissa ei esiintynyt seksismiä: Gasellit. Toista ääripäätä edustivat muun muassa Petri Nygård ja Mouhous.

    YleX:n haastattelema naispuolinen räppäri Rauhatäti nosti esille artistin vastuun siitä, millaisia lyriikoita tai millaista sanastoa artisti kappaleillaan käyttää ja suosii.

    - Miltä läpät tuntuvat niiden tyttöjen mielestä, joita on käytetty seksuaalisesti hyväksi? Se voi olla ihan hirveää kuunneltavaa, Rauhatäti kommentoi.

    Lisäksi lyriikoilla voi olla merkitystä esimerkiksi kehitysvaiheessa olevien nuorten maailman- ja minäkuvan muodostumiseen.

    Koska seksistisiä lyriikoita esiintyy enenevissä määrin valtavirtasuomirapissa, joka täyttää Spotify-listojen kärkisijoja, kappaleiden seksistiset lainit ja sisällöt arkipäiväistyvät – ja voivat näin tuntua hyväksyttäviltä.

    - Tutkimukset asenteellisista malleista näyttävät, että hyväksyttävässä, kaunistellussa ja ei-kyseenalaistavassa valossa esitetyt ajatukset ja ideologiat todennäköisimmin omaksutaan, mediapsykologian asiantuntija Anu Mustonen kertoo YleX:lle ja jatkaa:

    - Sekä tytöt että pojat voivat täten olla herkemmin alttiina ajattelemaan, että tällainen maailma tai sukupuolielämä on.

    Mitä tärkeämmässä roolissa idoli nuoren – tai miksei aikuisenkin – elämässä on, sitä enemmän painoarvoa sillä, mitä idoli tekee, sanoo tai jättää tekemättä tai sanomatta, on.

    - Idoleilla on suurempi vaikutus kuin uskoisi. Oma perhe, kaverit ja opettajat ovat tärkeitä, mutta siinä vaiheessa kun kapinoidaan, niin voidaan kääntää se kurssi ihan täysin, Mustonen sanoo.

    “Mutta tämähän on nyt ihan pelkkää huumoria” on ontuva selitys

    Yksi Ylen selvityksen mukaan eniten seksististä kieltä biiseissään käyttävistä räppäreistä on Tippa-T. Artisti kertoi vuonna 2015 Helsingin Sanomille, että jos hänen kappaleidensa sanoja kuuntelee, niin tajuaa, että ne ovat viihdettä. Että Tippa-T on se rooli, joka kiinnostaa ihmisiä.

    Monet taatusti ymmärtävätkin tämän ja tajuavat, että lyriikoilla ei välttämättä ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa. Osa voi kuitata lyriikat huumorina, osa närkästyä, osa olla ajattelematta mitään.

    VastaaPoista
  24. Katri, 30, työskentelee prostituoituna Rovaniemellä: "Miehet ei käy terapeutilla, ne käy hupakolla"
    Rovaniemeläisnainen tarjoaa seksipalveluita salanimen turvin. "Katri" ei halua kasvojaan julkisuuteen, mutta kertoo työstään, koska toivoo sen vähentävän erotiikka-alaan ja sillä työskenteleviin ihmisiin liittyviä ennakkoluuloja.


    Sie tilasit minut. Tässä mie nyt olen.

    Nainen riisuutuu alasti ja asettuu vieraan farmariauton takapenkille makaamaan. Tuntematon mies painautuu hänen päälleen, suutelee suulle ja laskeutuu sitten alemmas. Nainen valmistautuu tarvittaessa liioittelemaan nautintoaan, mutta yllättyy, kun saakin elämänsä parasta suuseksiä.

    Tämä on miehen fantasia. Tästä hän naiselle maksaa.

    Kaikki kohtaamiset eivät ole yhtä miellyttäviä.

    Eräs asiakas ei ole peseytynyt ennen tapaamista ja sepaluksen avatessaan hän paljastuu kiusallisen likaiseksi. Nainen on kuitenkin liian kiltti kieltäytyäkseen viime hetkellä. Muisto puistattaa vielä pitkään jälkikäteen.

    Toinen asiakas näkee vain hänen rintansa ja kourii niitä haltioitunut, poissaoleva ilme silmissään. Hänelle naista ei ole olemassa. On vain lihaa.

    Kolmas on käännytettävä pois kokonaan. Miehessä on jotakin hämärää.

    –Sori, intuitio sanoo, ettei minun kannata ottaa sinua asiakkaaksi.

    Ihan tavallinen nainen
    Yleensä haastatteluita ei aloiteta aivan tällä tavalla.

    Mutta kun on jo avannut kotinsa oven ja haastateltava seisoo olohuoneessa ja molempia hermostuttaa, lienee parasta puhua suoraan.

    –Jos mie punastun jostakin mitä sie sanot, niin se ei sitten tarkoita, että mie jotenki sisäisesti kauhistelen, totean vieraalleni.

    Hän on ihan tavallinen, kolmekymppinen nainen. Kutsuttakoon häntä vaikka Katriksi.

    Hetken Katri vain tarkkailee minua; etäinen hymynkare huulilla ja pää mietteliäästi kallellaan. Vaikea sanoa, mitä hän ajattelee. Mahtaako hän pohtia, kauhistelenko kuitenkin? Toivottavasti ei.

    –Okei, hän nyökkää lopulta ja vilpitön hymy kirkastaa kasvot.

    Istahdamme sohvalle. Katri on tullut kylään, sillä hän on luvannut kertoa työstään, mutta tapaaminen omassa kodissa olisi tuntunut hänestä epämukavalta.

    Aloitetaan perusasioista.

    –Millä käsitteillä haluaisit työstäsi puhuttavan?

    –Seksipalveluina. En mie itteeni tai kehoani myy, kun mie olen asiakkaan kanssa. Mie myyn taitoa. Ihmiset haluaa tehä sitä, missä ne on hyviä. Tässä minä oon hyvä, Katri nyökkää.

    "Mie tykkään tästä ihan sikana"
    Opiskelijatyttö hakee seksiseuraa herrasmiehistä. Omilla ehdoillaan.

    Kutakuinkin näin kuuluu seuranhakuilmoitus, jonka perusteella asiakkaat ottavat Katriin yhteyttä. Ilmoituksessa ei saa sanoa suoraan, että kyse on maksullisesta seksistä – muuten internetsivun ylläpito poistaa sen.

    Asiakkaat osaavat kuitenkin lukea rivien välistä. Katri kertoo tarjonneensa Rovaniemellä seksipalveluita noin 20 eri miesasiakkaalle viimeisen puolen vuoden aikana.

    Hän tapaa 0–4 asiakasta viikossa, kokopäivätyönsä ohella. Tienestiä sivutoimesta on kertynyt 1000 euroa kuukaudessa.

    VastaaPoista
  25. Polyamoria eli monisuhteisuus kohtaa paljon ennakkoluuloja – "Kun ei ymmärretä, tuomitaan"

    Tarkkoja tilastoja siitä, kuinka paljon Suomessa on polyamoriaa eli monisuhteisuutta, ei ole.

    – Meidän yhdistyksessämme on jäseniä yli 50, mutta alle 100. Kaikilla ei ole halua tai tarvetta kuulua yhdistykseen. Pelkästään polyamorikkoja on vähän, mutta sovittua eettistä monisuhteisuutta enemmän, pohtii Polyamoria - Monisuhteisuusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Aisla Uuttu.

    Uutun mukaan monisuhteisia on suurinpiirtein saman verran kuin homoseksuaaleja.

    – Yhdysvalloissa on arvioitu määräksi 2-3 prosenttia väestöstä ja luulisin, että meillä se on samaa luokkaa.

    Vuonna 2010 perustettu yhdistys järjestää leirejä ja vertaistoimintaa. Uudesta ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse.

    – Nuoriso puhuu aiheesta rohkeammin, mutta ei tämä mikään uusi juttu ole. Polyamoria tulee sanoista poly eli usea ja amor eli rakkaus, siis usea rakkaus, kertoo Uuttu.

    "Tässä voi pitää entisen ja uuden"
    Uuttu vakuuttaa, että polyamoria tuo lisäarvoa ihmissuhteisiin.

    – Pyrkimyksenä ovat syvät ihmissuhteet. Romanttinen tai intiimi suhde ei sulje pois muita suhteita, jos asiasta voidaan sopia. Hienous on siinä, ettei joudu miettimään, kun löytää uuden, että nyt pitää jättää tuo entinen, vaikka hänenkin kanssaan olisi vielä kiva olla. Tässä voi pitää molemmat.

    Uuttu korostaa rehellisyyttä ja sopimista.

    – Tahallinen epärehellisyys ei ole hyväksyttävää eikä manipulointi kuulu asiaan.

    Mustasukkaisuus on tuttu tunne myös polyamorikoille.

    – Vaikka olisi ennakko-oletus monisuhteesta, kaikki joutuvat tekemään työtä tunteidensa kanssa. Useimmat kokevat mustasukkaisuutta, ero on suhtautumisessa. Itse mietin, että onko tilanne sellainen, että olen vaarassa tulla jätetyksi. Useimmiten se ei ole. Voimme vain tuoda lisää toistemme elämään, pohtii Uuttu.

    "Ennakkoluuloja on paljon"
    Suomalaisten suhtautumisessa monisuhteisuuteen, olisi Uutun mielestä parantamisen varaa.

    – Ennakkoluuloja on paljon. Kun ei ymmärretä, tuomitaan.

    Useimmille viranomaisillekin monisuhteisuus on outo asia.

    – Tahattomia kädenojennuksia saattaa olla, kuten se, että päivähoidossa kysytään lapselle tärkeiden ihmisten nimet. Toisaalta avioliittolaki ei salli useamman kanssa avioitumista eikä leskeneläkettä saa kuin avioliitosta, Uuttu kertoo esimerkkejä.

    Monessa muussa maassa ongelmat ovat samanlaisia. Brasiliassa kuitenkin kolme naista on onnistunut rekisteröimään suhteensa.

    – Osalle naimisiin meno on unelma, vaikka minulle henkilökohtaisesti se ei ole sitä, huomauttaa Uuttu.

    VastaaPoista
  26. Aava, 23, seurusteli kahden miehen kanssa samaan aikaan ja kertoo miksi valitsi polyamorian: "Avoin suhde ei tarkoita holtitonta suhdetta"

    Aava Lievonen on seurustellut yli kaksi vuotta. Hänen seurustelukumppaninsa seurustelee myös toisen henkilön kanssa. Aavallakin oli aiemmin myös toinen suhde, mutta se päättyi viime syksynä. Tällä hetkellä Aava katselee ympärilleen ja hänellä on seuranhakuilmoitus deittipalvelussa.

    Kyse on polyamoriasta.

    – Ei tämä ole salaisuus. Kerron esimerkiksi deittipalstalla polyamoriasta. Mitään negatiivisia reaktioita en ole kohdannut, kertoo Lievonen.

    Lievonen on 23-vuotias vapaa toimittaja ja opiskelija, joka haluaa puhua julkisesti polyamoriastaan.

    – Kun ihmiset näkevät aiheesta juttuja, he huomaavat, ettei asiassa ole mitään pelottavaa. Se voi myös tuoda lohtua jollekin, joka miettii, onko paha ihminen, jos parisuhteessa ollessaan ihastuukin johonkin toiseen ihmiseen.

    Hän uskoo, että pettämiseen päädytään, kun ei nähdä muita vaihtoehtoja.

    – Haluan näyttää, että ihmissuhteensa voi rakentaa toisinkin.

    "Kaverit suhtautuvat hyvin"
    Lievosen ystävät eivät ole kummastelleet hänen kahta samanaikaista seurustelusuhdettaan.

    – Kaverit suhtautuvat hyvin. Toki, kun aloin seurustella kahden kanssa yhtä aikaa, jotkut kyselivät, miten se toimii. Kaveripiirissäni on paljon vapaamielisiä ja samanhenkisiä ihmisiä, mutta ei kaikilla ole useita parisuhteita samanaikaisesti. Olisi uuvuttavaa, jos koko ajan joutuisi selittelemään elämäntapaansa.

    Lievonen tutustui polyamorisiin suhteisiin, kun hän tapasi mukavan kaverin, jolla oli jo tyttöystävä.

    – Toki olin kuullut polyamoriasta. Jouduin sitten miettimään asiaa ja totesin, että minulle on ok, jos mukava tyyppi haluaa olla minunkin kanssani, vaikka hänellä on tyttöystävä. Tyttöystävän pitää tietenkin tietää minusta ja heillä on oltava avoin suhde.

    "Ei ole turhia rajoituksia"
    Lievonen uskoo, että hän saa suhteistaan enemmän kuin jos olisi vain yhden kumppanin kanssa.

    – Ei ole turhia rajoituksia. Jos tapaan uusia, kiinnostavia ihmisiä, olen vapaa tutustumaan heihin lähemmin. Toki pelisäännöistä on sovittava tarkkaan nykyisen kumppanin kanssa.

    – Tunteita kuten mustasukkaisuutta joutuu kohtaamaan. Mustasukkaisuuden alle voi piilottaa vaikeita asioita, joita ei osata käsitellä. Sen kanssa pitää oppia elämään, että suhde voi myös loppua. Monet ovat varmasti enemmän mustasukkaisia kuin minä. Minä iloitsen siitä, kun kumppanini löytää ihanan toisen kumppanin.

    VastaaPoista
  27. Köyhä Antti, 40, on neitsyt: Mietin iltaisin, miltä seksi naisen kanssa tuntuisi

    Sinkkuna sitten teini-iän seurustelusuhteen pysynyt Antti asuu pienellä paikkakunnalla Etelä-Suomessa. Hän ei ole koskaan harrastanut seksiä.

    Kyse ei ole Antin omasta valinnasta, vaan tilaisuuksia ei ole tullut.

    - Seurustelin yläasteella, mutta se suhde ei edennyt koskaan siihen vaiheeseen, että seksi olisi tullut kysymykseen, Antti kertoo.

    Suhde päättyi 25 vuotta sitten.

    Sen jälkeen Antti on ollut poikamiehenä. Ympärillä tuttavat ja sukulaiset menivät naimisiin, erosivat ja menivät uusiinkin suhteisiin. Antti pysyi sinkkuna - ja seksuaalisesti koskemattomana.

    30 vuotta täytettyään hän pysähtyi miettimään tilannettaan.

    - Ajattelin että hetkonen, mitäs nyt. Että olen 30 vuotta ja en ole vieläkään seurustellut enkä kokenut ensimmäistä kertaa sängyssä, Antti kertoo.

    Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Antti miettii, että kohta pitää luopua toivosta.

    - Viimeiset hetket taitavat olla käsillä nyt, elleivät ole jo menneet. Alan olla kohta vanha.

    Antilla on perussairaus, hän on tällä hetkellä työtön ja vähävarainen. Hänellä ei ole autoa eikä ajokorttia, ja hän on muutenkin yksinäinen. Näiden asioiden hän arvelee vaikuttavan tilanteeseensa, siihen, ettei naisystävää ole löytynyt eikä seksikokemuksia tullut.

    Hän on kirjautunut useampaan treffipalveluun, mutta sekään ei ole tuottanut tulosta. Naisten profiilit tuntuvat pelottaviltakin, ja kovin vaativaisilta.

    - Joskus tuntuu, että raha on kilahtanut naisilla päähän, ja kun he kuulevat, miten köyhä olen, en kelpaa. Olisin kuitenkin lapsirakas, huolehtivainen mies. En suutu, enkä riitele, Antti kuvailee.

    Hän toivoisi rinnalleen naista, joka osallistuisi yhteisen omakotitalon töihin ja elämään muutenkin. Nyt päivät kuluvat pyöräillen ja kuntosalilla. Antti haaveilee voivansa aloittaa näyttelemisen. Samanikäisiä ystäviäkään ei ole, ja vanhat sukulaiset eivät poikamiehen elämää ymmärrä.

    - Koetan olla ajattelematta tilannettani. Mutta iltaisin silti mietin, miltä seksi naisen kanssa tuntuisi. Joskus olen sen vuoksi todella surullinen, Antti toteaa.

    VastaaPoista
  28. Seksittömän ja vähävaraisen Antin kohtalo puhuttaa - Professori selittää nyt, miksi rahalla ja seksillä on yhteys

    Iltalehdessä julkaistu 40-vuotiaan köyhän ja seksuaalisesti kokemattoman Antin haastattelu puhuttaa.

    Antti kertoi asuvansa pienellä paikkakunnalla, seurustelleensa viimeksi yläasteella ja olevansa pääasiassa vähävaraisuutensa takia paitsi poikamies, myös seksuaalisesti kokematon.

    - Joskus tuntuu, että raha on kilahtanut naisilla päähän, ja kun he kuulevat, miten köyhä olen, en kelpaa. Olisin kuitenkin lapsirakas, huolehtivainen mies. En suutu, enkä riitele, Antti kuvailee.

    Lue koko Antin haastattelu tästä tästä.

    Moni lukija on kommentoinut olevansa hyvinkin vähävarainen, mutta seksiä on aina ollut tarpeeksi ja enemmänkin.

    Kysyimme Väestöliiton tutkimusprofessorilta Osmo Kontulalta, mitä tekemistä tuloilla ja seksielämällä on keskenään. Nimittäin Iltalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä kävi myös ilmi, että seksielämäänsä kaikkein tyytyväisimpiä olivat ne miehet, jotka asuvat yli 70 000 euroa ansaitsevissa kotitalouksissa.

    Miksi näin, tutkimusprofessori Osmo Kontula?

    Rahalla ja seksillä ei ole suoraa yhteyttä, mutta välillisesti yhteys löytyy, kommentoi Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula.

    - Jos miehellä on parempi taloudellinen tilanne, hänellä todennäköisemmin on vakituinen kumppani. Silloin voi harrastaa seksiä ja siten seksielämään ollaan tyytyväisempi, Kontula kertoo.

    Iltalehden kyselyn perusteella kaikkein pienituloisimmilla oli vähemmän seksuaalisia kokemuksia kuin niillä, jotka asuvat hyvätuloisissa kotitalouksissa.

    Kontula kertoo, että tutkimuksissa on havaittu, että jos miehellä on hyvät sosiaaliset taidot, hänen on helpompi menestyä työelämässä ja pärjätä taloudellisesti. Hyvien sosiaalisten taitojensa vuoksi tällainen mies todennäköisesti löytää myös kumppanin ja seksielämäkin on tyydyttävää.

    - Pelkkä varakkuus ei automaattisesti luo tilannetta, että seksiä on usein ja siihen ollaan tyytyväisiä.

    Kontulalla on menossa tutkimusprojekti, jossa tutkitaan yksin asumista ja yksinäisyyden tunteita.

    Siinä on jo havaittu, että puolet yksinäisyyttä kokevista miehistä pitää omia sosiaalisia taitojaan hyvin heikkoina.

    - Se aiheuttaa usein eristäytymistä, eikä ihminen usko, että muut voisivat pitää hänestä.

    Nyrkkisääntöä parisuhteen muodostamiseen tai seksikokemusten keräämiseen ei ole, mutta muutaman vinkin voi antaa.

    - Kun on avoin ja kiinnostunut muista ihmisistä ja liikkuu siellä, missä muutkin ihmiset ovat, on todennäköisempää kohdata ihminen, johon solmii suhteen.

    VastaaPoista
  29. Miksi naisten halventaminen on niin yleistä räpissä? Suomihiphopin uranuurtaja kertoo naurettavimmat selitykset

    "Totta helvetissä hiphopissa on seksismiä."

    Näin aloittaa Facebook-päivityksensä suomalaisen hiphopin uranuurtaja Sere, eli Seremoniamestari, eli tamperelainen Matti Huhta.

    Kirjoituksessaan Huhta kommentoi räppikulttuurin naisia halventavaa puhetapaa, joka on valitettavan yleistä. Päivitys on kerännyt yli sata tykkäystä lauantaina muutamassa tunnissa.

    "Kun tekstissä kuitenkin käytetään johdonmukaisesti halventavia ilmaisuja naisista ja heidät nähdään vain seksiaktien kohteina, se on sitä itseään", Huhta kirjoittaa.

    Päivityksessään Huhta käy läpi yleisimmät "meriselitykset", joilla törkeää puhetapaa perustellaan.

    1. Naiset puhuvat samalla tavalla miehistä
    "Osa puhuu (eivät kaikki miehetkään puhu). Eivät kuitenkaan stadioneilla, radion voimasoitossa ja muilla koko perheen areenoilla. Puhuvatko naiset biiseissään? Ei ole tullut Suomessa vastaan", Sere kirjoittaa.

    "Olisiko naiivia toivoa kulttuuria, jossa puhetapa olisi lähtökohtaisen kunnioittava, sukupuolesta riippumatta?"

    2. Tämä on vain viihdettä
    "Todellako? Oletko siis räppäävä Kari Salmelainen tai Janne Porkka? Miksi viihteeksi käy juuri naisten halventaminen, kerta toisensa jälkeen?"

    3. Ei kaikkia läppiä pidä ottaa tosissaan
    "Luulin, että tässä kulttuurissa sanoilla nimenomaan on merkitystä. En odota raplyriikoiden olevan dokumenttia ja 100% faktaa, mutta toisaalta artistin autenttisuus ja uskottavuus on kytköksissä siihen, puhuuko hän edes likimain elämästään."

    "Ja edelleen: jos puhumasi on fiktiota, miksi se on sellaista kuin on? Jos sanoilla ei ole mitään merkitystä, voit yhtä hyvin räpätä lampaannussimisesta."

    "Mies ei selittele"
    Huhta muistuttaa, että kielenkäytöllä on väliä: vallitseva puhetapa kertoo, mikä on ok ja mikä ei. Räppi on nyt suosittua kaikenikäisten kuulijoiden joukossa, ja idolien sanat otetaan vakavasti.

    "Kasvatustehtävää ei tietenkään voi siirtää vanhemmilta rapmuusikoille. Toisaalta penskojen ja vähän vanhempienkin on halutessaankin vaikea välttyä valtavirran hiphopilta ja heillä tekstien lähtökohtainen tulkintatapa on kirjaimellinen, ei esimerkiksi ironinen.

    Onko ongelma sitten pelkästään räppärien? Ei, sanoo Huhta. Hänen mukaansa hiphop ei ole seksistisempi kulttuuri kuin rock, jazz tai jääkiekko.

    "Olen ehkä konservatiivinen, mutta mielestäni mies ei selittele, vaan ottaa vastuun sanoistaan. Sanat rakentavat maailmaa, sanat ovat tekoja."

    "Homoläppää vähemmän"
    Huhta kertoo Aamulehdelle, että sai idean päivitykseen siitä, että aihepiiriä on käsitelty mediassa hiljattain.

    Onko seksistinen puhetapa lisääntynyt mielestäsi suomiräppipiireissä?

    –Ei seksismi minun näkökulmastani ole lisääntynyt. Sanoisin jopa, että keskimäärin räppärit ovat tämän asian suhteen fiksumpia kuin 2000-luvun alussa.

    –Homoläppää on vähemmän myös. Aikuistuminen vaikuttaa osaltaan ja karsii useimmilla isoimmat ylilyönnit.

    VastaaPoista
  30. Pussy pass:

    Mies kuoli suojatielle, kun lääkkeitä ja alkoholia käyttänyt nainen ajoi päälle - hovioikeus alensi tuomiota

    ...
    Nainen valitti tuomiosta hovioikeuteen, jonka näkemyksen mukaan ehdollinen vankeusrangaistus oli teoista riittävä.

    Tuomio aleni vuoden ja seitsemän kuukauden mittaiseksi ehdolliseksi vankeudeksi.
    ...

    VastaaPoista
  31. Tätähän viherämmät haluavat täyttä häkää Suomeenkin:

    Jakso 2 | Kätketty | TV | Areena | yle.fi

    2/6. Nuoret naiset joutuvat helposti hyväksikäytön ja ahdistelun uhreiksi. Toimittaja Cecilia Vaccari näyttää, mitä baareissa tapahtuu, kun miehet kourivat, vartijat kääntävät katseensa ja tytöt tuntevat olevansa voimattomia.

    VastaaPoista
  32. Vienna magazine Biber and Austrian broadcaster ORF both reported on the growing trend claiming that while many older Austrian women have gone on “sex vacations” to African countries in the past to have sexual relations with men there, having sex with asylum seekers in Austria is a new phenomenon.

    Some migrants even complain that the older Austrian women want too much sex. An asylum seeker named Hasan told the Biber magazine, “She wants sex with me four times a day, I am a sex machine for her, nothing more.” Hasan said he wouldn’t leave the woman though because he had become accustomed to his new lifestyle.
    ...
    Manfred Buchner of the Austrian Men’s Health Centre said that the asylum seekers remain in these relationships because they become dependent on the women. “There is a great dependency. Not only mentally, but also materially. Many of these men face homelessness,” Buchner said.

    Reports of the sexual abuse of young male asylum seekers by women has also been reported in asylum centres and makeshift asylum camps like the former Calais Jungle. Last year, Open Borders activists who volunteered in Calais were accused of “sex tourism” when it emerged that many were engaged in sexual relationships with migrants including children.

    VastaaPoista
  33. SUGAR MAMAS AND THEIR REFUGEES

    Tarek is a handsome, powerful man who has survived war and flight. He meets me, but I have to promise him not to mention his, but above all not the name of the woman - Tarek is afraid. During our conversation he fights several times with the tears. He is ashamed of the fact that he wants to keep them, interrupts his story several times, because his voice becomes trembling. The memories of Petra * are too fresh.

    Mom's youth love

    Tarek and Petra get to know each other in the German course in 2015. He is 26, fled from Aleppo and lives in a home for asylum seekers in Carinthia. She is 51 and gives Tarek and other refugees German classes. When Petra asks if Tarek wants to go to her, her husband and her 20-year-old daughter, Tarek is happy. He has fled to Austria with his two younger brothers, one 17, the other 20, otherwise he has no one here. He sees Petra as a kind of mother figure, thinking that she and her family are one of those generous families who want to help a refugee, of whom there are 2015 some. But Petra is becoming more and more affectionate over time. "Once she told me I remind her of her youthful love." Tarek then feels that Petra does not have feelings about motherhood but wants more. "When I finally said, Petra is threatened when I move out to make sure my 17-year-old brother is being deported. "Tarek remains, he does not have enough money to make his own home.
    ...
    But after almost a year Tarek can not anymore. He asks Petra's husband to help with the accommodation search. "Petra's husband was rarely at home, he did not know or wanted to know what was going on," says Tarek. In fact, he finds an apartment in Vienna for Tarek - but he does not come to rest there either.

    Petra has a second key, visits him weekly in the one-bedroom apartment, brings alcohol and cannabis with him and wants Tarek to drink and smoke with her.
    ...
    But also Petra does not leave him alone. Somehow, Tarek can not explain how, she finds him and contacts his new landlady, Tells her fictitious horror stories about Tarek, hoping she would rush him and Tarek would have to live with her again. Fortunately, the landlady does not believe Petra. Even today Petra sends him parcels by mail, writes him e-mails. He shows me one of these e-mails, asking her to visit her. I tell Tarek to show her that the stalking is. But Tarek says: "I am a refugee and she is an Austrian, not a chance. I just want my peace. "
    ...
    A few months later, Behar lands after a sports injury in the hospital, his attending doctor finds pleasure in him and asks him if he does not want to spend the night with her. Behar goes with him. At her home, the 40-year-old takes a shower and presents herself naked before Behar: "Well, do you like my body?" She asks him. The two have sex with each other.
    ...
    Was concerned with a case of a young African refugee forced into sex by a woman in her mid-forties and detained for three weeks at her home.

    VastaaPoista
  34. Hulppeiden häiden etkoilla sattui pöyristyttävä tilanne, joka johti koko avioliiton perumiseen – papit ja pitopalveluyrittäjät avautuvat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

    1. Uusi sulhanen äkkiä tilalle

    Yrittäjä muistaa erikoisen tapauksen viiden vuoden takaa. Nainen oli varannut häänsä jo pari vuotta aiemmin, mutta ilmoitti yllättäen sähköpostilla, että mies lähti menemään.

    – Älä kuitenkaan peruuta päivää, yrittäjä muistaa naisen kirjoittaneen.

    – Olin sillä tavalla, että selvä. Kolmen kuukauden kuluttua nainen ilmoitti, että kaikki on kunnossa, hän tulee hääpalaveriin uuden miehen kanssa. Häät pidettiin. Siinä oli aika päättäväinen morsian, hän lisää.

    VastaaPoista
  35. http://alphagameplan.blogspot.fi/2017/07/a-hultgreen-curie-near-miss.html

    The source, who made a point of saying that both pilots were women...

    VastaaPoista
  36. Anonyymi1/8/17 18:17

    Ministerit pohtivat pian, voidaanko sukupuolielimien silpominen kieltää erikseen laissa

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mielestä Suomen laissa pitäisi erikseen kieltää naisten sukupuolielinten silpominen.

    Silpominen on kiellettyä jo nykyisessä lainsäädännössä, mutta Saarikon mukaan silpominen olisi syytä erikseen mainita rikoslaissa tai säätää asiasta erillinen laki.

    – Muissa Pohjoismaissa silpominen on todettu lain pykälätasolla. Olisi loogista, että Pohjoismaissa olisi sama käytäntö, Saarikko sanoo STT:lle.

    Suomi ratifioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä koskevan Istanbulin sopimuksen vuonna 2015 ja sopimus kieltää myös silpomisen, Saarikko sanoo.

    "Huhuja kulkee aina välillä"

    Saarikon mukaan rikoslakeihin liittyvät muutokset kuuluvat oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok.).

    – Aion lähiaikoina arvioida oikeusministerin kanssa, olisiko tässä mahdollista edetä ja millä aikataululla.

    Saarikon mukaan ilmiön laajuutta Suomessa on vaikea arvioida.

    – Tiedossani ei ole, että Suomessa olisi ollut yhtään oikeustapausta, jossa olisi käsitelty naisten silpomista. Tämä ei tarkoita, ettei ilmiö olisi totta myös Suomessa. THL:n kyselyn mukaan yli 70 prosenttia ammattihenkilöistä kertoi kohtaavansa sukuelinten silpomiseen liittyviä asioita työssään.

    Saarikko kertoi silpomisiin liittyvistä näkemyksistään maanantaina Ylen A-studiossa.

    Noin 70 prosenttia THL:n vuonna 2012 julkaiseman Maamu-tutkimuksen osallistuneista somalialaistaustaisista ja liki kolmannes kurditaustaisista naisista kertoi, että heidän sukupuolielimensä oli silvottu.

    Ohjelmajohtaja Annette Gothóni Suomen World Visionista pitää hyvänä, että silpominen kiellettäisiin laissa erikseen. Järjestö on kampanjoinut silpomista vastaan pitkään.

    – Huhuja aina välillä kulkee, että Suomessa maahanmuuttajien parissa olisi silpomisia. Tai tapauksia, joissa tyttöjä viedään kotimaahansa tai naapurimaahan Ruotsiin, missä on paljon isompi ulkomaalaisväestö.

    Silpomista tapahtuu pääasiassa 29 maassa Afrikassa ja Lähi-idässä.

    VastaaPoista
  37. Anonyymi2/8/17 17:53

    Lapsiasiavaltuutettu vastustaa myös poikien ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamista sukupuolielimet silppuamalla:

    Lapsiasiavaltuutettu kannattaa Saarikon ajatusta sukupuolielinten silpomisen kieltämisestä lailla

    - Lasten suojaaminen lainsäädännöllä on ensisijaisen tärkeää. Sekä tyttöjen että poikien suhteen on puhuttava sukuelinten silpomisesta. Kysymys on haitallisista traditioista, joiden osalta lainsäätäjän on osoitettava selkeää suuntaa, Kurttila sanoi.

    Kurttilan mielestä poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksiin tulisi suhtautua huomattavasti nykyistä kriittisemmin.

    VastaaPoista
  38. Anonyymi3/8/17 14:00

    Morsiamen isä laukaisi häissä kiusallisen kysymyksen, jonka seurauksena tilanne eskaloitui – isoäiti heitettiin ulos juhlista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

    Häiden jälkeen morsian alkoi vaatimaan appiukoltaan sulhasen perintöosuuksia etukäteen, mutta ei tietenkään niitä saanut. Avioliitto kesti kokonaiset 16 päivää. Sitten tuli avioero.

    VastaaPoista
  39. Anonyymi4/8/17 14:28

    Merkittävä tasa-arvo-ongelma ratkaistu Saksassa: naisten pisuaarit
    Sukupuolineutraali vessa ei ole täydellinen, jos naiset eivät voi pissata seisaaltaan.


    Berliinin punavihreä senaatti on huomannut, että sukupuolineutraaleissa vessoissa on vielä yksi vakavasti tasa-arvoa loukkaava epäkohta: pelkästään miehille tarkoitetut pisuaarit.

    Berliinin vessakonsepti -asiakirjan kirjoittaja Regine Günther toteaa “keltaisessa paperissaan” yksiselitteisesti:

    “Tasa-arvon näkökulmasta pisuaareja ei voida hyväksyä.”

    Koska pisuaarit ovat kuitenkin käteviä miehille, Berliinin senaatti aikoo määrätä julkisiin vessoihin sellaiset pisuaarit, että myös naiset voivat hoidella pienemmät asiat seisaaltaan.

    Tiettävästi kukaan ei ole kysynyt naisilta, kaipaavatko he naisten pisuaareja julkisiin vessoihin.

    Mutta pääasia, että täydellinen sukupuolineutraalius saavutetaan!

    Lähde: bz-berlin

    VastaaPoista
  40. Anonyymi5/8/17 07:25

    Näkökulma: Tasa-arvoministeri Annika Saarikko pyyhkii pöytää tasa-arvolain hengellä

    Annikka Saarikon päätös nimittää vain yksi mies soten valinnanvapauslain valmistelutyöryhmään on täysin tasa-arvolain hengen vastainen, kirjoittaa Mika Koskinen.

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) näyttää vähät välittävän siitä, että Suomessa on jo 30 vuotta ollut voimassa tasa-arvolaki. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.

    Tai sitten on niin, että Saarikko on noteerannut laista vain tuon jälkimmäisenä mainitun kohdan naisten aseman parantamisesta työelämässä.

    Ministeri Saarikko, jolle tasa-arvoasiat hallituksen kuuluvat, asetti 14.7. valmisteluryhmän valmistelemaan hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapautta koskevaksi lainsäädännöksi. Saarikon päätöksellä nimettiin 8 hengen ryhmä. Siinä on vain yksi mies. Loput ovat naisia. Sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat naisia.

    Ryhmään tulee jossain vaiheessa myös yhdeksäs jäsen. Hänet nimittää oikeusministeriö erikseen myöhemmin. Oli hän kumpaa sukupuolta tahansa, kokonaiskuva ei muutu. Päätös on jyrkästi tasa-arvolain hengen vastainen.

    Yle uutisoi asiasta pari viikkoa sitten (Yle uutiset 20.7.) sen jälkeen, kun Miesten tasa-arvo ry (MTA ry) oli kannellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yhdistys arvosteli ministeriön toimintaa lainvastaiseksi ja vaati, että ryhmän kokoonpano on pantava uusiksi.

    - MTA ry pitää erityisen irvokkaana, että juuri tasa-arvoasioista vastaava ministeriö ylenkatsoo tasa-arvolakia. STM vaatii kyllä muilta lain pilkuntarkkaa noudattamista, mutta katsoo ilmeisesti itse olevansa lain yläpuolella. Miksi kenenkään tarvitsisi lakia noudattaa, kun viranomaisetkaan eivät sitä tee? MTA:n kannanotossa todetaan.

    Ylen jutussa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön sijainen, johtaja Minna Saario kertoi ministeriön näkemyksen asiasta. Sen mukaan valinnanvapauslain valmisteluun nimetty virkamiestyöryhmä ei ole tasa-arvolain 4a-pykälän tarkoittama toimielin, vaan tavanomainen virkamiehistä koottu valmisteluryhmä.

    Tasa-arvolain (4 a §) mukaan "valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu."

    Voi olla, että ministeriön tulkinta on oikea. Sen asian päättää oikeusasiamies aikanaan.

    Sen sijaan täysin selvää on jo nyt, että ministeri Saarikko on pyyhkinyt pöytää tasa-arvolain perusidealla.

    Tasa-arvolain (4 a §) mukaan "viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa."

    Saarikon työryhmä henkii kaikkea muuta kuin mitä lakiin kirjattu periaate edellyttää.

    Saarikon nimitysfarssista löytyy kiintoisa lisäpiirre.

    Ylen jutussa johtaja Saario kertoi, että valmisteluun osallistuvien virkamiesten valinnassa painotettiin valinnanvapauslainsäädännön valmistelun edellyttämää erityisosaamista.

    Lausuntoa voi pitää nurinkurisena. Tasa-arvoministeri Saarikon työryhmänimitystä puolustellaan nyt samalla perusteella, jolla aikoinaan perusteltiin miesvaltaisuutta.

    Peruste ei silloin riittänyt. Eduskunta päätti säätää tasa-arvolain.

    VastaaPoista
  41. Anonyymi6/8/17 11:45

    Töitä pojille! "Suomi tarvitsee myös metallimiehiä", sanoo Valmetin Pasi Laine ja pohtii, pitäisikö tsupparit palauttaa

    Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine on huolissaan Suomen poikien sekä valmistavan teollisuuden tulevaisuudesta.

    ”Suomi tarvitsee valmistavaa teollisuutta. Emme voi olla vain tuotekehitys- tai ohjelmisto-onnela. Saksassa ei ole koskaan ajateltu, ettei siellä voisi tehdä kilpailukykyisesti teollisuustuotteita kuten autoja.”

    Kaikista ei voi myöskään tulla insinöörejä. Laine on huolissaan pojista, joille koulu ei maistu. Onko heille töitä?

    Onko Laine siis huolissaan nimenomaan miesten työpaikoista?

    ”Meillä on metallimiehinä miehiä ja naisia. Ei se ole sukupuolisidonnainen asia. Minulla on huoli monipuolisen teollisuussektorin ylläpitämisestä”, hän muotoilee.

    Hän on kuitenkin huolissaan niistä pojista, jotka pärjäävät heikosti lukuaineissa.

    "Koulujärjestelmä tukee tyttöjä enemmän kuin poikia. Lasketaan keskiarvoja, ja se on laiskanpulskeiden poikien vastainen asia."

    Valmetin 220-vuotisen historian ja Suomen sata­vuotisjuhlien kunniaksi Laine ja Valmet päättivät tehdä jotakin nuorten työllisyyden edistämiseksi. Valmet tarjoaa kevään ja syksyn aikana noin sadalle nuorelle harjoittelupaikan.

    VastaaPoista
  42. Anonyymi6/8/17 21:03

    Lääkärit huolissaan ylipainoisista huippumalleista – tutkija tyrmää: ”Ulkonäkö ei kerro ihmisen terveydentilasta”

    Naisista ja lihavuudesta väitellyt Jyväskylän yliopistonlehtori Hannele Harjunen torjuu sen, että äärimmäisen lihavien mallien käyttäminen ruokkisi vääriä kauneusihanteita. Hänen mukaansa lihavien täytyy saada näkyä muunakin kuin ongelmana.
    Catwalkeilla on tunnetusti totuttu näkemään langanlaihoja malleja. Vähitellen suunnittelijoiden luomuksia ovat kuitenkin alkaneet esitellä maailmalle myös pluskoon mallit.

    The Daily Telegraph uutisoi, että maailmalla terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, että muotinäytöksissä käytetään nykyään yhä enemmän sairaalloisen lihavia malleja.

    Amerikkalainen huippulääkäri Brad Frankum uskoo, että ylipainoisten mallien esiintyminen näytöksissä voi viedä kauneusihanteita väärään suuntaan – aivan samalla tavalla kuin liian laihojen mallien käyttäminen tekee. Frankum pelkää, että ylipainoiset mallit välittävät lihavuudesta liian kaunisteltua kuvaa.

    Onko Frankumin huoli aiheellinen? Yleistyvätkö ylipainoisten mallien ja terveydelle vaarallisen lihavuuden ihannointi?

    Jyväskylän yliopistossa naistutkimuksen oppiaineesta väitelleen yliopistonlehtori Hannele Harjusen mielestä kyse on hyvin marginaalisesta ilmiöstä.

    – Epäilemättä yli 95 prosenttia kaikista malleista on muita kuin lihavia. Yleisesti niin sanotut pluskoon mallitkin ovat kokoa 38–40. Eli jos puhumme plusmalleista, useimmat ovat aivan tavallisen kokoisia.

    Harjunen näkee vain positiivisena sen, että oikeasti lihavia malleja tulee mallimaailmaan, sillä se lisää kehojen moninaisuuden näkyvyyttä.

    Harjunen ei tunnista ylipainoisten mallien käyttämisessä terveysriskiä. Terveyshuolen sijaan kyse on pikemminkin lihavuuden aiheuttamasta paniikista.

    – Lihavuuden tai lihavien ihmisten näkyvyyttä ei nimittäin yleensä pohjimmiltaan vastusteta sen vuoksi, että sitä pidettäisiin terveyskysymyksenä, vaan siksi, että lihavuuteen ja lihaviin ihmisiin liitetään hirveä määrä negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja.

    Harjusen mukaan lihaviin liitetty terveyshuoli on yleinen, mutta se kätkee sisäänsä yleensä paljon vähemmän mairittelevia motiiveja.

    ”KEHON LEIMAAMINEN ULKONÄÖN PERUSTEELLA ONGELMA”
    Lihavuuden näkeminen häpeällisenä on Harjusen mielestä itse ongelma.

    – Tietyn kokoisten ihmiskehojen leimaaminen sairaaksi vain ulkonäön perusteella on itsessään ongelmallista. Ulkonäön perusteella tiedämme hyvin vähän ihmisten terveydentilasta.

    Harjusen mukaan on vielä ongelmallisempaa, jos tietyn kokoisten ihmisten olemassalo nähdään haitallisena, kuten The Daily Telegraphin jutussa.

    – Jos lihavat ihmiset eivät saa näkyä tai heihin ei saisi liittää mitään positiivista, sanotaan itse asiassa, että he eivät saisi olla olemassa kuin ongelmana. Tämä on paljon vaarallisempi viesti kuin muutama lihava malli catwalkilla, Harjunen lataa.

    VastaaPoista
  43. Anonyymi8/8/17 08:15

    Plusmalli Tess Holliday sai tarpeekseen some-ilmiöksi nousseesta miehen rakkaudenosoituksesta kurvikkaalle vaimolleen

    26-vuotiaan Robbie Trippin julkaisu Instagramissa nousi uutisiin ympäri maailmaa. Plusmalli Tess Holliday ei voinut olla enää hiljaa, vaan julkaisi oman vastineensa aiheeseen liittyen.

    Plusmalliksi ja feministiksi itsensä sosiaalisessa mediassa esittelevä Tess Holliday ei halunnut olla hiljaa, kun huomasi uutisiin nousseen itselleen tärkeän aiheen. Kyse on tyypillisestä some-ilmiöstä, joka saattaa nousta uutisotsikoihin ympäri maailman: kaikki kirjoittavat siitä.

    Holliday sai tarpeekseen viime päivinä laajasti levinneestä julkaisusta, jossa mies hehkuttaa kurvikasta vaimoaan. 26-vuotiaan Robbie Trippin Instagramissa julkaiseman kuvan tarkoitus oli alkujaan hyvä: mies halusi muistuttaa kaikenlaisten ihmisten olevan kauniita ja että hän rakastaa muodokasta vaimoaan nimenomaan tämän kurvien vuoksi, ei niistä huolimatta.

    - Oikea nainen ei ole pornotähti, bikinimalli tai elokuvahahmo. Hän on aito. Hänellä on kauniita raskausarpia lantiollaan ja söpöjä pieniä kuoppia takapuolessaan, Tripp kirjoitti viraaliksi levinneessä julkaisussaan.

    "Kun mies tykkää, tuhannet kannustavat"
    Yhdeksi maailman kuuluisimmaksi plusmalliksi noussut Tess Holliday on pyrkinyt korostamaan kehopositiivisuutta oman esimerkkinsä kautta: vartaloon liittyvät seikat ovat yksityisasioita, mutta mitä enemmän monimuotoisuutta julkisuudessa näkyy ja asiaa käsitellään, sitä helpommin asenteet muuttuvat oikeasti. Vaikka Robbie Trippin julkaisun tarkoitus oli myönteinen, se korostaa silti piintyneitä arvoja, Tess Hollidayn oma vastine muistuttaa.

    Holliday haluaa korostaa, ettei itsensä hyväksytyksi, hyväksi ja kauniiksi tunteminen voi lähteä toisen näkökulmasta. Eikä niin, että "vähimmäisvaatimus", eli toisen hyväksyminen ja kunnioittaminen olisivat jotakin, josta pitäisi saada erityispisteitä.

    "Kun mies tykkää kurvikkaasta naisesta, yli 16 000 ihmistä kannustaa häntä. Kun kurvikas nainen kertoo pitävänsä itsestään, siitä tykkää noin 12", Tess Holliday havainnollistaa aiheen kieroutta omassa Instagram-julkaisussaan.

    VastaaPoista
  44. Anonyymi8/8/17 11:52

    Ex-vaimo kosti julmimmalla tavalla – pariskunnan erosta tuli karmiva sirkus

    Asianajaja sanoo IS:lle, että yleensä tähän kostoon sortuvat erotilanteessa lasten äidit.
    ...
    Asianajajan mukaan lähivanhemmalla suomeksi sanottuna ”viiraa päästä”, mutta sen osoittaminen on äärimmäisen vaikeaa.

    Vanhempi menettää yhteyden lapseen jopa ikuisiksi ajoiksi

    IS:n haastattelema asianajaja kertoo, että etävanhempana oleva isä on helppo saada tilanteeseen, joka vain pahentaa asioita. Äiti voi löytää viikonlopun jälkeen lapsensa kankusta punaisen läiskän, joka hänen mielestään on selvä merkki lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Äiti tekee ilmoituksen viranomaiselle, ja tutkinta on aina käynnistettävä. Lopputulos on, että isä ei saa taas viikkokausiin tavata lastaan.
    ...
    Vieraannuttamisesta on asianajajan mukaan useita esimerkkejä. Niiden taustalla on äidin patologinen viha lasten isää kohtaan. Syitä vain ei saada selville. Vieraannuttajavanhemmat ovat asianajan mukaan yleensä erittäin ovelia ja älykkäitä.

    Asianajajan mukaan vieraannuttamistapauksissa oikeuslaitos on hampaaton. Hänen kokemuksensa mukaan tapausten määrä vain kasvaa, ja seuraus on, että toinen vanhemmista menettää yhteyden lapseensa mahdollisesti ikuisiksi ajoiksi.

    Menestyneen yrittäjäpariskunnan ero muuttui helvetiksi – vaimo teki tempun, joka vei perheenisältä työn, terveyden ja kodin

    Vaimo pakkasi laukkunsa, lähti yrityksen kanssa toisen miehen matkaan ja vei pariskunnan lapset mukanaan.
    ...
    Isällä oli aluksi tapaamisoikeus lapsiinsa joka toinen viikonloppu torstaista maanantaiaamuun, mutta vähitellen entinen puoliso sai käännettyä tilanteen toiseksi. Isältä on mennyt kovapalkkainen työ, asunto ja terveyskin.

    Lasten huoltajuudesta on istuttu lukuisia valmistelevia istuntoja. Kahdesti asia on ollut käräjillä ja kerran hovioikeudessa, jonne se päätyy vielä melkoisella varmuudella toistamiseen.

    Isällä olisi vielä runsaat 15 vuotta työhistoriaa edessä. Kahden akateemisen tutkinnon mies on kuitenkin väliaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja arvelee, että pian edessä on pysyvä eläke.
    ...
    Yli 30-vuotisen työuran vaativissa terveydenhuollon ja lääketeollisuuden tehtävissä tehnyt isä ajautui avioeroon, joka vei häneltä vuosikausiksi kahden pienen lapsensa tapaamisen. Äidilläkin on korkein akateeminen koulutus.

    Äiti muutti turvakodin kautta parinsadan kilometrin päähän. Hän sai uuden kotikuntansa virkamiesten avulla yksinhuoltajuuden lapsiin.

    Äiti ei halunnut, että isä tapaa lapsiaan, vaikka isällä oli siihen oikeus. Isä näki ensimmäistä kertaa toisen lapsensa tämän ollessa jo lähes 2,5-vuotias.

    Lapset eivät edes tienneet, ketä he menivät tapaamaan, kun ensimmäinen kohtaaminen järjestyi. Äiti ei ollut kertonut isästä mitään.

    Ensimmäisten tapaamisten yhteenlaskettu aika oli vajaat 10 tuntia, sitten tapaamiset katkesivat. Äiti kertoi niiden aiheuttaneen lapsille psyykkisiä oireita.

    Äiti katkaisi tapaamiset 10 kuukaudeksi vedoten oireisiin, joita lapsilla ei edes todettu.

    Kun isä aloitti uuden yhteydenpidon, lasten kohtaamisesta tuli traagisia näytelmiä. Äiti ei yhtään kannustanut lapsia isänsä mukaan vaan lapset tarrautuivat äidin reiteen kiinni itkien. Isän luo lähteminen päättyi parkuun.

    Viime joulukuussa isä teki taas satojen kilometrin edestakaisen matkan saadakseen lapset kotiinsa. Tapaaminen ei toteutunut, eivätkä he ole sen jälkeen toisiaan nähneet
    ...
    Lapset ovat edelleen alle kouluikäisiä. Vanhempaa lastaan isä on tavannut 87 tuntia ja nuorempaa hänen nelivuotisen elämänsä aikana runsaat 60 tuntia.

    Isä on tällä hetkellä puolen vuoden sairauslomalla henkisen pahoinpitelyn vuoksi. Työkyvyttömyys on melko todennäköisesti edessä jo pian. Normaalitilanteessa isällä olisi vielä kymmenen vuotta työhistoriaa edessään.

    VastaaPoista
  45. Anonyymi8/8/17 13:04

    Google erotti naisten ja miesten eroista kirjoittaneen työntekijän: "vahvisti stereotypioita"

    Irtisanottu insinööri syyttää Googlea konservatiivisten mielipiteiden vaientamisesta
    ...
    - Naisten ja miesten mieltymykset ja taidot ovat osittain erilaisia biologisista syistä ja nämä erot saattavat selittää sen, miksi emme näe naisten tasa-arvoista edustusta teknologia-alalla ja johtajien tehtävissä, Damore kirjoitti sisäisessä muistiossa viime viikolla.

    Damore kirjoitti, että keskittyminen sukupuolueen ja etniseen taustaan, johtaa siihen, että Google sivuuttaa ideoiden moninaisuuden.

    VastaaPoista
  46. Anonyymi9/8/17 08:00

    Mielipide
    Kun mieheni löysi itsestään naisen, en voinut jatkaa hänen rinnallaan
    En osallistu Pride-marssiin vaan seuraan sivusta sukupuolten moninaisuutta koskevaa keskustelua. Välillä ihmettelen lähes ihailevaa ja ongelmatonta otetta, jolla omaiset sivuutetaan.


    HELSINGIN SANOMIEN juttu (Kuukausiliite 5.8.) toi hyvin esiin sen piiloon jääneen kokemuksen, joka transsukupuolisen henkilön puolisolla voi olla. Kaikki eivät ole onnellisia muuttuneessa parisuhteessa vaan joutuvat ratkaisemaan tilanteen eroamalla.

    Mediassa hehkutetaan täysillä sukupuolten moninaisuutta ja transsukupuolisuuden normaalisuutta – jopa lapsilla –, mutta tätä keskustelua hiljaa sivusta seuraavia on varmasti lukuisia. Kuka uskaltaa tässä lähes kiihkoilevassa ilmapiirissä kertoa, että oman, vieraaksi muuttuneen puolison kosketus tai hänen pelkkä näkemisensäkin on vastenmielinen kokemus?

    HS:n haastattelema kirjailija Selja Ahava uskalsi kertoa juuri näistä vastenmielisyyden tunteistaan, samoin kuin häpeästä ja piilottelusta, jotka myös liittyvät transperheen tilanteeseen. Tämä ei tietenkään ole kaikkien parien kokemus vaan osa jatkaa parisuhdettaan. Meitä eron kokeneita puolisoja on kuitenkin varmasti lukuisia.

    Mistä voit tietää, ryhdytkö transihmisen kanssa parisuhteeseen? Et mistään. Se on ”taivaalta tippuva asia”, joka voi osua kenelle tahansa. Se on piilossa transsukupuoliselta itseltäänkin ja löytyy vähitellen.

    Menin aikanaan nuorena naimisiin tekniikan ylioppilas­pojan kanssa, ja perustimme perheen. Puolisoni muuttui vuosikymmenten varrella ulkoisesti ja sisäisesti minulle yhä vieraammaksi ja vastenmielisemmäksi. Lopulta hän löysi ­itsestään naisen ja elää nyt ­uudessa identiteetissä. Minulta ei löytynyt halua eikä kykyä hänen hame- ja meikkausmuutostensa seuraamiseen ja yhteisen elämisen jatkamiseen.

    Hyvässä tarinassa kuuluu olla onnellinen loppu, kuten Ahavan haastattelussakin oli. Samoin kävi minullekin: elämä tarjosi mahdollisuuden, kun eron jälkeen löysin itseäni arvostavan puolison. Aloin lopultakin kukoistaa naisena, kun puoliso ei ole enää tunkemassa naisen rooliin.

    En osallistu Pride-marssiin vaan elän nyt seuraten sivusta sukupuolten moninaisuutta koskevaa keskustelua. Välillä ­ihmettelen sitä lähes ihailevaa ja ongelmatonta otetta, jolla omaiset sivuutetaan haastatteluissa: ”kaikki ovat ottaneet ­asian hienosti vastaan”.

    Transsukupuolisen ex-vaimo

    VastaaPoista
  47. Anonyymi9/8/17 18:54

    Touko Aallon avioeron taustalla kolmas osapuoli - 24-vuotiaalla naisella räväköitä kuvia Instagramissa

    Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto toi Facebook-sivullaan julkisuuteen naisen, johon hänellä on suhde.

    Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto vahvisti tiistai-iltana Facebookissa, että hänen ja vaimonsa Johanna Pietiläisen avioliitto päättyy eroon kahden vuoden jälkeen. Pietiläinen jätti avioerohakemuksen käräjäoikeuteen.

    Facebook-julkaisussaan Aalto kertoi avoimesti, että eron taustalla on myös kolmas ihminen.

    - Minulla on suhde Vihreiden puoluetoimistolla työskentelevän ihmisen kanssa, Aalto kirjoitti tiistaina.

    Keskiviikkona puoliltapäivin Aalto paljasti Facebookissa, kuka toinen nainen on.

    - Tahdon sanoa loputkin asiat suoraan, jotta ihmisten ei tarvitse niitä tipotellen lukea mediasta. Tämän toisen ihmisen nimi on Iris Flinkkilä ja hän on vihreiden nuorisojärjestön työntekijä, Aalto kirjoitti julkaisussaan.

    Iltalehti tavoitti Flinkkilän keskiviikkona, mutta hän ei halua kommentoida asiaa.

    - Sen verran voin kommentoida, että en yhtään enempää aio puhua asiasta julkisesti, Flinkkilä sanoo.

    Flinkkilän mukaan hän ja Aalto olivat yhdessä miettineet hänen nimensä kertomista julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan halua avata asiaa enempää, kuin mitä Aalto on jo siitä kertonut.

    Räväköitä kuvia

    24-vuotias Flinkkilä on Vihreiden nuorten viestintäsuunnittelija. Hänellä ja Aallolla on yhdeksän vuoden ikäero.

    Instagramissa Flinkkilä kuvailee olevansa supernainen, feministi, kasvissyöjä, dekadentti ja fatale. Hänen Instagram-sivunsa oli vielä keskiviikkona päivällä julkinen, mutta myöhemmin se oli muutettu yksityiseksi.

    Flinkkilä on julkaissut Instagramissa räväköitä ja kantaa ottavia kuvia.

    Yhdessä kuvassa Flinkkilä on ilman paitaa ja peittää nänninsä käsillään. Kuva on kannanotto ja sen yhteydessä on hashtag-merkintä free the nipple.

    Free the nipple -kampanjan mukaan naisillakin pitäisi olla oikeus julkisesti paljastaa nänninsä, kuten miehet tekevät esimerkiksi julkaistessaan paidattomia kuvia sosiaalisessa mediassa.

    Flinkkilä on julkaissut Instagramissa myös muita kuvia, joissa hän vilauttaa hieman paljasta pintaa. Julkaisujen joukossa on lisäksi kuvia juhlimisesta ja Flinkkilästä yhdessä tuntemiensa ihmisten kanssa.

    Twitterissä Flinkkilä kertoo, että on päivisin Vihreiden nuorten viestintäsuunnittelija ja öisin ukulelea soittava kaljasieppo.

    - Graafikko, kuvittaja, vegaani, feministi. Kuuma. Jatkoilla-podcastin host, kuvailu jatkuu.

    VastaaPoista
  48. Anonyymi9/8/17 22:02

    Touko Aallon uusi rakas Iris Flinkkilä tiukkana podcastissa: "Se on aina ehdottomasti sen vika, joka pettää"

    Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon uusi rakas Iris Flinkkilä puhuu podcasteissaan suoraan aiheesta kuin aiheesta.

    Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto vahvisti tiistai-iltana Facebookissa, että hänen ja vaimonsa Johanna Pietiläisen avioliitto päättyy eroon kahden vuoden jälkeen. Pietiläinen jätti avioerohakemuksen käräjäoikeuteen.

    Facebook-julkaisussaan Aalto kertoi avoimesti, että eron taustalla on myös kolmas ihminen, vihreiden nuorisojärjestön työntekijä Iris Flinkkilä.

    Flinkkilä tekee Jatkoilla-podcastia yhdessä bloggaaja Melissa Mäntylän kanssa. Podcastin jaksoissa he puhuvat avoimesti muun muassa seksistä ja omista kokemuksistaan, pettämisestä, naiseudesta ja yhteiskunnallisista asioista.

    - Vinkki ihan kaikille, että käy sun Facebook-kaverit läpi ja kato sieltä ne ihmiset, ketä oot aina halunnu panna ja kysy niiltä. Tai pyydä vaikka kahville, ei tarvi kysyy suoraan, mut siis jotain, Flinkkilä sanoo ensimmäisessä jaksossa.

    Toisessa jaksossa Flinkkilä ja Mäntylä puhuvat pettämisestä.

    - Mä en todellakaan mee tohon, että se on jotenkin molempien vika. Se on aina ehdottomasti sen vika, joka pettää puolisoaan eikä se oo vastuussa koskaan se kolmas pyörä tai kolmas henkilö, Flinkkilä sanoo jaksossa.

    Podcastin jaksoissa Flinkkilä myös esimerkiksi kertoo, että yleensä hän on se, joka lähestyy toista ihmistä, jos on toisesta kiinnostunut sekä sanoo, ettei tiedosta flirttailuaan.

    Flinkkilä ja Mäntylä käsittelevät myös Jatkoilla-podcastissaan seksin harrastamista ulkona ja Flinkkilä paljastaa, että hänellä on tästä kokemusta. Lisäksi hän avaa ajatuksiaan yksiavioisuudesta.

    Yhteensä Jatkoilla-jaksoja on julkaistu 16. Ensimmäinen jakso julkaistiin maaliskuussa, tuorein heinäkuun lopulla. Kahdessa tuoreimmassa jaksossa Flinkkilä on jututtanut vanhoja säätöjään.

    24-vuotias Flinkkilä on Vihreiden nuorten viestintäsuunnittelija. Hänellä ja Aallolla on yhdeksän vuoden ikäero.

    Instagramissa Flinkkilä kuvailee olevansa supernainen, feministi, kasvissyöjä, dekadentti ja fatale. Hänen Instagram-sivunsa oli vielä keskiviikkona päivällä julkinen, mutta myöhemmin se oli muutettu yksityiseksi.

    Flinkkilä on julkaissut Instagramissa räväköitä ja kantaa ottavia kuvia, ja hän ottaa ajankohtaisiin aiheisiin kantaa myös podcastissaan.

    VastaaPoista
  49. Tutkija Touko Aallon suhdekohusta: Nostaa kysymyksen arvostelukyvystä, vaikka puolue suvaitsevainen

    Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon naissuhdekohu nostaa esiin kysymyksen pääministeriksi pyrkivän poliitikon harkintakyvystä.

    Näin arvioi informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta.

    Hän muistuttaa, että vihreät on kuitenkin lähtökohdiltaan suvaitsevainen puolue.

    –Jossain muussa puolueessa nämä olisivat pahalta kuulostavia asioita.

    Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon uusi naiskumppani on puoluetoimiston työntekijä, joka sosiaalisessa mediassa kertoo olevansa kuuma kaljasieppo.

    Hän myös juontaa City-lehden podcasteissa provosoivia keskusteluja, joissa hän on haastatellut entisiä seksikumppaneitaan yhteisistä lemmenkokemuksistaan.

    Touko Aallon vaimo hakee avioeroa, mutta he ovat päätyneet ratkaisuun yksissä tuumin.

    Aalto valittiin kesäkuussa vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi. Hän pyrkii nostamaan puolueensa seuraavissa eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi, jolloin hänestä tulisi Suomen seuraava pääministeri Juha Sipilän (kesk.) jälkeen.

    Miten opettajat suhtautuvat?
    Karvosen mukaan saa nähdä, miten esimerkiksi opettajaväki suhtautuu Touko Aallon suhdekohuun.

    –Vihreät on koulutusmyönteinen puolue, jonka kannattajissa on paljon koulutusalan ihmisiä. Tämä on kiinnostava asia, professori Erkki Karvonen pohtii.

    Karvosen mukaan ministereillä on selkeästi korkeammat nuhteettomuusvaatimukset kuin kansanedustajalla.

    –Jos on kysymys pääministeristä, siinä asemassa on erittäin kovan suurennuslasin alla. Tilanne on koventunut, ja muidenkin poliitikkojen yksityiselämä on tarkastelun alaisena.

    Kaikkein tyrmistyttävimpänä pidetään sitä, jos poliitikko tekee jotakin, joka on täysin päinvastaista mitä hän on sanonut.

    –Jos piispa kiroilee tai korkea poliisijohtaja rikkoo lakia tai vihreiden profeetta ajaa savuttavalla diesel-autolla. Se, jos rikkoo perussanomaansa vastaan, on raskauttavaa.

    Hörhöilyistä pyritty eroon
    Karvosen mukaan vihreillä on ollut takavuosilta kuvassa hörhöilyjäkin, mutta puolue on pyrkinyt niistä eroon sisäsiistiksi ja salonkikelposeksi.

    –Touko Aallolla on ollut tavoitteena laajentaa vihreitä pääkaupunkikeskeisestä puolueesta muihinkin kaupunkeihin ja maaseudulle. Tarvitaan kuitenkin ymmärrystä sille, että on kuitenkin eri asia asua Helsingin Kalliossa kuin maalla satojen kilometrien päässä.

    Erkki Karvosen mukaan Touko Aalto on olemukseltaan totisenoloinen henkilö.

    –Väriähän tämä suhdekohu tietenkin tuo hänen hahmoonsa. Olihan se aikoinaan suuri hämmennys, mitä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) taustalta paljastui, Karvonen viittaa Vanhasen ja Susan Ruususen taannoiseen suhteeseen.

    Haastaa konservatiivisia arvoja
    Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että nykyään tällaisilla kohuilla on kuitenkin vähemmän vaikutuksia kuin takavuosina.

    –Liberaaliset arvot ovat yhteiskunnassa vahvistuneet, kun keskustellaan seksuaalisuudesta. Mutta toisaalta myös perinteisillä arvoilla on kannatusta yhteiskunnassa. Kyllähän tämä keskustelu haastaa niitä.

    Hassi: Media saalistaa
    Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Hassi pitää ikävänä, että Touko Aallon naisystävästä ruvetaan kaivelemaan tällaisia asioita.

    –Minun mielestäni tässä on kysymys median saalistuksesta, Hassi sanoo.

    –Kun kävi ilmi, että Touko Aalto on eroamassa ja että asiaan liittyy kolmas osapuoli, joukko toimittajia lähti heti selvittämään, kuka tämä henkilö on. Siinä ei Touko Aallolla ollut muuta mahdollisuutta kuin kertoa, kuka hän on.

    Hassin mielestä media voisi katsoa peiliin, jos se alkaa kaivelemaan juttuja, jotka Hassin käsityksen mukaan kuuluvat naisystävän yksityisyyteen.

    VastaaPoista
  50. Touko Aallon suhdekohu puhuttaa vihreitä - "Joskus käy näin", "Pisteet laski rajusti"

    Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon ihmissuhdekuviot puhuttavat puolueväkeä. Aalto kertoi tiistai-iltana Facebookissa avioerostaan ja suhteestaan vihreiden nuorisojärjestön työntekijään.

    Tapauksesta on käyty torstaina vilkasta keskustelua vihreiden julkisessa Facebook-ryhmässä. Kuuden tunnin aikana asiaa on kommentoitu noin 130 kertaa.

    "Ei siinä sen kummempaa"

    Useimmat keskustelijat katsovat, ettei Aallon yksityiselämällä ole vaikutusta hänen työhönsä ja asemaansa puolueen puheenjohtajana. Muun muassa tähän tapaan asiaa kommentoidaan:

    "Joskus käy näin. Ei siinä sen kummempaa. Elämä jatkuu, Aallolla mennään ja hyvä tulee."

    "Eikö ole menneestä maailmasta se, että kulissien pitäisi pysyä pystyssä jos tahtoo julkisissa tehtävissä toimia? Kellään ulkopuolisella ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista toisten parisuhteisiin. Höppänä moraalipaniikki."

    "Miksi tämä pitäisi nostaa esiin kun tällä ei ole mitään tekemistä politiikan kanssa? Yli 50% avioliitoista päättyy nykyään eroon joten sekään ei pitäisi enää olla kenenkään kohdalla yllättävää."

    "Se että ihminen mokaa omien arvojensa mukaisessa elämässä ja myöntää asian julkisesti, ei mielestäni vähennä luottamusta vaan jopa lisää sitä. Toisekseen parisuhde on parin (tai tässä tapauksessa kolmen) kuvio jolla ei ole käsittääkseni mitään tekoa puoluepolitiikan kanssa. Vai lukeeko jossain ettei Vihreissä saa toimia eronneet, karanneet tai muuten parisuhteissa metsään menneet?"

    "Puoluejohtajalta en edellytä kiiltokuvamaista ja pohjoiskorealaista täydellisyyttä. Kriittistä on, mitä oppii virheistä - niin omista kuin toisten. Ja miten rakentaa tulevaisuutta siitä eteenpäin."

    "Luottamus meni"

    Vihreiden Facebook-ryhmässä on runsaat 5 500 jäsentä. Monia tuntuu häiritsevän suhdekohu puolueen puheenjohtajan ympärillä. Tällaista kritiikkiä Aallolle annetaan:

    "Onhan se pettäminen kuitenkin epärehellistä. Sattumus kuulostaa kepeältä. Siinä kuitenkin yhdeltä henkilöltä vedetty matto jalkojen alta julmasti."

    "Miten luottaa ihmiseen joka pettää puolisoaan ja miten arvostaa kyseisen ihmisen arvomaailmaa tapahtuneen jälkeen, puolueen johtajana?"

    "Itse asiaa juuri kokevana kylläkin mietin, että voiko ihminen, joka pettää henkilökohtaisessa elämässä olla oikeasti luotettava työssäänkään. Eli tiukan paikan tullen työssäkin voi tehdä temppujaan..."

    "Minun kohdallani tällainen kompurointi heti puheenjohtajakauden alkumetreillä vaikutti niin, että luottamus meni. Eroja juu tulee ja kyse on yksityiselämästä, mutta julkista virkaa hoitavan pitää pystyä pikkusen miettimään omaa toimintaansa myös kokonaisuuden kannalta."

    Osa keskustelijoista arvelee kohun näkyvän vihreiden kannatuksessa.

    "Olisi kannattanut huolella miettiä niitä arvojaan ennen kuin lähti puheenjohtajakisaan. Ei välttämättä palvele Vihreiden asiaa noin pidemmällä tähtäimellä. Vihreiden kannattajakunta lienee aika naisvoittoista ja siellä ei välttämättä katsota niin hyvällä Aallon toimintaa".

    "Jonkun verran voi syntyä liikettä Vasemmistoliittoon päin tämän sinänsä Aallon yksityiselämään kuuluvan asian kautta."

    "Yritän ymmärtää Aaltoa, vaikka mulla pisteet laski rajusti häntä kohtaan. Vihreät menettänee ääniä tämän johdosta."

    Puheenjohtajaksi kesäkuussa

    Aalto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi kesäkuussa pidetyssä puoluekokouksessa.

    "Varmaan tämä asia jätettiin ilmoitettavaksi puheenjohtajavaalin jälkeen, uskon, että asia on tiedetty jo kauemmin.

    Puheenjohtajavaali olisi ehkä mennyt toisin, jos olisi ilmoitettu. Siis laskelmointi tulee mieleeni. Mutta ei sillä väliä, niin muutkin olisivat tehneet", kuuluu eräs kommentti.

    VastaaPoista
  51. TUOMAS ENBUSKE HAUKKUI NAISEN SOSIAALISESSA MEDIASSA: SUN PITÄÄ LAIHTUA JA TREENATA PERSEESI NÄTIMMÄKSI!

    Mediapersoona Tuomas Enbuske menetti hermonsa sosiaalisessa mediassa.

    Tuomas julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa hän poseeraa hississä huhutun naisystävänsä, tiedottajana työskentelevän vaalean kaunottaren kanssa.

    Kuvan kommenteissa keskustelu keskittyi rakastavaisten yhteiskuvan sijaan Tuomaksen ulkonäköön. Eräs nainen huomautti Tuomakselle, että tämän parta kaipaa siistimistä.

    − Aja naamas hyvä mies, hän kirjoitti kommenttikenttään.

    Tuomas ei suhtautunut kommenttiin hyvällä ja vastasi naiselle:

    − Miksi ajattelet, että sinulla on oikeus arvostella ulkonäköäni? Mieti miltä sinusta tuntuisi, jos arvostelisin hiustyyliäsi, painoasi yms, Tuomas kirjoitti.

    Nainen pyysi Tuomakselta anteeksi ja painotti, ettei hän halunnut loukata kommentillaan.

    − Mut…kyl sun partas tarvii trimmausta. Ja ihan hyvällä tarkotin, nainen jatkoi.

    Naisen vastaus oli Tuomakselle viimeinen pisara, eikä hän säästellyt sanojaan uudessa vastauksessaan.

    − Sun pitää laihtua muutama kilo. Ja treenata perseesi nätimmäksi. Ja ihan hyvällä tarkoitin, Tuomas latasi.

    VastaaPoista
  52. Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin - Kotimaa - Helsingin Sanomat

    Kaikilla lukio ei suju suunnitellusti. Heikko ylioppilastodistus voi jatkossa sulkea ovia lahjakkaalta nuorelta, joka innostuu opiskelusta vasta lukion jälkeen. Pyykkö tiedostaa tämän.

    ”Viime vuoden lääketieteellisen pääsykokeissa tehtiin simulaatio, jossa sisäänpäässeiden naisten määrä olisi kasvanut huomattavasti, jos hakijat olisi valittu pelkän ylioppilastodistuksen perusteella”, Pyykkö sanoo.

    VastaaPoista
  53. Äärioikeistolaisen australialaissenaattorin tempaus suututti parlamentin - ilmestyi istuntoon burka päällä

    Senaattori haluaa parlamentin kieltävän burkan käytön julkisilla paikoilla Australiassa.

    Senaattori Pauline Hansonin tempaus on aiheuttanut torstaina kohun Australiassa.

    Äärioikeistolaisen One Nation -puoleen puheenjohtaja saapui parlamentin istuntoon päällään osaan islamilaisista kulttuureista kuuluva naisten käyttämä burka.

    Burka peittää koko vartalon ja kasvot jättäen pienen, usein verhotun aukon silmille.

    Hanson on ajanut pitkään burkan käyttökieltoa Australiassa, perustellen sitä "ihmisten oikeudella nähdä kasvot."

    Puheenvuoronsa aluksi Hansen veti dramaattisesti burkan pois päältään ja sanoi olevansa iloinen saadessaan ottaa sen pois, sillä burkan ei pitäisi kuulua Australian parlamenttiin.

    - Huomioiden mitä on tapahtunut kotimaan turvallisuudelle, aiotteko toimia burkan kieltämiseksi? Hansen kysyi ministeri George Brandisilta.

    Liberal National -liittoon kuuluva Brandis lähes liikuttui Hansenille vastauksena antaneen puheenvuoronsa aikana.

    - Yhteisön pilkkaaminen ja nurkkaan ajaminen ivaamalla sen uskonnollisia pukuja on kuvottavaa, hän sanoi.

    Brandis sai puheensa jälkeen raikuvat aplodit.

    Islamistiterrorismin uhka Australiassa

    Hansen perusteli burkakiellon tarpeellisuutta myös islamistiterrorismin uhan kasvulla.

    Hanson mainitsi puheessaan muun muassa viime kuussa viranomaisten estämän lentokoneeseen suunnitellun kaksoisterrori-iskun ja Iranissa tapahtuneen hyökkäyksen, jossa terroristien epäiltiin pukeutuneen burkaan.

    - Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen vastaava tapaus, hän sanoi.

    Australian terrorismin uhka-arviota nostettiin viimeksi syyskuussa 2014.

    Australian turvallisuustiedustelujärjestön mukaan maassa on sen jälkeen ollut viisi hyökkäystä ja 13 onnistuneesti estettyä suunniteltua iskua.

    70 ihmistä on pidätetty epäiltynä osallisuudesta suunniteltuihin iskuihin.

    Senaattori herätti kohun myös viime vuonna sanoessaan Australian "hukkuvan muslimien määrään." Australian väestöstä noin 2,6 % eli noin 600 000 ihmistä on muslimeja.

    Sosiaalisessa mediassa osa on tuominnut ja osa ylistänyt Hansonin tempausta.

    VastaaPoista
  54. Uusi professori: Taantumassa tasa-arvo unohtuu – Esimerkkinä hoitajien lomarahojen leikkaukset ja ministerivalinnat
    Johanna Kantola aloitti sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa elokuun alussa. Hänen mukaansa EU:n talouskuripolitiikka on kohdellut miehiä ja naisia eri tavalla.


    Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuutta kiitellään, mutta kun pintaa vähän raaputtaa, tasa-arvo ei olekaan enää itsestäänselvyys.

    Näin sanoo professori Johanna Kantola, joka aloitti työnsä sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa elokuun alussa.

    –On paljon hetkiä, jotka tekevät epätasa-arvon näkyväksi. Niitä ovat esimerkiksi hallituksen ministerivalinnat, keskustelu palkkaeroista, tai nais- ja miespoliitikkojen erilainen kohtelu julkisessa keskustelussa, Kantola sanoo.

    Sukupuoleen, valtaan ja politiikkaan perehtyneelle tutkijalle tällaiset epätasa-arvon hetket eivät kuitenkaan tule yllätyksenä.

    –Sukupuoli on edelleen keskeinen suomalaista yhteiskuntaa määrittävä tekijä, joka on syvällä politiikankin valtarakenteissa, Kantola toteaa.

    Taantuma näytti totuuden
    Kantolan mukaan yksi ajankohtainen tutkimuskohde ovat taloudellisen taantuman sukupuolittuneet vaikutukset.

    –EU:ssa ja monissa sen jäsenmaissa on taantuman seurauksena alettu ajaa tasa-arvopolitiikkaa alas. Talouskuripolitiikan sukupuolivaikutuksia ei ole arvioitu etukäteen, vaikka tuo politiikka on kohdellut naisia ja miehiä eri tavalla, Kantola huomauttaa.

    Suomessakin on kesän aikana jälleen keskusteltu julkisen sektorin naisten lomarahojen leikkauksista ja niiden oikeudenmukaisuudesta.

    Kantolan tutkimus käsittelee sukupuolta, valtaa ja politiikkaa. Tutkimuskohteina ovat poliittiset puolueet ja instituutiot, Euroopan unioni tasa-arvon näkökulmasta sekä suomalainen ja eurooppalainen tasa-arvopolitiikka.

    Kantola käsittelee myös feministisen teorian kysymyksiä valtiosta, representaatiosta ja intersektionaalisuudesta eli sukupuolen kietoutumisesta muihin eroihin.

    Kantolan mukaan Suomessa on nykyisen hallituksen aikana, vuodesta 2015 lähtien testattu tasa-arvopolitiikan kestävyyttä.

    –On ollut paljon negatiivista kehitystä, jossa tasa-arvopolitiikka on sivuutettu. Tutkijan näkökulmasta on kiinnostavaa, että myös vastustusta on herännyt, on syntynyt esimerkiksi feministinen puolue ja eduskunnan puoluerajat ylittävä feministiverkosto.

    Kantola johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa, vuoteen 2020 asti kestävää tutkimusprojektia Gender and Power in Reconfigured Corporatist Finland.

    Kantolan mukaan tutkimushanke on hyvä esimerkki aihealueesta, jolla kaivataan kipeästi sukupuolentutkimusta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

    –Työmarkkinajärjestelmä on vähän tutkittu sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmasta ja silti täysin keskeinen tasa-arvon edistämisen kannalta, kuten keskustelu perhevapaista tai julkisen puolen pienipalkkaisten naisten lomarahoista osoittaa, Kantola toteaa.

    VastaaPoista
  55. Professori: Pääsykoeuudistus voi kasvattaa korkeakoulujen naisvaltaisuutta, mutta se ei ole uudistuksen ongelmista suurin – ”Nuoret voivat huonosti ja kokevat paineita jo nuoresta pitäen”
    Turun yliopistossa testattiin, miten todistusvalinta vaikuttaisi lääketieteellisen sisäänpäässeiden joukkoon. Uudistuksen voittajia olivat naiset.


    KORKEAKOULUJEN pääsykoeuudistus suosisi naishakijoita, selviää Turun yliopistossa tehdystä simulaatiosta.

    HS kertoi keskiviikkona korkeakoulujen kaksivaiheisesta pääsykoeuudistuksesta. Ensi keväänä korkeakoulut keventävät pääsykokeita niin, että ne eivät enää vaadi pitkää valmistautumista. Toisessa vaiheessa vuoteen 2020 mennessä lisätään ylioppilastodistuksen perusteella tapahtuvaa opiskelijavalintaa niin, että siitä tulee pääsykokeita yleisempi valintatapa.

    Vuonna 2016 Turun yliopistossa selvitettiin, miten lääketieteellisen tiedekunnan sisäänpäässyt joukko muuttuisi, jos hakijat pisteytettäisiin ainoastaan ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Puolet sisäänpäässeistä olisi vaihtunut, jos opiskelijat olisi valittu ylioppilastodistuksen perusteella.

    ”Halusimme tietää, onko lääketieteen valintakokeen poistaminen mahdollista. Katsoimme, kuinka paljon todistusvalinnassa tulee tasapistetilanteita, miten käy sukupuolijakaumalle ja millainen on valintakokeen merkitys toisena mahdollisuutena”, kertoo Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen yliopistonlehtori Arto Liljeblad.

    SIMULAATIOSSA käytettiin Helsingin yliopiston luonnontieteiden alkupistemallia, jossa katsottiin hakijoiden ylioppilastodistuksen äidinkielen arvosanaa sekä neljää muuta parasta arvosanaa. Mallissa arvosanat saavat eri kertoimia: pitkä matematiikka suurimman, terveystieto pienimmän. Malli on hahmotelma, jota ei ole vielä käytetty Helsingin yliopiston sisäänotossa.

    Simulaatiossa naisten osuus sisäänpäässeistä olisi kasvanut, miesten taas vähentynyt. Vuonna 2016 sisään otettiin 77 miestä ja 76 naista. Todistussimulaatiossa miehiä olisi valittu 61 ja naisia 92.

    ”Todistusvalinnassa pois putoavien joukossa olisi paljon hakijoita, joiden ylioppilastodistus ei ole kaksinen. He ovat kuitenkin pääsykokeeseen lukiessaan skarpanneet.”

    Liljeblad pelkää, että suorassa todistusvalinnassa sisään voi päästä hakijoita, jotka eivät ole yhtä motivoituneita kuin pääsykokeiden kautta valitut. Hän uskoo, että todistusvalinta johtaisi opintojen keskeyttämiseen nykyistä useammin.

    VastaaPoista
  56. TÄLLÄ hetkellä lääketieteelliseen on mahdollista päästä joko ylioppilastodistuksen ja pääsykokeen yhteispisteillä tai pelkän pääsykokeen pisteillä. Lähitulevaisuudessa lääketiede ei ole siirtymässä todistusvalintaan.

    ”Vaatii reippaasti lisäselvitystä, jotta todistusvalinnassa saataisiin hakijat eroteltua riittävästi. Valintakoe on toisena mahdollisuutena tärkeä lukiossa alisuoriutuneille”, Liljeblad sanoo.

    Ensi keväänä lääketiede siirtyy yhteisvalintaan, jossa hakija voi samalla pääsykokeella hakea kaikkiin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin ja laittaa ne hakulomakkeellaan mieluisuusjärjestykseen.

    Simulaatio ei ole aukoton.

    ”Tulokset olisivat olleet erilaisia, jos pistemalli olisi ennakolta ollut hakijoiden tiedossa”, Liljeblad arvelee.

    TORSTAINA opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi tiedotteessaan, että toisen asteen todistusten käyttöä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa kasvatetaan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Viimeistään syksyllä 2018 korkeakoulut tiedottavat siitä, miten todistuksia käytetään.

    Siirtymäaika uudistuksen toisessa vaiheessa on lyhyt.

    Liljebladin mukaan siirtymäajan pitäisi olla 4–5 vuotta, jotta lukiolaiset osaisivat tehdä lukion alussa oikeat, korkeakouluun pääsyä hyödyttävät ainevalinnat.

    Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Birgitta Vuorinen tuntee Turun yliopiston simulaation. Korkeakoulutuksen sukupuolittumista on pohdittu opetus- ja kulttuuriministeriössä, mutta muutosten sukupuolivaikutuksia ei ole siellä Turun tapaan testattu.

    ”Meillähän on korkeakoulujen yhteishaussa yli tuhat hakukohdetta joka vuosi. Emme pysty kattavasti tekemään joka koulutuksen osalta tällaista työtä”, Vuorinen sanoo.

    Takavuosina ainakin opettajankoulutuksessa oli käytössä sukupuolikiintiöt, jotta miesten määrää koulutuksessa saatiin lisättyä. Pitäisikö sellaisia harkita uudestaan?

    ”Aina välillähän ne nousevat keskusteluun, mutta ministeriö ei suunnittele sellaista. Ne eivät oikein ole tätä päivää”, Vuorinen sanoo.

    SUKUPUOLTEN koulutusvalinnat alkavat eriytyä jo toisella asteella. Vuonna 2015 lukio-opiskelijoista naisia oli 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia. Korkeakouluissa aloittaa vuosittain enemmän naisia kuin miehiä, ja miehet jättävät naisia useammin koulutuksen kesken.

    Miesten vähäisempää korkeakouluttautumista selittää kulttuurimme, jossa odotukset tyttöjä ja poikia kohtaan ovat erilaiset, kertoo sähköpostitse Kristiina Brunila, kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Helsingin yliopistosta.

    ”Korkeakoulut ovat olleet jo pitkään lievästi naisvaltaisia, mistä en olisi huolissani. Edelleen päättävissä ja johtavissa asemissa olevat ovat pääasiassa miehiä. Tällainen rakenne ei muutu kovin helposti”, Brunila sanoo.

    Brunila kuvailee uutisoituja pääsykoeuudistuksia ”lyhytnäköisiksi ja tehotuotantoa myötäileviksi”. Hänen mukaansa sukupuolittumista tärkeämpi kysymys on se, miten uudistukset vaikuttavat nuorten hyvinvointiin.

    ”Markkinakelpoisuutta korostavassa yhteiskunnassa nuoret voivat huonosti ja kokevat paineita jo nuoresta pitäen. Uudistus siirtää paineet vielä varhaisemmaksi ja kertoo täydellisestä ymmärtämättömyydestä siitä, millaista on elää tehokkuutta, tuottavuutta ja loputonta itsetarkkailua korostavassa yhteiskunnassa.”

    Millainen hakujärjestelmä olisi kasvatustieteilijän mielestä paras?

    ”Sellainen, jossa nuoret aikuiset voivat rauhassa esimerkiksi välivuoden avulla miettiä, mitä elämältään haluavat, ja jossa nuoriin luotetaan ja heidän näkemyksiään kuullaan”, Brunila sanoo.

    VastaaPoista
  57. Henryn OM:blogiin liittyen, niin kätevästi Ville Niinistöt ja kumppanit unohtaa, että torimyyjä Vesa Rannikko jahtasi puukottajaa. Ilmeisesti ei ole tarvittavaa mamutaustaa, jotta voisi ylistää..

    VastaaPoista
  58. Ei koske naisia: Asevelvollisuus on pakko, mutta vain miehille – Missä tasa-arvo?
    Juuri ketään ei tunnu haittaavan, vaikka yhdenvertaisuuden luvattu maa käskee palvelukseen vain miehet.


    Tuomio luettiin 24. tammikuuta 2017.

    ”…tuomittu vankeus 173 päivää…”

    Timo Salola istui oikeussalissa Porvoossa. Hän tiesi, että näin tässä käy.

    Edellisenä kesänä hän oli kirjoittanut sähköpostin Lapinjärven koulutuskeskukseen.

    ”Minä, Timo Salola, kieltäydyn asepalveluksesta ja sen sijalla vaihtoehtoisesti suoritettavasta siviilipalveluksesta.”

    Tämä oli hänen rikoksensa: siviilipalveluksesta kieltäytyminen. Asepalveluksesta saa kieltäytyä, mutta jos kieltäytyy myös siviilipalveluksesta, joutuu vankilaan.

    Salola oli Joensuusta. 20-vuotias opiskelija, Piraattipuolueen jäsen, kuntavaaliehdokas.

    Oikeudessa hän oli sanonut, ettei Suomen laki kohtele kaikkia aatteita yhdenmukaisesti. Hän oli pasifisti, ja kieltäytyminen oli eettinen vaihtoehto.

    ”Vastaajan esittämät argumentit ovat sinänsä tosia”, oikeus katsoi. Mutta kyse ei ollut sellaisesta lainvastaisesta syrjinnästä, joka ”estäisi noudattamasta lain kirjainta”. Tämä oli ”vakiintunut tulkinta”.

    Eli vankeutta. Melkein puoli vuotta.

    Jalkapanta asennettiin kesäkuun viidentenä. Se on vasemmassa nilkassa koko ajan. Nukkuessa, suihkussa käydessä.

    Salolaa ei suljettu vankilaan. Hänelle määrättiin valvontarangaistus, kuten totaalikieltäytyjille yleensä. Heitä on muutamia kymmeniä vuodessa, 48 tuomittua vuonna 2015.

    Panta valvoo, että Salola on siellä missä pitää. Neljänä päivänä viikossa hän istuu Joensuun pääkirjastossa ja suorittaa filosofian opintojaan Avoimeen yliopistoon. Hän lähtee kotoa kello 9.30 ja palaa kello 15.30.

    Aluksi hän ei ollut varma yksityiskohdista. Pitikö hänen palata tasan kello 15.30?

    Jos kotimatka sujui liian nopeasti, hän jäi tien varteen odottamaan.

    Viikko-ohjelma tulee Rikosseuraamuslaitokselta. Siihen saa pyytää aikaa liikuntaharrastukselle ja henkilökohtaisten asioiden hoitamiselle. Silloin voi käydä kaupassa tai viedä roskat.

    Muuten on oltava kotona.

    Salola on valittanut tuomiostaan. Ensin hovioikeuteen, ja sitten YK:n ihmisoikeuskomiteaan. Heinäkuun puolivälissä hän postitti armahdusanomuksen tasavallan presidentille.

    ”Koen olevani vangittuna ilman pätevää syytä”, hän kirjoitti.

    Hän sanoi, että asevelvollisuuslaki on epäoikeudenmukainen. Se kohtelee ideologioita ja sukupuolia eri tavoin.

    Salola ei olisi saanut tuomiota pasifismistaan, jos olisi nainen.

    Tänä vuonna 30 700 suomalaista miestä saa kirjeen puolustusvoimilta. Kuoren yläkulmassa tornileijona ja sisällä määräys asepalveluksesta.

    ”Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta”, sanoo asevelvollisuuslain toinen pykälä.

    28 000 naispuolista kansalaista täyttää myös kahdeksantoista, ja jos oltaisiin Norjassa, velvollisuus koskisi myös heitä. Jos oltaisiin Ruotsissa, se ei koskisi kumpaakaan.

    Norja siirtyi sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen vuonna 2015. Ruotsissa on ollut ammattiarmeija seitsemän vuotta. Tosin ensi vuonna Ruotsi palaa vanhaan ja velvoittaa osan ikäluokasta asepalvelukseen – velvoite koskee sekä miehiä että naisia.

    Mutta Suomessa: vain miehiä.

    VastaaPoista
  59. Turkulainen Jani yritti estää veriteot: "Mies juoksi ja puukotti samalla ihmisiä, me juoksimme perässä"

    Turkulainen Jani Ketola yritti pysäyttää noin kymmen miehen porukan mukana Turun puukottajaa ja estää enemmät veriteot.

    Jani Ketola kertoo MTV uutisten haastattelussa astuneensa bussista Turun Kauppatorille. Hän sanoo kuulleensa lähes välittömästi kiljuntaa ja huutoa.

    Tilanne oli hetken sekava, kunnes näkyviin juoksi ulkomaalaisen näköinen mies puukottaen ihmisiä.

    Ketola lähti noin kymmenen miehen porukassa ajamaan takaa puukottajaa. Hänen mukaansa takaa-ajajien joukossa oli viisi ulkomaalaista ja viisi suomalaista. Tavoitteena estää verenvuodatus. Miehen perässä juostiin Brahenkadulle, mutta hän ehti puukottaa ainakin kolmea ihmistä.

    Pesäpallomailat tiskin alta
    – Mies juoksi ja juoksi ja puukotti samalla ihmisiä. Me juoksimme sitten perässä. Kovakuntoinen kaveri ja juoksi kovaa, Ketola sanoo.

    Ketola sanoo, että ei osannut ajatella sitä, millä keinoin puukottaja olisi kiinni saataessa pysäytetty. Joukon mukana mentiin.

    – Siinä oli muutamalla pesäpallomaila. Ne oli luultavasti saatu torikauppiailta tiskin alta. Kyllä se homma olisi varmasti niillä hoitunut.

    KRP:n mukaan puukotusten uhreiksi valikoitui naisia. Uhreiksi joutuneet miehet olivat auttaneet uhreja tai yrittäneet estää tekoa.

    Ketola ei silminnäkijänä aivan suoraan osta tätä teoriaa. Hän pohtii, että asia voi olla niinkin, mutta toisaalta puukottajan reitille sattui paljon naisia.

    – Reitti näytti siltä, että siinä vain sattui ylipäätään tulemaan naisia vastaan. Vastaantulijoina ei edes ollut miehiä.

    – Se pienen lapsen äitikin, jota hän puukotti niskaan ja yläselkään, sattui hänen reitilleen. Mariankadulla ja Brahenkadulla vastaantulijat olivat naisia. En pysty täysin allekirjoittamaan sitä, että puukottaja olisi valikoinut juuri naisia, Ketola toteaa.

    "Olisi voinut olla mukana vaikka ase"
    Ketola arvelee, että puukottaja yritti enemmänkin päästä tätä jahdannutta miesjoukkoa karkuun ja saada niin pitkään tuhoa aikaan, kunnes joku pysäyttää hänet.

    – Oli suhteellisen helppo lähteä heti alkuun miehen perään. Se oli yksi vastaan kymmenen tilanne.

    – Olisihan hänellä voinut olla mukana vaikka mutkakin, eli joku pyssy. Mutta ei sitä siinä ajatellut sen kummemmin, kaikki tapahtui niin nopeasti.

    Kännykkäkansa on kännykkäkansaa
    Ketola korostaa, että puolet kiinniottoporukasta oli ulkomaalaisia, toinen puoli suomalaisia. Julkisuudessa on jo ehditty paljonkin ruotia sitä, että ulkomaalaiset jahtasivat puukottajaa ja suomalaiset ottivat kuvia sosiaaliseen mediaan.

    Ketola sanoo, että kännykkäkamerat alkoivat laulaa, kun tilanne oli ohi.

    – Vähän itseäni harmitti ja arvelutti se, mitä näin ympärilläni, kun ihmisiä alkoi kerääntyä siihen. Se porukka, joka oli siinä Puutorin nurkilla, oli suomalaista. Kaikilla oli kännykät ja tehtiin varmaan Snapchatiin ja muualle kuvaa.

    – Se tuntui siinä tilanteessa itsestä aika vastenmieliseltä, kun yhdellä on kurkku auki ja niin päin pois. Joku ei välttämättä ajattele näin, mutta itselle se teki jollain tavalla pahaa.

    Auttajien taustalla ei ole väliä
    Ketola haluaa myös korostaa, että ei ole millään tavalla olennaista, ketkä tai minkä maan kansalaiset ovat juosseet puukottajan perässä ja auttaneet uhreja.

    Hän sanoo huomanneensa vastemielisyyteen saakka, että jotkut aktiivisesti ja näkyvästi politiikassa mukana olevat ovat ottaneet tämän lyömäaseekseen.

    – Menee poliittiseksi peliksi ennen kuin veriä on lakaistu kadulta. Kyse on kuitenkin terrorismista, joka ei katso ihonväriä. Se on nähty maailmalla. Se on meidän kaikkien yhteinen asia taistella sitä vastaan.

    VastaaPoista
  60. Miehenä voin puhua tasa-arvosta vain huumorilla - Mielipide - Helsingin Sanomat

    Keskimääräinen 20-vuotias mies on juuri päässyt pois armeijasta vietettyään siellä vähintään puoli vuotta. Hän on päättänyt perusasteen jälkeisen tutkinnon, mutta hieman naisia harvemmin. Hän saattaa miettiä korkeakoulututkinnon hankkimista, mutta se onnistuu vain noin kolmannekselta miehistä. Naisista tutkinnon hankkii nykyään lähes puolet. Syrjäytyminen puolestaan luonnistuu miehiltä huomattavasti useammin kuin naisilta.

    Lähes jokainen tasa-arvon mittari näyttää, että 20-vuotiaana miehet ovat heikommassa asemassa kuin naiset. Kuitenkin esimerkiksi feministisen puolueen sivu ei mainitse miesten tasa-arvo-ongelmia. Eikä siitä miehenä sovi valittaa.

    VastaaPoista
  61. "”Korkeakoulut ovat olleet jo pitkään lievästi naisvaltaisia, mistä en olisi huolissani. Edelleen päättävissä ja johtavissa asemissa olevat ovat pääasiassa miehiä. Tällainen rakenne ei muutu kovin helposti”, Brunila sanoo."

    En lakkaa koskaan ihmettelemästä sitä intoa, jolla yhteiskuntaan ajetaan mitä tahansa muutosta, joka voisi mahdollisesti tiputtaa miehiä johtavista asemista. Sen varjolla voidaan ilman tunnontuskia huolehtia vaikka siitä, että poikien lukutaito ei kehity, matemaattisia aineita väheksytään ja poikien hitaampi kehitysvauhti jätetään huomiotta. Tässä pääsykoeasiassa hitaampi kehittyminen on toki huomioitu siten, että se vahingoittaa nimenomaan poikia. Ne pojat, jotka eivät ole ehtineet saada arvosanojaan kuntoon lukion loppuun mennessä tipahtavat jatkossa armotta yliopistovalinnoista. Ammattikoulutuksesta on puolestaan leikattu sen verran, että sinnekään ei kannata mennä heikon opetuksen, puuttuvan välineistön ja yrityksiin pesiytyineiden asennevammaisten HR-osastojen vuoksi. Tästä ei olla huolissaan, koska miesjohtajat.

    Feminismissä ja tasa-arvon ajamisessa näyttää olevan rakenteita, jotka ohjaavat naisia syrjimään miehiä. Siinä missä patriarkaatin olemassaoloa on hankala osoittaa muutoin kuin epämääräisenä tunteena syrjinnästä, on hyvin helppoa laskea STM:n tasa-arvoyksikön mies-/naissuhdetta tai todeta vankilassa istuvien asevelvollisuudesta kieltäytyvien sukupuoli.

    Näitä valintoja tehdään joko tietoisesti tai tiedostamatta, ja yhä enenevässä määrässä niitä valintoja tekevät naiset. Seurauksena on naisten keskimääräisen aseman parantuminen ja miesten keskimääräisen aseman heikentyminen. Tämä voi matematiikkaa väheksyvälle tasa-arvoaktiiville näyttää tavoiteltavalta asialta, kunnes todellisuus vihdoin iskee päälle. Miesten keskimääräinen hyvä asema kun näyttää hyvältä muutamien huippuyksilöiden vuoksi, jota on tasapainottamassa suurempi erittäin heikosti menestyvien miesten joukko.

    Tällaisen suurta hajontaa sisältävän joukon keskiarvoa voi toki laskea juuri heikosti menestyvien miesten osuutta lisäämällä, mutta samalla lisätään epätasa-arvoa ja kilpailua miesten välillä. Näin toimitaan myös apinalaumassa, jossa kisa urosten välillä on kovaa, ja alfaurokset keräävät lopulta koko potin.

    Meillä on tähän saakka ollut vuosituhanten aikana kehittynyt yhteiskuntarakenne, jonka muuttamisessa tai etenkään murtamisessa pitäisi olla varovainen. Ilmeisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön naaraiden ja bruniloiden mielestä apinalaumassa eläminen on kuitenkin tavoittelemisen arvoinen asia. Sen vuoksi nyt taas tehdään kevyillä perusteilla päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä. Ne vaikutukset eivät välttämättä ole hyviä, ja niiden korjaaminen voi osoittautua miltei mahdottomaksi.

    VastaaPoista
  62. Asevelvollisuus koskee vain miehiä – Perustelu on lyhyt ja olematon: Näin on aina ollut
    PÄÄKIRJOITUS: Tässä yhdessä asiassa yhdenvertaisuudella ei tunnu olevan väliä.


    Maassa on aina sotaväki, joko oma tai vieras, kuuluu vanha viisaus. Voisimmekin viettää näinä aikoina vaikka sotaväenottojen 400-vuotisjuhlia.

    Nimittäin joskus vuoden 1617 tienoilla Kustaa II Aadolfin aikana alettiin siirtyä aikaisempaa jämptimpään systeemiin, jossa otettiin alokkaiksi osa 15–60-vuotiaista nykyisen Suomen alueella asuneista.

    Alkuun otettiin tietty osuus miehistä, sittemmin esimerkiksi mies joka kymmenennestä talosta. Myöhemmin pysyvän talomäärän eli ruodun piti varustaa sotilas ja huolehtia tästä myös rauhan vallitessa.

    Rauhallisina aikoina sotaväeksi riittivät tosin lähinnä vakinaiseen palvelukseen värvätyt.

    SUOMALAINEN asevelvollisuus voisi täyttää myös 139 vuotta. Venäjän aikana vuonna 1878 säädettiin laki yleisestä asevelvollisuudesta ”valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi”.

    Palvelukseen kelvollisten joukossa homma toteutettiin arpomalla. Arvasta riippuen saattoi tulla kolmen vuoden tai kolmen kuukauden kakku. Vakinainen palvelus kesti kolme vuotta ja siinä oli noin 5 000 miestä kerrallaan. Reservissä oli noin 20 000 miestä, jotka palvelivat kolmena kesänä yhteensä 90 vuorokautta.

    Pysyvä asevelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1922 ja siinä perusidea on nykyhetkestä tuttu: ”Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen.”

    SOTAVÄENOTTO ja asevelvollisuus on aina elänyt ajassa. Kohtelu on vaihdellut esimerkiksi syntyperän eli säädyn tai vaikka arpaonnen perusteella.

    Kuninkaanlinnan tai tsaarin valtaistuimen ajoista yhteiskunta on paljon muuttunut. Itsenäisyyden aikana Suomi on kulkenut kohti suurempaa yhdenvertaisuutta.

    Kaikenlainen eriarvoinen kohtelu sukupuolen, iän, vakaumuksen tai minkä tahansa perusteella on kielletty perustuslaissa. Ja tätä seurataan erittäin tarkkaan.

    TÄSSÄ asiassa yhdenvertaisuudella ei tunnu olevan väliä. Asevelvollisuus koskee vain puolta suomalaisista eli suomalaisia miehiä.

    Perustelu on lyhyt ja olematon: ”Perustuslaista ei perinteisesti ole katsottu johtuvan estettä sille, että asevelvollisuus säädetään lailla koskemaan vain miehiä.”

    Siinä kaikki. Perustelu on, että näin on perinteisesti ollut.

    Kaiken yhdenvertaisuuspuheen aikana totaalinen eriarvoisuus tässä kysymyksessä ei haittaa perusoikeusjuristeja, ei puolueita, ei edes feminististä puoluetta.

    Muutkaan vain miesten asevelvollisuudelle yleensä esitetyt perustelut eivät kestä kriittistä tarkastelua: Koska synnyttäminen. Koska lastenhoito.

    Jos perinne riittäisi oikeutukseksi, miksei hypätä kunnolla aikakoneeseen ja säädetä lakia vaikkapa ammattien tai kotitöiden jakamisesta sukupuolten kesken?

    Tai lastenhoidon. Koska asevelvollisuus.


    Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja. 

    VastaaPoista
  63. Naisena en ole koskaan kokenut vähättelyä – koen, että saan Suomessa erinomaista kohtelua nimenomaan sukupuoleni vuoksi - Mielipide - Helsingin Sanomat

    Ennemminkin koen suoma­laisen yhteiskunnan hyvin naisvaltaiseksi. Julkisuudessa velloo jatkuva keskustelu naisten kuvitellusta heikommasta asemasta, ja feminismistä on tulossa yhä totalitaarisempi ideologia, joka ulottaa lonkeronsa jo perus­koulun opetussuunnitelmaankin, kun kaikille yhdeksäsluokkalaisille halutaan jakaa Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä -kirja.

    Mutta ei, meidän kaikkien ei pidä olla feministejä. ­Feminismillä on ollut tärkeä rooli historiassa, mutta nyky­feminismi on täysin vieraantunut alkuperäisestä agendastaan.

    Todellisen tasa-arvon tavoitteena tulisi olla kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien toteutuminen ilman sukupuoleen, ikään, alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuvaa syrjintää. Sitä ei saavuteta jatkuvalla valkoisen heteromiehen syyllistämisellä kuvitellun valta-aseman vuoksi. Ei myöskään jatkuvilla keskusteluilla ”naisen eurosta” – suomalaisessa yhteiskunnassa kun kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua haluamilleen aloille omien kykyjensä mukaan.

    Yhteiskuntarauhaa ei edistetä jatkuvalla vihanlietsonnalla eri sukupuolten välillä. Vihapuhettakin voi olla niin monenlaista.

    VastaaPoista
  64. Feministipuolue: Paperittomien tilannetta ei ratkaista rangaistuksia koventamalla

    Feministipuolueen mukaan sisäministeri Paula Risikon esitys paperittomuuden kriminalisoinnista olisi riski turvallisuudelle.

    Feministipuolueen mukaan hallituksen puheenvuorot liittävät paperittomuuden rikollisuuteen tavalla, joka vahingoittaa ihmisiä ja yleistä keskusteluilmapiiriä.
    Puolueen mukaan paperittomien ongelmia pitää ratkaista muun muassa neuvontapalveluilla ja riittävällä majoituksella.

    Feministipuolueen mukaan Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöiden asemaan liittyviä ongelmia pitää ratkoa muun muassa maksuttomalla oikeudellisella neuvontapalvelulla, kiireellisellä ja välttämättömällä terveydenhuollolla, riittävällä hätä- ja kriisimajoituksellä sekä psykososiaalisella tuella.

    - Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti eilen tiistaina 22.8. suositella useita eri toimia paperittomien tilanteen parantamiseksi. Feministisen puolueen esitykset paperittomille suunnatusta maksuttomasta oikeudellisesta neuvonnasta, pitkäkestoisen kriisimajoituksen järjestämisestä vauvaperheille ja viranomaisten kouluttamisesta paperittomien tilanteesta saivat lautakunnan enemmistön tuen. Lisäksi lautakunta suosittelee paperittomille tarjottavan kiireellisen terveydenhuollon laajentamista välttämättömään kiireettömään hoitoon, Feministipuolue kertoo tiedotteessaan.

    Puolue katsoo, että mikäli nämä lautakunnan suositukset hyväksytään kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa, se "tarkoittaa Helsingin sitoutumista kestäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin menettelytapoihin paperittomien vaikean tilanteen ratkomiseksi".

    - Sisäministeri Paula Risikon eilen tiistaina antamat lausunnot ilman asianmukaisia asiakirjoja maassa olevien rangaistusten koventamisesta ja avunannon ja piilottelun tekemisestä rangaistavaksi edustavat eri linjaa, Feministipuolue toteaa tiedotteessaan.

    Risikon mukaan nyt arvoidaan, pitääkö laittomasti maassa oleskelun rangaistusta koventaa. Tällä hetkellä ulkomaalaisrikkomuksesta saa sakkoja. Risikon mukaan pohdittavana on myös, pitäisikö laittomasti maassa olevien piilottaminen tehdä rangaistavaksi.

    "Marginalisoivat"

    Feministipuolueen tiedotteen mukaan paperittomia arvioidaan olevan Suomessa muutamia tuhansia. Näistä noin 1400 on henkilöitä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.

    - Ihminen voi joutua paperittomaksi useasta eri syystä. Moni paperiton on maassa laillisesti tai oleskelun oikeutus on epäselvä, kuten oleskelulupaa odottavalla aviopuolisolla tai paperittomille vanhemmille Suomessa syntyneellä lapsella. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella henkilöllä voi olla valitusprosessi kesken tai hätä omasta selviämisestä ja tarve saada tilanteeseensa neuvontaa.

    - Hallituksen puheenvuorot liittävät paperittomuuden rikollisuuteen tavalla, joka vahingoittaa ihmisiä ja yleistä keskusteluilmapiiriä. Sen kaavailemat toimet marginalisoisivat pienen ihmisryhmän tavalla, joka on verrattavissa köyhyyden kriminalisointiin, Feministipuolueen tiedotteessa todetaan.

    VastaaPoista
  65. Antti Rinne alkaa käydä epätoivoiseksi - "Synnytystalkoot" on vauvan kokoinen koukku

    Antti Rinne lupaa esittää keinoja, joilla suomalaiset saadaan uudelleen synnytystalkoisiin. Talkoissa hommat hoidetaan ilmaiseksi.

    Vakavissa kannatusongelmissa käyskentelevä puheenjohtaja Antti Rinne starttasi sosiaalidemokraattien kesäkokouksen puheella, johon oli huolella aseteltu pienen ihmisen - oikeastaan vauvan - kokoinen koukku.

    Koukku oli sana ”synnytystalkoot”, johon SDP Rinteen mukaan aikoo suomalaisia patistaa.

    ”SDP tulee tämän kesäkokouksen yhteydessä esittämään joukon konkreettisia keinoja, joilla suomalaiset saadaan uudelleen synnytystalkoisiin”, Rinne sanoi.

    Talkoot? Kuulostaa hyvältä. Wikipedian mukaan ”talkoot eli talkootyö on perinteinen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyyden tunne".

    Yhteisöllisyys? Kuulostaa hyvältä. Mutta entäs sitten tämä: "Talkoissa autetaan esimerkiksi talon rakentamisessa tai annetaan muuta työpanosta ilman korvausta.”

    Ilman korvausta? Ei kuulosta hyvältä. Täytyykö tämä siis tulkita niin, että Rinne patistaa suomalaisnaisia synnyttämään lisää lapsia ilman korvausta.

    Näinhän ei toki ole, onhan kyse SDP:stä. Todellisuudessa puolue haluaa Rinteen mukaan ”poistaa ihmisten huolia perheen perustamiseen liittyen”.

    Tämän selvennyksen jälkeen Rinne kuitenkin onnistui kompuroimaan retoriikassaan uudelleen:

    ”Suurten ikäluokkien syntymän aikoihin perheitä kannustettiin sloganilla ’neljäs isänmaalle’. Hyvä kiteytys. Nyky-Suomessa jo puoletkin tuosta määrästä olisi huomattava parannus.”

    Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen ehti jo Twitterissä täydentää Rinteen listaa: ”1. vanhemmille 2. kunnalle 3. maakunnalle 4. isänmaalle 5. EU:lle? #synnytystalkoot”

    Puheenjohtaja Rinteen jakkaran vakaudesta kertoo se, että ei kulunut montaa tovia, kun SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin twiittasi, että "synnytystalkoot on onneton sanavalinta".

    VastaaPoista
  66. Onkohan miehet koskaan ajatelleet, että heidän omakin käytöksensä vaikuttaa siihen, ettei naisilta heru?

    Jos nainen antaa vaikkapa sadalle miehelle (mikä ei edes tarkoita kuin viiden vuoden sinkkuutta ja seksiä kerran kuussa yhden illan jutun kanssa..) on auttamatta huora, lutka, kylän yleinen polkupyörä, jakorasia ja mikä kenties pahinta: hankaloittaa seurustelukumppanin löytymistä (tai pakottaa valehtelemaan sen kumppaniensa määrän..).

    Jos heitetään, että naisella "saa" olla vaikkapa kymmenen seksipartneria ennen kuin hänet leimataan huoraksi, kuka olisi niin hullu että tuhlaisi ne? Jos haussa on pelkkä seksi ja kerrat on rajallisia, kuka valitsisi sen täriseväkätisen ujon miehen, joka pahimmassa tapauksessa on sählä ja neitsyt ja laukeaa ennen kuin ehtii sisäänkään, saati että osaisi naista tyydyttää? Etenkään jos vaihtoehtona on se kulmakunnan pelimies jolta saa varmasti kunnon kyydit ja oikeasti tyydytyksen.

    Parisuhteeseenhan kokemattomuus ei niin vaikuta, siinä on aikaa opetella miten homma hoituu niin että nainenkin tykkää, mutta jos halutaan vaan se yksi ilta. Ja on vaan ne kymmenen mahdollisuutta.

    Jos sataa kundia pannut nainen ois "kova mimmi", saattaisi sen naisen matkaan silloin tällöin eksyä niitä nk. alemman tason miehiä. Kun sillä ei ois niin väliä ja helposti sais, miksipä ei?

    Jos mulle sanottaisi, että hei, saat syödä kymmenen ateriaa ja sitten poikki, en mä ottaisi makkarakeittoa tai kaalilaatikkoa listalle. Kyllä mä söisin mahdollisimman hyviä, kalliita ja laadukkaita ruokia. Sen sijaan, koska mä voin sanoa että melko todennäköisesti tulen vielä syömään satoja aterioita, mahtuu ne vähemmän tyydyttävät kaalilaatikotkin ruokalistalle silloin tällöin.

    Jos naisia kasvatetaan jo lapsista asti siveiksi ja miesten suhtautuminen on äärimmäisen jyrkkää, ei kukaan tuhlaa ainoita mahdollisuuksiaan kehen sattuu mieheen.

    Mä en sano että naisten seksuaalisuus on välttämättä pienempää, mutta sanotaanko vaikka että naiset pärjää paremmin ilman. Vaikka vituttaakin (tähän voidaan muuten lisätä, että munkin tekee mieli keskimäärin kerran päivään, ovulaation aikaan koko ajan, mutta enpä mäkään halua yhden illan juttuja harrastaa ihan ihmisten asenteiden takia. Mä tykkään seksistä. Mutta en mä ole niin itsevarma, että mä uhmaisin kaikkia normeja..).

    Enkä mä nää kyllä erityisen hyvänä vaihtoehtona tätä nk miesten rahojen siirtoa naisille valtion kautta. Kuitenkin käytännössä suurin osa niistä rahoista on peräisin oikeasti rikkailta joilla ei naisasioissa ole mitään ongelmaa nykyiselläkään. Jos naisen toimeentuloa itsekseen huononnettaisiin, miten se auttaa köyhää miestä? Silloinhan, vaikka nainen kiinnostuisi atm hepusta ei hän voisi seurustella miehen kanssa jos haluaa lapsia, kun kummankaan rahat eivät riittäisi edes yhdessä perheen elättämiseen. Toki tämä lisäisi näiden rikkaiden naisvalikoimaa.

    Sitä paitsi mä en käsitä suurimman osan atm valitusta. Miehen on niiiiin helppo nostaa "omaa tasoaan". Sen kun urheilee kroppansa kuntoon, opettelee pukeutumaan hyvin (ei edes kovin kallista nykykirppiskulttuurissa) ja sivistää itseään (kirjastot ilmaisia). Koska hyväkroppainen, hyvin pukeutuva ja sivistynyt mies ei ole atm. Ei vaikka ei erityisen hyvännäköinen tai rikas olisikaan. Ja herra jumala, miten hitossa niillä normaaleilla/atm miehillä on varaa tällä narinan määrällä esim. tupakoida tai jos sattuvat joskus mahdollisuuden saamaan, feilata se täysin? KETÄÄN naista ei kiinnosta keräillä miehen likapyykkiä lattialta tai siivota aina itse.

    Ja luoja armahtakoon, lopettakaa se "voi kun saisin kenet tahansa naisen" -uikutus. Vaikka ajattelisitte niin. Kukaan nainen ei halua olla vain nainen. Naiset haluat olla juuri Se nainen. Se, jonka mies ottaisi vaikka saisi valita kenestä tahansa. On AIVAN SAMA vaikka miehet ajattelisivatkin että voi voi. Reikä kun reikä. Miten hitossa juuri ne ns. huonoimmassa jamassa olevat on niin reikäpäitä, että huutelevat sitä ympäriinsä? Kyse on kuitenkin siitä, että halutaan se romanttinen sukupuoli kiinnostuneeksi.

    VastaaPoista
  67. Naisen lakana on 80 senttiä – eiku... Onko Finlaysonin tasa-arvokampanja mahtava vai mauton?

    Ensin Tom of Finland -kuosi, sitten Jesus-lakanat, nyt alennus naisille. Kaikkea ne keksivät!
    Finlayson käy taistoon naisten palkkojen puolesta. Toimitusjohtaja Jukka Kurttila kertoo firman tiedotteessa, että koskapa naisen euro on noin 0,83 euroa palkkavertailussa, syyskuun ajan naiset maksavat heidän myymälöissään euron ostoksesta 0,83 euroa. Nerokasta! Vai epäreilua? Vai ehkä jopa laitonta?

    – Tiedämme, että kampanja voi synnyttää myös närää, mutta velvollisuutemme on puhua tästä epäkohdasta välittämättä siitä, pahoittaako joku mielensä, Kurttila sanoo tiedotteessa.

    On pahoittanut jo! Käy ilmi vaikka Twitteristä:

    Lain mukaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin liittyvä sukupuolisyrjintä on ei-ei, mutta kuitenkin sallittua, jos se on ”perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin”.

    Onhan palkkatasa-arvo oikeutettu tavoite. Ja vaikka kampanja todettaisiin laittomaksi, ainakin mainetta tuli taas lisää. Moni pahastui myös Tom of Finland -tuotesarjasta sekä Jesus-lakanoista, joilla on viidenkymmenen vuoden takuu ja ihan melkein sama loimitus kuin Torinon käärinliinoissa. Toisaalta, moni on kiitellyt rohkeudesta.

    Joten eteenpäin hyvällä asialla! Meillä olisi Jukka Kurttilalle vielä muitakin epäkohtia, jos ne eivät ala pian hoitua ilman, että Finlayson puuttuu asiaan. Perhevapaiden tasapuolinen jakautuminen, asevelvollisuus, ikäsyrjintä, homekoulut noin aluksi. Miten olisi Jukka?

    VastaaPoista
  68. Nainen pilasi useiden miesten elämän - syytti olemattomista raiskauksista, kunnes poliisi alkoi epäillä (kuva)

    Brittiläinen 25-vuotias nainen Jemma Beale tuomittiin oikeudessa, Metro kertoo [lähde].

    Beale väitti vuosien varrella kaikkiaan yhdeksän miehen raiskanneen hänet. Raiskaukset olivat hänen mukaansa tapahtuneet neljänä eri kertana.

    Yksi miehistä ehdittiin tuomita seitsemäksi vuodeksi vankeuteen naisen valheiden takia. Beale väitti miehen raiskanneen hänet marraskuussa 2010.

    Toinen mies joutui pakenemaan maasta syytteiden pelossa, kun hän kuuli naisen raiskausväitteistä. Nainen väitti tuolloin tulleensa joukkoraiskatuksi pubissa.

    Bealen valheet alkoivat paljastua, kun poliisit tutkivat jälleen uutta raiskausväitettä, jossa nainen olisi tullut joukkoraiskatuksi marraskuussa 2013. Poliisi havaitsi tutkimuksessaan epäjohdonmukaisuuksia naisen väitteissä, joka vahvisti epäilyjä siitä, että Beale olisi keksinyt ne.

    Seitsemäksi vuodeksi vankeuteen tuomittu mies vetosi syyttömyytensä puolesta kuullessaan epäilyistä naista kohtaan. Hän pääsi vapaaksi heinäkuussa 2015.

    Nainen puolestaan tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Alla kuva naisesta.

    VastaaPoista
  69. IL: Tasa-arvovaltuutettu tutkii Finlaysonin kampanjan laillisuuden – Tempaus jakaa odotetusti tunteita sosiaalisessa mediassa

    Finlayson tiedotti tänään uudesta kampanjastaan, jonka tarkoitus on herättää keskustelua miesten ja naisten palkkaerosta.

    Kiinnittääkseen huomiota epätasa-arvoon Finlayson aloittaa 1.9. alkaen kampanjan, jonka aikana naiset maksavat euron ostoksistaan 0,83 euroa. Miesten ja naisten rahapusseja tasataan reilun viikon ajan.

    Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo Iltalehden haastattelussa, että Finlaysonin kampanjasta on tullut useita yhteydenottoja. Maarianvaaran mukaan asiaa lähdetään nyt selvittämään yhdessä Finlaysonin kanssa.

    "Kampanjan toteutustapaa joudutaan tasa-arvolain syrjintäkieltojen näkökulmasta selvittämään," Maarianvaara kertoo.

    Maarianvaaran mukaan tasa-arvolakiin tehtiin vuonna 2009 lisäys, jonka mukaan arvoltaan vähäisissä ja tilapäisissä alennuksissa ei ole kyse syrjinnästä. Esimerkkinä Maarianvaara mainitsee alennukset isän- tai äitienpäivän yhteydessä.

    Twitterissä Finlaysonille satelee kiitosta, mutta yritystä syytetään myös miesten epätasa-arvoisesta kohtelusta.

    Myös kampanjan laillisuus on herättänyt epäilyjä. Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila kommentoi Helsingin Sanomille, että tietää kampanjan rikkovan lakia.

    ”Totta kai me rikomme [lakia], kyllä me sen tiedämme. Tämähän rikkoo varmasti tasa-arvolakia, mutta tämä oli ihan tietoinen ja harkittu riski. Emme halua antaa lain estää meitä puhumasta vääryydestä”, Kurttila sanoo.

    VastaaPoista
  70. Demarinuoret: Sukupuolivaikutusten arviointi loistaa yhä poissaolollaan

    Sipilän hallitus kokoontuu vuosittaiseen budjettiriiheen 30.-31.8. Aikaisempina vuosina budjettien sukupuolivaikutuksia ei ole arvioitu ennen päätöksentekoa ja arviointi vaikuttaa nytkin loistavan poissaolollaan, toteavat Demarinuoret.

    – Kokonaiskuva hallituksen toimien sukupuolivaikutuksista puuttuu täysin. Sukupuolivaikutusten etukäteisen arvioinnin pitäisi olla kiinteä osa normaalia lainvalmistelua ja sen puute kertoo lainvalmistelun heikosta tasosta tai poliittisen tahdon puutteesta.

    – Hyvänä esimerkkinä hallituksen toimien vaikutuksista toimii lomarahojen leikkausten vaikutus naisvaltaisten alojen työntekijöihin ja lapsiköyhyyteen. Monella perheellä jäi tänä kesänä lomamatka väliin tämän vuoksi. Leikkaus kohdistui pääasiassa naisvaltaisille aloille, eikä ole oikein laittaa pienituloisia naisia näiden säästötalkoiden maksajiksi”, puuskahtaa Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

    Suomessa olisi hyvä selvittää talouspolitiikan vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon aina budjetin käsittelyn yhteydessä. Samoin tulisi menetellä suuria hankkeita, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta valmisteltaessa, sekä hallitusohjelmaa ja puolueiden vaaliohjelmia valmistellessa. Hoiva-alan työntekijöistä julkisella sektorilla 70 prosenttia on naisia, joten sukupuolivaikutusten arviointi ei ole merkitykseltään vähäinen asia.

    – Hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta sukupuolten välillä. Tietoon perustuvia ratkaisuja ei voi tehdä ilman kunnollisia asiantuntija-arvioita, joten sosialidemokraatit voisivatkin tässä näyttää esimerkkiä. Siksi vetoamme, että SDP tekisi aina vaaliohjelmiinsa sukupuolivaikutusten arvioinnin. Feministisen talouspolitiikan edellytys on tieto päätösten vaikutuksista. Tasa-arvo ei Suomessa ole valmis, vaan vaatii tekoja, päättää Näkkäläjärvi.

    VastaaPoista
  71. "Miehiä syrjivä ja transfobinen" – tasa-arvovaltuutettu tutkii kohukampanjan

    Tasa-arvovaltuutettu tutkii Finlaysonin kohukampanjan laillisuuden.

    Finlayson kertoi aloittavansa 1. syyskuuta viikon mittaisen kampanjan, jonka aikana naiset maksavat euron ostoksistaan 0,83 euroa. Miehille hinnat ovat kampanjan ajan normaalit.

    Yhtiön toimitusjohtajan Jukka Kurttilan mukaan tempauksella halutaan herättää keskustelua naisten ja miesten välisestä palkkaepätasa-arvosta.

    Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mukaan tieto kampanjasta poiki yhdessä päivässä 13 kantelua pääasiassa yksittäisiltä ihmisiltä.

    Vielä Maarianvaara ei pysty ottamaan kantaa siihen, rikkooko kampanja tasa-arvolakia.

    – Olemme lähteneet selvittämään asiaa. Arvioimme syrjivyyttä muun muassa kampanjan keston ja rahallisen arvon perusteella. Pyydämme tarkempia tietoja asianosaiselta yritykseltä ja sitten katsomme, mikä meidän tulkintamme on, hän kertoo.

    Selvitystyö on tarkoitus tehdä pikaisella aikataululla, sillä kampanja alkaa ensi viikolla. Tarkkaa kestoa selvitystyölle hän ei kuitenkaan uskalla sanoa.

    Ihannetilanne olisi, että ratkaisu saataisiin ennen kampanjan alkua.

    – Lähtökohtamme on useimmiten se, että ennaltaehkäisemme syrjintää tai vaikutamme siihen, että se loppuu mahdollisimman pian.

    Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan hinnoittelun. Se on sallittua lain mukaan ainoastaan poikkeustapauksissa, kuten arvoltaan vähäisissä äitien- tai isänpäivätarjouksissa.

    – Lyhytkestoiset, arvoltaan vähäiset kampanjat ovat mahdollisia. Nyt meidän tehtävämme on arvioida, mikä on oikea kesto ja arvo suhteessa lakipykälään, hän kertoo.

    Finlayson on kertonut lahjoittavansa hintojen erotuksen kampanjan ajan Naisasialiitto Unioni ry:lle.

    Maarianvaara kertoo yleisellä tasolla, että tasa-arvovaltuutettu voi viedä syrjintää koskevia asioita myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn, joka voi kieltää syrjinnän jatkamisen esimerkiksi uhkasakon nojalla.

    – Laissa on myös hyvitysmahdollisuus eli syrjitty voi hakea hyvitystä, hän kertoo.

    Hyvitystä saadakseen loukatun tulee kuitenkin viedä asia syrjintäkiellon rikkojan kotipaikan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Hyvitystä määrättäessä otetaan huomioon muun muassa syrjinnän laatu, laajuus ja kesto.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita Maarianvaaran mukaan sitä, että mikäli Finlaysonin kampanja todetaan syrjiväksi, kaikki miehet saisivat hyvitystä.

    – Luulen, että tällaisessa tilanteessa on pitänyt tulla henkilökohtaisesti syrjityksi, hän arvelee.

    Finlayson toimitusjohtaja Jukka Kurttila arvasi etukäteen, että kampanja herättää tunteita.

    – Tiedämme, että kampanja voi synnyttää myös närää, mutta velvollisuutemme on puhua tästä epäkohdasta välittämättä siitä pahoittaako joku mielensä, hän totesi yhtiön tiedotteessa.

    Tasa-arvovaltuutettu saa vuosittain useita yhteydenottoja liittyen sukupuoleen perustuvaan hinnoitteluun. Iso osa niistä koskee parturi- ja kampaamohinnoittelua.

    – Vuosina 2009–2016 tuli 40 yhteydenottoa tähän liittyen, Jukka Maarianvaara kertoo.

    Yhteydenottoja on tullut myös ravintoloiden sisäänpääsyyn liittyen eli siihen, jos naiset ovat päässeet ilmaiseksi sisälle. Tähän liittyen yhteydenottoja on tullut samalla aikavälillä 25.

    – Lisäksi urheilutapahtumien tai messujen sisäänpääsyihin liittyen on tullut vajaa 30 yhteydenottoa, hän kertoo.

    VastaaPoista
  72. Näkökulma: Puhe "synnytystalkoista" osui arkaan paikkaan - suomalaisista on tullut mukavuudenhaluista porukkaa

    Suomalaisista on tullut itsekästä ja mukavuudenhaluista porukkaa, joka ei halua lapsia riesakseen, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

    Moni pillastui, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kannusti suomalaisia "synnytystalkoisiin". Ei siinä mitään.

    Kummallista sen sijaan on, miten vähän itse ongelmasta, Suomen ennätysalhaisesta syntyvyydestä, puhuttiin ja puhutaan. Aika kauas on tultu, kun kansakuntamme tulevaisuuden kannalta näin isosta asiasta ei päästä kunnolla keskustelemaan. Puhe pyöri etupäässä Rinteen sananvalintojen ympärillä.

    Juha Sipilän (kesk) hallitus kirjasi ohjelmaansa Suomen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Ensimmäisenä heikkoutena mainittiin väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Mutta miksi hallitusohjelmaan ei kirjattu, että Suomessa syntyy liian vähän lapsia?

    Ei väestön ikääntyminen olisi ongelma, jos syntyvyys olisi suurempi.

    ***

    Moni tarjoaa ratkaisuksi lisää maahanmuuttoa. Se on vähän löysää ja itsekästä puhetta. Aivan sama kuin esimerkiksi heikon puolustuksen tai koulutuksen osalta todettaisiin, että tuodaan tänne ulkopuolelta armeijallinen ihmisiä panemaan asiat kuntoon.

    Toki maahanmuuttoakin tarvitaan. Sen peräänkuuluttaminen saa välillä erikoisia ilmenemismuotoja. Helsingin Sanomissa oli äskettäin juttu Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta. Toimittaja kirjoitti jutussa, ettei kestävyysvaje tule kuntoon ilman maahanmuuttoa. Jos tällaisessa yhteydessä ei mainita syntyvyyden kasvua, voi kysyä, onko tarkoituksena jotenkin glorifioida maahanmuuttoa ja nostaa se ainoaksi vaihtoehdoksi.

    Valitettavasti tällaista puhetta on paljon. Siksi on hyvä, että Antti Rinne nosti kissan pöydälle.

    Lääkkeeksi Rinteen SDP tarjosi tuttuja keinoja eli lisää erilaisia yhteiskunnan palveluita lapsiperheille.

    Mutta näinkö helposti ongelma ratkeaa? Tuskin.

    ***

    Tilastokeskus kertoi huhtikuussa, että syntyneiden määrän lasku oli viime vuonna suhteellisesti suurinta 1970-luvun alun jälkeen. Viime vuonna Suomessa syntyi 52814 lasta. Syntyneitä oli 2658 eli 4,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Kerrottiin sekin, että syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason.

    Koko tänä aikana suomalaisten elintaso on kuitenkin noussut tasaisesti joitain taantumia ja 90-luvun alun lamaa lukuun ottamatta. Elämme yltäkylläisyydessä verrattuna korkean syntyvyyden vuosikymmeniin ja leikkauksista huolimatta lapsiperheet saavat edelleen yhteiskunnalta runsaasti tukea

    Sosiologian dosentti Juhani Pekkola, joka on tutkinut alhaisen syntyvyyden syitä, sanoi Iltalehden haastattelussa 2015, että kaupungeissa asuvat kokevat lapsen useammin taloudellisena rasitteena, urakehityksen vaikeuttajana ja henkilökohtaisen valinnanvapauden rajoittajana.

    Vaikuttaa siltä, että suomalaisista on tullut itsekästä ja mukavuudenhaluista porukkaa, joka ei halua lapsia riesakseen.

    Alan pikku hiljaa ymmärtää, miksi Rinteen puhe "synnytystalkoista" iski niin arkaan paikkaan.

    VastaaPoista
  73. Antti Rinteen ei pitäisi olla edes yllättynyt. Suomessa on mahdotonta keskustella mistään ongelmasta, joka voi missään muodossa johtua naisten tekemisistä, olemisesta tai motiiveista. Syntyvyyden laskeminen kuuluu harvinaisen selvästi tähän kategoriaan.

    Naisten työmarkkinoille tulo on johtanut suurempaan työvoiman tarjontaan, jolloin työstä saatava hinta tietysti laskee. Kun ennen yhden miehen palkalla pystyi elättämään kokonaisen perheen, niin nykyisin koko ajatus tuntuu naurettavalta. Samaan elintasoon pääseminen vaatii kahden vanhemman työpanoksen, tai vaihtoehtoisesti toinen puoli toimeentulosta pitää tulla valtiolta. Valtion tarjoama tuki kerätään verovaroista ja nyttemin valtion velkaa ottamalla. Ylenmääräinen velan ottaminen johtaa raskaaseen verotukseen ja globaalissa mittakaavassa työvoiman kilpailukyvyn laskemiseen. Hinnoittelu menee pieleen, yritysten tuotteet eivät enää mene kaupaksi, miehet eivät löydä töitä. Kun perheen elättämiseen tarvitaan kahden vanhemman työpanos, niin työtön mies ei luonnollisestikaan kelpaa isäksi. Ympyrä sulkeutuu ja olemme kusessa suurelta osin naistemme tekemisten, olemisen ja motiivien vuoksi, eikä siitä saa puhua. Piste.

    Syyt ja seuraukset eivät todellisuudessa ole aivan noin yksioikoisia, mutta kuvaavat niitä syitä miksi keskustelu on käytännössä estetty. Niistä syistä emme myöskään pääse koskaan keskusteluissa siihen pisteeseen, että voisimme etsiä todellisia ratkaisuja. Kun ketään ei saa syyllistää, niin tehtyjen virheiden oikaiseminen käy mahdottomaksi.

    Tilannetta ratkotaan alitajuisesti ja sekavia toimenpiteitä ehdotellen. Yksi viimeisimmistä ratkaisutavoista näyttää olevan poikien koulumenestyksen tahallinen sabotoiminen ja koulutusjärjestelmän muuttaminen tyttöjä suosivaksi. Näin miehet saadaan syrjäytettyä työmarkkinoilta ja työvoiman tarjontaa supistettua. Alitajuisesti tarkoituksena on kai palata kultaiselle 50-luvulle, mutta sukupuolet vaihtaen.

    Syy tilanteeseen ei ole yksin naisten, mutta pelko minkäänlaisesta vastuunkannosta omien valintojen suhteen estää keskustelun. Kyseessä on paha asennevamma. Naista ei saa syyllistää, lasta ei saa syyllistää (paitsi jos lapsi on heikosta koulumenestyksestä kärsivä poikalapsi), koiraa ei saa syyllistää. Miehiä puolestaan saa syyllistää kollektiivisesti yksittäisten muiden miesten tekemisistä, vaikka tekemiset olisivat sattuneet edellisten sukupolvien aikana.

    Alhaisen syntyvyyden kaltainen ongelma onneksi ratkeaa itsekseenkin, koska aika ei anna armoa näiden asioiden suhteen. Parhaassa tapauksessa suomalainen yhteiskunta lipuu unohdukseen hitaasti ja rauhallisesti. Toinen vaihtoehto on äkillinen murtuminen, joka aiheutuu esimerkiksi suuresta määrästä äkäisiä ja turhautuneita nuoria miehiä, joilla ei ole mitään hävittävää. Niitähän tänne voi tuoda laivalasteittain vaikkapa korkean syntyvyyden alueilta.

    VastaaPoista
  74. Kalifornian päiväkodissa juhlittiin 5-vuotiaan transseksuaalisuutta - lapset traumatisoituivat
    Lastentarhanopettaja piti transsukupuolisuudesta "oppitunnin" ja esitteli luokassa "tytöksi muuttumassa" olevan pojan


    LifeSiteNews kertoo, että Kaliforniassa useat vihaiset vanhemmat harkitsevat oikeudellisia toimia Rocklinin Academy -esikoulun lastentarhanopettajan järjestettyä luokassa 5-vuotiaalle pojalle transsukupuolinen "siirtymäseremonia" ilmoittamatta siitä vanhemmille etukäteen.

    Kalifornian Rocklinin Academy -koulujen mielestä vanhemmille ei tarvinnut kertoa transseksuaalisuuden "oppitunnista", koska johdon mukaan sukupuoli-identiteetti ei ole sukupuolikasvatusta eikä se ole oppiaine, johon tarvittaisiin Kalifornian vanhempien suostumusta ja oppitunnilta "poisjättäytymislakeja", kertoi Fox40 News.

    Lisäksi osavaltion syrjinnän vastaiset lait suojaavat opiskeljan sukupuoli-identiteettiä ja sukupuolen ilmaisua, eikä siis Sacramenton alueen koululautakunnalle voisi tehdä kantelua 5-vuotiaan "transtytön" tapauksessa.

    Rocklin Academy Gatewayn lastentarhanopettaja piti transsukupuolisuudesta oppitunnin, koska luokassa oli "tytöksi muuttumassa" oleva poika, Jonathan Keller Kalifornian perheneuvostosta kertoi LifeSiteNewsille.

    Fox40News raportoi, että oppitunnin aikana opettaja luki kaksi kirjaa "Minä olen Jazz" ja "Red Crayon", jonka tarkoituksena oli selittää transseksuaalisuudesta 4-8 -vuotiaille lapsille.

    "Minä olen Jazz" kertoo, kuinka jo 2-vuotiaana Jazz tunsi, että hänellä oli tytön aivot pojan kehossa.

    LifeSiteNewsin mukaan "valtava pommi" oli kuitenkin se, että opettaja ei vain lukenut kirjoja, vaan myös pisti tämän käytäntöön.

    Opettaja esitteli 5-vuotiaan oppilaan luokalle poikana, sitten poika meni vessaan ja tuli pukeutuneena tytöksi.

    Sen jälkeen opettaja esitteli lapsen uudelleen selittäen, että hän oli nyt "tyttö", hänellä on tytön nimi ja häntä pitää kutsua tästä eteenpäin tytöksi.

    Tämän jälkeen useat lapset olivat todella syvästi ja tunteikkaasti kiusaantuneita ja traumatisoituneita.

    Vanhemmat saivat selville tapahtuneesta vain lapsiltaan, kertoo Kalifornian perheneuvoston Jonathan Keller.

    "Oli useita pikkutyttöjä, jotka kertoivat asiasta vanhemmilleen ja itkivät sanoen: äiti ja isä, olenko minä muuttumassa pojaksi?" Jonathan Keller huomauttaa.

    Ja eräs poika, joka ei ollut aiemmin ajatellutkaan sukupuoli-identiteettiä, kysyi nyt äidiltään, voiko hän pukeutua kouluun tytöksi.

    VastaaPoista
  75. KOMMENTTI
    Antti Rinne, olisit ehdottanut kampanjaa nimeltä ”Naiset töihin ja pojat kouluun!”


    Antti Rinne, ymmärrän, että sinulla oli hyvä tahto puhuessasi synnytystalkoista. Se nyt vain on niin, että synnytystalkoot on retorisesti surkea sanavalinta 2010-luvun emansipoituneessa Suomessa.

    Se tuo mieleen ajan, jolloin meillä oli vielä tukkijätkät, lavatanssit ja tärkätyt kellohameet, mutta kuulostaa myös siltä, että suomalaiset, etenkin naiset, eivät ehkä haluaisi synnyttää tarpeeksi lapsia. Tämä ei nimittäin täysin pidä paikkaansa. Väestöliiton perhebarometrin mukaan etenkin koulutetut naiset kyllä lykkäävät lapsensaantia, mutta saavat siten usein vähemmän lapsia kuin toivovat.

    Toki niiden määrä, jotka eivät edes halua lapsia, on kasvanut radikaalisti. Sukupuolten välillä lapsihaluissa ei kuitenkaan ole suurta eroa.

    Lasten määrän vähenemisestä syytetään usein nimenomaan korkeakoulutettuja naisia: he kun tahtovat vain uran ja rahaa, eikä heille kelpaa kunnon duunarimies.

    Koulutus ei kuitenkaan vähennä lapsilukua. Päinvastoin. Lapsettomuus on tyypillisintä vähemmän koulutetuille, kertovat Suomen akatemialle eriarvoisuuden syitä selvittävät tutkijat.

    Heidän mukaansa syntyvyyttä on vaikea saada nousuun, ellei heikoimmin pärjäävien hyvinvointia ja elämän vakautta saada parannettua.

    Eritysesti miehillä ero isyyden ja koulutusryhmien välillä on suuri. Vuosina 1965–1969 syntyneistä miehistä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta, oli 45-vuotiaana lapsettomia yli kolmannes (36 prosenttia). Korkeasti koulutetuilla miehillä lapsettomien osuus jäi runsaaseen viidennekseen (22 prosenttia). Heillä myös lapsiluku on suurin.

    Myös lapsettomiksi jääviä naisia ovat enimmäkseen vähän koulutetut.

    Koulutus vaikuttaa miesten ja naisten kohtaanto-ongelmaan. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista on jo vuosikymmeniä ollut naisia, ja he etsivät mielellään kumppania, joilla on sama koulutustaso, elintaso ja arvomaailma. Koulutetut naiset muuttavat työn perässä herkästi kasvukeskuksiin, kun taas kouluttamattomat miehet jäävät maakuntiin. Suomi sinkkuuntuu kovaa vauhtia. Ja jos ei kohtaa, on lapsenteko haastavaa.

    Nuorten miesten yhä lisääntyvä syrjäytyminen ei ole siis ongelma vain työllisyyden, eläkejärjestelmän kestävyyden ja kansantalouden kasvun kannalta, vaan jo syntyvyyden näkökulmasta – sitä kautta ongelmissa on koko yhteiskunta.

    On siis saatava pojat ensin toiselle asteelle ja sen jälkeen korkeakouluun. Tähän voisi auttaa Antti Rinteen omankin puolueen Sdp:n ehdottama oppivelvollisuusiän nostaminen 18:aan.

    Tutkimusten mukaan alhaiseen syntyvyyteen vaikuttaa myös työelämän epävarmuus: työttömyys ja silppuiseksi jäävä työura. Tuoreiden selvitysten mukaan nuoret ovat aiempaa konservatiivisempia, he haluavat perheen ja vakituisia työsuhteita.

    VastaaPoista
  76. EK: Naisen euro on 97 senttiä

    Miesten korkeampi ansiotaso selittyy sillä, että he yksinkertaisesti tekevät enemmän töitä kuin naiset, EK:n asiantuntija kirjoittaa.
    Usein sanotaan, että ”naisen euro” on 80 senttiä. EK:n mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

    Oikea naisen euro on 97 senttiä, EK:n johtava asiantuntija Heidi Marttila kirjoittaa liiton blogissa.

    Marttilan mukaan asiaa sekoittaa se, että usein ei tiedetä, mistä oikeasti puhutaan. Moni nimittäin sekoittaa keskenään palkka- ja ansiotason.

    – Miesten korkeampi ansiotaso selittyy sillä, että he yksinkertaisesti tekevät enemmän töitä kuin naiset, Marttila kirjoittaa.

    Alat jakautuvat jyrkästi naisten ja miesten kesken. Lisäksi naisten ja miesten työmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti yksityisen ja julkisen sektorin töihin.

    Marttilan mukaan 97 senttiin päästään, kun vertaillaan täsmälleen samasta työstä maksettavaa palkkaa.

    Tilastojen perusteella näyttää siltä, että naiset arvostavat vapaa-aikaa miehiä enemmän. Julkisella sektorilla on pidemmät lomat. Lisäksi naiset pitävät miehiä enemmän vanhempainvapaita, tekevät lyhyempää työviikkoa ja käyttävät muita työaikaa lyhentäviä järjestelyitä, Marttila luettelee.

    Jos naiset siis haluavat kuroa palkkaeroa umpeen, heidän täytyy suuntautua yksityiselle sektorille ja sen perinteisesti miesvaltaisille aloille – minkä hintana on vapaa-ajan menetys.

    – Poliittisilla päätöksillä siihen ei kuitenkaan juuri voida vaikuttaa, Marttila päättää.

    VastaaPoista
  77. TPS joutui somemyrskyn keskelle Pride-päivityksellään – toimitusjohtaja: ”Mieluummin päivä leijonana kuin lopun elämää lampaana”
    Turkulaisseura otti kantaa tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta.


    TPS:N jääkiekko-organisaatio sai aikaan pienimuotoisen kohun sosiaalisessa mediassa, kun se otti lauantaina julkisesti kantaa Turku Pride -tapahtuman ja seksuaalisen tasa-arvon puolesta.

    Seuran Facebook-sivuilla käynnistyi välittömästi kiivas keskustelu aiheesta, ja monet uhkasivat luopua jopa kausikorteistaan yhteiskunnallisen kannanoton vuoksi.

    TPS:N toimitusjohtaja Mika Eskola myöntää, että reaktiot yllättivät.

    ”Tiesimme, että kun puhutaan tasa-arvosta, niin aihe jakaa mielipiteitä. Se hieman yllätti, että ollaan edelleen näin kapeakatseisia”, Eskola sanoo.

    Hän arvioi, että noin 70 prosenttia palautteesta on kuitenkin ollut positiivista.

    ”Facebookissa on varmaan ollut eniten raivoa, mutta sielläkin negatiivisiin kommentteihin on aina tullut vastareaktio, eli keskustelua on herättänyt.”

    Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vastaavat yhteiskunnalliset kannanotot ovat jo melko arkipäiväisiä, ja Suomessakin jalkapallon pääsarja Veikkausliiga on osoittanut tukensa Pride-tapahtumille.

    YKSITTÄISTEN urheiluseurojen kannanotot ovat kuitenkin olleet vähissä, ja Eskolalla on selvä näkemys syistä.

    ”On liiketoimintariski ottaa kantaa. Monella paikkakunnalla kannanotot lisäksi henkilöityvät, ja voi joutua epäsuosioon, josta on vaikea nousta. Pienemmillä paikkakunnilla koko perhe voi kärsiä.”

    ”Tasa-arvo on yksi meidän arvoistamme junioriurheilussa, ja halusimme antaa meitä seuraaville nuorille viesti, että olet millainen tahansa, se on täysin ok.”

    ”Jonkun on otettava ensimmäinen askel, ja uskon, että muut seuraavat perässä. Mieluummin päivä leijonana kuin lopun elämää lampaana.”

    VastaaPoista
  78. Moni mies kokee parisuhdeväkivaltaa - häpeä ja vähättely saa vaikenemaan | m.iltalehti.fi

    Miesten kokemasta lähisuhdeväkivallasta vaietaan usein, vaikka se on varsin yleistä.
    ...
    -  Viranomaisten tietoon tulevissa lähisuhdeväkivaltatapauksissa noin 20-30 prosenttia uhreista on miehiä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Martta October.

    -  Suurin osa on naisia, mutta miesuhritutkimusten perusteella kyllä miestenkin kokema väkivalta on varsin yleistä.

    Hankekoordinaattori Tommi Sarlin Miessakit-yhdistyksestä uskoo miesten hiljaisuuden kumpuavan muun muassa häpeästä.

    -  Miehet itse vaikenevat väkivallasta, koska he ehkä häpeävät tai vähättelevät sitä. Se ei oikein sovi sellaisen menestyvän, toimivan ja kykenevän miehen malliin, pohtii Sarlin.
    ...
    Helsingin yliopiston aiemmin julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yli puolet kotona väkivaltaa kokeneista miehistä ei kerro siitä kenellekään.

    Vertaistukiryhmät tulevat tarpeeseen

    Miessakit-yhdistyksen viimevuotiseen verkkokyselyyn vastanneista miehistä valtaosa kertoi kokeneensa väkivaltaa entisen kumppaninsa taholta. Kyselyyn vastasi yhteensä 235 yksityishenkilöä ja sosiaali- ja terveysalalla työskentelevää tai muuta alan ammattilaista. Kyselyä mainostettiin muun Twitterissä, ja siihen saattoi vastata jokainen halukas.

    Sarlinin mukaan miesten kokemasta parisuhdeväkivallasta on olemassa vain vähän tutkimusta.

    - Pyrimme tällä kyselyllä paikkaamaan tutkimustiedon puutetta.

    Miessakit-yhdistyksellä on myös ryhmiä väkivaltaa kokeneille miehille. Sarlinin mukaan suurin osa osallistujista on joutunut juuri parisuhdeväkivallan uhriksi. Kumppanit saattavat muun muassa lyödä tai heitellä miehiä esineillä. Miehiin voi kohdistua myös vähättelyä tai muuta henkistä väkivaltaa.
    ...
    Sarlinin mukaan terveysalan ammattilaiset eivät aina muista kysyä mahdollisesta parisuhdeväkivallasta uhrilta suoraan. October on samaa mieltä ja korostaa, että uhrin ei ole helppo kertoa oma-aloitteisesti lähisuhdeväkivallasta.

    - Sitä suoraan kysymistä ja puheeksi ottamista tarvittaisiin palveluissa sekä kunnissa enemmän, että lähisuhdeväkivallan häpeä ja tabu hälvenisivät, October sanoo.

    VastaaPoista
  79. Haluaako Keskusta naiset armeijaan? "Tarvitsemme kaikkia koskevan asevelvollisuuden"

    Pääministeripuolue Keskusta väläyttää asevelvollisuuden laajentamista. Puolueen mukaan kutsuntojen avulla voitaisiin ehkäistä syrjäytymistä.

    Keskusta on uusimassa puolueen työtä ohjaavan periaateohjelmaansa, ja yksi osio tänään julkaistussa ohjelmaluonnoksessa koskee Suomen turvallisuutta.

    – Jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Tarvitsemme oman uskottavan puolustuskyvyn ja kaikkia koskevan asevelvollisuuden, luonnoksessa kirjoitetaan.

    Ohjelmatyötä vetävän perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan kyseessä on enemmän keskustelunavaus kuin suora tavoite.

    – Se voisi tarkoittaa sitä, että kutsunnat ulotettaisiin koskemaan koko ikäluokkaa, niin tyttöjä kuin poikia. Se voisi toimia myös yhtenä syrjäytymisen ehkäisymuotona, Saarikko maalailee.

    Keskustan mielestä kutsunnat olisi luonteva paikka tavoittaa oppivelvollisuutensa päättäneet nuoret ja tarjota tarvittaessa yhteiskunnan tukea.

    – Ulottuisiko se muuhunkin, ikään kuin asevelvollisuuden puolelle? Toivon, että tämä luonnospaperimme herättää aiheesta keskustelua, Saarikko sanoo.

    Keskustan periaateohjelmaluonnos sisältää kaikkiaan sata eri periaatetta, jotka on jaoteltu teemoittain. Luonnos lähtee nyt puolueen kenttäväen kommentoitavaksi, ja lopullisen muotonsa periaateohjelma saa kesän 2018 puoluekokouksessa.

    VastaaPoista
  80. Finlayson pettyi tasa-arvovaltuutetun kantaan – aikoo tehdä muutoksia, mutta säilyttää alkuperäisen sanoman

    Tasa-arvovaltuutettu vaatii muutoksia Finlaysonin kampanjaan, jossa naiset maksavat ostoksistaan vähemmän kuin miehet.
    Tekstiiliyritys Finlayson aikoo pitää kiinni tasa-arvokampanjansa hengestä, sanoo toimitusjohtaja Jukka Kurttila STT:lle. Tasa-arvovaltuutettu vaatii muutoksia yhtiön kampanjaan, joka pureutuu naisten ja miesten väliseen palkkatasa-arvoon ja jossa naiset maksavat kampanjan aikana euron ostoksista 83 senttiä.

    Kurttila kuvailee, että Finlaysonilla ollaan pahoillaan valtuutetun lausunnosta. Kurttilan mukaan kampanjan markkinointiin tehdään muutoksia, mutta niin, että alkuperäinen sanoma ei katoa.

    VastaaPoista
  81. Finlaysonin olisi yksinkertaisesti pitänyt hoitaa kampanja paremmin. Oikea tasa-arvoinen tapa olisi ollut lyhentää aukioloaikoja. Kun normaalisti liike on auki klo 9-17, niin kuukauden ajan se menisikin kiinni vaikka klo 15:30.

    Tutkimusten mukaanhan naisen ansiotyötunti on 48 minuuttia.

    VastaaPoista
  82. Tasa-arvovaltuutettu: "Perhevapaissa oltava isille kiintiöity osuus"

    Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toivoo, että isille kiintiöidään selkeästi nykyistä suurempi osuus perhevapaista keppi ja porkkana -mallilla. Jos isä ei osuuttaan käyttäisi, perhe menettäisi osan tuesta, hän ehdottaa.

    Hallituksen odotetaan päättävän tänään alkaneessa budjettiriihessä perhevapaauudistuksen valmistelun käynnistämisestä. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara esittää, että isille korvamerkittäisiin tämänhetkistä suurempi osuus perhevapaista.

    ”Perhevapaissa pitäisi olla isille kiintiöity osuus - ja jos sitä ei käyttäisi, sen mahdollisesti menettäisi. Tarvitaan sekä keppi että porkkana, että isät oikeasti alkavat käyttämään perhevapaita enemmän”, sanoo Maarianvaara.

    Hän toteaa, että nyt onkin aika heivata pitkään vellonut puhe valinnanvapaudesta perhevapaiden jaossa.

    ”Totta kai valinnanvapaus on sinänsä tärkeää, mutta sehän ei ole nyt johtanut tässä mihinkään muutokseen.”

    Miesten käyttämä osuus vanhempainvapaan päivärahapäivistä on jämähtänyt noin 9 prosenttiin, hän huomauttaa.

    Usein perhevapaiden epätasaista jakautumista perustellaan sillä, että miehet tienaavat keskimäärin naisia enemmän, ja vähemmän tienaava osapuoli jää näin ollen hoitamaan lasta. Maarianvaara ei selitystä aivan tällaisenaan hyväksy.

    ”Minun on vaikea kuvitella, että tässä olisi kyse ihan pelkästään siitä, että perheet ovat vain päättäneet jakaa perhevapaat niin, eikä siinä olisi mitään rakenteellisia tekijöitä, asenteita tai muita asioita taustalla.”

    ”Asenteita on varmaan isillä, äideillä, työnantajilla ja muilla jotka vaikuttavat perhevapaiden käyttöön. Myös ryhmittäisiä eroja on: THL:n tilastoista selviää, että isistä koulutettujen äitien miehet pitävät eniten perhevapaita.”

    Näiden asioiden valossa perhevapaiden jaossa ei ole enää varaa luottaa pelkkään vapaaehtoisuuteen, Maarianvaara sanoo.

    ”Nyt on kokeiltava muita konsteja. Kun yhteiskunta kuitenkin rahoittaa perhevapaita, silloin on oikeus myös sanoa, mikä se käytettävä malli on.”

    Isille tukea
    Maarianvaara uskoo, että pakko olisi kova keino perheille, mutta se myös toisi miehille työelämässä tukea perhevapaapäätökseen.

    ”Jos miehille olisi kiintiöity suurempi osuus vanhempainvapaista, se antaisi isille selkänojaa, jonka turvin voisi sanoa työnantajalle: nyt jos en tätä pidä, me menetämme tämän tuen.”

    Maarianvaara ei halua kommentoida yksittäisiä, julkisuuteen tuotuja esityksiä perhevapaamalleista. Hän tyytyy ohjeistamaan päättäjiä rohkeuteen ja nopeuteen:

    ”Perhevapaat pitäisi uudistaa mahdollisimman pian. Vie joka tapauksessa aikaa, kun valmistelutyö tehdään kunnolla. Uudistus on kuitenkin tehtävä riittävän kunnianhimoisesti, ei pelkästään epämääräistä viilausta sinne tänne. Eli kosmeettisia muutoksia ei pidä tehdä."

    VastaaPoista
  83. Laura Honkasalon kolumni: En usko sukupuolineutraaliin kasvatukseen

    Hyökkäykseen!” huutaa pikku merirosvo ja kohottaa puumiekan päänsä päälle. Surullista kyllä, miekka on hurjalle merirosvolle liian painava. Se kolahtaa hänen päähänsä ja sitten tarvitaan äidin syliä.

    Lapsuudessani leikkiaseet ja sotaleikit olivat ehdottomasti kiellettyjä. Tämä kuului vasemmistolaisiin periaatteisiin, vaikka Neuvostoliitossa ja DDR:ssä lapset saivat totta kai leikkiä oikean näköisillä leluaseilla sydämensä kyllyydestä.

    Oma periaatteeni äitinä on ollut päinvastainen. Lapset saavat leikkiä mitä haluavat, kunhan ketään ei vahingoiteta. Oikean näköisiä leikkiaseita en ole suostunut ostamaan, mutta muuten poikani ovat saaneet leikkiä sotia, kaksintaisteluita ja hyökkäyksiä niin paljon kuin huvittaa. Päiväkoti-iässä molemmilla oli merirosvovaihe. Esikoiseni idoli ei suinkaan ollut hyveellinen Peter Pan, vaan Kapteeni Koukku. Ostimme Tallinnasta puumiekkoja, jotka maalattiin ja koristeltiin. Nuorimmainen maalasi merirosvon tikarin vaaleanpunaiseksi ja liimasi siihen askartelutimantteja.

    Aikuisilla on varsinkin nykyään kova tarve neuvoa lapsia, miten leikitään oikein – siis aikuisten mielestä oikein. Lapsi kuitenkin käsittelee leikin avulla ympäröivän todellisuuden ilmiöitä, tunteitaan ja pelkojaan. Ymmärrän hyvin, että pukeutuminen Kapteeni Koukuksi on niin sanotusti voimaannuttavaa. Totta kai pikku rääpäle haluaisi olla iso ja pelottava. Nuorempi lapseni halusi olla viisivuotiaana Darth Vader. Onhan Luke Skywalker suoraan sanottuna aikamoinen tylsimys Darth Vaderiin verrattuna.

    Yhdessä vaiheessa oli suosiossa leikki, jossa pojat ampuivat minua pistooleillaan ja kaaduin koristen maahan. Selvästi he työstivät pelkoa, että äidille tapahtuu jotain. Varmasti he myös käsittelivät aggressioitaan, onhan aikuinen usein lapsen näkökulmasta epäreilu tyranni, joka ei tajua mistään mitään ja kieltää kaiken kivan.

    Meillä on käyty läpi kaikki mahdolliset leikkiaseet: puumiekat, herne- ja kuminauhapistoolit, nalli- ja vesipyssyt, nerfit sekä softaus. Kuula-aseiden kanssa teinipojatkin jaksavat rymytä metsässä tuntikausia. En ole koskaan erityisemmin uskonut sukupuolineutraaliin kasvatukseen. Lapset ovat saaneet itse valita, mitä haluavat leikkiä. Olen kyllä ostanut heille kirppikseltä vauvanukkeja, mutta ne ovat jääneet sängyn alle pölyttymään.

    Olen pyrkinyt romuttamaan uskomuksia sukupuolirooleista enemmän omalla esimerkilläni: minulla on paljon työkaluja ja selviän melkein mistä tahansa kodin työstä. Olen vahva ja pystyn esimerkiksi avaamaan purkit sekä kantamaan huonekaluja. Omistan laadukkaat stereot. Olen todella hyvä kokoamaan Ikean kalusteita, enkä muutenkaan huutele miehiä apuun. En pelkää hiiriä, ötököitä tai käärmeitä. Pystyn poistamaan hiiret hiirenloukuista ja laittamaan madon koukkuun.

    Lapset eivät ole tyhmiä. Terve lapsi ymmärtää kyllä leikin ja todellisuuden eron. Lapseni tietävät, että isovaarit olivat oikeassa sodassa. He ymmärtävät, että oikea sota on kamala asia. Kielletyt asiat kiehtovat lapsia kahta kovemmin. Kaikki tuntevat tarinat niistä 70-luvun pikkuveljistä, jotka nakersivat itselleen näkkileivästä pyssyn, koska leluaseet olivat kiellettyjä. Ikäiseni miehet harrastavat värikuulasotaa – ehkäpä sen takia, että pienenä ei saanut leikkiä sotaleikkejä.

    Olin itse lapsena osittainen poikatyttö. Leikin paperinukeilla ja nukketalolla, mutta monet ”tyttöjen jutut” tuntuivat vierailta. Tykkäsin kiipeillä puissa ja katoilla, lukea Hopeanuoli– ja Mustanaamio-sarjakuvia ja räjäytellä papatteja (salaa äidiltä). Aikuisenakin tuntuu usein, että olen poikatyttö. Meikkaaminen ja sisustaminen ei kiinnosta, hämähäkit ovat minusta hienoja ja suloisia olentoja.

    Salainen unelmani on päästä ampumaradalle. Täytyisihän minun kirjailijana tietää, miltä tuntuu ampua oikealla aseella. Sitä odotellessa ostan ehkä itselleni Nerf-aseen, joka ampuu vaaleanpunaisia panoksia.

    VastaaPoista
  84. Voiko feministipuhe mennä överiksi?

    Tulin mukaan sosialidemokraattiseen liikkeeseen vuonna 2012 kuntavaalien alla. Innostus oli valtava, kun sain pukea punaiset ajatukset päälleni ja puhua ihmisten kanssa oikeudenmukaisuudesta, solidaarisuudesta ja vapaudesta puoluetunnukset päälläni. Olin ylpeä sosialidemokraatti.

    Kuntavaalien jälkeen tulin valituksi Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi. Ilmeisesti liikkeessämme on niin huutava pula uusista tekijöistä, että untuvikot nuijitaan johtopaikoille pikavauhtia. En liene ainoa tätä laatua.

    Aika pian puolueen ”kantakirjademarit” alkoivat kysellä poliittisten ajatusteni perään. Kuulin jopa legendaarisen kysymyksen: ”Minkä sortin sosialisti oikein olet?” Vastasin silmät innosta palaten, että olen ”kultaisen säännön sosialisti.” Kaiken poliittisen päätöksenteon ja puoluetoiminnan pohjana tulisi olla Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumista: ”Kaiken, minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te heille.”

    Kun olen sukeltanut syvemmälle demariperheeseen, myös puoluepolitiikan realiteetit ovat iskeneet tajuntaani entistä voimallisemmin. Joskus tunne siitä, että toveri on toisen pahin vihollinen, on valitettavasti todellisuutta. Kukaan ei lyö toista demaria voimallisemmin kuin toinen demari. Se on myös pelottavan yleistä.

    Muistan, kun Rion olympialaisten yhteydessä murjaisin puolueväen kokouksessa kunnon sovinistisen vitsin. Kukaan ei nauranut. Tiesin, että olin sanonut jotain peruuttamattoman typerää. Olin sohaissut liikkeemme suureen tabuun.

    Antti Rinne päästi suustaan viikko sitten SDP:n kesäkokouksessa väärän sanan. Puhe synnytystalkoista sai liikkeemme feministit takajaloilleen. Palaute sosiaalisessa mediassa oli niin murskaava, että Rinne joutui pahoittelemaan sanavalintaa nöyrästi. Vaikka aito huoli Suomen syntyvyyden laskusta sai ansaittua huomiota, Rinne lynkattiin näyttävästi varsinkin omiemme taholta. Mietin, että jos liikkeemme taitavat sanankäyttäjät ruoskisivat yhtä ankarasti hallituksen epäoikeudenmukaisia toimia, SDP:n gallup-lukemat huitelisivat ihan eri tasolla.

    Feministien kritiikissä Antti Rinteen viestintää kohtaan on paljon oikeutettua. Silti en liene ainoa, jonka mukaan osa kritiikistä meni överiksi. Kun europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari vertasi Rinteen sanomaa kolmannen valtakunnan toimintaan, ei kohtuudesta voida enää puhua.

    Myös sosialidemokraattisen feministiverkoston DemFemin lausunto Facebook-sivuillaan meni aggressiossaan kiusaamisen puolelle. Sivustolla oli listattu peräti yksitoista kohtaa, joissa ”synnytystalkoot”-termin käyttö täytti rakenteellisen syrjinnän kriteerit.

    Lausunnon viimeinen kohta kiteyttää hyvin tyylilajin: ”On ongelmallista, että keski-ikäinen valkoinen mies kokee oikeudekseen kehottaa ja ”maan isänä sivistää” kansaa 1950-luvun hengessä ikään kuin uhrautumaan isänmaan puolesta. On ylipäätänsä ongelmallista, että keski-ikäinen mies (oletettavasti ilman kohtua) linjaa poliittisesti kohdullisten asemasta ja velvollisuuksista.”

    DemFemin lausuntoa lukiessa tulee vahvasti mieleen, että nyt ammutaan singolla kärpästä.

    Tasa-arvon edistäminen on minulle ja monelle muulle sosialidemokraattiselle miehelle sydämen asia. Joskus vuosisataisen rakenteellisen sukupuolisyrjinnän vuoksi emme vielä ole oppineet ottamaan jokaisessa sananvalinnassa tai tilantessa huomioon tasa-arvonäkökulmaa. Pyydän, että kultaisen säännön etiikka toimisi tässäkin asiassa. Hyvää asiaa voi edistää lempeäm­minkin.

    VastaaPoista
  85. Anonyymi2/9/17 01:22

    TS: Nainen pahoinpiteli 4 miestä – löi pesäpallomailalla, puri poliisia

    Yhden uhrin näkökyky vaurioitui tapauksen vuoksi.

    TS: Nainen pahoinpiteli neljä miestä samana iltana – löi vieraita pesäpallomailalla, tainnutettiin etälamauttimella

    Lehden mukaan ensimmäisen uhrin näkökyky vaurioitui päähän kohdistuneesta mailan iskusta. Pureman saanut poliisi taas joutui puolen vuoden seurantaan C-hepatiittitartunnan mahdollisuuden vuoksi.

    "SDP:n feministiverkosto meni aggressiossaan kiusaamisen puolelle" – "toveri on toisen pahin vihollinen"

    VastaaPoista
  86. Anonyymi2/9/17 07:21

    Stereotypiat oikeasta miehekkyydestä istuvat tiukassa ympäri maailmaa
    Onneksi Suomessa turhanpäiväinen äijäily ja homokammoilu vähentyvät vuosi vuodelta, kun nuoret sukupolvet ymmärtävät ottaa sukupuoliroolit rennommin, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.


    TAPASIN kerran Intiassa nuoren turistin, joka oli häkeltynyt nähtyään rannalla paikallisia miespareja kävelemässä käsi kädessä.

    ”En tiennyt, että täällä on noin paljon homoja”, nuorukainen ihmetteli.

    Kerroin, että keltanokka oli erehtynyt. Vaikka miesten ja naisten väliset julkiset hellyydenosoitukset ovat Intiassa tabu, miehet monesti korostavat hyvää ystävyyttään kävelemällä käsikkäin tai kaulakkain – siinä ei katsota olevan mitään sek­suaalista.

    ”Oli miten oli, onhan ne tosi neitimäisiä”, matkailija jatkoi ihmettelyään.

    Stereotypiat ainoasta ja oikeasta miehekkyydestä vaihtelevat ympäri maailman, mutta istuvat kaikkialla tiukassa.

    RUOTSALAISMIEHIÄ on Suomessa pidetty homoina tai tyttömäisinä jopa siinä määrin, että monelle suomalaiselle lätkäfanille tulee Beatlesin Yellow Submarinesta välittömästi mieleen vaihtoehtoinen sanoitus ”Mats Sundin är homosexuell”.

    Niinpä huvituinkin suuresti, kun kuuntelin saman vanhan levyn toista puolta tallinnalaisen yleisen saunan tupakkahuoneessa. Virolainen rakennusmies avautui suu vaahdossa ”suomalaisista hinteistä” ja argumentit olivat tuttuja nuoruuteni ruotsalaiskammosta: deodorantin käyttö, hiusten lakkaus, vaatteilla koreilu, ämmien pillin mukaan hyppiminen…

    Kaikkialla maailmassa näitä muukalaisten sukupuolittamisharhoja riittää. Ranskalaisia pitävät naismaisina niin monet britit kuin saksalaisetkin ja kreikkalaismiehet ovat homon maineessa pitkin Välimerta (ilmeisesti antiikin filosofien homoseksuaalisuuspohdintojen ja vapaamielisten lomasaarten vuoksi).

    IHMISEN MIELI on kaikkialla lokeroiva, mutta luonto ei ole ahdasmielinen. Kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti voi sopia perinteisiin sukupuolilokeroihin.

    Tutkijoiden käsityksen mukaan sukupuolten ja seksuaalisuuden kirjo on hyvin samankaltainen missä päin maailmaa tahansa – ja se on laajempi kuin yleensä ymmärretään.

    Silti perinteiset, kiveen hakatut sukupuoliroolit ovat tukevasti läsnä useimmissa maailman osissa, joissa olen matkustanut. Asenteet muuttuvat ja vapautuvat, mutta hitaasti: niin monille ihmisille vanhat roolit tuovat turvaa ja helpottavat elämää. Siksi ahdasmielisemmille on oltava armollinen.

    Onneksi Suomessa turhanpäiväinen äijäily ja homokammoilu vähentyvät vuosi vuodelta, kun nuoret sukupolvet ymmärtävät ottaa sukupuoliroolit rennommin.

    VastaaPoista
  87. Anonyymi2/9/17 07:24

    Väkivaltainen nainen on edelleen tabu
    Ajattellaan, että nainen on heikompi osapuoli eikä voi olla väkivaltainen.


    MIESSAKIT RY:N teettämän kyselyn mukaan (HS 29.8.) miesten parisuhteessa kokemaa väkivaltaa ei vielä tunnisteta kovin hyvin. Miehen kokemaa parisuhde­väkivaltaa saatetaan jopa vähätellä ja avun hakemista pidetään vaikeana.

    Usein ajatellaan, että nainen on heikompi osapuoli eikä voi olla väkivaltainen. Tämä voi vaikeuttaa avun hakemista ja saamista niin väkivallan kokijan kuin tekijänkin osalta. Monelle on myös epäselvää, mitä kaikkea väkivalta voi olla. Me Maria Akatemiassa teemme työtä sen eteen, että naisen tekemä väkivalta osattaisiin tunnistaa ja kohdata paremmin.

    Usein vaikeiden asioiden edessä eteen nousee toivottomuus ja tunne, ettei asioihin voisi vaikuttaa. Maria Akate­miassa on kerätty vaikuttavuustietoa asiakkaiden kokemuksista. Ne todistavat, että omasta väkivaltaisuudesta voi toipua. On kyse oman vastuun herättämisestä ja ymmärrys omien vaikuttamismahdollisuuksien olemassaolosta.

    Auttavaan puhelinpäivystykseemme on vuosittain yhteydessä toistasataa naista, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Usein väkivallan kohteena on oma puoliso. Autamme näitä naisia käsittelemään ja hallitsemaan omia tunteitaan ja tekojaan ja lopettamaan väkivaltaisen käytöksen. Auttamalla tekijää autetaan myös uhria.

    Väkivaltaan puuttuminen sekä ennaltaehkäisy vaatii väkivaltailmiön kokonaisvaltaista tunnustamista ja tunnistamista sekä toimivaa palveluverkostoa. Olennaista on, että ammattilaiskentällä tunnistetaan asiakkaan avun tarve ja osataan ohjata ­oikean avun piiriin sukupuolesta riippumatta – oli kyseessä sitten uhri tai tekijä. Yhtä kaikki, olemme ihmisen puolella. Ihminen hyväksytään, väkivaltaa ei.

    Hanna Kommeri

    Emma Laine

    Riikka Holttinen

    Maria Akatemia ry

    Ehkäisevä väkivaltatyö

    VastaaPoista
  88. Anonyymi2/9/17 10:10

    Naiset pääsevät taistelutehtäviin Britannian asevoimissa – eversti evp.: "Naiset ovat heikko lenkki"
    Britannian asevoimissa puntaroidaan kiivaasti, olisivatko naissotilaat sota-ajan lähitaistelutilanteessa hyödyksi vai haitaksi.


    Britannian ilmavoimat (RAF) alkaa ensi vuoden alussa rekrytoida naisia maalla tapahtuviin taistelutehtäviin. RAF:n jalkaväkiyksikkö RAF Regiment on ensimmäinen brittiasevoimien yksikkö, joka sallii naisten osallistuvan myös lähitaisteluihin.

    RAF:n rykmentin tehtävä on turvata RAF:n lentotukikohtien toimintaa eri maissa ja suorittaa partiointia. Yksikkö on kärsinyt miehistötappioita Afganistanissa.

    Britannian armeijan jalkaväki, samoin kuin Britannian laivaston merijalkaväki alkavat ottaa naisia riveihinsä vuoden 2018 loippuun mennessä.

    Muissa kuin taistelutehtävissä naisia on ollut Britannian asevoimissa jo kauan. Esimerkiksi RAF alkoi kouluttaa naislentäjiä jo 1990-luvulla. Ilmavoimien henkilöstöstä on naisia nyt noin kymmenen prosenttia, kertoo BBC (siirryt toiseen palveluun).

    Kaikkien asevoimien tehtävien avaaminen naisille oli maan hallituksen vuonna 2016 tekemä päätös. Britannian asevoimat haluaa palvelukseensa kaikenlaisia työntekijöitä ja asevoimat halutaan muuttaa houkuttelevammaksi työnantajaksi.

    Ankaraa kritiikkiä

    Naisten päästäminen taistelutehtäviin herättää kovaa kritiikkiä kokeneiden upseerien taholta, kertoo Independent-lehti (siirryt toiseen palveluun).

    Esimerkiksi Britannian entinen Afganistaniin sijoitettujen joukkojen komentaja eversti Richard Kemp vastustaa ajatusta rajusti The Telegraph -lehden haastattelussa. Kemp arvioi, etteivät naisten fyysiset ominaisuudet riitä miesten rinnalla, jolloin heistä tulee yksiköidensä "heikkoja lenkkejä".

    – Tämä äärimmäisen vaarallinen [...] typerä muutos heikentää jalkaväen toimintaedellytyksiä, uhkaa kansallista puolustusta ja vaarantaa ihmishenkiä.

    Kemp sanoo, että hänellä on ollut kunnia toimia monien naissotilaiden johtajana ja hän arvostaa heidän panostaan. Asevoimien taktiikka ja varustus eivät kuitenkaan ole muuttuneet niin, että naisten fysiikka riittäisi maastossa.

    – Jalkaväen sotilaiden on kyettävä marssimaan kilometrikaupalla polttavassa kuumuudessa mukanaa 45 kiloa taisteluvarusteita ja sitten taisteltava kasvoista kasvoihin armottoman, kovan ja päättäväisen vihollisen kanssa.

    Britannian asevoimat on aiemmissa tutkimuksissaan todennut, että naiset ovat kaksi kertaa miehiä alttiimpia tuki- ja liikuntaelinten vammoille ja että vammojen yleisyys todennäköisesti kasvaa äärimmäisen kovissa harjoituksissa ja maastotehtävissä.

    Asevoimat toteaa kuitenkin, että vammoja voidaan ehkäistä ja naisten fyysisiä ominaisuuksia kehittää. Joka tapauksessa kaikkien näihin tehtäviin pyrkivien on läpäistävä tiukat testit.

    Armeijan omissa tutkimuksissa on selvinnyt, että tällä hetkellä armeijan palveluksessa olevista 7 000:sta naisesta alle viisi prosenttia läpäisisi nykyiset testit.

    Entinen armeijan majuri Judith Webb puolustaa RAF:n rykmentin päätöstä ja toteaa Independentin haastattelussa naisten olevan hyvin sopivia taistelutehtäviin.

    VastaaPoista
  89. Anonyymi2/9/17 13:32

    Kommentti: Haatainen yrittää presidentiksi Tarja Halosen teemoilla haastamalla vallitsevia kovia arvoja

    Sdp:n presidenttiehdokkaaksi lauantaina valittu kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) tuo arvopuheineen mieleen entisen presidentin Tarja Halosen.

    Haatainen perää keskustelua siitä, miltä arvopohjalta me Suomea katsomme ja korostaa avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

    Presidentti Niinistöltä arvopuheita ei ole Haataisen mielestä riittävästi kuultu, vaikka hän antaakin Niinistölle tunnustusta ulkopolitiikan hyvästä hoidosta.

    Pesäeroa Niinistöön Haatainen teki myös puhumalla siitä, että ihmisarvot eivät edusta ääripäitä. Se oli vastaus Niinistölle, joka on korostanut, että maahanmuuttokeskustelussa ääripäiden välillä on tolkun ihmisten enemmistö.

    Haataisen teemoilla on helppo pyrkiä erottautumaan Niinistöstä ja tehdä täydellinen pesäero perussuomalaisten tulevaan presidenttiehdokkaaseen Laura Huhtasaareen.

    Vaikeampaa Haataisen on sen sijaan erottautua vihreiden presidenttiehdokkaasta Pekka Haavistosta. Iltalehden gallupissa Haavisto oli kakkonen 12 prosentin kannatuksella.

    Haataista ei gallupissa vaihtoehdoksi edes tarjottu, koska Maarit Feldt-Rantaa pidettiin suosikkina sdp:n presidenttiehdokkaaksi. Feldt-Rannan kannatukseksi presidentiksi mitattiin 2 prosenttia. Sen ylitse Haataisen on helppo nousta, mutta Haaviston lyöminen olisi niin iso uutinen, ettei siihen tässä vaiheessa oikein uskota.

    Haavistosta Haatainen yrittää erottautua puhumalla muun muassa feministisestä ulkopolitiikasta, jonka sisältö avautuu kuitenkin tavalliselle äänestäjälle vaikeasti.

    VastaaPoista
  90. Anonyymi3/9/17 11:15


    Vihreissä pohditaan sukupuolineutraalia asevelvollisuutta


    Asevelvollisuuden sisällä varsinainen aseellinen palvelus olisi kaikille vapaaehtoinen.

    Vihreissä käydään keskustelua yleisen asevelvollisuuden kehittämisestä sekä miehiä että naisia koskevaksi. Pohdinnassa on ollut esimerkiksi kaikkia koskeva sukupuolineutraali asevelvollisuus, jonka sisällä aseellinen palvelus olisi vapaaehtoinen – niin naisille kuin miehillekin.

    Tällaista mallia kannattaa esimerkiksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen. Hänestä asevelvollisuus tai "ehkä paremmin kutsuttuna maanpuolustusvelvollisuus" tulisi jokaisen suorittaa sukupuoleen katsomatta.

    – Asepalvelus olisi yksi vaihtoehto suorittaa tämä. Sen voisi valita niin mies kuin nainenkin. Sitten olisi muita vaihtoehtoja liittyen kriisiaikaan ja yhteiskunnan huoltovarmuuteen, jollaisia tehtäviä voisi valita yhtä lailla niin mies kuin nainenkin, Mikkonen visioi.

    Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto suhtautuu malliin niin ikään myönteisesti.

    – Minusta olisi hyvä, että meillä olisi kaikille ihmisille kohdennettu asevelvollisuus, joka lähtisi yhteisistä kutsunnoista. Järjestelmän sisällä ihmiset voisivat valita sitten erilaisia suuntia. Näin ihmisten erilaista osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Minusta tämä olisi ihan järkevää tässä ajassa.

    Aalto ei epäile, etteikö varsinaiseen asepalvelukseen saataisi riittävästi halukkaita:

    – Jaksan epäillä sitä ottaen huomioon, kuinka jatkuvasti puhutaan siitä, kuinka korkea maanpuolustustahto suomalaisilla on, Aalto huomauttaa.

    Aalto korostaa, että asevelvollisuuden kehittäminen kaikkia koskevaksi on vihreissä vasta "pohdinnan tasolla". Toistaiseksi vihreät ovat linjanneet tavoitteekseen asepalveluksen muuttamisen vapaaehtoiseksi. Linjaukset löytyvät täältä ja täältä.

    VastaaPoista
  91. Anonyymi3/9/17 11:47

    Feministit lyövät kättä päälle islamistiterroristien kanssa
    Feministit paitsi sulkevat silmänsä naisten kärsimiltä julmuuksilta, he myös hyväksyvät ja oikeuttavat näiden diktaattorien sortavia käytäntöjä ja kannattavat islamilaista sharialakia


    Sosiaalidemokraatit ja niin kutsutut feministit ovat nostaneet äänensä kaikkien kuuluviin. He kerskailevat sukupuolten tasa-arvon puolustamisella sekä yksilön ja naisten oikeuksien edistämisellä. He väittävät, että nämä arvot ovat yleismaailmallisia ja että kaikilla ihmisillä, erityisesti kaikilla naisilla kaikkialla maailmassa on oikeus näihin "luovuttamattomiin" oikeuksiin.

    Päättäväisyydellä, jolla asioista pidetään meteliä ja joita televisiohaastatteluissa toistetaan ja lehtien sivuilla levitetään, kaikki seuraajat saadaan innokkaiksi. Mutta mikä on todellisuutta? kysyy Lähi-idän kansainvälisen Amerikan neuvoston puheenjohtaja Majid Rafizadeh Gatestone -instituutin artikkelissaan.

    Muiden sosiaalidemokraattien lisäksi nykyinen EU: n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini vieraili äskettäin Iranin islamistisessa valtiossa ja osallistui hallinnon presidentin Hassan Rouhanin viralliseen hyväksymiseen ja virkaanastujaisiin.

    Muut Iraniin kutsun saaneet olivat pohjoiskorealaiset, Hizbollahin jäsenet ja Hamasin johtajat. Kaikki kolme tunnetaan julmuudesta, etenkin naisia ja ihmisyyttä vastaan ​​tehdyistä rikoksista

    Federica Mogherini on italialainen vasemmistopoliitikko ja maan entinen ulkoministeri. Hän oli aiemmin myös kommunistisen puolueen jäsen.

    Mogherini nimitettiin Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi elokuussa 2014. Hän aloitti tehtävässä marraskuun 2014 alussa.

    Osallistuminen tällaisiin tapahtumiin kannattaa ja antaa laillisuuden sortaville valtioille panna toimeen islamilaisen sharialain.

    Kun Mogherini on tekemisissä miesten kanssa, jotka ovat määränneet tuhansia naisia ​​ja miehiä kuolemaan, hän myöntää näin kaikkien naisten, joita hän väittää edustavan, olevan edelleen sorrettuja ja alistettuja.

    Lisäksi Mogherini sen sijaan, että hän olisi yrittänyt edistää ajattelua naisten puolesta näiden väkivaltaisten islamistien johtajien kanssa, hän toimi kuin he olisivat ystäviä. Hän esiintyi ylpeästi ja otti selfieitä hallituksen edustajien kanssa. Tapaus tuli kansainväliseen valokeilaan ja huomion keskipisteeksi. Twitterin käyttäjät kutsuivat tapahtumaa häpäisyksi.

    VastaaPoista
  92. Anonyymi3/9/17 11:49

    Feminismi islamin puristuksessa

    Monet naiset ja jotkut miehetkin sanovat ylpeänä olevansa feministejä. Ovatko he täysin perillä feminismin nykyisestä olemuksesta? Feminismi on ajat sitten lakannut olemasta alkuaikojensa moraalinen yhdenvertaisuutta ja yksilönvapauksia ajava liike. Ideologian on vallannut identiteettipolitiikka, LTGB-aktivismi, gender-tutkimus ja monikulttuurisuuden edistäminen. Kysymyksiä herättää feminismin suhde islamiin. Hämmennystä on aiheuttanut, miksi feministit eivät puutu musliminaisten kokemaan sortoon. Miksi feminismi on menettänyt äänensä, kun pitäisi puolustaa islamin alistamia naisia?

    Vastauksia voi etsiä nykyfeminismin teoriasuuntauksista, jotka korostavat eri näkökulmia naisen asemaa puolustaessaan. Länsimaiden feministit ovat olleet haluttomia nostamaan agendalle musliminaisten sortoa, koska se paljastaisi maailmalle, kuinka vähän heillä itsellään on valitettavaa. Keskittyessään lännen heteroseksuaalisen patriarkaatin arvosteluun, ja olemattomiin tasa-arvoa jäytäviin erityiskysymyksiin, feministit ovat menettäneet hetken, jolloin maailmanlaajuista sisaruutta olisi pitänyt puolustaa.

    Kyvyn realistiseen ajatteluun on feministeiltä vienyt keskittyminen sentimentaaliseen uhriutumiseen, jälkikolonialistiseen relativismiin ja utopian tavoitteluun. Kun aika ajoi musliminaisten puolustamisen ohi, niin naiset islamin piirissä loivat oman feminisminsä ja ajautuivat kovempiin islamilaisiin otteisiin. Aidosti sorron alla elävät naiset saivat puolustajikseen hijabiin kääriytyneitä poliittisen islamin iskulauseita toistavia naisia, lapsiaan vääräuskoisia sortamaan kasvattavia äitejä, joiden keskuudessa ei ole tavatonta pitää moniavioisuutta vapauttavana ja voimaannuttavana tekijänä. Onpa naisia, jotka pystyvät toimimaan itsemurhapommittajina islamin tähden.

    Muslimifeministit ovat joustamattomasti koraanin dogmien alistamia, joten koraaniin tiukasti kirjattu miehen ylivalta perheessä ei anna muslimifeministeille sitä liikkumatilaa, minkä länsimainen sekulaari yhteiskunta antaa. Vain sekulaari valtio pystyy takaamaan tasa-arvoiset sukupuolten oikeudet. Historiallisesti katsoen länsimainen feminismi teki yhteiskunnalle suunnattoman palveluksen laajentamalla inhimillisen arvokkuuden ja vapauden käsitettä taistelemalla kaikille kuuluvan vapauden puolesta, mutta viestiä ei ole viety koko maailmalle ehkäpä siksi, että silloin olisi tunnustettava vapaus, mistä naiset nauttivat länsimaisten ihanteiden ja instituutioiden ansiosta, minkä länsimaiset miehet ovat tehneet mahdolliseksi. Länsimaiset miehet ajavat enemmän kuin feministit myös musliminaisten asiaa.

    VastaaPoista
  93. Anonyymi4/9/17 14:20

    Näkökulma: Antti Rinne teki viidennen virheen – aika poistaa pelistä?

    Sosialidemokraattinen puolue on kriisissä.
    SDP ei ole voittanut yksiäkään valtakunnallisia vaaleja sitten vuoden 2004, kannattajakunta ikääntyy, puolue on menettänyt gallupeissa pääoppositiopuolueen paikan vihreille, SDP:n linja on entistä epäselvempi, eikä vellova valtataistelu osoita laantumisen merkkejä.

    Demareiden puheenjohtaja Antti Rinne puhuu jo avoimesti selkään puukottajista. Hän sanoi Iltalehden erikoishaastattelussa viikonloppuna, että ”niillä, jotka näitä puukkoja heittelevät ja sivaltelevat selän takana piilossa, on ihan oma agendansa - se on vahingoittaa sosialidemokraattista puoluetta”.

    Katkeraa puhetta mieheltä, joka on tehnyt puolueensa johdossa jo monta virhettä, isompaa ja pienempää.

    Listataan tähän niistä viisi. Se on tällä hetkellä kaikkien huulilla olevassa koripallossa hyvin oleellinen luku.

    Ensimmäinen virhe: Antti Rinne teki ensimmäisen virheen lähtiessään valtataisteluun, jonka tuloksena hän taklasi valtiovarainministerin työt jo erinomaisesti omaksuneen Jutta Urpilaisen SDP:n johdosta toukokuussa 2014. Rinne nousi valtiovarainministeriksi ja jäi muistiin Alexander Stubbin (kok.) kanssa surkeasti sujuneesta hallitusyhteistyöstä hallituksessa, jonka ei olisi pitänyt ehkä edes istua eduskuntavaaleihin 2015 asti. Suomi oli vuoden päivät joutokäynnillä.

    Toinen virhe: Antti Rinne takelteli vaalitenteissä keväällä 2015 pelattuaan vaalipeliä jo hallituksessa, mikä edesauttoi SDP:n heikkoa menestystä eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2015. Puolue syöstiin oppositioon, kun taas vanha hallituskumppani kokoomus selvisi vaaleista kuivin jaloin ja pääsi mukaan keskustan ja perussuomalaisten kanssa hallitusta muodostamaan. Tällä hetkellä kokoomus on gallupien ykkönen ja SDP nelonen.

    Kolmas virhe: SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman törmäsi syksyllä 2016 skandaaliin ”salaisista puhujalistoista” eduskunnassa. Näin hänen tiensä Rinteen haastajaksi katkesi. Rinne ei välttämättä operoinut Lindtmanin kaatamista, mutta ei näkyvästi estellytkään, koska tiesi pallinsa horjuvan. Todellinen valtataistelu jäi käymättä ja eripura puolueeseen jäi kytemään.

    Neljäs virhe: Elokuussa 2017 Antti Rinne lanseerasi ”synnytystalkoot”, joka sai monet näkyvät demarit takajaloilleen, muun muassa Sanna Marin osoitti paheksuntansa termin käytöstä. Rinne nosti kätensä pystyyn virheen merkiksi, mutta vahinko oli tapahtunut. Tiettävästi joku oli häntä synnytystalkoot-sanan käytöstä ennakkoon varoitellutkin, mutta hän oli oman sanansa sokaisema.

    Viides virhe: Viime viikonloppuna Antti Rinne sai puolueen presidenttiehdokkaaksi itselleen hyvin mieluisen Tuula Haataisen, kun vanhan vastustajan Timo Harakan kampanjoima Maarit Feldt-Ranta jäi kakkoseksi. Siltä osin onnistunut viikonloppu, mutta sitten tuli virhe: sähläys puheessa. Rinne mokasi puhuessaan, että pitää ehkäistä kilpailua ”palkoilla ja työsuhteen eduilla”, kun hänen piti sanoa käsikirjoituksen mukaan ”palkoilla ja työsuhteen ehdoilla”. SDP joutui selittelemään asiaa Twitterissä ja koko homma meni julkisuudessa puolueen kannalta aivan päreiksi. Asian paljastaa erinomaisesti Talouselämän toimittaja Matti Virtanen tässä linkin alla olevassa jutussaan.

    Lopuksi vielä ote koripallon katsojaoppaasta: ”Virhe on sääntörike, jossa pelaaja on aiheuttanut pelaajakosketuksen vastustajaan ja/tai on käyttäytynyt epäurheilijamaisesti. Pelaaja voi saada viisi virhettä, minkä jälkeen hänet poistetaan pelistä välittömästi”.

    Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

    VastaaPoista
  94. Anonyymi5/9/17 16:09

    A-studio
    Korkeakouluun vain kympin papereilla?


    Vaativat pääsykokeet ovat jäämässä historiaan, ja korkeakouluihin pyritään yhä enemmän ylioppilaskokeiden perusteella. Miten tämä vaikuttaa hakijoihin ja nuorten suunnitelmiin? Aiheesta keskustelemassa opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Riina Lumme Suomen ylioppilaskuntien liitosta.

    VastaaPoista
  95. Anonyymi6/9/17 14:39

    Kunnanjohtaja älähtää: Naispula Suomen maaseudulla jopa pahempi kuin Kiinassa – ”Sataa naista kohti 136 miestä”

    Tyttöjen kokemus maaseudusta ja halu paluumuuttoon opiskelujen jälkeen on yksi maaseudun tulevaisuuden ratkaisevista tekijöistä, kirjoittaa Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä Puheenvuoron blogissaan.
    Määttä kertoo olleensa pohtimassa maaseutumielikuvia paneelissa viikonloppuna. Paneelista uutisoitiin mediapersoona Tuomas Enbusken esitys maaseudun nostamisesta kannabiksen, parituksen ja uhkapelin kuten kasinoiden avulla.

    Määttä on siltä osin samaa mieltä siitä, että maaseutu todella tarvitsee seksiä – ja lapsia.

    – Se tarvitsee kuitenkin myös naisia. Harvaan asutulla maaseudulla tilanne on pahin; sataa 18-29 vuotiasta naista kohden on 136 miestä, Määttä kirjoittaa.

    Hän huomauttaa, että yhden lapsen politiikkaa harjoittaneessa Kiinassa 100 tyttöä kohden on 116 poikaa, joten ”epäsuhta Suomen maaseudulla on siis osin jo tätä pahempi”. Tämän takia naisten paluumuuton edistäminen on maaseudun kohtalonkysymys. Myös toisen asteen koulutuksen saavutettavuudesta on huolehdittava, Määttä toteaa.

    Lisäksi maaseutu tarvitsee osaavaa työvoimaa muun muassa matkailualan käyttöön, Määttä sanoo.

    – Keinoja työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi kohti Itä- ja Pohjois-Suomea kyllä löytyy. Ottamalla mallia Norjasta, voisimme verohuojennuksin lisätä harvaan asutun maaseudun houkuttelevuutta asumispaikkana. Hyvä esimerkki tästä on aikaisemmin käytössä ollut syrjäseutulisä. Kyllä Enbusken esittämät casinotkin meille kelpaavat; yksi jokaiseen pohjoisen maakunnan kuntaan Vaalaan, Kuhmoon ja Enontekiölle, hän toteaa.

    Tytti Määttä on paitsi Vaalan kunnanjohtaja myös Harvaan asutun maaseudun verkoston ja Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

    VastaaPoista
  96. Anonyymi6/9/17 16:40

    Yle Areenan uusi dokumentti opastaa, kuinka nainen isketään – pokauskursseista maksetaan tuhansia euroja, mutta ovatko ne sen arvoisia?

    Erään pokauskouluttajan mukaan miehen tulee kehonkielen avulla kysyä naiselta, haluaako hän seksiä.

    On alkusyksyn vielä verrattain lämmin ilta. Aurinko alkaa laskea. Sen viimeiset kajot muistuttavat kesästä, tuleva pimeys yksinäisyydestä.

    Ohitsesi kävelee unelmiesi ihminen. Juuri sellainen, jonka kanssa olet kuvitellut loikoilevasi lämpimän peiton alla, kun räntäsade ja tuuli pieksevät ikkunoita.

    Mutta sinne hän meni, kun et osannut tehdä aloitetta.

    Esimerkiksi tällaisia tilanteita varten järjestetään pokauskoulutuksia. Ne ovat Yle Areenassa tänään 6. syyskuuta ilmestyneen Kuinka nainen pokataan? -dokumentin mukaan jopa satojen miljoonien eurojen bisnes.

    Summa kuulostaa suurelta. Satojen miljoonien dollareiden bisnes siitä, että joku itseoppinut niin sanottu ammattilainen opastaa muita lähestymään ihmisiä, joista voisi olla kiinnostunut.

    Dokumentissa kuitenkin nähdään, että ihmiset ovat valmiita sijoittamaan suuria summia siihen, että oppisivat small talkia, uskaltaisivat avata keskustelun ja pystyisivät esittelemään itsensä itsevarmasti tuntemattomille ihmisille. Dokumentissa käsitellään vain sellaisia koulutuksia, jotka on suunnattu miehille, jotka ovat kiinnostuneet naisista. Dokumentti esittelee ilmiön ottamatta siihen kantaa.

    Heti dokumentin alussa vieraillaan yhdysvaltalaisen Shaun Michaelsin vetämässä nelipäiväisessä koulutuksessa, johon osallistuu viisi miestä. Kukin on maksanut koulutuksesta 4 000 dollaria eli lähes yhtä monta euroa?

    Koulutuksen tarkoitus on oppia viettelemään kuka tahansa nainen missä tahansa, milloin tahansa.

    Dokumentissa esitelty pokauskuningas Mystery eli Erik von Marlovik vertaa iskemisen opettelua ja opettamista autolla ajamisen opetteluun: siihenkin voi tarvita asian osaavan henkilön apua.

    Soitimme Väestöliiton Parisuhdetiimin esimies Heli Vaaraselle ja kysyimme häneltä, mitä tällaisistä koulutuksista pitäisi ajatella.

    - Eikö sitä sanota, että se ei ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka maksaa, Vaaranen sanoo.

    Vaarasen mukaan tällaiset koulutukset ovat lähtökohtaisesti hyviä sellaisille ihmisille, joilla on tarvetta kohtaamisten helpottamiselle.

    - Kaikenlainen estoisuus, esteisyys ja ujous ovat esteitä. Kannustan ihmisiä taistelemaan niitä vastaan. Jos tällainen koulutus toimii, niin hienoa, Vaaranen sanoo.

    Yksi Michaelin opeista on harjoitella jotain fraasia – iskulausetta siis – vaikkapa 400–500 eri naiselle. Näin tulee kuulemma itsevarmaksi. Miesten tulee myös kehonkielensä kautta esittää naiselle kysymys, haluaako tämä harrastaa seksiä.

    Vaaranen ei pidä hyvänä asiana, että osa dokumentissa nähtävien pokauskurssien päämääristä on opastaa miehiä siihen, että he pääsevät harrastamaan seksiä. Kyse ei siis välttämättä ole pitkäkestoisen kumppanin etsimisestä, enemmänkin yhden illan huumasta.

    - Ei ymmärretä, että parisuhde on onnellisimmillaan paljon muutakin kuin seksiä. Ollakseen kiinnostavaa seksi kaipaa tosi paljon läheisyyttä ja tutustumista ennen sen tapahtumista, Vaaranen kertoo.

    Lisäksi dokumentissa käy ilmi, etteivät kaikki pokauskursseille osallistuvat miehet osallistu kursseille vain sen vuoksi, että onnistuisivat jatkossa iskemään naisia aiempaa paremmin. Osa on tullut vain yleisesti kehittämään sosiaalisia taitojaan.

    Dokumentissa on monia hetkiä, jotka herättävät outoja fiiliksiä. Yksi kummallisimmista on tilanne, jolloin koulutuksessa ollut mies saa hurmattua baarissa jonkun naisen ja vetäytyy tämän kanssa syrjemmäs. Pokauskurssin vetäjä liittyy keskusteluun, sillä näin tunnelma pysy muka rennompana.

    VastaaPoista
  97. Anonyymi6/9/17 16:42

    Onko pokauskurssista saatujen oppien käyttäminen manipulointia?

    Jos pokauskoulutukseen osallistunut henkilö käyttää oppimiaan taitoja pokatessaan kiinnostuksen kohteitaan, hän ei todennäköisesti ole aito oma itsensä, eikä luo keskustelua tai synnytä tilannetta itse. Hän on ikään kuin näyttelijä, joka on opetellut toimivat vuorosanat ulkoa.

    Dokumentissa pokauskouluttajilta kysytäänkin sitä, että onko opittujen pokausfraasien, keskustelunavausten ja erilaisten eleiden käyttäminen toisen ihmisen manipulointia. Että annetaan ymmärtää, että on jotain muuta kuin oikeasti on.

    Dokkarissa naispuolinen pokauskouluttaja Kezia Noble toteaa että se ei olisi yhtään sen enempää manipulaatiota kuin se, “mitä naiset tekevät miehille joka päivä”. Tällä hän viittaa siihen, että naiset pukeutuisivat vaatteisiin, jotka myötäilevät käyttäjän parhaita puolia ja saisivat hänet näyttämään paremmalta kuin hän oikeasti on.

    On toki niin, että kun kuka tahansa meistä tapaa kiinnostavan ihmisen, haluamme luoda mahdollisimman hyvän ensivaikutelman. Jos puhutaan iskemisestä, saatamme käyttää niin sanottuja iskulauseita, jotka olemme kehittäneet tai kuulleet jostain. Yritämme myös ehkä olla vähän fiksumpia tai hurmaavampia kuin oikeasti olemme.

    - Joskus on tosi hyvä, ettei ole oma itsensä. Jos esimerkiksi esittää finessin kuvan itsestään, niin voi ainakin päästä juttusille. Me ollaan joskus varsin suorasukaisia ja puustapudonneita kommenteissamme vastakkaiselle sukupuolelle. Ehkä sitä on joskus hyvä vähän silotella, Väestöliiton Heli Vaaranen sanoo.

    Kuinka nainen pokataan? -dokumentti on nähtävillä Yle Areenassa 90 päivän ajan.

    VastaaPoista
  98. Anonyymi7/9/17 22:03

    http://www.dailymail.co.uk/news/article-4861370/Woman-tries-explain-ended-trapped-window.html

    VastaaPoista
  99. Anonyymi8/9/17 18:23

    Tuomas Enbuske kolumnissaan: Jos naisille halutaan lisää palkkaa, luovutaan sosialismista

    Suomalainen lakanafirma teki juuri kampanjan, jossa se nosti esiin kysymyksen, miksi naiset tienaavat vähemmän kuin miehet.

    Otan nyt sitten sen luodin, kun kukaan muu ei näköjään taaskaan uskalla. Älyllinen rehellisyyteni ja aivan ylivertainen nöyryyteni vaatii tätä. Anelen ymmärrystä myös vihaajiltani. Naisasialiitto Unioni, polvistun karvaisten jalkojenne eteen, älkää langettako päälleni enää uutta fatwaa. Nämä eivät ole Sovinistiset Säkeet.

    Sanon nyt sen, mistä Googlella saisi potkut ja persujen puoluetoimistolla ylennyksen: mies- ja naissukupuolella on selkeitä biologisia eroja. On jännää, että TV:n luontodokumentteja katsellessa hyväksymme täysin lintujen tai leijonien sukupuolierot. Mutta ihmisestä puhuttaessa se on ollut 60-luvulta saakka tabu.

    Palkkaongelmaa ei olisi, jos lisääntyisimme jakautumalla kuin bakteerit. Mutta kun me lisäännymme jakamalla. Miehet ja naiset viehättyvät erilaisista asioista vastakkaisessa sukupuolessa. Soidinmenomme ovat monimutkaisia, ja se on tehnyt meistä älykkäimmän lajin. Parinvalintaan liittyy monimutkaisia pelejä. On Tinder-kuvia, jotka tuottavat karvaan pettymyksen tavattaessa, on valehtelua uskollisuudesta ja vasemmistopoikien pullonheittelyä mielenosoituksissa. Mies yrittää poseerata statusta ajelemalla velka-avo-BMW:llä. Nainen yrittää valehdella kauniimpaa meikkaamalla.

    Miten tämä liittyy palkkaeroihin?

    Paljon. Miehet hakevat enemmän statusta, johtajuutta, ottavat ääliömäisiä riskejä ja vaativat palkkaneuvotteluissa enemmän liksaa. Naiset taas ovat empaattisempia. Kyllä. Klisee on totta! Puhun nyt maailmasta sellaisena kuin se on, en sellaisena kuin sen toivon olevan. Ero näkyy kaikissa kulttuureissa Papua-Uudesta-Guineasta Evijärvelle. Se näkyy jo vuoden vanhoilla tyttövauvoilla ja jatkuu koko elämän, laskien hieman vaihdevuosien jälkeen. Siksi naiset muuttuvat viisikymppisinä itsevarmemmiksi ja uskaltavat viimein hylätä sen kaikkein vaikeimman erityislapsensa eli juoppoukkonsa. Empatian takia naiset hakeutuvat huonosti palkatuille hoiva-aloille ja vaativat palkkaneuvotteluissa vähemmän palkkaa.

    No niin, nyt huudat, että tunnet kyllä yhden tosiempaattisen miehen ja toisen todella statushakuisen urajyränaisen. Kyllä. Puhun keskiarvoista. Tunnet varmaan myös miehen, joka on lyhyempi kuin nainen. Mutta silti miesten keskimitta on pidempi kuin naisten.

    Me miehet teemme yli 90 prosenttia murhista ja yli 80 prosenttia väkivaltarikoksista. Se siis tarkoittaa, että miehet ovat väkivaltaisempia. Miesten joukossa on myös enemmän psykopaatteja, jotka valitettavasti etenevät usein urallaan pitkälle. Olen mies, eikä fakta loukkaa minua. Se ei tarkoita, että minä olisin murhaaja. Psykopaatti korkeintaan. Miesten älykkyys jakautuu myös epätasaisemmin kuin naisten. Eli miehissä on enemmän sekä huippuälykkäitä että ääliöitä. Ja miehet tekevät enemmän teknologisia keksintöjä, koska yhdeksän kymmenestä autistista on miehiä.

    Tuo selittää osaltaan, miksi asiat ovat historiassa menneet kuten ovat menneet. Osaltaan. Mitään moraalisia johtopäätöksiä siitä ei voi vetää. Minua kiinnostaa enemmän, mitä tälle voi tehdä, muuta kuin edistää lakanafirman syysmyyntiä.

    Sukupuolilla ei ole mitään päämääriä, tunteita tai erityisoikeuksia. Vain yksilöillä on. Ei Nalle Wahlroos kuulu samaan kategoriaan "miehet" kuin Kurvissa örisevä spurgu. Oleellisinta on, että ihmisellä on mahdollisuus sukupuolesta huolimatta edetä urallaan, jos huvittaa. Ja sitä toivon.

    VastaaPoista
  100. Anonyymi9/9/17 06:53

    Laura Huhtasaaren menestys presidentin­vaaleissa on varma asia
    Perussuomalaisten ehdokas pystyy erottumaan muista ehdokkaista parhaiten ja osaa käyttää tilannetta hyödykseen, kirjoittaa kommentissaan HS:n politiikan toimituksen esimies Kalle Silfverberg.


    ”ISLAMISAATIO.” Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja presidenttiehdokas Laura Huhtasaari pääsi viljelemään äärioikeiston keksimää sanaa kahdesti Ylen tv-uutisissa torstai-iltana.

    Iltapäivällä eduskunnan kyselytunnilla hän otti yhteen pääministeri Juha Sipilän (kesk) kanssa. Sipilä närkästyi, koska Huhtasaari ei pysytellyt pääministerin tavoittelemassa yhteisrintamassa.

    Päivää aikaisemmin eduskuntaryhmät olivat olleet Sipilän kutsumina koolla Kesärannassa. Tapaamisen tarkoituksena oli keskustella turvallisuudesta ja sen tuloksena saatiin terrorismin, väkivallan ja vihapuheen tuomitseva julkilausuma.

    Eduskunnassa Huhtasaari käänsi asian niin, että perussuomalaiset ”tuomitsevat terroristien vihapuheen” suomalaisia ja länsimaisia arvoja kohtaan.

    Näin Huhtasaari ottaa tarjotun ilmatilan tehokkaasti haltuun. Siksi viime aikojen näkyvyys ja tuoreessa Ylen kannatusmittauksessa nähty perussuomalaisten nousu ovat vasta alkusoittoa ensi talven menestykselle.

    PRESIDENTINVAALIEN ensimmäisen kierroksen jännittävämpänä kysymyksenä on pidetty sitä, valitaanko Sauli Niinistö jatkokaudelle ensimmäisellä vai toisella kierroksella. Kysymys on edelleen hyvä, mutta sen rinnalle on tullut toinen: kuka on Niinistön vastustaja, jos toinen kierros tulee.

    Katsotaanpa. Suurista puolueista keskustalla on ehdolla Matti Vanhanen, Sdp:llä Tuula Haatainen ja vihreillä Pekka Haavisto. Sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta niin sanottuja setämiehiä kaikki. Ei siksi, että setämieheydessä olisi mitään vikaa, mutta istuvasta presidentistä olisi hyvä erottua tavalla tai toisella.

    Nuorempaa polvea edustaa vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Varsin perinteinen poliitikko hänkin. Rkp:n Nils Torvalds ja vintage-ehdokas Paavo Väyrynen ovat joukon jatkona.

    HUHTASAARI on ainoa ehdokas, jossa yhdistyvät muista erottuva ikä, sukupuoli, tausta, asioiden esitystapa ja – tärkeimpänä – politiikan sisältö. Täydellinen myrsky siis.

    Pekka Haavisto on ollut presidentinvaaleja ennakoivissa kyselyissä selkeästi toiseksi suosituin ehdokas. Vihreiden peruskannatus on myös noussut selvästi suuremmaksi kuin perussuomalaisten. Silti Haavistolla on täysi työ pitää Huhtasaari takanaan ensimmäisellä kierroksella.

    Jos se ei onnistu, tulee vaalien toisen kierroksen kampanjoinnista aivan erilaista kuin Suomessa on aiemmin koettu.

    VastaaPoista
  101. Anonyymi9/9/17 07:21

    Vihreiden kannatusnousun ainekset: naisten joukossa suurin puolue, kelpaa nykyään myös työntekijöille ja yrittäjille
    Vihreiden kannatuksen hurja nousu on tarkoittanut vihreiden aseman vahvistumista lähes kaikissa äänestäjäryhmissä.


    Kulunut hallituskausi on ollut kannatusmittausten perusteella hyvää aikaa vihreälle oppositiopolitiikalle. Ylen viimeisimmässä kyselyssä vihreiden kannatus on jo 17,8 prosenttia, kun viime eduskuntavaaleissa kannatus jäi 8,5 prosenttiin.

    Reippaasti kasvaneen kannatuksen kivijalka rakentuu Ylen kannatusmittauksen taustatietojen perusteella vihreille perinteisesti tärkeiden äänestäjäryhmien varaan.

    Vihreiden peruskannattaja on edelleen verrattain nuori, korkeastikoulutettu ja kaupungissa asuva nainen.

    Vihreät on tällä hetkellä naisten keskuudessa selvästi suosituin puolue. Naisista 26,7 prosenttia äänestäisi Ylen viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan vihreitä, kun toiseksi suosituimpana puolueena naisten joukossa on kokoomus 19,2 prosentin kannatuksella.

    Naisten lisäksi vihreät on ollut pitkään tärkeä puolue opiskelijoille, joiden joukossa vihreiden entisestään vankka asema on hallituskauden aikana vahvistunut.

    Opiskelijoista 17,2 prosenttia ilmoitti Ylen kyselyssä ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kannattavansa vihreitä. Hallituskauden mittaan kannatus on noussut 32,4 prosenttiin.

    Kannatuksen kasvattaminen yli kaksinkertaisiin lukemiin eduskuntavaaleista on kuitenkin vaatinut myös sellaisten äänestäjäryhmien houkuttelua, joille vihreät ei ole se tyypillisin vaihtoehto.

    Esimerkiksi yrittäjien joukossa vihreiden kannatus on noussut eduskuntavaaleja edeltävästä 3,9 prosentista 19,8 prosenttiin. Työntekijöiden parissa kannatus on samassa ajassa noussut 5,9 prosentista 16,9 prosenttiin.

    Myös alueellisesti vihreiden kannatus on jakautunut aiempaa tasaisemmin.

    Mistä vihreiden nousu johtuu?

    Selkeä asetelma porvarihallituksen ja vasemmistoenemmistöisen opposition välillä ruokkii vihreiden kannatusta, arvioi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki.

    – Vihreät eivät lukeudu vasemmistopuolueeksi, mutta porvarihallitus on mahdollistanut vastakkainasettelujen luomisen paremmin kuin esimerkiksi viime hallituskaudella, jolloin hallitus edusti poliittista kenttää laidasta laitaan, Karimäki sanoo.

    Poliittinen tilanne on muutenkin suosinut vihreitä. Sittemmin metamorfoosin siniseksi eduskuntaryhmäksi kokeneiden perussuomalaisten osallistuminen hallitukseen on tarjonnut vihreille tilaisuuden käydä keskustelua, jossa jakolinja kulkee vasemmisto-oikeisto -akselin sijaan arvokysymyksissä.

    – Keskustelussa on noussut esiin teemoja, jotka ovat olleet keskeisiä vihreiden ohjelmassa oikeastaan puolueen perustamisesta lähtien. Esimerkiksi tasa-arvo, seksuaalivähemmistöjen oikeudet, ja maahanmuuttokysymykset ovat olleet esillä, vihreitä tutkinut Karimäki sanoo.

    VastaaPoista
  102. Miesten eläke-euro on pienempi kuin naisten – Katso HS:n eläkelaskurista, millaisen vastineen saat eläkemaksuillesi - Talous - Helsingin Sanomat

    VASTAAVASTI jakamalla miehen HS-laskurissa saama eläkemaksuihin suhteutettu eläkekorvaus naisen vastaavalla saadaan tietää, minkä arvoinen on miesten ”eläke-euro” suhteessa samanikäisiin naisiin.

    Miehen ”eläke-euro” naisiin verrattuna on siis vuonna 1940 syntyneissä 0,625 euroa.

    VastaaPoista
  103. Demarit syyttelevät toisiaan "omiin murohinsa kusemisesta" Facebook-ryhmässään – kannatuksen lasku tuskastuttaa
    Puolueen puheenjohtajan mollaus ja ja puoluetovereiden keskinäinen riitely antavat karun kuvan SDP:n sisäisestä tilasta.


    Demareiden keskinäinen kiistely heidän sisäisessä Facebook-ryhmässään kiihtyi vimmaiseksi elokuussa, kun Ylen teettämä mielipidemittaus osoitti SDP:n kannatuksen romahtaneen.

    Demareita tuskastutti erityisen rankasti tieto sitä, että vihreät olivat kivunneet maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi samaan aikaan, kun SDP oli vajonnut sijalle neljä.

    Sosialidemokratia Suomessa -Facebook-ryhmässä on lähes 4000 keskustelijaa. Miltei kaikki heistä ovat SDP:n jäseniä. Yle pääsi käsiksi keskusteluihin erään ryhmän jäsenen kautta.

    Demariaktiivit riehaantuivat tölvimään ja panettelemaan toisiaan ryhmässä siinä määrin, että ryhmän ylläpitäjät joutuivat sulkemaan kuumapäisimpiä pois keskustelusta.

    Puheenjohtaja Antti Rinteen ehdotus ”synnytystalkoista” kiihdytti kiistelyn niin rajuksi, että moderaattorit kielsivät synnytystalkoista keskustelemisen kokonaiseksi vuorokaudeksi.

    Suljettu keskusteluareena on perustettu ensisijaisesti puolueen jäsenten valtakunnallista mielipiteenvaihtoa varten. Ryhmän aktiivisimmat kirjoittajat ovat niin sanottuja rivijäseniä.

    ”Omiin muroihin kuseminen” ja riitely aiheuttavat ahdistusta

    Kymenlaaksolainen puolueaktiivi murehtii sivustolla puolueväen keskinäisen keskustelun laatua todeten, että ”omaan murokuppiin kusemisessa ykköspaikan vei komeasti Liisa Jaakonsaari”.

    Kirjoittaja viittaa Jaakonsaaren kommenttiin, jossa hän totesi Antti Rinteen synnytystalkoopuheen tuoneen mieleen kolmannen valtakunnan.

    Osa Sosialidemokratia Suomessa -ryhmäläisistä on itse ilmoittanut vetäytyvänsä keskustelusta. Syynä siihen on ollut muun muassa kyllästyminen "toisten mollaamiseen", "vihapuheisiin” sekä ”riitelyyn”.

    Kuntavaalitulos latisti demariaktiivien mielialat

    Keskusteluun Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä osallistuu aktiivisesti vain murto-osa sen jäsenistä. Jäsentenvälinen kiihkeä kiistely kuitenkin osoittaa sosialidemokraattien olevan vereslihalla ja epävarmuuden tilassa.

    Puolueväen mielialat alkoivat heiketä pian helmikuussa 2017 pidetyn puoluekokouksen jälkeen. Huhtikuun alun kuntavaalit menivät demareilta alle odotusten.

    Vihreiden selkeä vaalivoitto pisti hälytyskellot kalkattamaan demariaktiivien päissä. Syksyn gallupit osoittavat, ettei hälytys ollut väärä.

    Keskustelu osoittaa todeksi arviot siitä, että osa demareista mielisi puolueen vaihtavan puheenjohtajaa kannatuksen luisun katkaisemiseksi. Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä alkoi myös oman puolueen puheenjohtajan mollaus.

    Se on ärsyttänyt osaa ryhmän keskustelijoista. Helsinkiläinen puolueaktiivi kysyy päivityksessään: ”Onko istuvan puheenjohtajan kampeaminen vain puoli vuotta puoluekokouksen jälkeen rakentavaa keskustelua?”

    VastaaPoista
  104. Makwan Amirkhani virui monta yötä putkassa raiskausepäilyn vuoksi - ”Kun sanon kyrpä, sanon kyrpä”

    - Tämä tyttö oli halunnut seurustella kanssani jo pitkään, mutta minä en halunnut. Hän oli halunnut seurustella myös serkkuni kanssa, mutta tämäkään ei halunnut, Amirkhani kirjoittaa.

    - Harrastimme kuitenkin seksiä. Olin silloin 15-vuotias. Seuraavana aamuna lähdin bussilla takaisin Turkuun. Kaikki oli normaalisti.

    Seuraavan Vaasan-vierailun aikana ovella odotteli poliisi. Amirkhani kavereineen toimitettiin putkaan.

    - Sain kuulla, että tyttö syytti minua törkeästä raiskauksesta ja siitä, että olen lyönyt häntä. Se ei pitänyt paikkaansa. Kukaan ei ollut tehnyt mitään pahaa, Amirkhani kertaa.
    ...
    Amirkhani ja hänen kaverinsa todettiin syyttömiksi.

    - Lupasin itselleni silloin, että jos tuomio raiskauksesta tulee, en aio elää tuomion kanssa päivääkään, vaan tapan itseni saman tien. En ole sellainen ihminen, joka pystyisi elämään tuollaisen taakan kanssa. Ihmiset osoittelisivat, että tuossa menee raiskaaja, vaikka se ei olisi totta.

    VastaaPoista
  105. Näkökulma: Pantiinko Touko Aallon haastaja nyt takariviin?

    Vihreiden kansanedustaja Emma Kari näyttää jääneen jakojäännökseen vihreän eduskuntaryhmän valiokuntapaikkakierrätyksessä.
    Kari oli vihreiden puheenjohtajakilpailussa ennakkosuosikki, gallupjohtaja ja siten kisan voittaneen Touko Aallon merkittävin haastaja.

    Hän on ollut puolueessa nouseva tähti: ennen nousua eduskuntaan Kari toimi ex-puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistön erityisavustajana vuonna 2014. Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa Kari sai Helsingissä runsaat 4 600 ääntä ja viime kevään kuntavaaleissa jo yli 5 900 ääntä – toiseksi eniten heti pormestariehdokas Anni Sinnemäen jälkeen.

    Karin asema nousevana tähtenä näkyi myös eduskunnassa. Hänelle oli uskottu paikat tärkeässä EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa sekä lakivaliokunnassa, joka käsittelee muun muassa oikeuslaitosta koskevia lakiesityksiä.

    Päällisin puolin valiokuntapaikkojen kierrätyksen taustalla oli Hanna Halmeenpään ja Jani Toivolan palaaminen eduskuntaan perhevapailta ja sairauslomalta. Erikoista ei ole siinäkään, että uusi puheenjohtaja halutaan nostaa suureen valiokuntaan.

    Mutta kummeksuttaa, kuinka Karille jätettiin varajäsenen paikka valtiovarainvaliokunnassa. Kaikki muut vihreät kansanedustajat toimivat ainakin yhdessä valiokunnassa. Puheenjohtajakilvassa kauemmaksi taakse jääneillä Olli-Poika Parviaisella on paikka niin tulevaisuus- kuin hallintovaliokunnassakinjäsen ja Krista Mikkosella taas puolustusvaliokunnassa.

    Eduskunnassa kaiken työn sanotaan tapahtuvan valiokunnissa, kun taas suuren salin väittelyt ovat teatteria kansalle. Kärjistettyä, mutta pitää paikkansa, että kaikki lakiesitykset käsitellään valiokunnissa – joskus toisenlaiseen asentoon kuin ne sinne ovat saapuneet – ennen kuin eduskunta alkaa niitä hyväksyä.

    Vihreistä kerrotaan, että siirtoihin vaikuttivat edustajien henkilökohtaiset toiveet. Eduskuntaryhmästä myös huomautetaan, että valtiovarainvaliokunnan varajäsenellä on selvästi merkittävämpi asema kuin muiden valiokuntien varajäsenenä. Syy on siinä, että valiokunta jakautuu peräti kahdeksaan jaostoon, jotka nyt aloittavat ensi vuoden budjetin pilkkujen syynäämisen. Karille olisi tulossa näistä nyt neljä paikkaa.

    Aiemmin Karin asemassa valtiovarainvaliokunnan varajäsenenä toimi Ozan Yanar, joka nyt nostettiin varsinaiseksi jäseneksi Aallon tilalle.

    Tappio Aallolle puheenjohtajakamppailussa on ollut Karille eittämättä raskas ja senkin arvioidaan vaikuttaneen paikkajakoon. Silti ulospäin näyttää, että Karin siirtämisessä takariviin olisi myös osin kyse siitä perinteistä valtapolitiikasta ja Abbankin hoilaamasta logiikasta, että häviäjän on pudottava, kun voittaja saa kaiken.

    Saa nähdä, ilmoittaako Kari pian keskittyvänsä työhön Helsingin hyväksi kaupunginvaltuustossa ja kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajana.

    Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

    VastaaPoista
  106. Tutkimus: Monet isät haluaisivat lisää isyysvapaita – iso osa äideistä vastustaa
    THL:n tutkijat suosittelevat isille pidempiä korvamerkittyjä vapaita, koska ne olisivat selkeä viesti kotiin ja töihin, että isän hoitovastuu lapsesta on tätä päivää.


    Isyysvapaan pidentäminen on paras keino edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, toteaa tiistaina julkistettu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.

    Tutkimuksen mukaan isät käyttävät yleensä vain heille korvamerkittyjä vapaita ja vanhempien kesken jaettavat vapaat jäävät useimmiten äidille.

    Vuonna 2016 kaikista ansiosidonnaisista vanhempainpäivärahapäivistä isät käyttävät vain 9,5 prosenttia. Vanhempainrahasta, jota kummatkin vanhemmat voivat käyttää, isien käyttämä osuus oli vain 1,7 prosenttia. Viidennes isistä ei pitänyt perhevapaata lainkaan.

    Yksi syy löytyy työpaikoilta

    Esimiehiä ja työntekijöitä tutkimukseen haastatellut THL:n erikoistutkija Johanna Närvi kertoo, että monilla työpaikoilla isien vapaisiin suhtaudutaan positiivisesti, mutta usein ajatellaan, että isät pitävät vain heille korvamerkityt vapaat.

    Vanhempainvapaan ja hoitovapaan ajatellaan itsestään selvästi kuuluvan äidille.

    Jos pidempien isyysvapaiden pitäminen ei ole työpaikalla tavallista, sellaisen ehdottaminen voi olla vaikeaa.

    Tutkimuksen mukaan monet isät myös epäröivät pidemmän vapaan pitämistä, jos on epäselvää, miten työt poissaolon aikana saadaan järjestettyä.

    Myös äitien ja isien asenteet tiukassa

    Tutkimusta varten kysyttiin mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta tuhansilta vanhemmilta. Vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn vastasi yli 3 000 äitiä ja yli 2 000 isää.

    Isät olivat selvästi äitejä useammin sitä mieltä, että nimenomaan isien vapaata tulisi pidentää. Isistä lähes joka kolmas halusi lisää vapaapäiviä, mutta äideistä vain joka viides oli valmis lisäämään isän vapaata.

    – Moni äiti ajattelee, että se on nimenomaan se äiti, jonka kuuluu olla kotona, kertoo erikoistutkija Närvi.

    Isät halusivat lisätä isien vapaata varsin yksimielisesti riippumatta koulutustasosta, ammattiasemasta tai perheen tulotasosta.

    Äideistä sen sijaan hyvätuloisissa perheissä elävät, ylemmät toimihenkilöt ja korkeakoulutetut äidit olivat selvästi useammin valmiita lisäämään isän vapaapäiviä kuin pienituloiset, vähemmän koulutetut ja työntekijäasemassa olevat äidit.

    Erikoistutkija Närvi sanoo, että isyysvapaakiintiön kasvattaminen olisi selkeä viesti niin kotiin kuin työpaikoille.

    – Korvamerkitty vapaa vahvistaa sitä isän mahdollisuutta valita perhevapaalle jääminen sekä siellä työpaikoilla että perheen sisällä. Se on viesti sekä vanhemmille itselleen että työnantajille, että se on sellainen vapaa, johon isällä on oikeus ja jota äiti ei voi käyttää.

    "Isän rooli yhtä tärkeä kuin äidin"

    THL:n mukaan isille korvamerkityn ansiosidonnaisen vanhempainvapaan tulisi olla vähintään yhtä pitkä kuin äideillä. Tällä hetkellä isyysvapaan pituus on kaikkiaan yhdeksän viikkoa, kun äideillä se on noin neljä kuukautta.

    THL suosittelee edelleen jo vuonna 2006 esittelemäänsä 6+6+6 -mallia. Siinä molemmille vanhemmille varataan yhtä pitkä kiintiö vanhempainvapaasta ja loput kuusi kuukautta vanhemmat voivat jakaa vapaasti keskenään.

    – Sillä pystytään osoittamaan se, että isän rooli sen lapsen hoitajana on ihan yhtä merkittävä kuin äidin rooli. Jos tässä uudistuksessa ei päästä tähän 6+6+6 -malliin, niin pitäisin tärkeänä, että isän vapaata kuitenkin pidennettäisiin selvästi nykyisestä, erikoistutkija Närvi toivoo.

    Perhevapaiden uudistuksen yhtenä tavoitteena on nimenomaan lisätä tasa-arvoa sekä työelämässä että vanhemmuudessa. Vaikka isät käyttävät edelleen melko vähän isyysvapaitaan, on jokainen isien oikeuksia parantanut perhevapaauudistus lisännyt vapaiden käyttöä.

    Perhevapaauudistuksen valmistelutyön takaraja on kuluvan vuoden lopussa. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2019.

    VastaaPoista
  107. 42-vuotias Helena rakastui oppilaaseensa – menetti työnsä: Syynä läheisen ystävän ”käräytys” pomolle

    20 vuotta nuorempaan oppilaaseensa rakastuneen opettajan suhde paljastui ystävän vuodettua viestejä koulun johdolle.
    42-vuotias Helena työskenteli 4 vuotta sitten työväenopistossa teatteri-ilmaisun ohjaajana, kun rakkaus roihahti. Tunteen palon kohde oli häntä lähes 20 vuotta nuorempi oppilas. Helenan ja 22-vuotiaan Esan vaikeaa parisuhdetta ja siihen liittyneitä ongelmia käsiteltiin maanantaina Liv-kanavan Kielletty rakkaus -ohjelmassa.

    – Meillä menee oikein hyvin vieläkin. Ei ole arjessa ollut mitään ongelmia. Aika traagistahan se olisi, jos tässä ohjelman kuvausten jälkeen olisi ero tullut, Helena naurahtaa Ilta-Sanomille.

    Takana on nyt yli neljä yhteistä vuotta, joista kaksi on mennyt avioliitossa. Sinä aikana suhde on vahvistunut ja mukaan on tullut myös yksi yhteinen lapsi. Helenan mukaan parisuhde on edennyt varsin luonnollisesti omalla tahdillaan.

    – Isoimmat ongelmat on liittynyt siihen, että miten tämä ikäero meillä toimii. Enemmän se on kuitenkin sellaista minun omassa päässäni olevaa pohdintaa siitä, että mitä sitten, kun en enää ole viehättävä ja muuta, Helena pohtii.

    – Mutta eihän oikeassa rakkaudessa lopulta ole siitä kyse, hän jatkaa.

    VastaaPoista
  108. Lehdenjakaja Tony, 47, asuu Hello Kitty -kodissa ja pukeutuu bilettäväksi lolita-tyttö Jenniksi: ”Lähinnä viikonloppuisin olen elossa”

    Arkisin Tony on tavallinen lehden jakaja ja lähetti, viikonloppuisin hän pukeutuu bilettäväksi lolita-tyttö Jenniksi.
    Ylpeästi erilaiset -ohjelmassa päästään tiistaina kurkistamaan 47-vuotiaan Tonyn erilaiseen elämään.

    Tonylla on kaksi minää: päivisin hän työskentelee sekä lehdenjakajana että lähettiauton kuljettajana, viikonloppuisin hän pukeutuu lolita-tyttö Jenniksi, joka tapaa ystäviä ja bilettää.

    – Tony käy töissä ja naisellinen puoleni Jenni tuhlaa kaikki rahat. Näinhän se menee parisuhteessakin, mies ansaitsee rahat ja nainen tuhlaa ne! Tony kiteyttää.

    – Arkisin jää vähän aikaa tehdä mitään. Kivaakaan. Viikonloppuisin Jenni käy bilettämässä ja tapaa kavereita. Lähinnä viikonloppuisin olen elossa.

    Tony tutustui lolita-kulttuuriin Japanin-matkallaan kuusi vuotta sitten. Samalla reissulla hän ihastui Hello Kitty -hahmoon. Nyt hänen pinkki kotinsa on täynnä kissahahmoja, ja hän kutsuukin asuntoaan kittylandiaksi.

    – En ole analysoinut, enkä ole käynyt psykologin pakeilla, mutta ajattelin, että Hello Kittyn keräily on pääsääntöisesti 6-vuotiaiden tyttöjen harrastus. Koska en ole lapsena saanut kerätä Hello Kittyjä, enkä ole saanut olla kuin 6-vuotias tyttö, nyt ehkä elän sitä elämää sieltä ylöspäin.

    VastaaPoista
  109. Juhana Vartiainen lyttää THL:n perhevapaatutkimuksen: "Ei minkäänlaista informaatioarvoa"

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti tiistaina Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo -nimisen tutkimuksen, jonka keskeinen havainto oli, että kotihoidon tukikauden lyhentäminen tuskin lisäisi merkittävästi naisten työssäkäyntiä, sillä kotihoidon tukea käyttävillä äideillä on usein vähän koulutusta ja heikko työmarkkina-asema.

    Väestökyselyyn ja työpaikkahaastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan yli puolella kaksivuotiasta lasta kotihoidon tuella hoitavista ei ole työpaikkaa, mihin palata.

    - On optimistista olettaa, että kotihoidon tukikautta lyhentämällä saataisiin äitien työllisyysastetta nostettua merkittävästi, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoi.

    Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen käyttää THL:n tutkimuksesta sanoja "kummallinen", "absurdi" ja "lapsellinen".

    - Vaikuttaa nollatutkimukselta, jos keskeinen havainto on, että valtaosalla äideistä ei ole valmiina työsuhdetta. Se havainto ei sisällä minkäänlaista informaatioarvoa, Vartiainen kommentoi tutkimusta Iltalehdelle.

    Vartiaisen mielestä THL:n logiikalla voisi väittää, että ketään ei kannata kouluttaa yliopistossa, koska sieltä valmistuville ei ole työpaikkaa odottamassa.

    - Se, että ei ole työsuhdetta valmiina, ei tarkoita, etteikö valtaosa naisista löytäisi työpaikkaa työmarkkinoilta. Meillä on työmarkkinat sitä varten, että sieltä löytyy työsuhteita, Vartiainen alleviivaa.

    Vartiaisen mukaan THL:ssä ei "selvästi ymmärretä, miten työmarkkinat toimivat".

    - Jos kotihoidon tukikausi olisi lyhempi tai sitä ei olisi ollenkaan, niin tietysti naisten työllisyysaste olisi korkeampi, naisten työpanos taloudessa olisi suurempi ja heidän tulonsa sekä eläke-etunsa olisivat paremmat, Vartiainen listaa.

    "Olemme jääneet kotiäitiyhteiskunnaksi"

    THL:n tutkimuksen mukaan käsitys äitien alhaisesta työllisyysasteesta on osin harhaanjohtava, sillä kun nuorin lapsi on täyttänyt kolme vuotta, niin äideistä on töissä vähintään 80 prosenttia ja lasten tultua kouluikään lähes 90 prosenttia.

    - Äidit siis palaavat pikkulapsivaiheen jälkeen töihin sankoin joukoin, eikä kotihoidon tuki pääsääntöisesti merkitse äitien jäämistä pitkiksi ajoiksi työmarkkinoiden ulkopuolelle, Salmi kirjoittaa.

    Vartiaisen mukaan havainto todistaa, että Suomi on "onneksi Pohjoismaa, jossa naisten työllisyysaste on kansainvälisesti katsottuna korkea".

    - Meillä lähdetään siitä, että naiset ovat töissä, vaikka THL:n asenteesta en olisi ihan varma. Skandinaavisessa vertailussa olemme jääneet kotiäitiyhteiskunnaksi, jossa naiset ovat turhan pitkään kotona, Vartiainen katsoo.

    Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen sanoo, että vaikka tilastot eivät ole täysin vertailukelpoiset, niin karkeasti ottaen kaksivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on Suomessa 50 prosenttia, kun Ruotsissa se voi olla 70-80 prosenttia.

    - Kuoppa (ajanjakso, joka ollaan poissa työelämästä) voi olla 1-2 vuoden pituinen, mutta kolmen vuoden kuoppa on aika pitkä.

    Kosonen sanoo, ettei hän epäile THL:n kyselytutkimuksella saatuja havaintoja, mutta lisää, ettei havaintojen pohjalta kannata laatia politiikkasuosituksia.

    - Olen tehnyt koko Suomen kattavalla rekisteriaineistolla sen havainnon, että kotihoidon tuella on vaikutusta äitien työllisyyteen. Jos työhön osallistumisaste on äideillä 30 prosenttia, jo sadan euron korotuksella kotihoidontukeen se tippuisi 27 prosenttiin, Kosonen havainnollistaa.

    Kotihoidon tukea voi saada nykyisin siihen asti, kunnes perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta.

    VastaaPoista
  110. THL epäilee julkisuuteen tuotujen perhevapaaesitysten toimivuutta – "Tasa-arvo lisääntyy pidentämällä isyysvapaata"

    THL:n tuoreen perhevapaatutkimuksen mukaan sukupuolten tasa-arvo etenee isyysvapaata pidentämällä.

    Perhevapaiden eli äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä kotihoidon tuen uudistamiseksi on keväästä 2016 lähtien omia mallejaan esittänyt yhdeksän eri tahoa työmarkkinajärjestöistä puolueisiin.

    Useimpien mallien pääideana on lyhentää kotihoidon tukikautta, mutta moni pidentäisi ansiosidonnaista vapaata ja sen myötä isyysvapaata vain niukasti.

    Taustalla on oletus, että kotihoidon tukikautta lyhentämällä äitien työllisyysaste nousee.

    Monen mallin tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ja lisätä isien perhevapaiden käyttöä.

    THL:n tutkimuspäällikkö kritisoi esityksiä.

    – On optimistista olettaa, että kotihoidon tukikautta lyhentämällä saataisiin äitien työllisyysastetta nostettua merkittävästi. Monella leikkauksen kohderyhmään kuuluvista äideistä on todennäköisesti vaikeuksia löytää töitä nykyisiltä työmarkkinoilta, toteaa tutkimuspäällikkö Minna Salmi.

    Perhevapaamallien tavoite lisätä äitien työssäkäyntiä kotihoidon tukikautta lyhentämällä näyttää tutkimuksen valossa ristiriitaiselta.

    Tutkimuksen tulokset myös kertovat, että kotihoidon tukea pitkään käyttävillä äideillä on usein vähän koulutusta ja heikko työmarkkina-asema.

    Yli puolella vielä parivuotiasta lasta kotihoidon tuella hoitavista äideistä ei ole työpaikkaa, johon palata.

    Äitien tilannetta työmarkkinoilla helpottaisi tutkimuksen mukaan eniten se, että perhevapaiden käyttö jakautuisi nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken.

    Isät käyttävät kaikista ansiosidonnaisista vanhempainrahapäivistä vain kymmenen prosenttia.

    VastaaPoista
  111. Soini kommentoi Aamulehden sukupuolilinjausta: "Aprillipäivä on huhtikuussa"
    Aamulehden pääkirjoituksessa kerrottiin tänään, että lehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit.


    Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on ottanut blogissaan kantaa Aamulehden linjaukseen sukupuolittuneiden termien poistamisesta.

    Aamulehden pääkirjoituksessa kerrottiin tänään, että lehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Esimerkiksi eduskunnan puhemieheen viitataan tästä eteenpäin lehdessä termillä puheenjohtaja ja pääluottamusmiehestä puhutaan henkilöstön tai työntekijöiden edustajana.

    Soini kommentoi linjausta toteamalla, että "aprillipäivä on huhtikuussa".

    – Kun esimies ei ole esimies, eikä puhemies ole puhemies, tuskin ammattimies on ammattimies, saati palomies olisi palomies. Pistetäänkö nainen samaan nippuun. Siitä vaan keksimään uusia sanoja olennaiselle, kokonaiselle, puolinaiselle…., Soini kirjoittaa.

    Soini pyytää Aamulehden politiikan toimittajaa kertomaan, millä nimellä häntä pitäisi eduskunnassa jatkossa kutsua.

    – Sinähän et voi olla LEHTIMIES!, Soini kirjoittaa.

    Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) kertoo Demokraatissa suhtautuvansa Aamulehden linjaukseen avoimin mielin.

    – Minua ei häiritse se, että minua kutsutaan eduskunnan puhemieheksi, mutta olen nuoremman sukupolven edustaja ja arvostan sitä, että kieli muuttuu ja mukautuu.

    Linjaus lähti lukijan yhteydenotosta

    Aamulehden uusi linjaus lähti lukijan yhteydenotosta, kertoo vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    – Noin viikko sitten yksi lukija otti yhteyttä ja kirjoitti fiksun ja kriittisen tekstin, missä hän pohti kielen sukupuolittuneisuutta ja termejä. Me alettiin puhua asiasta artikkelitoimituksessa ja ajateltiin, että tehdään asiasta kolumni. Sitten mietittiin vähän pitemmälle ja tultiin siihen tulokseen, että voitaisiin tehdä tästä pääkirjoitus ja linjaus, Jokinen kertoi STT:lle.

    Toimitusta ohjeistettiin asiasta perjantaina ja pääkirjoitus julkaistiin lauantai-iltana.

    – Kielen sukupuolittuneisuutta ei aina tule oikein ajateltua. Kun ajattelee tarkemmin, niin on hirveästi arvottavia ja sukupuolen perusteella leimaavia termejä joita käytetään ihan automaattisesti.

    Palaute uudesta linjauksesta on Jokisen mukaan ollut voittopuolisesti myönteistä, myös toimituksessa.

    – Huomasin, että muutamaa naistoimittajaa tämä asia oli askarruttanut erittäin paljon. Ilmeisesti ihan oikeaan asiaan osuttiin, Jokinen pohdiskeli.

    Jokisen mukaan linjauksesta on tarkoitus keskustella Alma Median muiden lehtien kanssa lähipäivinä.

    Teemu Rauhala, STT

    VastaaPoista
  112. Keskisuomalaisen Mervola: Nähtäväksi jää, saako Aamulehti seuraa

    Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola pitää Aamulehden esille nostamaa keskustelua sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä tervetulleena. Uusi asia se ei ole.

    – Samasta teemasta on puhuttu yhteiskunnassa 20–30 vuotta. Kyse on siitä, onko yhteiskunta nyt halukas tekemään tällaisen muutoksen yhden lehden toteuttamana ja muuttamana. Jos se jää Aamulehden ainoastaan toteuttamaksi muutokseksi, niin sehän kuolee aikanaan itsestään. Mutta jos koko yhteiskunta kokee, että juuri nyt on se oikea hetki, niin silloin se voi toteutua, Mervola sanoi STT:lle.

    Keskisuomalainen-konserni on yksi Suomen Tietotoimiston omistajista ja asiakkaista.

    STT

    VastaaPoista
  113. Ylekin puntaroi sukupuolittuneista termeistä luopumista - Aamulehti kutsuu vastedes puhemiestä puheenjohtajaksi

    Keskustelu sukupuolineutraaleista termeistä alkoi, kun Aamulehti kertoi pyrkivänsä "kohti neutraalia kielenkäyttöä".

    Aamulehti ilmoitti vastedes käyttävänsä ammattinimikkeistä sukupuolineutraaleja ilmaisuja.

    Esimerkiksi "puhemies" on sukupuolineutraalimpi muodossa "puheenjohtaja".

    Myös Yle aikoo pohtia sukupuolittuneiden termien käyttöä.

    Ylellä Aamulehden uutta linjausta poistaa sukupuolittuneet termit pidetään tärkeänä avauksena, josta keskustellaan jo ensi viikon kokouksessa.

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten huomauttaa, että neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtyminen on joidenkin nimikkeiden kohdalla helpompaa kuin toisten.

    Af Björkestenin mukaan nähtäväksi jää, missä järjestyksessä asiassa edetään: muuttuuko ensin kielenkäyttö vai lainsäädännön termit, kuten puhemies.

    Af Björkesten katsoo, että toimittajien tulee tarkkailla sanavalintojaan, sillä kieli ohjaa ihmisten ajattelua.

    "Ei uusi asia"

    Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolan mukaan sukupuolineutraaleista termeistä on keskusteltu monta kertaa aiemminkin.

    - Tästä on puhuttu yhteiskunnassa 20-30 vuotta. Kyse on siitä, onko yhteiskunta nyt halukas tekemään tällaisen muutoksen yhden lehden toteuttamana ja muuttamana. Jos se jää Aamulehden ainoastaan toteuttamaksi muutokseksi, niin sehän kuolee aikanaan itsestään. Mutta jos koko yhteiskunta kokee, että juuri nyt on se oikea hetki, niin silloin se voi toteutua.

    Ensi töikseen Aamulehti päätti ottaa käyttöön Eduskunnan puhemiehestä termin puheenjohtaja.

    VastaaPoista
  114. Ylen af Björkesten: Keskustelemme Aamulehden sukupuolialoitteesta jo ensi viikolla
    Af Björkestenin mukaan nähtäväksi jää, missä järjestyksessä asiassa edetään.


    Ylellä Aamulehden uutta linjausta poistaa sukupuolittuneet termit pidetään tärkeänä avauksena, josta keskustellaan jo ensi viikon kokouksessa.

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten huomauttaa, että neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtyminen on joidenkin nimikkeiden kohdalla helpompaa kuin toisten.

    Af Björkestenin mukaan nähtäväksi jää, missä järjestyksessä asiassa edetään: muuttuuko ensin kielenkäyttö vai lainsäädännön termit, kuten puhemies.

    Af Björkesten katsoo, että toimittajien tulee tarkkailla sanavalintojaan, sillä kieli ohjaa ihmisten ajattelua.

    STT

    VastaaPoista
  115. Sukupuolineutraaleista sanavalinnoista vilkas keskustelu: Näin Aamulehden linjausta kommentointiin
    Tutkija pitää Aamulehden linjausta sukupuolineutraaleista sanavalinnoista tervetulleena.


    Aamulehden päätös käyttää vastaisuudessa sukupuolineutraalimpia sanavalintoja sai sunnuntaina aikaan vilkkaan keskustelun. Päätöksen myötä eduskunnan puhemies ei ole puhenainenkaan, vaan "puheenjohtaja".

    Suomen kielessä piilevää maskuliinisuutta väitöskirjassaan tutkinut kielentutkija Mila Engelberg pitää Aamulehden sunnuntaina ilmoittamaa uutta linjausta sukupuolineutraalimmista sanavalinnoista tervetulleena.

    Aamulehti linjasi pääkirjoituksessaan, että vastaisuudessa se käyttää esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä nimitystä puheenjohtaja.

    Jotta kieltä käytettäisiin sukupuolineutraalimmin, tarvittaisiin kuitenkin yksittäisten aloitteiden sijaan laajempi linjaus sekä medioilta että muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta, sanoo Engelberg.

    –Kielellistä seksismiähän esiintyy kaikkialla; niin oppikirjoissa, mediassa kuin ammattinimikkeissä ja lainsäädännössä, Engelberg sanoo.

    Sukupuolistuneita käytäntöjä tutkinut professori emerita Päivi Korvajärvi sanoo, että on hyvä, että termeihin aletaan kiinnittää enemmän huomiota.

    – Rutiininomaisesti käytetyt termit tuottavat ajattelumalleja, joista ihmiset eivät aina ole edes kovin tietoisia, Korvajärvi sanoo.

    –Kulttuurinen syvärakenne on mukana esimerkiksi palkkaneuvotteluissa.

    Lukijan aloite
    Aamulehden linjaus linjaus sukupuolittuneiden termien poistamisesta sai alkunsa toimituksen saamasta kirjeestä. Siinä lukija pohti kielen sukupuolittuneisuutta, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo.

    –Me aloimme puhua asiasta artikkelitoimituksessa, ja ajattelimme, että tehdään asiasta kolumni. Sitten mietimme vähän pitemmälle ja tulimme siihen tulokseen, että voitaisiin tehdä tästä pääkirjoitus ja linjaus, Jokinen sanoo.

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten kertoo, että Ylellä Aamulehden linjauksesta keskustellaan jo alkavan viikon kokouksessa.

    Af Björkesten huomauttaa, että neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtyminen on joidenkin nimikkeiden kohdalla helpompaa.

    –Toimittajan on helppo jo nyt valita neutraali ilmaisu, jos sellainen on olemassa, esimerkiksi puhua toimittajasta eikä lehtimiehestä.

    Af Björkestenin mukaan nähtäväksi jää, missä järjestyksessä asiassa edetään: muuttuuko ensin kielenkäyttö vai lainsäädännön termit, kuten perustuslakiin kirjattu nimike puhemies.

    Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on sitä mieltä, että jos vain Aamulehti ottaa käyttöön uuden linjauksen, se kuolee aikanaan itsestään. Muiden medioiden tuki siis sanelee linjauksen leviämisen laajemmalle maan mediaan.

    –Samasta teemasta on puhuttu yhteiskunnassa 20–30 vuotta, Mervola muistuttaa.

    Puhemieheksi kutsuttua naista oma nimike ei häiritse. Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) kommentoi nimikelinjausta sunnuntaina Demokraatille sanomalla, että hän suhtautuu asiaan avoimin mielin.

    –Minua ei häiritse se, että minua kutsutaan eduskunnan puhemieheksi, mutta olen nuoremman sukupolven edustaja ja arvostan sitä, että kieli muuttuu ja mukautuu.

    Lohela muistutti, että toisaalta "eduskunnan puhemies" on ymmärrettävissä nimenomaan eduskunnan instituutioon kuuluvana.

    VastaaPoista
  116. Sinead O'Connor reveals late mother's 'torture chamber' in harrowing Dr Phil interview

    SINEAD O'CONNOR has given a rare interview with psychologist Dr Phil McGraw and opened up about the historical child abuse which has led to her mental health issues.
    ...
    The Nothing Compares 2 U hit maker told Dr Phil: "I am fed up of being defined as the crazy person or the child abuse survivor.

    "She [her mother] ran a torture chamber. She was a person who took delight in hurting you."

    When asked what she loved about her mother, who died in a car crash when Sinead was 19, she replied: "That she's dead."

    Enid Blyton the nightmare mother

    VastaaPoista
  117. Politiikan tutkija ihmettelee ”tasa-arvopuolueen” puheenjohtajavaalia: ”Vahvaa ennakkosuosikkinaista ei valittu”

    Politiikan tutkija, dosentti Mari K Niemen mukaan naisille avautuu mahdollisuus nousta valtaan usein silloin, kun organisaatiolla menee huonosti. Politiikassa näin voi tapahtua esimerkiksi, kun puolueen maine on kärsinyt kolauksen.

    – Täytyy ikään kuin olla jotain ihan uutta, kun on kokeiltu jo kaikkea. Mikä olisi sellainen iso muutos? Jos puolue on menettänyt mainettaan ja tulee ensimmäinen naisjohtaja, se on jotain ihan uutta. Sitä voidaan hyödyntää, Niemi sanoi maanantaina Helsingissä Poliittinen valta Suomessa -kirjan (Vastapaino) julkaisutilaisuudessa.

    Kirjassa Niemi nostaa esiin myös käsitteen lasijyrkänne, jolla viitataan naisjohtajien suurempaan riskiin epäonnistua politiikassa ja yrityselämässä juuri sen vuoksi, että heidät on valittu johtajiksi kriisitilanteessa.

    Hän pohti myös mahdollisuutta, että kansalaiset ja äänestäjätkin luottaisivat enemmän miesjohtajiin.

    – Me tiedämme, että mediassa naisia ja miehiä arvioidaan edelleen eri tavoin. Aiemmin oli tilanne, että naiset saivat selkeästi vähemmän julkisuutta. Nyt naiset voivat saada enemmänkin julkisuutta kuin miehet, mutta se voi olla edelleen eri tyyppistä. On edelleen aika paljon eroja. Yksi iso kysymys on se, kuinka hyvinvoivaa organisaatiota pääsee johtamaan.

    Hän ei haluaisi vetää yksittäistapauksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta ottaa esimerkiksi vihreiden kesällä järjestetyn puheenjohtajavaalin, jossa puolueen johtoon nousi Touko Aalto ohi ennakkosuosikkina pidetyn Emma Karin.

    – Vihreiden johtajavalinta oli aika mielenkiintoinen. Puolue on nousussa, siellä on vahva ennakkosuosikki-nainen ja häntä ei valittu. Tästähän ei voi vetää liikaa johtopäätöksiä, mutta kiinnostavaa se oli, että vihreidenkin kaltainen puolue, joka on profiloitunut tasa-arvopuolueena ja joka on halunnut jakaa valtaa, toimii näin.

    VastaaPoista
  118. Tutkija Niemi ei nyt ymmärrä tasa-arvon käsitettä lainkaan. Vihreässä puolueessa miehet ovat vähemmistössä, joten miehen valinta johtavaan asemaan luonnollisesti lisää tasa-arvoa, eikä vähennä sitä. Tutkija on hyvä vaan ja tutkii lisää, kunnes ymmärtää tutkimastaan aiheesta edes perusasiat.

    VastaaPoista
  119. Entiset pitkän linjan puhemiehet tyrmäävät vaatimuksen sukupuolineutraaliudesta: "Puhemies pitää jättää rauhaan"

    Entiset pitkän linjan puhemiehet Riitta Uosukainen ja Sirkka-Liisa Anttila eivät innostu puhemies-sanasta luopumisesta.

    Eduskunnan puhemies tai -nainen on tästä eteenpäin Aamulehden kielenkäytössä puheenjohtaja, Aamulehti ilmoitti pääkirjoituksessaan sunnuntaina.
    Lehti ilmoitti pyrkivänsä kohti neutraalia kielenkäyttöä.

    Eduskunnan puhemiehenä vuosina 1994-2003 toiminut Riitta Uosukainen (kok) ei innostu tittelin muuttamisesta.

    - Olen liberaali radikaali dynaaminen konservatiivi, tämä kuuluu kohtaan konservatiivi. Puhemies on perustuslaissa - puhemies pitää jättää rauhaan, Uosukainen naurahtaa.

    Uosukaisen mukaan kielen- ja äänenkäytössä olisi paljon enemmän korjattavaa kuin titteleissä. Uosukainen tosin lisää, että jos eri ammattiryhmät haluavat muuttaa nimikkeitään, niin hänellä ei ole mitään sitä vastaan.

    - Kaikin mokomin, mutta olen vahvasti puhemiehen kannalla.

    "Ei kaikkea tarvitse muuttaa"

    Eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä kolmeen otteeseen toiminut Sirkka-Liisa Anttila (kesk) katsoo, että koko instituutio saattaisi romuttua, jos puhemiehestä tulisi puheenjohtaja.

    - Ei kaikkea tarvitse muuttaa. Kannattaa miettiä, mitä viestitämme instituutiosta.

    Anttila vie keskustelun sukupuolirooleihin.

    - Ollaan naisia ja miehiä ja tyttöjä ja poikia. Poikkeuksia on, ja heitä kunnioitan, mutta se ei saa olla se, joka määrää tämän kaiken.

    Anttila painottaa olevansa naisasianainen, mutta sanoo, että kannattaa miettiä, millä keinoilla asioita vie eteenpäin.

    Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Elina Grundström linjasi, että tiedotusvälineillä on itse oikeus valita, mitä ilmaisuja ne uutisoinnissaan käyttävät. Tämä koskee Grundströmin mukaan myös tilanteita, joissa käytetyt ilmaisut ovat kiistanalaisia.

    - JSN:n tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta, arvioi Grundström neuvoston verkkosivuilla maanantaina.

    VastaaPoista
  120. Tasa-arvovaltuutetun mielestä nimikiistan pointin paljastaa yksi kysymys: "Miksi mies ei voi olla lentoemäntä, jos nainen on lakimies?"

    Aamulehti linjasi viikonloppuna nimittävänsä eduskunnan puhemiestä jatkossa sukupuolineutraalisti puheenjohtajaksi. Maria Lohela ei kuitenkaan koe puhemies-nimikkeen muuttamista tarpeelliseksi. Tasa-arvovaltuutettu toivoo sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden uudistusta.

    Aamulehti linjasi viikonloppuna nimittävänsä eduskunnan puhemiestä jatkossa sukupuolineutraalisti puheenjohtajaksi.
    Maria Lohela ei kuitenkaan koe puhemies-nimikkeen muuttamista tarpeelliseksi.
    Tasa-arvovaltuutettu toivoo sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden uudistusta.
    Aamulehden lauantaisessa pääkirjoituksessa kerrottiin lehden pyrkivän sukupuolineutraalimpaan kieleen - pääkirjoituksen mukaan on turha laittaa tehtäviä yhden sukupuolen nimiin. Aamulehti kertoo, että esimerkiksi eduskunnan puhemiestä kutsutaan lehden sivuilla jatkossa puheenjohtajaksi.

    Eduskunnan puhemies Maria Lohela (s) ei koe muutosta tarpeelliseksi.

    - Puhemies on perinteikäs titteli sellaisenaan ja ollut hyvin kauan käytössä. Puhemies-nimike on myös perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä, Lohela sanoo.

    Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara ymmärtää Lohelan kannan puhemies-nimikkeen käytön jatkamiseen, mutta toivoo uudistusta.

    - Puhemies on perustuslaissa annettu nimike ja jos lainsäädännössä puhutaan tietystä nimikkeestä, on sitä tavallaan pakko käyttää. Toivoisin kuitenkin, että lainsäädännössä ja hallinnossa käytettävään sukupuolittavaan terminologiaan puututtaisiin uudistusten yhteydessä, Maarianvaara toteaa.

    Aamulehden linjaus on Maarianvaaran mielestä hyvä tapa herättää keskustelua sukupuolittuneista ammattinimikkeistä.

    - Onko tätä päivää, että yleiset -mies-päätteiset nimikkeet ovat vielä käytössä? Suomen kielen lautakunta on tehnyt jo yli kymmenen vuotta sitten linjauksen, että tällaisista sukupuolittavista nimikkeistä pitäisi luopua. Vuonna 2010 oli vielä noin 500 nimikettä, joissa oli -mies-pääte käytössä, kun taas -nais-päätteisiä nimiä ei ole yhtäkään, Maarianvaara sanoo.

    Nimikkeiden taustalla muutakin kuin vakiintuneisuus

    Lohela kertoo Iltalehdelle olevansa sitä mieltä, että jokainen ammattiryhmä voisi itse päättää työnimikkeistään, eikä näe tarvetta puhemiehen tittelin muuttamiseen.

    - Kielihän elää ja muuttuu koko ajan, mutta en pysty arvioimaan, milloin ja miksi puhemiehen nimike pitäisi muuttaa, Lohela sanoo.

    Tasa-arvovaltuutettu Maarianvaaran mielestä sukupuolittuneista ammattinimikkeistä luopuminen on tärkeää.

    - Sukupuolittuneisuus ammattinimikkeissä ylläpitää työelämän segregaatiota. Jos puhutaan palomiehistä ja putkimiehistä, ne luovat lapselle tiettyjä ajatuksia siitä, että tietyt ammatit ovat miesten tai naisten. Miksi sukupuolittuneita ammattinimikkeitä pitäisi enää olla? Maarianvaara pohtii.

    Maarianvaaran mukaan nimikkeissä voi usein olla kyse vallankäytöstä tai ideologisesta valinnasta.

    - Miksi mies ei voi olla lentoemäntä, jos nainen voi olla lakimies? Se, että miestä nimitettäisiin -naisnimikkeellä, tuntuu olevan täysin mahdotonta ja kertoo mielestäni siitä, että taustalla on muutakin kuin nimikkeiden vakiintuneisuus, Maarianvaara sanoo.

    VastaaPoista
  121. Aliupseeri Pinja Liljavirta on varusmies – "Varusnainen kuulostaisi oudolta"
    Pirkkalassa Satakunnan lennostossa vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan mielestä varusmies-sanaa ei kannata väkisin yrittää muuttaa toiseen muotoon.


    Esimies, varusmies, palomies. Mies-loppuisia nimikkeitä on työelämä väärällään.

    Puolustusvoimissa on virallisesti varusmiespalvelusta suorittavia miehiä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia.

    Arkikielessä kaikki ovat varusmiehiä.

    Satakunnan lennostossa Pirkkalassa Pinja Liljavirta kokee itsensä varusmieheksi, ja pitää nimikettä sopivana, koska ympäristökin on hyvin maskuliininen.

    –En koe varusmies-sanaa sukupuolittuneena. Se on hyvä vakiintunut nimi, eikä sitä ole syytä väkisin yrittää vääntää uuteen muotoon, Liljavirta, 22, sanoo.

    Huoltopalvelun aliupseerina vapaaehtoista asepalvelusta suorittava Liljavirta kotiutuu joulukuussa. Palvelupäiviä on jäljellä 89. Aliupseerikoulun hän kävi Säkylässä.

    –Varusnainen kuulostaisi oudolta, mutta kai siihenkin tottuisi, sanoo Liljavirta.

    Pirkkalassa on vapaaehtoista asepalvelusta suorittamassa kuusi naista. Liljavirran mukaan naisten kesken ei ole koettu tarpeelliseksi käydä keskustelua varusmies-sanasta.

    Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara toteaa, että puolustusvoimissa on erilaisia sotilasarvoja, kuten pursimies. Heissä on naisia ja miehiä.

    –Naimisissa olevaa naispuolista pursimiestä puhutellaan virallisesti rouva pursimieheksi, koska se on arvo, toteaa Karhuvaara.

    Esimies
    Kotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa lähdetään siitä, että tulisi pyrkiä nimityksiin, jotka ovat sukupuolineutraaleja.

    –Esimies-sanalle on vuosia pohdittu korvaavaa ilmausta, mutta sopivaa ei ole tullut esiin, sanoo erityisasiantuntija Liisa Raevaara Kotuksesta.

    Hänen kollegansa, erityisasiantuntija Matti Räsänen on toisaalta sitä mieltä, että esimies on sanana useimmille jo sukupuolimerkitykseltään haalistunut, mutta aina on niitä, jotka näkevät sanassa yhteyden vain miehiin.

    Palomies
    Myös varusmies-sana on Räsäsen mielestä sukupuolesta vapaa ilmaus, samoin palomies.

    –Palomies-sana ei nouse arjessa silmille, Räsänen toteaa.

    Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen toteaa, että käytössä oleva virkanimikkeet ovat edelleen vanhoja, vaikka tutkinto on muuttunut. Aiemmin suoritettiin palomiestutkinto, kun nykyisin suoritetaan pelastajatutkinto.

    –Arkikielessä puhutaan palomiehistä, Ojanen toteaa, ja sanoo, ettei ole koskaan kokenut sukupuolilatausta palomies-sanassa.

    Hän sanoo, että palomies-nimikettä ei ole lähdetty määrätietoisesti kitkemään pois käytöstä, mutta hän uskoo, että ajan mittaan sana korvautuu pelastaja-sanalla.

    –Palo-sana on koettu ammatin sisältöä kuvaavana liian rajoittavana. Pelastaja kuvaa paremmin ammatin sisältöä, Ojanen sanoo.

    Kirkkoherra
    Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen sanoo, että seurakunnille on lähetetty kysely, jonka yhdessä kohdassa tiedustellaan onko kirkkoherra-sana edelleen käyttökelpoinen.

    Esimerkiksi Nokian seurakunnan kirkkoneuvosto on vastannut, että kirkkoherra voitaisiin korvata rovasti-nimikkeellä, mikä muutokseen katsotaan olevan tarve.

    Nokian seurakunnan kirkkoherra Lauri Salminen miestä kirkkoherra on vakiintunut ilmaisu, eikä sitä ole tarve muuttaa.

    –Kirkkoherra on tunnistettava ja käyttökelpoinen virkanimike. Se kertoo selkeästi, mitä henkilö tekee. En näe tätä sukupuolikysymyksenä, vaan asiapainotteisena kysymyksenä, Salminen sanoo.

    Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää, että kirkon sisällä käydään keskustelua ja pohditaan huolellisesti, onko nimikkeiden osalta päivitettävää.

    VastaaPoista
  122. Kommentti: Nimitettiinkö Yleen puhehenkilö?

    Viime päivien käänteet ovat olleet kuin Ylen tamperelaisesta maalaiskomediasta. Ensin Aamulehden päätoimittaja saa sukupuolieettisen herätyksen ja julistaa pannaan mies-päätteiset ammattinimikkeet.

    Ylen vt. päätoimittaja komppaa kerkeästi. Hänen mukaansa asia otetaan Ylessäkin puheeksi heti arjen koitettua.

    Pari päivää myöhemmin kerrotaan, että Aamulehden päätoimittajasta tulee hänen esimie…henkilönsä.

    Totuuden tietävät toistaiseksi vain asianomaiset. Oliko päätoimittaja Jouko Jokisen ehdotus vain ilkikurinen TJ-jäynä, jollaisia kasarmeilta lähtevät varushenkilöt järjestävät toisilleen? Vai oliko se jonkinlainen valistuneisuuden mittari, jotta kelpaisi Ylelle? Tiesikö vt. päätoimittaja jo hänen tulostaan?

    Lopputulos on joka tapauksessa selvä. Maan rakoon muissa medioissa tallattu ehdotus palo- ja puhehenkilöistä pomppaa esiin kuin vieteriukko.

    Jokinen ei voi olla ajamatta sitä läpi Ylessäkin, eikä hänen seuraajansa Aamulehdessä tohdi siitä luopua. Niin voitaisiin tehdä korkeintaan siinä tapauksessa, että tämä olisi lehden historian ensimmäinen nainen.

    Aamulehti on aika keskeinen tekijä Alma-konsernissa, joten käytäntö levinnee pian sen muihinkin lehtiin. Kun kaksi kolmesta on jo koossa, hyppäävät Hesari ja STT:kin. Eihän kukaan meistä halua olla sovinisti, rasisti tai neuvostovastainen.

    Näitä on kuulkaas hauska seurata.

    Hannu Miettunen

    Kirjoittaja on Turun Sanomien uutispäällikkö.

    VastaaPoista
  123. Suomalaishierojan paljastus NBA-tähtien salatusta elämästä: satoja naisia joka kaupungissa, ikiomat seksiolympialaiset

    NBA:n jättiseuran huoltotiimissä työskennellyt suomalainen näki läheltä NBA-tähtien suosion.
    Los Angeles Lakersin fysioterapeuttina 2004–2016 työskennellyt Marko Yrjövuori, 49, on kirjoittanut yhdessä toimittaja Petteri Ala-Kivimäen kanssa elämäkertakirjan Yrjövuori. The Finn, urheilutähtien luottomies, joka ilmestyy tänään perjantaina.

    Tarunhohtoisessa NBA-seurassa kaksi mestaruutta voittanut Yrjövuori pääsi näkemään läheltä valtavan suosion, jota tähtiurheilijat nauttivat.

    – Kyllä se aika uskomatonta on, miten tähteys vaikuttaa siihen, millä tavalla naiset näkevät nämä henkilöt. Iästä ja luokasta riippumatta samanlainen vaikutus. Oli se aika hauskaa katsottavaa. Onneksi osasin vain naureskella ja katsoa vierestä sitä touhua. Sanotaan näin, että tytöt tiesivät, kun pojat tulivat kaupunkiin, Yrjövuori sanoi Ilta-Sanomille kirjan julkaisupäivän aattona.

    Kirjassa hän kertoo yksityiskohtaisemmin muutamista tapahtumista, joiden tarkka tapahtuma-aika ja -paikka sekä niihin liittyvät pelaajat hän jättää mainitsematta.

    Yhden pelaajan Yrjövuori kertoo selanneen puhelintaan mietteliäänä, kun joukkueen bussi lähestyi hotellia. Toinen sai seuraukseen samalla kertaa puoli tusinaa naisia.

    – Pelaajalla oli älypuhelimessaan satojen naisten kuvallinen kansio, josta hän valitsi seuraa itselleen vieraspelipaikkakunnalla. Siis satoja per kaupunki, yhteensä tuhansia naisia. Toinen pelaaja saattoi valita kuusi naista kerralla seurakseen, mikä johti losangelesmaiseen ruuhkaan makuuhuoneessa, Yrjövuori muistelee kirjassa.

    Hän paljastaa myös tarinan pelaajasta, joka paljasti hänelle salaisuuden, josta edes tämän tyttöystävä ei tiennyt.

    – Yksi pelaaja esitteli minulle toimistotilansa. ”Tai ainakin tyttöystäväni luulee, että tämä on toimisto”, pelaaja sanoi, hymyili ja naputteli numerosarjan lukkoon. Ovi aukeni, ja eteeni avautuivat seksiolympialaisten suorituspaikat, sekä kesä- että talvikisojen. Suuresta huoneesta löytyivät kaikki mahdolliset seksivarusteet asentotyynyistä dildoihin. Seinällä oli suuri näyttö suoritusten analysointia varten. Vain palkintopalli ja katsomo puuttuivat.

    VastaaPoista
  124. Asevelvollisuus tulossa myös naisille? Ministerikin yllättyi eduskunnassa

    Puolustusvaliokunta aikoo aloittaa hankkeen laajan kansalaispalveluksen edistämiseksi, kertoi valiokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja yllätti muut puolustusministeriä myöten tänään eduskunnassa.
    Aiemmin asevelvollisuuden laajentamista naisiin on esittänyt vihreät, joka on saanut ajatukselle tukea perussuomalaisista. Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on näyttänyt vihreää valoa naisten kutsunnoille. Lisäksi muun muassa Varusmiesliitto on vaatinut kutsuntoja pakollisiksi naisille.

    Tänään asian nosti esille vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen eduskunnan budjettikeskustelussa. Hän huomautti budjettikirjan kirjauksesta, jonka mukaan naisten hakeutumista sotilastehtäviin ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen edistetään. Hän kysyi, onko ministeriössä tehty pitkän aikavälin suunnitelmia siihen, miten naiset saadaan mukaan yhteiseen maanpuolustusvelvollisuuteen.

    –Tiedän, että ministeri itsekin on kannattanut sitä, että kutsunnat laajennetaan naisille, mutta toivoisin, että siihen myös sitten laitetaan resursseja, koska sehän ei pelkillä toiveilla sinänsä toteudu, Mikkonen sanoi suuressa salissa.

    –Itse asiassa itse näkisin, että tämä maanpuolustusvelvollisuushan — joka koskee ihan kaikkia sukupuolesta riippumatta, käytännössähän sitä toteutetaan vain tällä miehille pakollisella asevelvollisuudella — on paljon laajempi. Se käsittää kriisinsietokyvyn vahvistamista, huoltovarmuutta, väestönsuojelua, informaatiovaikuttamiseen vastaamista, hybridivaikuttamisen eri keinoihin vastaamista, yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitoa ja paljon sentyyppisiä tehtäviä, jotka sopisivat aivan yhtä lailla naisille kuin miehille, Mikkonen sanoi.

    Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) vastasi, että tasa-arvoa kehitetään Puolustusvoimissa määrätietoisesti.

    –Mitä tulee tähän naispuolisen ikäluokan kutsuntoihin, niin se on varmaankin seuraavien eduskuntavaalien kysymys ja seuraavissa hallitusneuvotteluissa ratkaistava asia. Taloudellisesta puolesta voisin mainita sen verran, että tietojeni mukaan ainakin noin 3 miljoonaa euroa pitäisi varata jo pelkästään lääkärintarkastuksiin, eli aivan resurssivapaa tai kustannusneutraali kysymys tämä ei suinkaan ole, ministeri sanoi.

    Heti tämän jälkeen aiheeseen puuttui puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kanerva.

    –En nyt koe perustelluksi tukea ensi sijassa tasa-arvoa Puolustusvoimien tai Suomen armeijan sisällä, mutta kylläkin laajan kansalaispalveluvelvoitteen toteuttamista Suomessa, jotka ovat kyllä hieman eri asioita vähänkään enempää siihen sisälle menemättä, Kanerva sanoi.

    –Kerrottakoon, että puolustusvaliokunnalla on ajatus ottaa kansalaispalvelukysymys valiokunnan omana asiana Suomessa eteenpäin kehitettävänä hankkeena, hän julisti.

    Ministeri Niinistö vaikutti kuulevan hankkeesta ensi kertaa täysistunnossa ja toivotti sen ilolla tervetulleeksi.

    –Oli mielenkiintoista kuulla edustaja Kanervalta, että kansalaispalvelukysymys on esillä puolustusvaliokunnassa omana hankkeenaan. Jään seuraamaan sitä mielenkiinnolla. Se on varmastikin seuraavien eduskuntavaalien yksi kysymys turvallisuuspolitiikkaan liittyen, Niinistö kommentoi.

    Yhtä yllättyneiltä vaikuttivat muutkin istuntosalissa. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) sai Niinistön naurahtamaan välihuudollaan: ”Yllätys se oli meillekin!”

    VastaaPoista
  125. Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi
    Feminismistä ja tasa-arvopuheesta on tullut valtavirtaa Suomessa ja Britanniassa. Siksi nyt on aika palata feminismin juurille, kirjoittaa Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä.


    OLEN ollut feministi pikkutytöstä lähtien, eli jo silloin, kun se oli kaikkea muuta kuin muodikasta tai edes hyväksyttävää. Olen saanut osani koulutovereiden (poikien) pilkasta ja lukijoiden (miesten) häiriöpuheluista ja ajatellut, että jonkun pitää vain jaksaa. Olen uskonut feminismiin ja sanonut ruman f-sanan niin kuin se on, ja mieluummin vielä useaan kertaan.

    Tällä viikolla en enää jaksanut. Suomessa kohistiin Aamulehden linjauksesta siirtyä sukupuolineutraaleihin titteleihin, mutta tunsin seuraavani keskustelua paitsi fyysisesti myös henkisesti jostain kaukaa. Toki toivon, että kielenkäyttömme kehittyy ja turhista mies-päätteistä päästään. Olen itsekin ammatiltani toimittaja ja koulutukseltani juristi, en lehtimies ja lakimies.

    EN kuitenkaan tuntenut innostusta nousta barrikadeille ammattinimikkeiden takia. En jaksanut välittää tarpeeksi. Huomasin myös nyökytteleväni hyväksyvästi heille, jotka halusivat säilyttää eduskunnan puhemies -nimikkeen. En siksi, että perustuslain teksti olisi pyhää ja koskematonta. Vaan siksi, että puhemies-sana on ainutlaatuinen reliikki, johon tiivistyy paljon Suomen histo­riaa. Meillä on varaa sanoa puhemies.

    En jaksanut närkästyä tällä viikolla myöskään silloin, kun brittilehdet uutisoivat Britannian elokuvateollisuuden epätasa-arvosta. Naisroolien osuus on yhä sama kuin satakunta vuotta sitten eli alle kolmannes. Elokuvien yleisimmät anonyymit naisroolit ovat prostituoitu, sairaanhoitaja ja vastaanottovirkailija.

    Luin uutisen puolikiinnostuneena ja käänsin sivua. Elokuvakatsojana saan onneksi itse päättää, minkälaisille tuotannoille rahani kannan. En ottanut elokuvateollisuuden tilannetta enää henkilökohtaisesti.

    MISTÄ äkkinäinen väsymykseni feministin rooliin johtui? Miksen jaksanut enää välittää? Siksi, että feminismistä ja tasa-arvopuheesta on tullut valtavirtaa niin Suomessa kuin Britanniassakin. Nykyään on normaalia puuttua sukupuolten väliseen epätasa-arvoon. Fiksuissa piireissä kaikki naiset ovat feministejä, miehistä puhumattakaan. Etenkin miehille feministiksi tunnustautuminen on keino nostaa omaa profiilia ja tehdä pesäero tunkkaisiin ukkokerhoihin. Ja hyvä niin, edellyttäen, että puheista tulee myös tekoja.

    Feminismin valtavirtaistuminen ei suinkaan tarkoita sitä, että ongelmat olisi ratkaistu. Kaukana siitä. Keskusteluilmapiiri on kuitenkin muuttunut 20 vuodessa huimasti. Feminismi on uusi normaali. Kaikki normaalit ihmiset ovat nyt feministejä.

    Samaan aikaan feminismin sisältö ja määrittely elävät. Feminismin siivellä myydään nykyään vaikka mitä, elämäntyyliä ja jääkaappimagneetteja. Eräiden feminismitulkintojen mukaan taas naisten oikeudet saavat väistyä kulttuuristen erityispiirteiden kunnioituksen tieltä. Se on kehitys, jota ei voi kannattaa.

    NYT kun kriittinen feministimassa on Suomessakin saavutettu, omat taistelunsa voi valita. Kaikkeen ei tarvitse enää itse puuttua. Voi keskittyä feminismin kovaan ytimeen eli naisten oikeuksiin. Voi jopa kyseenalaistaa koko f-sanan. Kuten moninkertainen ministeri Pirkko Työläjärvi tiivisti asian vuonna 2013: ”Olen tiukka naisasianainen, en feministi.”

    Silloin en Työläjärveä ymmärtänyt. Nyt ymmärrän.

    VastaaPoista
  126. Huonoja uutisia: Koulutetut naiset joutuvat esittämään tyhmiä

    Korkeasti koulutetut naiset joutuvat esittämään tyhmiä, löytääkseen miehen, paljastaa surullinen tutkimus.

    Yhä useampi kouluttautunut nainen tuntee, että miehet ovat kiinnostuneita vain vähemmän älykkäistä naisista.

    He pelkäävät, että elleivät he esitä olevansa tyhmiä, he jäävät ikisinkuiksi, kertoo Metro UK.

    Asian paikkansapitävyyttä tarkasteltiin tutkimuksella Belgiassa.

    Leuvenin yliopiston tutkimus tarkasteli dataa 28:sta Euroopan maasta.

    Tutkijoiden mukaan naisista huomattavasti suurempi osa hankkii itselleen vähintään keskitason koulutuksen, verrattuna miehiin.

    Tutkimus osoitti kuitenkin, että entistä useampi korkeasti koulutettu nainen on parisuhteessa.

    Esimerkiksi Britanniassa yksi viidestä miehestä on suhteessa itseään korkeammin koulutetun naisen kanssa.

    Sen sijaan huonosti koulutetut miehet tuppaavat pysymään sinkkuina.

    – Korkeasti koulutetut naiset reagoivat koulutuksessa ilmenevään käänteiseen sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, valitsemalla vähemmän koulutetun kumppanin, kun taas huonosti kouluttautuneilla miehillä on taipumus pysyä sinkkuina, tutkimuksessa todetaan.

    Lähde: Metro UK

    VastaaPoista
  127. Vasemmistoliiton Anna Kontula: Eduskunnan naiset saavat puhua, kun miehet ovat kahvilla

    Vasemmistoliiton kansanedustajan mukaan Maria Lohelan puhemieskauden päättyminen voi tarkoittaa, ettei naisille jaeta enää puheenvuoroja eduskunnassa.
    – Pidän erittäin epätodennäköisenä, että muutos olisi parempaan: riskinä vielä on, että tilalle saadaan sovinistiporvari, joka palauttaa täysistuntoon ennen Lohelaa olleen järjestyksen: naiset saavat puhua sitten, kun miehet, ministerit ja media ovat lähteneet kahville, Anna Kontula kirjoittaa facebookissa.

    Kontula toteaa, että ”ensimmäistä kautta istuvat nuoret vasemmistonaiset” saavat puhua illalla, kun muut ovat lähteneet nukkumaan.

    – Edellyttäen, että puhemies sattuu muistamaan heidän nimensä, tai älyää lukea sen eteensä tuodusta listasta, Kontula lisää.

    Hänen mukaansa väistyvän puhemiehen Maria Lohelan kausi on tarkoittanut suurta kulttuurimuutosta siinä, kuka saa puhua.

    – Vielä viime kaudella tein tilaston budjettikeskustelusta, jossa puhemies antoi vain 7 prosenttia puheenvuoroista naisille, nekin pääosin keskustelun lopussa tv-kameroiden jo sammuttua. Nyt viime viikolla samassa keskustelussa naisten puheenvuorojen osuus oli suhteessa heidän määräänsä edustajista.

    Lohelan edeltäjänä puhemiehenä hallituskaudella 2011-2015 oli SDP:n Eero Heinäluoma.

    Ilta-Sanomat kertoi tiistaina, että eduskunnan puhemiehistö menee uusiksi perussuomalaisten hajoamisen takia. Perussuomalaiset ja puolueesta irtautunut sininen eduskuntaryhmä eivät kumpikaan enää ole eduskunnan suurimpia ryhmiä. Sinisiin kuuluva puhemies Maria Lohela menettäisi näin paikkansa.

    Ryhmäpuheenjohtajat ovat sopineet perinteisen parlamentaarisen käytännön jatkamisesta, jossa puhemiehistön paikat jakautuvat kolmelle suurimmalle ryhmälle. Näin meneteltiin myös 2015. Nyt nuo ryhmät ovat keskusta, kokoomus ja SDP. Muutos tapahtuisi seuraavien valtiopäivien alkaessa helmikuussa 2018.

    Kokoomus olisi saamassa puhemiehen paikan. Samalla PS:n hajoamisen seurauksena täsmennettiin eräitä valtiovarainvaliokunnan jaostojen paikkoja ja kansliatoimikunnan kokoonpanoa.

    VastaaPoista
  128. Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    Absurdia on lelupäähineestä loukkaantuminen. Onko nyt niin, että sulkapäähineessä saa esiintyä vain rotupuhads saamelainen? Ja eikö se sitten olisi kulttuurista omimista.Raikas rasismin tuulahdus lähtee näistä kulttuurista puhtautta vaalivista vaatimuksista.

    Onko se kulttuuririistoa ja kulttuurista omimista jos joku ei-suomalainen saunoo, mökkeilee kesäisin tai vaikkapa virpoo pääsiäsenä? Kai näistä sitten älähdetään myös?

    VastaaPoista
  129. Ikäviä uutisia! Naisen mielenkiinto seksiin hiipuu vuodessa, tutkimus havaitsi (Iltalehti/Ilona; 16.09.2017)

    Kyllästymme parisuhdeseksiin huomattavasti miehiä nopeammin.

    ‣ Brittitutkimus havaitsi, että yli vuoden parisuhteessa olleiden, kumppaninsa kanssa yhdessä asuvien ja/tai perheellisten naisten seksihalut olivat muita vähäisemmät.
    ‣ Monet tekijät vaikuttavat tähän, tutkijat pohtivat: esimerkiksi lastenhoitoon liittyvä stressi voi kalvaa haluja.
    ‣ Tämän lisäksi naisten vanhat, mahdollisesti traumaattiset seksuaaliset kokemukset vaikuttavat heidän asenteisiinsa myöhemmällä iällä.


    What factors are associated with reporting lacking interest in sex and how do these vary by gender? Findings from the third British national survey of sexual attitudes and lifestyles (British Medical Journal Open)

    VastaaPoista
  130. Tyttöjen ja poikien kouluttautumiserot voivat pahentua valinnanvapauden lisääntymisestä: "Valinnat usein vanhempien tekemiä"

    ”Koulutusvalinnat ovat henkilökohtaisia, mutta lapset ja perheet tekevät ne olosuhteissa, joihin vaikuttavat poliittiset koulutusta koskevat päätökset.

    Peruskouluun on lisätty yksilön valinnanvapautta. Tässä on sekä hyviä että huonoja puolia, sillä koululaisten tekemät valinnat ovat usein vanhempien tekemiä. Mitä nuorempana valinta on tehtävä, sitä enemmän niihin vaikuttavat perheen käsitykset esimerkiksi sukupuolirooleista. Lapsi ei voi taustaansa valita.

    Muistan itse tapelleeni vanhempieni kanssa ensimmäisen vieraan kielen valinnasta kymmenvuotiaana. Halusin opiskella saksaa, isä vaati ruotsin opiskelua. Päädyimme kompromissiin, englantiin.

    Työni on tutkia koulutusjärjestelmän vaikutusta sosiaaliseen liikkuvuuteen. Vedän hanketta, jossa etsitään keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tutkimuksemme keskittyy elämänvaiheeseen, jossa nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle.

    Koulutuspolitiikassa on tasapainoiltava tehokkuuden ja tasa-arvon välillä. Resurssien tehokkaan käytön kannalta olisi järkevää, että korkeakoulutukseen hakeutuvat ne ihmiset, joille siitä on mahdollisimman korkea tuotto.

    Toisaalta koulutuksen tavoite on taata, että mahdollisimman monella on riittävät perustaidot. Missä määrin haluamme tasoittaa mahdollisuuksia?

    On olemassa riski, että nuorten valinnanvapauden lisääminen vaikuttaa tyttöjen ja poikien kouluttautumiseroihin entistä enemmän. Myöhemmin kypsyvät pojat ovat tyttöjä heikommassa asemassa arvosanojen tasolla.

    Numerot voivat kuitenkin antaa ihan väärän kuvan opiskeluintonsa hetkellisesti menettäneen nuoren kyvykkyydestä. Jossain vaiheessa ihmisten pitää kuitenkin antaa päättää itse."

    VastaaPoista
  131. MTA ry: Suoraa puhetta koulutuksen epätasa-arvosta
    Opetusalan ammattijärjestön, OAJ:n puheenjohtaja syytti 1.10.2017 twitterissä koulupoikia laiskureiksi, joita ei työnteko tai ponnistelu kiinnosta lainkaan1. Luukkaisen twitter-päivitys on seksistinen, poikia syyllistävä ja leimaava. Tällä asenteella ei ainakaan koulutuksen tasa-arvoisuutta edistetä tai poikien tilannetta paranneta. Luukkaisen purkaus paljastaa suomalaiseen opettajakuntaan pesiytyneen asenneongelman ja poikavastaisuuden.

    Miesten tasa-arvo ry (MTA ry) katsoo, että koululaitoksen tehtävänä on edistää sukupuolten välistä tasaarvoa. On uskallettava sanoa suoraan, että suomalainen koululaitos epäonnistuu tässä tehtävässään surkeasti. Verovaroille ei saada riittävän hyvää vastinetta. Sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ja koulumenestyksessä ovat OECD-maiden suurimpia. Poikien tappioksi. Jos tilanne olisi päinvastainen, ei tulisi kuuloonkaan, että tyttöjä haukuttaisiin ja syyllistettäisiin opettajajärjestöjen ja koulutusviranomaisten toimesta. Silloin ei jätettäisi kiveäkään kääntämättä tilanteen korjaamiseksi ja koulun muuttamiseksi tytöille sopivampaan suuntaan. Koulutuksen tasa-arvoistaminen olisi kaikkien tasa-arvo-ohjelmien ehdoton ykkösprioriteetti. Ohjelmia, tutkimuksia ja resursseja riittäisi.

    Mutta kun kyse on pojista, voi vastuun sysätä yksin heille. Mitään ei tarvitse tehdä toisin, mitään ei tarvitse tehdä paremmin. Ei ole tasa-arvotavoitteita, ei ohjelmia, ei tutkimusta ei resursseja. OAJ nostaa puheenjohtajansa johdolla kädet ylös. Opetusalan ammattilaiset eivät vain voi mitään sille, ettei poikia kiinnosta. Eikö opettajan ammattitaito ole juuri sitä, että hän saa hieman vastahakoisenkin oppilaan innostumaan ja oppimaan? Missä on ammattiylpeys, missä on kunnianhimo?

    Vastuun sysääminen pojille on todellisten tasa-arvo-ongelmien piilottelua. Tutkitusti tiedämme, että poikia syrjitään kouluarvostelussa sukupuolen perusteella. Motivaatio, tai hyvätkään suoritukset eivät välttämättä takaa pojille hyvää koulumenestystä. Epäoikeudenmukainen kohtelu saa monet pojat vierastamaan koulunkäyntiä, mikä sitten näkyy suorituksissa ja tuloksissa. Poikiin kohdistuva sukupuolisyrjintä on keskeinen syy koulutuksen epätasa-arvoisuuden lisääntymiseen. Siihen ei ole meillä puututtu, ei varsinkaan OAJ:n toimesta. Kun tähän yhdistetään OAJ:n näkemys siitä, ettei poikia kiinnosta työnteko tai oppiminen lainkaan, on noidankehä valmis. Opettajan ennakkoasenne tuomitsee pojat epäonnistumaan. MTA ry tuomitsee tästä syystä OAJ:n puheenjohtajan edesvastuuttomat puheet jyrkästi.

    VastaaPoista
  132. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on väittänyt, että OAJ:lla olisi aitoa halua kehittää koulusta tasaarvoisempaan suuntaan. Esimerkiksi tästä halusta hän on nostanut OAJ:n laatiman ”Tasa-arvon tiekartta” –
    tasa-arvo-ohjelman. Ohjelma ei kuitenkaan sisällä ainuttakaan konkreettista esitystä siitä, miten koulua ja koulutusta tulisi uudistaa, jotta nimenomaan poikien oppimistulokset, koulumenestys ja opiskelumotivaatio paranisivat. OAJ ei totisesti ponnistele tai näe vaivaa poikien tilanteen korjaamiseksi.

    MTA ry toteaa, että OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on oikeassa todetessaan, että vaatimustasoa on kouluissamme jatkuvasti vain laskettu. Mitään järkeä ei ole siinä, että peruskouluistamme valmistuu ”armovitosilla” poikia ja myös tyttöjä, jotka eivät osaa edes kunnolla lukea tai kirjoittaa. Eihän heillä ole mitään edellytyksiä pärjätä, saati menestyä, modernissa tietoyhteiskunnassa. MTA ry:n mielestä on selvää, ettei koulunkäynti voi olla, eikä sen pidä olla, pelkkää huvittelua ja hauskanpitoa. Koulussa lasten on opittava tekemään töitä ja hoitamaan velvollisuutensa. Vastuu vaatimustason laskemisesta ei kuitenkaan kuulu näille lapsille, vaan se kuuluu niille aikuisille, jotka ovat sallineet vaatimustason pudota. Luukkaisen pitäisi kohdistaa kritiikkinsä heihin.

    MTA ry korostaa, että peruskoulutuksessa on kaiken digihehkutuksen keskelläkin huolehdittava siitä, että jokainen lapsi oppii koulussa vähintään perustaidot: lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen ja opiskelun. Peruskoulun päättötodistus on annettava lapselle vasta sitten, kun hän todistettavasti hallitsee nämä taidot. Jos se jonkun kohdalla tarkoittaa useamman kuin yhdeksän vuoden koulunkäyntiä, niin sitten se tarkoittaa.

    VastaaPoista
  133. Poikien koulumenestystä ja koulutuksen tasa-arvoisuutta voitaisiin edistää varsin helposti, jos niin vain haluttaisiin. Esimerkiksi säännölliset, ulkoilua ja liikuntaa sisältävät, välitunnit parantaisivat kouluviihtyvyyttä ja keskittymistä tunneilla. Poikien kannustus ja kehuminen auttaisivat myös, sillä tutkitusti poikia kehutaan selvästi vähemmän kuin tyttöjä jo varhaiskasvatuksessa. Kouluarvostelun tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus voitaisiin varmistaa anonyymeilla, valtakunnallisilla tasokokeilla. Miesopettajien määrää lisäämällä pojat saisivat positiivisia miehen malleja koulumaailmassa. Oppimateriaalien ja opetusmetodien olisi oltava poikien mielenkiintoa herättäviä ja heitä eteenpäin kannustavia. Kouluihin olisi palautettava työrauha. Konkreettisia keinoja siis on tarjolla, mutta jostain syystä asenne poikaystävällisemmän ja tasa-arvoisemman koulun luomista kohtaan on erittäin nihkeä.

    Koulutusta kehitetään kyllä Suomessa jatkuvasti, mutta viimeaikaisten uudistusten suunta on ollut tasaarvon edistämisen kannalta enimmäkseen kielteinen. Meille on, huonoista kokemuksista huolimatta, kopioitu paljon uudistuksia Ruotsista. On luokattomuutta, oppiainerajojen häivyttämistä, valinnaisuutta, korkeakoulujen pääsykokeista sekä numeroarvostelusta luopumista ja oppilaan oman vastuun lisäämistä erittäin varhaisessa vaiheessa yms. MTA ry pitää varsin todennäköistä, että poikien enemmistön kannalta useimmat näistä uudistuksista ovat olleet askeleita entistä huonompaan suuntaan. Heiltä vaaditaan liian suuria ratkaisuja liian aikaisessa vaiheessa, eikä heitä tueta riittävästi. Se, mikä sopii korkeasti motivoituneelle ja itseohjautuvalle aikuisopiskelijalle, ei sovi murrosiän tunnekuohujen ja motivaatioongelmien kanssa painivalle teinipojalle.



    Suomen kaltaisella pienellä maalla ei yksinkertaisesti ole varaa haaskata poikien potentiaalia. Se on inhimillisesti, kansantaloudellisesti ja tasa-arvon kannalta järjetöntä. On väärin ajatella, että pojat eivät voisi menestyä tai ahkeroida. Muissa OECD-maissa sukupuolten välinen ero koulutuksessa on selvästi pienempi, joten meillä hoidetaan tasa-arvoasiat huonommin kuin muualla. Poikien parempi menestys edellyttää koululaitoksen perusteellista uudistamista. Se edellyttää vaatimustason nostamista kautta linjan, mutta se edellyttää myös poikien tukemista ja heihin uskomista.

    VastaaPoista
  134. Yliopistotutkinto ja palkka 2612 e/kk – 7 ammattia, joissa koulutus on pitkä ja palkka matala

    Aina vuosien opiskelu korkeakoulussa ei takaa korkeaa palkkaa.
    Monessa ammatissa vaaditaan usein akateeminen loppututkinto ja työ on vaativaa, mutta palkkataso on koulutuksen nielemiin vuosiin suhteutettuna vaatimaton tai ei ainakaan suomalaisten keskipalkkaa suuresti korkeampi.

    Keräsimme seitsemän esimerkkiä tällaisista ammateista.

    Katso jutun alussa olevalta videolta, millä aloilla pääsee parhaille tuntipalkoille.

    1. Lastentarhanopettajat

    Lastentarhanopettajien palkkataso on aiheuttanut syksyn mittaan keskustelua. Pari viikkoa sitten KT Kuntatyönantajien johtava työmarkkinatutkijan Anne Hotti kommentoi Helsingin Sanomissa, etteivät lastentarhanopettajat ole hänen näkemyksensä mukaan erityisen huonosti palkattuja.

    Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan viime vuonna lastentarhanopettajien kokonaisansio lisineen oli 2 612 euroa kuukaudessa. Kuntatyönantajien mukaan lastentarhanopettajan tehtäväkohtainen palkka ilman työvuosien kerryttämiä lisiä oli viime vuonna noin 2 360 euroa kuukaudessa.

    Lastentarhanopettajan töitä tekemään päästäkseen vaaditaan vähintään kasvatustieteiden kandidaatin paperit. Myös ammattikorkeakoulusta sosionomeiksi valmistuneet ovat päteviä työhön, mikäli hankkivat riittävän määrän kasvatustieteen opintoja. Koulutukseen menee siis vähintään 3–4 vuotta.

    Lastentarhanopettajaliitosta kerrotaan, että vaikka kasvatustieteistä olisi maisterin paperit, palkka ei ole yhtään parempi, mutta ylempi korkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden työskennellä esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

    – Palkkauksessa on vain karvan verran eroa. Ei tästä ole kauan, kun yksi päiväkodinjohtaja kertoi tienaavansa kuukaudessa 2 700 euroa ja risat, järjestöpäällikkö Harri Myllynen sanoo.

    VastaaPoista
  135. Kolumnit | Lukijan kolumni
    Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusrikos


    Mihin feminismiä tarvitaan tämän päivän Suomessa? Vaikka Suomi on yksi maailman tasa-arvoisempia maita, on maassamme silti vakavia ongelmakohtia, jotka tulee ratkaista ripeästi.

    Koti on yhä liian monelle naiselle se vaarallisin paikka, sillä 30 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut nykyisen tai entisen seurustelukumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi (EU:n perusviraston tutkimus 2014). Suurin osa raiskauksista tapahtuu neljän seinän sisällä, tutun tekeminä. Iso osa parisuhdeväkivallasta ei tule poliisin tietoon.

    Suomessa kuolee keskimäärin 20 naista vuosittain seurustelukumppanin väkivallan seurauksena. Nämä luvut ovat pysyneet samankaltaisina jo pitkään. Johtuuko se siitä, että suurin osa lähisuhdeväkivallasta tapahtuu kotona, muiden katseilta piilossa? Vai koetaanko se perheen yksityisasiaksi, johon ei tule puuttua?

    Kyseessä on vakava ihmisoikeusrikos, jonka kitkemiseen tulee suhtautua vakavasti. Tarvitaan lisää turvataloja, kriisikeskuksia sekä matalan kynnyksen palveluja parisuhdeväkivallan uhreille. Lisäksi myös väkivaltaisesti kumppaniaan kohtaan käyttäytyvät miehet tarvitsevat apua, jotta he eivät jatkaisi väkivaltaista käyttäytymistä parisuhteesta toiseen.

    Suomessa puhutaan paljon muissa kulttuureissa tapahtuvasta naisten alistamisesta. Siitä tuleekin puhua. Mutta valitettavan usein tämän puheen varjolla unohdetaan ja vaietaan siitä väkivallasta, jota tapahtuu suomalaisissa kodeissa joka päivä.

    Väkivallan tekijä on aina vastuussa teoistaan ja häpeä väkivallan teosta kuuluu ainostaan hänelle, ei koskaan uhrille. Se, että maassamme tapahtuvaa lähisuhdeväkivaltaa ei ole saatu kitkettyä, on häpeä. Meille kaikille.

    Apua lähisuhdeväkivallan uhreille tarjoaa muun muassa Naisten linja. Lisää apua tarjoavia järjestöjä löytyy Väestöliiton sivuilta.

    VastaaPoista
  136. mm. Saara Särmää on mahdollista kuulla tässä hienossa tapahtumassa 5.-6.10. Helsingin Yliopistolla https://www.facebook.com/events/127603801196856?

    Helsinki GenderPeaceSecurity (GPS) tutkijakollektiivi on keväällä 2017 perustettu feministinen tutkimusta ja aktivismia tekevä kollektiivi ja tapahtuma Utopioita rauhasta Tiedekulman FÖNSTER-stagella 5-6.10. ottaa kampusta/Tiedekulmaa haltuun puheen, dokkareiden, taiteen, workshoppien ja tulevien tapahtumien suunnittelun merkeissä.

    Helsinki GenderPeaceSecurity (GPS) research collective was formed during spring 2017 to explore feminist research and activism. Two day event Utopias of Peace at Tiedekulma 5-6 October occupies campus and event stage FÖNSTER at Tiedekulma through talks, documentary films, art, workshops and by planning future activities.

    Ohjelma/Programme

    To 5.10. 10-17, FÖNSTER

    10-12 Voiko etnografia olla jälkikoloniaalia?
    Dokumentaristi Carmen Baltzar (MA Ethnographic and Documentary Film ja BSc Psychology) ja akatemiatutkija Marjaana Jauhola (PhD International Politics, MA Sociology) keskustelevat visuaalisen etnografian ja etnografisen filmin mahdollisuuksista/mahdottomuuksista valtasuhteiden verkostossa. Keskustelun pohjana Baltzarin anti-etnografia MUSTALAINEN (2016, 26min) ja Jauholan lyhytdokumenttisarja Scraps of Hope/Toivon repaleet (2016-17, yht. 94 min.), yhteistyö dokumentaristi Seija Hirstiön ja Banda Acehin kaupunkilaisten kanssa.

    12-14 Turvalliset tilat muslimitaustaisten nuorten arjessa
    Mistä turvallisuus koostuu muslimitaustaisten nuorten arkielämässä? Onko se mielentila? Kuinka paikka ja erilaiset sosiaaliset tilanteet määrittävät turvallisuuden tunnetta? Missä päin Helsinkiä koet olosi kotoisaksi, ja miksi?
    Näistä aiheista keskustelevat Young Muslims and Resilience-hankkeen kanssatutkijat.

    NUMUR: Islam ja Minä -näyttely Kulttuurikeskus Stoassa (Hki) 1.-17.11.2017. ja Siirtolaisuusinstituutissa (Tku) 26.2.-18.3.2018.

    Helsinki GPS researcher collective and Finland National Committee for UN Women:

    14:15-15:15 What would feminist peace look alike?
    Why women have become wary of “peace” that too often translates into violent peace?
    How does (anti)racist speech and actions coincides with gendered peace?
    How can we build inclusive feminist peace?

    Journalist, writer, scholar, and human rights activist Rita Manchanda and researcher and member of anti-racist research network RASTER Minna Seikkula will talk about (im)possibilities of feminist peace and security. Manchanda is specialized on the intersection of gender studies with peace and security issues within the context of South Asia with particular attention to vulnerable and marginalised groups, that is,women, minorities, indigenous peoples and forcibly displaced persons. Seikkula's field is anti-racist activism and feminist intersectional theories. She will reflect the topic in connection to themes made topical by current activist intitatives in Finland.

    15:15-16:45 Boiling Point -documentary (90min)
    Let's not wage hate; instead, let's treat each other with respect. Director-writer Elina Hirvonen’s first feature, Boiling Point, is a documentary that depicts the two sides of an angry and divided Finland: asylum seekers and an anti-immigrant street patrol group called Soldiers of Odin.
    Languages: Finnish, English
    Subtitles: English, Finnish

    pe 6.10. 10-17, FÖNSTER

    10-12 Feministikollektiivi
    Ärsyttääkö median tapa kirjoittaa naisista? Miksi miehet ovat poliitikkoja, naiset ovat naispoliitikkoja ja maahanmuuttajat ovat maahanmuuttajapoliitikkoja? Voiko mies kirjoittaa romaanin naisen vinkkelistä, tai vammaton nainen vammaisen naisen näkökulmasta? Keskustelua representaatiosta matalalla kynnyksellä. Luvassa ajatuksia herättäviä tehtäviä rennossa ilmapiirissä.

    ... kannattaa tutustua koko ohjelmaan :)

    Koko ohjelma/whole programme: http://blogs.helsinki.fi/gpshelsinki/2017/09/02/tiedekulma-5-6-10-helsinki-genderpeacesecurity-presents-utopias-of-peace/

    VastaaPoista
  137. Hätähuuto parlamentista: Kohta loppuvat lastentarhanopettajat, jos vain kandeja valitaan

    Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vastustaa sosionomikoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien työpaikkojen kohdentamista vain kandeille.

    Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan varhaiskasvatuksen opetustehtäviin voisi jatkossa pätevöityä vain kasvatustieteellisellä yliopistokoulutuksella.

    – Sosionomit halutaan rajata pois opetustehtävistä, koska kyseessä on sote-alan tutkinto, joka ei asetu koulutusjatkumolle, Tolppanen sanoo.

    Varhaiskasvatuksessa lasten ja perheiden etu on se, että lastentarhanopettajia valmistuu sekä ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista.

    – Lastentarhanopettajien pätevyyden saadakseen, sosionomien on suoritettava vähintään 60 op:tä varhaiskasvatuksen ja pedagogiikan opintoja. Tämä opintopistemäärä ylittyy monella reilustikin. Varhaiskasvatuksen kentällä sosionomit ovat olleet kysyttyjä ja arvostettuja lastentarhanopettajia sekä päiväkotien johtajia, Tolppanen huomauttaa.

    Sosionomeilla on vahvaa kasvun tukemisen ja palvelujärjestelmän osaamista sekä osaamista tukea ja ohjata lapsia ja perheitä ongelmatilanteissa oikeiden palveluiden piiriin.

    – Lisäksi sosionomeilla on osaamista ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja taitoa puuttua ja tukea lapsia ja perheitä vaikeissa elämäntilanteissa. Perhetyö on yksi vahvimmista sosionomien osaamisalueista, mitä myös tarvitaan varhaiskasvatuksen tehtävissä, Tolppanen toteaa.

    Tolppasen mukaan sosiaalialan korkeakoulutettuja lastentarhanopettajia tarvitaan jatkossakin varhaiskasvatuksessa. Vanhan lastentarhanopettajaopiston suorittaneiden lastentarhanopettajien eläkepoistuma on vuoteen 2030 mennessä lähes 5 000. Samaan aikaan sosionomien eläkepoistuma on vajaa 1000.

    – Vuonna 2014 valmistuneista lastentarhanopettajista sosionomeja oli 65% ja kandeja 35%. Työmarkkanatilanne on se, että sosionomeja ei voida sysätä pois lastentarhanopettajien tehtävistä. Osaamisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta tilanne ajautuisi kriisiin.

    Aloituspaikkojen lisäyksellä OKM yrittää ajaa lastentarhanopettajien kelpoisuuksien kohdentamista vain varhaiskasvatuksen kandeille, vaikka molemmat ovat päteviä.

    – Tämä linja vaarantaa koko varhaiskasvatuksen. Se on kiristävää eikä joustavoittavaa kuten hallitusohjelmassa on linjattu, Tolppanen huomauttaa.

    Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä sosionomikoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien työpaikkojen säilyttämiseksi.

    VastaaPoista
  138. Kiky lisäsi naisten työaikaa enemmän kuin miesten

    Kilpailukykysopimus on venyttänyt työaikoja erityisesti naisvaltaisella julkisella sektorilla.
    Paljon puhutun kilpailukykysopimuksen vaikutuksista on nyt saatu tietoa. Kikyn pitäisi Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogin mukaan kattaa 90 prosenttia työssäkäyvistä, mutta puheet jäivät tuloksia suuremmiksi. Kun Tilastokeskus kysyi tuoreessa työvoimatutkimuksessaan kikystä, 43 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä vastasi, ettei kiky ole vaikuttanut heidän työaikaansa mitenkään.

    Yhdeksän prosenttia myönsi, ettei edes tiedä, onko kiky vaikuttanut omaan työaikaan. Kikyllä oli tarkoitus pidentää työaikaa 24 tuntia vuodessa ja parantaa näin Suomen kilpailukykyä.

    NAISILLA ENEMMÄN TYÖAJAN LISÄYSTÄ
    Kiky-tunnit jakaantuvat epätasaisesti sukupuolten kesken. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa lähes puolet miehistä ilmoitti, ettei heidän työaikaansa ole lisätty mitenkään. Vain 30 prosenttia naisista ilmoitti välttyneensä kokonaan lisäyksiltä.

    Tilastokeskuksen Väestö ja elinolot -yksikön yliaktuaari Henri Lukkarinen kirjoittaa Tieto & trendit -blogissa, että sukupuolivinouma johtuu tiettyjen alojen ja ammattien sukupuolijakaumasta:

    ”Esimerkiksi naisia on töissä julkisella sektorilla selvästi miehiä enemmän, kun taas teollisuudessa sekä kikyn ulkopuolelle jääneillä aloilla miesten osuus on naisia suurempi.”

    Samassa työssä kärsitään siis samat kiky-lisäykset. Yksityisissä yrityksissä, joissa miehiä on naisia enemmän, on jätetty lisäykset tekemättä useammin kuin naisvaltaisella julkisella sektorilla.

    MUITAKIN VAIKUTUKSIA
    Työajan lisäykset eivät ole kikyn ainoita seurauksia. Kilpailukykysopimus vaikuttaa muun muassa lomarahoihin joillakin – tyypillisesti matalapalkkaisilla ja naisvaltaisilla – aloilla.

    Kunnalla ja valtiolla töissä olevat naiset kertoivat keväällä Me Naisille, miten lomarahojen menetys näkyy ja tuntuu. Moni harmitteli lomamatkasta luopumista, ja osa olisi tarvinnut lomarahoja arkisiin hankintoihin.

    VastaaPoista
  139. Tony Dunderfelt väittää uutuuskirjassa: P.I.S.S.-syndrooma saa naiset ajamaan itsensä loppuun

    P.I.S.S. eli paniikinomaisesti itsenäisyyden saavuttamisen syndrooma saa naiset ajamaan itsensä väsyksiin parisuhteessa, väittää psykologi Tony Dunderfelt. Uutuuskirjassa hän kertoo myös pari ideaa, joilla elvyttää intohimo.
    Kyllä oli helppoa silloin ennen wanhaan, kun miehellä ja naisella oli parisuhteessa omat tonttinsa, joilla häärätä! Ei ollut tällaista vaikeaa tasa-arvoa sekoittamassa pakkaa. Kuka näistä hommista nyt ottaa vastuun, kun sitä ei ole korvamerkitty selkeästi kenellekään?

    No jos ihan tosissaan puhutaan, eivät parisuhteet olleet ongelmattomia ennen eivätkä ne ole nytkään. Psykologi Tony Dunderfelt käsittelee nykyparisuhteiden problematiikkaa uudessa Elinvoimaisen miehen kirjan Vieraskynä-luvussa.

    Aiemmin hän on puhunut niin sanotuista peesaajamiehistä, jotka eivät uskalla kertoa mielipiteitään, koska he pelkäävät pahoittavansa naisten mielen. Naiset sen sijaan haluaisivat, että miehestä olisi vähän vastusta. Lopputulos on, että kukaan ei ole tyytyväinen, ja parisuhde ajautuu kriisiin.

    Kirjassa Dunderfelt jakaa heteroseksuaalisen parisuhteen kehityksen karkeasti kolmeen vaiheeseen. I-vaihe on niin sanottu perinteinen parisuhde, jossa mies turvaa elannon ja nainen hoitaa kodin ja lapset. II-vaihe on moderni, tasa-arvoinen parisuhde, jossa sukupuolierot kapenevat.

    III-vaihe on jotain uutta, joka on vasta kehittymässä. Dunderfelt kuvailee, että naisena ja miehenä olemisen ulottuvuuksia kohdataan yhdessä sekä erikseen ja pariskunta luo oman tapansa elää.

    Dunderfeltin mukaan kaikki vaiheet ovat hyviä ja tarpeellisia, mutta jokaiseen liittyy myös omat haasteensa.

    Nykyään useat suhteet alkavat suoraan kakkosvaiheesta.

    – Miehet vakuuttavat, että he ovat perhettään rakastavia huolenpitäjiä. Naiset sanovat haluavansa ihanan perheen sekä sen ohella opiskella ja luoda uraa, Dunderfelt kuvailee kirjassa.

    Kuulostaa hyvältä! Mutta ruahhahhah, eihän se niin helppoa ole.

    Dunderfeltin mukaan syyt hankaluuksiin löytyvät niin arjen stressaavuudesta kuin miehen ja naisen roolien vääristymisestäkin. Ensitreffit alttarilla -tv-ohjelman asiantuntijanakin tunnettu psykologi puhuu usein siitä, että vetovoima perustuu erilaisuuteen. Liika samanlaisuus tappaa intohimon.

    Tasa-arvoon pyrkiminen saa Dunderfeltin mukaan helposti aikaan sen, että mies passivoituu ja kadottaa maskuliinisuutensa, johon nainen alun perin rakastui. Siis peesaa liikaa. Nainen sen sijaan alkaa kärsiä P.I.S.S.-oireyhtymästä eli ”Paniikinomaisesti Itsenäisyyden Säilyttämisen Syndroomasta”.

    – He ottavat liikaa vastuuta ja kokevat, että heidän pitää osata hallita ja ohjata kaikkea. He ajavat itsensä niin puhki, ettei aikaa jää oman itsen ja oman miehen huomioimiseen.

    Voisi kuvitella, että tässä tilanteessa naisen kannattaa hieman höllätä ja miehen ottaa isompaa roolia arjessa.

    Mitään patenttiratkaisua Dunderfeltilla ei kuitenkaan ole. Hänen mukaansa se voi kuitenkin olla siirtyminen III-vaiheeseen. Siihen kuuluu, että pariskunta muokkaa vapaasti elämästään omien (ei esimerkiksi yhteiskunnan tai anopin) toiveidensa mukaista. Se tosin edellyttää hyviä kommunikointitaitoja, keskinäistä luottamusta ja molempien vahvaa panosta.

    VastaaPoista
  140. Professori: ”Asevelvollisuus vääristää yhteiskunnallista kehitystä”

    Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yhä ”polttava yhteiskunnallinen kysymys”, kirjoittaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Yhteiskuntapolitiikka-tiedejulkaisun blogissa.
    –Meillä on edelleen tärkeitä yhteiskunnan alueita, joilla valta on lähes yksinomaan miesten käsissä. Näitä alueita ovat esimerkiksi talouselämän, kirkon ja puolustusvoimien ylimmät johtotehtävät, Hiilamo toteaa.

    –Eikä kyse ole vain sukupuolijakaumasta eliittien keskuudessa. Naisten asema on työmarkkinoilla yleisesti ottaen edelleen selvästi huonompi kuin miesten, hän jatkaa.

    Erityisesti Hiilamo keskittyy kirjoituksessaan pohtimaan kotihoidon tukea ja asevelvollisuutta.

    Hiilamo kertoo, että suomalaista kotihoidon tukea pidetään pohjoismaisten tutkijoidenkin keskuudessa jonkin sortin kuriositeettina, kun muissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä perhekohtaisista eduista yksilöllisiin oikeuksiin.

    –Kotihoidon tuki on tasa-arvoisen vanhemmuuden tulppa, joka [heikentää] äitien mahdollisuuksia osallistua työelämään ja heikentää isien mahdollisuuksia osallistua lastensa hoitoon. Pidemmällä aikavälillä kotihoidon tuen poistaminen tai jakaminen puolisoiden kesken nostaisi naisten palkkoja ja eläkkeitä – ja hyödyttäisi myös lapsia.

    Vain miehiä vankeusrangaistuksenkin uhalla koskeva asevelvollisuus taas on Hiilamon mukaan omiaan ylläpitämään aikansa eläneitä ja erityisesti hoivaan liittyviä sukupuolirooleja.

    –Yksinomaan miehiä koskeva asevelvollisuus vääristää nykyisin yhteiskunnallista kehitystä. Se aiheuttaa kohtuutonta haittaa nuorille miehille sijoittumisessa opiskeluun ja työelämään. On myös näyttöä siitä, että asevelvollisuudessa epäonnistuminen on yksi tekijä nuorten miesten nuoria naisia suuremmassa riskissä syrjäytyä opiskelusta ja työelämästä, Hiilamo toteaa blogissaan.

    VastaaPoista
  141. Oletko sinäkin ”miestoiston” uhri? Naisia ikuisesti vaivanut riesa sai vihdoin nimen

    ”Kun nainen ehdottaa jotakin, ja idea sivuutetaan, mutta sitten mies sanoo saman asian ja kaikki rakastavat sitä.” Kuulostaako tutulta?
    Mansplaining eli miesselittäminen tarkoittaa sitä, että mies selittää itsevarmasti jostakin asiasta ja olettaa, että kuulija (yleensä nainen) ei tiedä kyseistä aiheesta mitään. Selittäjällä itselläänkään ei välttämättä ole asiasta kovinkaan kummoista tietämystä, mutta hän paikkaa puuttuvat aukot katteettomalla itseluottamuksellaan.

    Miesselittäminen – ja sukupuolesta riippumatta kaikenlainen muukin viisasteleva jaarittelu – on ärsyttävää.

    Ehkä vielä selittämistäkin ärsyttävämpää on kuitenkin miestoisto, joka on viime aikoina saanut runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa. Sen tunnistavat lähes kaikki naiset. Miestoiston käsitteleen esitteli astronomi ja professori Nicole Gugliucci Twitterissä.

    – Ystäväni keksivät sanan: hepeated. Kun nainen ehdottaa jotakin, ja idea sivuutetaan, mutta sitten mies sanoo saman asian ja kaikki rakastavat sitä, hän kirjoitti.

    Syyskuun loppupuolella julkaistusta twiitistä on tykätty yli 200 000 kertaa ja sen on jakanut lähes 70 000 käyttäjää. Moni nainen on kertonut, että termi on valitettavan tuttu.

    Hepeated tulee miessukupuoleen viittaavasta pronominista he sekä toistamista tarkoittavasta repeat-sanasta. Aiheesta kirjoitti jo Nyt-sivusto, joka suomensi termin miestoistoksi. Käyttäkäämme siis vastedes sitä, kun ilmiö tulee vastaan.

    Miestoisto ei ole mikään uusi keksintö, mutta viimein ärsyttävällä tavalla on nimi. Ehkä se auttaa myös kiinnittämään huomiota naisten tasapuoliseen kohteluun niin töissä kuin vapaallakin.

    Kun haastattelimme feministiajattelijoita Saara Särmää ja Rosa Meriläistä uskottavuudesta, he kehottivat myös naisia kiinnittämään huomiota siihen, että kaikki tulevat kuulluiksi tasapuolisesti.

    – Uskottavuuden kriteerit ovat ulkokultaisia ja epäreiluja. Asiantuntijuus tarttuu valkoiseen keski-ikäiseen ja yleensä vanhempaan mieheen helpommin kuin vähemmistöjen edustajiin ja naisiin. Tämä on hyvä tunnistaa, mutta siitä ei kannata stressata vaan asiaa kannattaa pyrkiä muuttamaan esimerkiksi nostamalla esiin muiden naisten osaamista ja asiantuntijuutta.

    Siihen pystyy jokainen.

    – Kun huomaat, että kukaan ei kuuntele naisasiantuntijaa, puutu tilanteeseen ja huomauta asiasta. Tai kysy esiintyjältä kysymyksiä, joista huomaa, että sinä ainakin olet kuunnellut, Särmä ja Meriläinen neuvoivat.

    Sama pätee miestoistoon, jota ei ole pakko vain sietää. Jos huomaat ideoiden varastamista, huomauta siitä ja anna kunnia sille, jolle se kuuluu.

    VastaaPoista
  142. VAIMO HEITTI SALASUHTEESTA NARAHTANEEN TOUKO AALLON ULOS YHTEISESTÄ KODISTA - VIHREIDEN PUHEENJOHTAJA ASUU NYT VAATIMATTOMASSA LEMMENLUUKUSSA!

    Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon, 33, kaksivuotinen avioliitto päättyi elokuussa, kun hän narahti vaimonsa pettämisestä. Touko söi sananmukaisesti kuormasta, ryhtyessään salasuhteeseen vihreiden nuorisojärjestössä työskentelevän Iris Flinkkilän, 24, kanssa.

    Toukon pitkäaikainen elämänkumppani Johanna Pohjolainen ei katsonut siippansa toimintaa läpi sormien vaan kiikutti avioerohakemuksen käräjäoikeuteen yksin.

    Avioeron yhteydessä Touko joutui lähtemään pariskunnan yhteisestä kodista Helsingin Hermannista. Touko on löytänyt uuden kodin Etu-Töölöstä. Hän asuu vuokralla pienessä 29 neliön yksiössä. Iris Flinkkilä viihtyy asunnolla myös tiiviisti.

    VastaaPoista
  143. Tanskaan tulossa naamioitumiskielto – koskisi myös burkaa

    Tanskan puolueet kannattavat laajasti naamioitumiskieltoa, mikä tarkoittaa, että musliminaisten asusteet burka ja niqab olisivat tulevaisuudessa kiellettyjä. Burkassa naisen kasvot ovat kokonaan piilossa, ja niqabissa näkyvissä ovat vain silmät.

    Erilaisia burkakieltoja on voimassa Euroopassa muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa ja Bulgariassa.

    Tanskassa kiellon yksityiskohtia ei ole vielä sovittu poliittisten puolueiden kesken, mutta hallituspuolueet tukevat populistisen kansanpuolueen aloitetta. Myös sosiaalidemokraatit ilmoittivat torstaina parlamentissa olevansa periaatteessa kiellon puolella.

    Pääministeripuolue venstren edustaja huomautti, että kielto koskisi musliminaisten asujen lisäksi myös muun muassa Ku Klux Klan -huppuja ja jalkapallohuligaanien naamioitumista.

    VastaaPoista
  144. MINNA SALAMI: LASIKATOT EIVÄT MURRU ILMAN TAISTELUA

    Laimeneeko feminismi, kun se otetaan osaksi valtavirtaa, pohtii suomalais-nigerialainen feministi-aktivisti Minna Salami.
    – Länsimaissa luullaan tasa-arvon jo toteutuneen ja naisten valittavan tyhjästä, sanoo Minna Salami.

    Hän muistuttaa, ettei tasa-arvo ole valmis. Feminismi on avannut oven valtavirtaan, mutta avain siihen vapauteen, jota feminismi lupaa, on yhä nyrkin muotoinen. Ilman sitä eivät lasikatot rikkoudu.

    – Feminismi on jatkuvaa opiskelua, uudelleenarviointia, vaatimista, kehtaamista ja taistelua.

    Salami on bloggaaja, feministi-aktivisti, The Guardianiin ja The Huffington Postiin kirjoittava toimittaja ja luennoitsija, joka tunnetaan etenkin Ms Afropolitan -sivustostaan.

    Elle-lehti on listannut hänet 12:n maailmaa muuttavan vaikutusvaltaisen naisen joukkoon, muun muassa Michelle Obaman rinnalle.

    ILMOITUS
    Salami on todellinen kosmopoliitti: hän on syntynyt Suomessa, kasvanut Nigerian Lagosissa, muuttanut teini-ikäisenä Ruotsiin ja asuu nyt Lontoossa.

    Vallankumoushenkeä tarvitaan edelleen

    Puheessaan Naisasialiitto Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa viime perjantaina Salami pohti, mitä feminismille tapahtuu, kun se otetaan osaksi valtavirtakulttuuria.

    Viisi vuotta sitten kysymys oli Salamille enemmän teoreettinen, nyt feminismi näkyy niin pop-kulttuurissa, politiikassa kuin kaupallisten toimijoiden strategioissa.

    Nyt Beyoncén kaltaiset supertähdet puhuvat feminismistä ja halpavaateketjut myyvät girlpoweria julistavia T-paitoja. Sukupuolentutkimusta opiskellaan yliopistoissa yhä enemmän. Poliittiset (mies)johtajat julistautuvat feministeiksi ja kosmetiikkayritykset tyrkyttävät toisaalla kapeita kauneusihanteita ja toisaalla myyvät kehopositiivisuudella.

    Mitä feminismi menettää, kun Coca-Colan tai Arielin kaltaiset brändit hehkuttavat markkinoinnissaan naisten oikeuksia? Pikkusormensa pirulle ja kapinallisen luonteensa?

    Salami uskoo feminismin tarvitsevan samaa radikaaliutta, jota oli esimerkiksi vapaustaistelija Harriet Tubmanilla tämän auttaessa muita paenneita orjia Yhdysvaltain sisällissodan aikaan tai Lucina Hagmanilla, kun tämä oli perustamassa Naisasialiitto Unionia 125 vuotta sitten.

    Sitä vallankumoushenkeä tarvitaan Salamin mielestä nyt ehkä enemmän kuin koskaan, kun vastassa on seksismin, rasismin ja kapitalismin ”kolmipäinen hirviö”.

    – Feminismistä ei pidä tulla näiden voimien kumppani.

    Kolonialismin pitkä varjo

    Feminismi ei koskaan enää tule näyttämään samalta, miltä se joskus näytti, ja se on hyvä juttu, sanoo Salami.

    – Ei yhtä valkoiselta, yhtä keskiluokkaiselta, yhtä homo- ja transfobiselta.

    Liikkeen historia on silti täynnä tarinoita, joista kannattaa Salamin mielestä ammentaa. Tilanteita, joissa on uskallettu kyseenalaistaa vallitseva järjestys ja taistella, ylittää rajoja.

    – Feminismistä on tultava taas kansainvälinen liike, kuten se oli 1960-luvulla.

    Hän kuvailee oman näkökulmansa feminismiin olevan afrikkalainen. Hän sitoo feminismin kirjoituksissaan vapautumiseen paitsi patriarkaatin, myös uuskolonialismin rakenteista.

    Salami käyttää käsitettä ”Patriarchal Imperialist Expansion”.

    Sillä hän haluaa tarkentaa, että puhuessamme globalisaatiosta, tarkoitamme yleensä ilmiötä, joka on siirtomaa-ajan suora perillinen.

    Valta on, kuten ennenkin, pääasiassa valkoisilla länsimaisilla miehillä ja he saavat taloudelliset voittonsa suoraan ei-valkoisten selkänahasta.

    Rakas Suomi aiheuttaa surua

    Minna Salami sanoo olevansa valtavan ylpeä Suomesta.

    – Naisten äänioikeus ensimmäisten joukossa maailmassa, Feministinen puolue, naiskansanedustajien määrä, luontosuhde, hän luettelee arvostamiaan asioita.

    Samaan aikaan Suomessa rehottava rasismi on saanut hänet häpeämään ja suremaan synnyinmaataan.

    Tulevaisuuden feminismin tehtävä on Salamin mielestä vahvistaa ihmisiä niin, ettei heidän mieliään voi manipuloida, esimerkiksi rasismiin.

    VastaaPoista
  145. Tuomas Enbuske IL:n blogissaan: Tämä valkoinen heteromies tekee rikosilmoituksen Hesarista

    Olen todistanut rikoksen omistusasunnossani, hyvällä asuinalueella, design-tuolissani Hesaria lukiessa.

    Helsingin Sanomissa oli juuri otsikko: ”Valkoisella heteromiehellä ei ole oikeutta olemassaoloon”.

    Suomen rikoslain luku 11 kuvaa kiihotuksen kansanryhmää vastan osiossa ”rikokset ihmisyyttä vastaan”. Rikoksissa ei muuten jostain syystä mainita Arto Nybergin tv-ohjelmaa.

    Mutta lain mukaan se, joka saattaa yleisön saataville mielipiteen, jossa solvataan ryhmää ”rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella”, on tuomittava enintään kahdeksi vuodeksi vankilaan. Vähintään sakot tuosta napsahtaa.

    Hesarin jutussa rikottiin vähintään kahta kohtaa. Ne koskevat valkoisen heteromiehen seksuaalista suuntautumista ja ihonväriä - ja ehkä myös etnistä alkuperää.

    Kuten Suomen perustuslaki sanoo, kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia, joten totta kai rikosilmoitukseni johtaisi syytteeseen, ja Hesarin päätoimittaja ostelisi pian tupakkia samasta kanttiinista kuin Jari Aarnio. Siellä istuisi myös ohjaaja Wille Hyvönen, joka rasistisen kommentin lausui.

    Tietenkään mitään syytettä ei tule, sillä laki on Suomessa epämiellyttäville ihmisille eri kuin miellyttäville. Ja Hyvönen näyttää söpömmältä kuin Jussi Halla-aho. Joten en jaksa ajaa avo-BMW:täni sittenkään tänään poliisiasemalle.

    No niin. Nyt luulet, että pidän Wille Hyvöstä ääliönä. Päinvastoin. Ymmärrän hänen pointtinsa. Anarkistiohjaajaa vituttaa se, että häntä on pyydetty yhteishaastatteluun Tuntemattoman Sotilaan ohjaajan Aku Louhimiehen kanssa. Hyvönen on ohjannut leffan, joka käsittelee kriittisesti Tuntemattoman sotilaan kliseistä mieskuvaa. Haastattelun asetelmahan olisi se klassinen. Valtaa edustava Louhimies ja häntä kritisoiva "nuori vihainen mies". Haastattelu vahvistaisi asetelmaa, jossa lopulta valta olisi edelleen valkoisilla keski-ikäisillä miehillä, joita kiva hovinarri siinä sivussa pilkkaisi. Hyvä, ettet suostunut haastatteluun! Hyvösen leffa ei edes käsittele koko Tuntematonta, vaan hänen omaa suhdettaan sukupuoleen.

    En ole loukkaantunut. Minua haukotuttaa. Mikä on tylsempää kuin ”valkoisen heteromiehen” haukkuminen. Booooring! Kas kun siihen ei vielä lisätty lihansyöntiä. Silloin se olisi ollut kuin suoraan Timo Soinin harhaisesta plokista.

    Miehen arvo on yhteiskunnan kannalta nolla. Vain ”vähemmistön” mies muuttuu arvokkaaksi hyväosaisten eurooppalaisten silmissä, koska hän rinnastuu naisiin ja lapsiin. Siksi Wille Hyvönen pukeutuu mekkoon. Hän väittää nostavansa itseään, mutta itse asiassa hän laskee itsensä naisen tasolle, vaikkei sitä myönnäkään.

    Juuri tuollainen ”valkoinen heteromies on paska” -puhe on luonut trumpit, perussuomalaiset ja oikeistopopulismin. Oikeistopopulismi on miesten vapautusrintama. Persujen äänestäjistä 80 prosenttia oli miehiä. Juuri sitä eksynyttä identiteettiä populistijohtajat käyttävät hyväkseen. Trump ja Soini ovat kuin kirkko, joka huutaa, että tänne saat mies tulla epätäydellisenäkin.

    Kun miehelle kerrotaan, että sinä joka tapauksessa olet ääliö ja syyllinen kaikkeen, mikä on reaktio? "No. Jos kerran olen jo valmiiksi paska, niin mitäs tässä muuta kannattaisi tehdä kuin äänestää Trumpia tai Suomen Sisua."

    Sama koskee islamia. Jos hoemme, että islam on terroristinen uskonto, nuori muslimimies ajattelee: ”Ok. Jos minua kerran pidetään jo valmiiksi paskana, niin miksipä en radikalisoituisi.”

    VastaaPoista
  146. MTV-reportaasi: Hoitajien historiallisesta palkkataistelusta 10 vuotta – haavoja, haukkuja ja tinkimättömyyden voitto

    Syksyllä 2007 Suomen työmarkkinoilla käytiin ainutlaatuinen taistelu, jossa tuhannet sairaanhoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisella. Hoitajien mukaan he olivat jo vuosia kuulleet tyhjiä lupauksia palkankorotuksista – ja nyt naisvaltainen liitto päätti pelata kovan pelin loppuun saakka. Apuun huudettiin hallitusta, pakkolakeja ja ulkopuolisia sovittelijoita. Lopulta löytyi sopu, mutta haavoja ja haukkuja riitti vuosiksi eteenpäin.

    – Muistan loppuelämäni yhden marraskuun harmaan illan 2007 Bulevardilla valtakunnansovittelijan toimistossa, huokaisee Jaana Laitinen-Pesola.

    Nykyinen kokoomuksen kansanedustaja, tuolloin sairaanhoitajia edustaneen Tehyn puheenjohtaja katseli tuona iltana neuvottelutauolla tv-uutisia muiden neuvottelijoiden kanssa ja näki jotain hämmentävää. Hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisella, mutta tämä kiellettiin lailla.

    Bulevardilla oli koolla valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen määräämä lautakunta, jonka tehtävä oli löytää sopu, kun Saloniuksen pöydässä ei edistytty. Salonius pakotti riitelijät nokikkain ja muutaman ulkopuolisen viisaan heitä ohjaamaan – ja vahtimaan.

    Pakkolaki – ”näinkö te tämän hoidatte?”

    Sovittelulautakuntaan kuuluivat Laitinen-Pesolan ohella muun muassa kuntatyönantajien johtaja Markku Jalonen sekä valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, joka on nykyinen kansliapäällikkö eli Raimo Sailaksen työn jatkaja. Puheenjohtajaksi oli kutsuttu arkkiatri Risto Pelkonen.

    – Eduskunta oli juuri säätänyt potilasturvalain, jonka nojalla mahdollisesti irtisanoutuvat sairaanhoitajat pakotettaisiin töihin. Lääninhallitusten tarkastajatkin oli laitettu viemään ”pakkolakikirjeitä” suoraan hoitajien kouraan, muistelee Laitinen-Pesola

    – Tv-uutisissa näkyi hämärässä omakotitalo, jota tarkastaja kierteli ja huhuili, kun vastaanottajaa ei löytynyt. Kysyin silloin kuntatyönantajien Markku Jaloselta, että ”näinkö te aiotte tämän ratkaista”.

    – Pakkolain säätäminen vain haittasi neuvotteluja. Ne jymähtivät viikoksi paikoilleen. No monikaan sairaanhoitaja ei ollut tuolloin jostain syystä tavoitettavissa, naurahtaa Laitinen-Pesola.

    Vaarallinen yhdistelmä: vaalit, palkkaneuvottelut ja varakas valtio
    Vuonna 2007 Suomessa käytiin eduskuntavaalit ja palkkaneuvottelukierros. Taloudessa meni hyvin. Vaarallinen triangeli, josta tulikin sitten draama – liki tragedia.

    Kokoomus lähti vaaleihin ”työväenpuolueena” ja kehitteli mainostoimiston kanssa oman ”mainosbarbiensa”. Mikäs on sen liikuttavampaa kuin sisar hento valkoinen. Syntyi Sari Sairaanhoitaja, jonka palkkakuopan puolue lupasi peittää sadan euron seteleillä. ”500 euroa kuukaudessa olisi sopiva korotus”, tuumi puoluesihteeri Taru Tujunen ja puoluejohtaja Jyrki Katainen nyökkäili.

    Kokoomus nousi kevään 2007 vaalituloksen myötä hallitukseen.

    Sari Sairaanhoitaja luotti lupauksiin
    Työnantajaleiri ilmoitti EK:n johdolla jo keväällä, että keskitettyä palkkaratkaisua eli tupoa ei enää haeta, vaan palkoista sovitaan liittotasolla. Tehy viilasi miekkojaan neuvotteluihin ja uskoi, että Sari Sairaanhoitajan porvari-isä pitää lupauksensa ja rahoittaa tyttärensä vaateet.

    Hallitusohjelmaan saatiin kirjaus 150 miljoonan euron valtionavusta kunnille julkisen alan matalapalkkaisten naisalojen kohentamiseksi. Syksyn 2007 neuvottelujen alkaessa Tehy katsoi, että summa ei riitä, koska se ei kohdistu riittävästi nimenomaan koulutetuille naisaloille, siis sairaanhoitajille.

    VastaaPoista
  147. Suomen laki ei tunnista raskaana olevaa miestä, eikä pian synnyttävä mies saisi yhteiskunnan etuuksia – Kelan etuusjohtaja: ”Uskon, että asia saadaan järjestymään”
    Lännen Media uutisoi lauantaina, että kevättalvella suomalaismies synnyttää lapsen. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa, kun raskaana on henkilö, joka on juridisesti mies.


    SUOMEN LAKI ei tunnista raskaana olevaa miestä. Kelan äitiyspäiväraha ja äitiysavustus voidaan lain mukaan myöntää vain naiselle.

    Lännen Media uutisoi lauantaiaamuna, että kevättalvella suomalaismies synnyttää lapsen. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa, kun raskaana on henkilö, joka on juridisesti mies.

    Lännen Median haastattelema perhe koostuu kahden miehen avioparista, jossa raskaana oleva isä on transihminen. Hän on käynyt läpi sukupuolen korjausprosessia ja saanut miehen henkilötunnuksen.

    KELAN ETUUKSIEN kannalta perhe on erikoisessa tilanteessa. Kelan etuusjohtaja Anne Neimala vahvistaa HS:lle, että lain mukaan äitiyspäivärahaan on oikeutettu nainen, jonka raskaus on kestänyt 154 päivää. Lain mukaan myös äitiysavustukseen on oikeutettu äiti, jonka raskaus on kestänyt 154 päivää ja jolle on tehty määräajassa terveystarkastus.

    ”Siinä vaiheessa, kun laki on säädetty, ei ole ajateltu tällaista mahdollisuutta. Tietysti lainkin pitää taipua yhteiskunnan muutoksiin”, Neimala sanoo.

    ”Uskon, että asia saadaan kyllä järjestymään.”

    VastaaPoista
  148. Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtaja ihmettelee kohua miehen raskaudesta: ”On iso joukko naisia, jotka ovat biologisesti lapsensa isiä”

    Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtajan mukaan Suomessa on runsaasti perheellisiä transpareja.
    Lännen media uutisoi lauantaina suomalaismiehen tulleen raskaaksi. Tilanne on tiettävästi Suomessa ensimmäinen, jossa juridisesti mieheksi määritelty henkilö on raskaana.

    Tuleva isä on määritetty syntyessään naiseksi, mutta hän on käynyt läpi sukupuolen korjausprosessin ja saanut miehen henkilöllisyystunnuksen. Hän päätti keskeyttää tilapäisesti hormoniterapiansa, jotta voisi kokeilla lapsen hankkimista puolisonsa kanssa.

    Lapsi sai alkunsa alkukesästä ilman hedelmöityshoitoja.

    Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtaja Krister Karttunen sanoo IS:lle, että järjestön näkökulmasta lauantainen uutinen raskaana olevasta miehestä ei ole yllättävä tai ihmeellinen. Sateenkaariperheet ry edustaa lapsiperheitä, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

    – Ihmettely kertoo siitä, että transihmisten perheellistyminen nähdään jotenkin outona. Toivottavasti ihmiset näkisivät sen, että tämä ei ole mikään fysiologinen ihme ole, vaan luonnollinen tapahtuma. Tässä on kyse laista ja lain soveltamisesta sekä sen toimimattomuudesta.

    Karttunen muistuttaa, ettei halu hankkia jälkikasvua ole sidoksissa ihmisen sukupuoleen.

    – Monet ihmiset haluavat hankkia perheen, se ei liity millään lailla seksuaalisuuteen tai sukupuoleen. Ydinkysymys tässä on se, että saavatko ihmiset perustaa perheen ja hankkia lapsia. Ja saavatko he päättää sen itse, vai päättääkö sen joku muu.

    ”On iso joukko naisia, jotka ovat biologisesti lapsensa isiä”

    Hän korostaa, että nyt uutisotsikoihin päätynyt raskaana oleva mies ei ole suinkaan ensimmäinen transihminen Suomessa, joka on ollut raskaana ja saanut lapsen. Muut raskaana olleet vain eivät ole juridisesti ja hormonaalisesti muuttaneet sukupuoltaan ennen raskaaksi tulemista.

    Karttunen kertoo, että Suomessa on runsaasti perheellisiä transpareja.

    – On iso joukko naisia, jotka ovat biologisesti lapsensa isiä, ja toisinpäin. Mutta kysymys on siitä, että he ovat perustaneet perheen ennen lähtemistään sukupuolen korjausprosessiin. Heidän on pakko lykätä korjausprosessia, koska he haluavat lapsen.

    VastaaPoista
  149. Joukko nimekkäitä tutkijoita ja toimittajia on irtisanoutunut kaikessa hiljaisuudessa, nyt selvisi syy – uusi verkkomedia tarjoaa sisältönsä päättäjäeliitille ilmaiseksi, muut maksavat
    Muun muassa ajatuspaja Liberan suorapuheisena toiminnanjohtajana tunnettu Heikki Pursiainen on jo irtisanoutunut pestistään.


    Ylen A-studion toimittaja Anne Moilanen sai salassapitosopimuksen eteensä muutama kuukausi sitten. Aluksi Lämsän esittely tuntui bisnesmallivetoiselta, kuten hänen käyttämänsä kielikin.

    Tietoakin tuli tipoittain. Vähitellen ajatus alkoi kuitenkin avautua, ja Moilanen kirjoitti nimensä osakasopimukseen.

    ”Lopullinen päätös syntyi, kun näin keitä muita on mukana”, hän sanoo.

    Moilanen myöntää, että arvailut uudesta työpaikasta ovat käyneet kovina somessa sen jälkeen kun hän ilmoitti irtisanoutuneensa Ylestä. Samoihin aikoihin A-studiosta lähti toimittaja Hanna Säntti, joka toimii Mustread.fissä toimituspäällikkönä. Ilta-Sanomista uuteen verkkomediaan siirtyi toimittaja Linda Pelkonen.

    Toimittajat eivät ole ainoita lähtijöitä, vaan uusi media puhuttaa taatusti myös tutkijapiireissä.

    Ajatuspaja Liberan suorapuheisena toiminnanjohtajana tunnettu Heikki Pursiainen on jo irtisanoutunut pestistään, nyt mustreadia avustava politiikantutkija Erkka Railo aikoo jättää työnsä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa ensi vuoden alussa.

    Lisäksi toimituksessa toimii muun muassa Nordean pääekonomistina toiminut Roger Wessman.

    Paavo Arhinmäen avustajana ministeriaikoina toiminut Moilanen on hyväksynyt ajatuksen, että kyseessä ei ole massamedia vaan juttuja tehdään päättäjille.

    ”Se oli mukana tässä diilissä. Tätä tehdään erikoisporukalle”, hän sanoo.

    Ja huokaa.

    Näkyvän työn jättäminen Ylellä ei selvästikään ole ihan helppoa.

    Toisaalta Moilanen on innoissaan mahdollisuudesta toimia yrittäjänä. Mustreadilaiset ovat erisuuruisilla osuuksilla myös omistajina mukana firmassa.

    ”Onhan tässä enemmän pelissä kuin jollain kakskymppisellä pipopäisellä startup-yrittäjällä”, Moilanen sanoo. ”Mutta onhan tämän ikäisenä myös kokemus siitä, että elämä ei kestä ikuisesti. Jos haluaa repäistä, niin milloin, jos ei nyt?”

    ”Olen jo sanonut miehelle, että varaudu ensimmäisinä viikkoina yh-elämään.”

    VastaaPoista
  150. ”On iso joukko naisia, jotka ovat biologisesti lapsensa isiä”

    Iso joukko? 500 000? 50 000? 5000? 500? 50? 5? 0,5? -5?

    VastaaPoista
  151. Feministiset puolueet ovat kaupunkilaisten heiniä – Radikaalit aloitteet, kuten "miesvero", karkottavat äänestäjiä
    Helsingin kaupunginvaltuustoon yltänyt feministinen puolue tähtää eduskuntaan. Ruotsalainen esikuva sai oman mepin.


    Yle kyselee sattumanvaraisilta ohikulkijoilta Espoon Tapiolassa, tarvitaanko Suomessa feminististä puoluetta. Vastaukset ovat puolueen kannalta varsin tyrmääviä. Ei, ei, ei, ei ja ei. Kunnes Petra Piiroinen vastaakin aivan toisin:

    – Kyllä ainakin nuoresta naisesta välillä siltä tuntuu, että tarvitaan. Edelleenkään, vaikka ollaan hyvin pitkällä tasa-arvossa, niin ei olla vielä perillä.

    Samalla tavalla ajatteli huhtikuun kuntavaaleissa Helsingissä 4 910 äänestäjää eli 1,5 prosenttia äänensä antaneista. Tämä takasi alkuvuodesta perustetulle feministiselle puolueelle sen ensimmäisen varsinaisen poliittisen areenansa: puolueen puheenjohtaja Katju Aro nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon.

    Turussa Feministinen puolue keräsi 0,6 prosentin kannatuksen kuntavaaleissa ja Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Porvoossa ja Lohjalla 0,3–0,4 prosenttia. Eli pikkupuolueesta on kyse, vaikka puheenjohtajan vaalimenestystä voidaankin pitää uunituoreelle puolueelle merkittävänä.

    Missään Pohjoismaassa feministinen puolue ei istu maan parlamentissa. Norjan suurkäräjävaaleissa syyskuussa feministipuolue sai koko maassa yhteensä alle 700 ääntä. Tanskan feministinen puolue perustettiin vasta kesäkuussa. Islannissa feministipuolue eli kukoistuskauttaan jo 80-luvulla, jolloin se ollessaan suosituimmillaan sai joka kymmenennen islantilaisen äänestäjän luottamuksen.

    Pisimmälle lienee päässyt kuitenkin Ruotsin feministinen aloite (Fi), joka vuoden 2014 eurovaaleissa sai oman mepin. Puolue on myös edustettuna suurimpien kaupunkien, kuten Tukholman, Göteborgin ja Malmön kaupunginvaltuustoissa. Ja tietysti myös Simrishamnissa, josta puolueen puheenjohtaja Gudrun Schyman tulee.

    Ruotsin ehkä tunnetuin politiikan toimittaja, Ruotsin television SVT:n Mats Knutson sanoo, että Fi saa pitkälti kiittää suhteellisen hyvästä menestyksestään juuri Gudrun Schymania.

    – Schyman on yksi modernin ajan taitavimmista poliitikoista Ruotsissa, oli hänen mielipiteistään mitä mieltä tahansa. Hän osaa yksinkertaistaa ja selittää asiat pedagogisesti ja ymmärrettävästi. Siitä puolue on hyötynyt valtavasti.

    Schyman toimi vielä vuosituhannen vaihteessa Ruotsin vasemmistopuolueen johtajana ja onnistui parhaimmillaan luotsaamaan puolueensa 12 prosentin valtiopäivävaalitulokseen. Nyt feministisen aloitteen puheenjohtajana puolueen tulos jäi 3,12 prosenttiin, mikä merkitsi sitä, että puolue jäi alle Ruotsissa valtiopäiville vaadittavan äänikynnyksen. Mats Knutson arvioi, että suurin syy on puolueesta äänestäjille välittyvässä mielikuvassa ja vaalikansan taktikoinnissa.

    – Feministinen puolue kilpailee samoista äänestäjistä vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Äänestäjät laskelmoivat, kenellä on parhaat mahdollisuudet päästä maagisen äänikynnyksen yli. Toisaalta jos puolue haluaa kasvaa, sen heikkoudeksi muodostuu se, että äänestäjien suurin joukko poliittisella keskialueella pitää puolueen poliittista viestiä liian radikaalina. Tämä karkottaa äänestäjiä.

    "Ei kovin häävi maaseutunäkökulma"

    Leimallisen vasemmistolaisuuden ja poliittisen profiilin radikaaliuden lisäksi osaa feminististen puolueiden potentiaalisia äänestäjiä voi harventaa puolueiden imago kaupunkilaispuolueina.

    – Feministiset puolueet ovat, jos eivät pelkästään suurkaupunkien ilmiö, niin ainakin tiheään asuttujen alueiden ilmiö. Niillä ei ole kovin hääviä maaseutunäkökulmaa, Mats Knutson arvioi.

    Ruotsin feministinen aloite on kyllä kirjoittanut muhkean puolueohjelman, jossa lähes kaikkien politiikan osa-alueiden eteen on lisätty etuliite "feministinen". Ohjelmasta löytyy myös "feministinen haja-asutusalue- ja maaseutupolitiikka". Puolue on kuitenkin tullut paremmin tunnetuksi ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nostamisesta poliittiseen keskusteluun.

    VastaaPoista
  152. PALJASTUS: PETTÄJÄ-TOUKO AALLON JA NUOREN IRIS-RAKASTAJAN, 24, SALASUHDE ALKOI JO VIIME VUONNA!

    Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon, 33, kaksivuotinen avioliitto päättyi elokuussa, kun hän narahti salasuhteesta vihreiden nuorisojärjestössä työskentelevän Iris Flinkkilän, 24, kanssa.

    Seiska on nyt saanut lisätietoa Toukon ja Iriksen salasuhteesta. Pariskunnan lähipiirin mukaan Toukon kaksoiselämä Iriksen kanssa alkoi jo viime vuoden puolella kauan ennen kuntavaaleja ja Toukon puheenjohtajakampanjaa.

    Iriksen lähipiiristä kerrotaan, että Iris vei jopa Toukon näytille isänsä luokse, ennen kuin salasuhde paljastui vaimolle.

    TOUKO AALLON IRIS-SALARAKKAALLA VÄRIKÄS TAUSTA: LÄHEISET VÄLIT TOISENKIN JULKKISMIEHEN KANSSA – NAKUILUA JA BONGIKUVIA SOMESSA!

    Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon, 33, kaksivuotinen avioliitto päättyi elokuussa, kun hän narahti vaimonsa pettämisestä. Touko söi sananmukaisesti kuormasta, ryhtyessään salasuhteeseen vihreiden nuorisojärjestössä työskentelevän Iris Flinkkilän, 24, kanssa.

    Iriksen lähipiiristä kerrotaan, että Iriksellä on ollut samaan aikaan Toukon kanssa läheiset välit toiseenkiin julkkismieheen. Iris viihtyi keväällä ja alkukesästä läheisissä tunnelmissa muusikko Kerkko Koskisen kanssa. Kaksikosta löytyy myös Iriksen Instagramista useita yhteiskuvia, joissa he viihtyvät hyvin lähekkäin.

    Toukon Iris-rakas on varsin värikäs nainen. Hän on jopa julkaissut itsestään rohkeita nakuilukuvia sosiaalisessa mediassa. Hän myös puhuu seksiasioistaan yhtä arkisesti kuin ruisleivästä.

    Iriksen avoimesta Instagram-tilistä selviää, että hänen lempiharrastuksiinsa kuuluu muun muassa pussikaljan juonti. Hän kutsuu poliiseja ”kytiksi” ja joutui näiden kanssa tekemisiin elokuisella Pariisin-matkallaan. Pariisista Iris myös postasi Instagramiin kuvan, jossa hänen sänkynsä yöpöydällä, lapsuuden ystävän asunnolla on niin kutsuttu ”bongi”, jota yleisesti käytetään hashiksen ja marihuanan poltteluun.

    LINNOITTAUTUI ASUNTOON
    Talousasioitaan Iris on hoitanut huolimattomasti. Häneltä on kahden viime vuoden aikana karhuttu ulosoton kautta laskuja yli 10 000 euron edestä. Iris on jättänyt maksamatta muun muassa opintolainoja, puhelinlaskuja ja pummilla matkustamisesta saamansa tarkastusmaksun.

    Iris on joutunut myös käräjille erikoisen vuokrasotkun vuoksi. Hän vuokrasi asunnon Helsingin Kalliosta määräajaksi vuonna 2014 mutta jätti toistuvasti vuokrat maksamatta, eikä suostunut muuttamaan asunnosta ulos määräajan päätyttyä. Oikeus määräsi Iriksen maksamaan rästit ja häädön uhalla poistumaan asunnosta.

    Graafiseksi suunnittelijaksi itseään kutsuvalla Iriksellä on ollut ansiotuloista päätellen kalenterissa tilaa. Vuonna 2015 hän tienasi vain 6 455 euroa.

    VastaaPoista
  153. Tyttö keksi raiskaustarinan ja väärensi todisteita – poliisi pidätti viattoman pojan | Yle Uutiset | yle.fi

    Tyttö väitti tulleensa raiskatuksi syyskuun alussa, kun oli ollut viettämässä iltaa kavereidensa kanssa. Hän kertoi, että seurueeseen oli liittynyt illan aikana 16-vuotias ja 18-vuotias poika. Poliisi ei kuitenkaan pystynyt todistamaan tätä tapahtuneeksi.
    ...
    Noin viikon kuluttua väitetystä raiskauksesta tyttö kertoi saaneensa epäillyltä uhkausviestejä Instagramissa. Viestit tulivat profiilista, jonka nimi viittasi nuoreen poikaan.

    Viesteissä tyttöä uhkailtiin vakavalla väkivallalla, jos hän kertoisi raiskauksesta poliisille. Lisäksi tyttö sanoi saaneensa uhkausviestin Snapchatissa.

    Tyttö nimesi raiskaajaksi yhden alaikäisen pojan, jonka poliisi pidätti. Syytön poika oli kaksi päivää putkassa.

    Poliisi katsoi valvontakameroiden kuvia Joensuun keskustasta illalta, jolloin tyttö oli kaupungilla ystäviensä kanssa. Lisäksi tytön televalvontatietoja analysoitiin tarkasti. Kun tietoja verrattiin tytön kertomukseen, kävi ilmi, ettei tytön kertomus voinut pitää paikkaansa.

    Tyttö oli luonut valeprofiilin Instagramiin ja lähettänyt kotoaan itselleen uhkausviestejä.

    VastaaPoista
  154. Henkilötunnuksetko muka loppumassa? - "Täyttä potaskaa"

    Henkilötunnusten uudistamista pohtiva työryhmä pelkää nykyisten henkilötunnusten käyvän tulevaisuudessa vähiin. Henkilötunnuksen vaihtaminen voi olla edessä jokaisella suomalaisella.

    Mediassa uutisoitiin eilen näyttävästi henkilötunnusten uudistamista pohtivasta työryhmästä, joka aloittaa toimintansa tällä viikolla. Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren vetämän työryhmän tarkoituksena on saada aikaiseksi henkilötunnuksia koskeva välimietintö ensi syksylle. Siinä tullaan käymään läpi vaihtoehtoja henkilötunnusten uusimista koskien. Uudistuksen pitäisi valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä.

    Suomen tietotoimisto STT:n mukaan työryhmä pohtii myös vaihtoehtoa, jossa kaikkien henkilötunnukset vaihtuisivat. Henkilötunnuksien uusiminen lähitulevaisuudessa on tarpeellista, koska nykyiset tunnukset alkavat kuulemma käymään vähiin. Toistaiseksi ei ole selvinnyt, minkä vuoksi henkilötunnukset olisivat yhtäkkiä loppumassa, mutta epäilyksiä on heitelty aina maahanmuutosta biopassiin. Sitä minäkin hämmästelin.

    VastaaPoista
  155. Tutkijat: Murrosiän ongelmat eivät selitä eroja tyttöjen ja poikien koulumenestyksesssä

    Murrosiän käyttäytymisongelmat eivät selitä eroja tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä, selviää Tuomas Pekkarisen ja Kristian Koerselmanin tutkimuksesta. Pekkarinen puhui koulumenestyksestä Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen VATT-päivässä Helsingissä.

    Laajaan brittiaineistoon pohjautuvan tutkimuksen mukaan lapsen myöhäinen murrosikä näkyy hitaampana kognitiivisten taitojen kehittymisenä 7-16 vuoden iässä. Tämä puolestaan heikentää lapsen myöhempiä koulutus- ja työmarkkinamahdollisuuksia.

    – Brittien koulujärjestelmä on ollut aika suoraviivainen. Silti myöhään kehittyminen näkyy lopullisessa koulutuksessa ja palkoissa. Tämä tutkimus ei sitä meille suoraan kerro, mutta Suomessa, jossa valinta on hirveän monimutkainen. Myöhään kehittyneet voivat olla suurissa vaikeuksissa.

    Pekkarinen muistuttaa, että Suomessa 16-vuotiaat joutuvat monimutkaisen valinnan eteen hakiessaan toisen asteen koulutukseen – etenkin ammatillisessa koulutuksessa, jossa tarjonta on laaja.

    Hän huomauttaakin, että yksilölliset kehityserot on tärkeää ottaa huomioon, mikä suomalaisissa kouluissa varmasti onkin arkipäivää.

    Loppuelämän kannalta tärkeät päätökset toisen asteen koulutuksesta tehdään juuri niinä vuosina, kun sukupuolten väliset erot murrosiän kehityksessä ovat suurimmillaan.

    On tunnettu tosiasia, että tytöt kypsyvät aikaisemmin kuin pojat. Siksi murrosiän ajoitusta pidetään yhtenä selittävänä tekijänä sille, miksi tytöt suoriutuvat paremmin koulujärjestelmissä, lähes kaikkialla kehittyneissä maissa.

    VastaaPoista
  156. Antti Rinne: ”Minulle neljän tytön isälle, jokainen päivä on ollut tyttöjen päivä”

    SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo keskiviikkona, kansainvälisenä tyttöjen päivänä, että hänelle, neljän tytön isälle, jokainen päivä on ollut tyttöjen päivä.

    ”Se on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että haluan, että heillä on tismalleen samat mahdollisuudet ja vapaudet edetä elämässään kuin pojillakin”, hän kirjoittaa Facebookissa.

    Rinne krtoo, että hänellä on työssään mahdollisuus vaikuttaa siihen, että yhteiskunnassa ei olisi rakenteita, jotka sortavat lapsia, nuoria tai aikuisia sukupuolen takia.

    ”Tätä työtä tarvitaan erityisesti globaalisti, mutta myös täällä koti-Suomessa. Nyt olen myös isoisä, tytölle ja pojalle. Teen kaikkeni, jotta heidän elämässään tasa-arvoiset mahdollisuudet toteutuvat entistä paremmin. Uskon, että onnistumme siinä, kunhan arvomme ovat kunnossa ja meillä on selkeä visio tulevaisuudesta.”

    Rinne sanoo, että tyttöjen oikeudet ovat lasten oikeuksia ja lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

    ”Tämän pohjalta SDP ja minä toimimme.”

    VastaaPoista
  157. Insinöörit tuovat tieteen kaikkien ulottuville vaikka vaaleanpunaisessa paketissa

    Jos tyttöjen määrää tieteen parissa halutaan lisätä, tiede pitää tuoda tyttöjen maailmaan. Näin toteaa kaksi insinööritaustaista naista, jotka kumpikin tahoillaan tekevät töitä tieteen eteen. Joskus tiede on kääritty vaaleanpunaiseen pakettiin, mutta pääasia on sytyttää kiinnostus aiheeseen.

    Diplomi-insinööri Kirsti Puustinen tuottaa tieteellisiä elämyspalveluja, kuten tiedekerhoja, tiedeleirejä ja tiedesynttäreitä. Hän on käsikirjoittanut Aivokeskus-tiedesarjan televisioon ja kävi jopa Talent-ohjelmassa viemässä tieteen ilosanomaa.

    - Alle kouluikäisissä tytöt ovat vähemmistönä, mutta alakoululaisista jo puolet on tyttöjä. Tytöt ovat kiinnostuneita, kun tiede esitellään heitä innostavassa muodossa. Ujutan sitä heille esimerkiksi tiedesynttäreillä. Kierrän ympäri Suomea pitämässä tiede-esityksiä, ja aina auditoriot ovat täynnä, eli tiede kiinnostaa erittäin paljon, Puustinen kertoo.

    Diplomi-insinööri Elina Hiltunen on perustanut Tiedettä tytöille -hankkeen, jonka tarkoituksena on ohjata tyttöjä tieteen alalle.

    - Me tarvitsemme enemmän naisia tieteen ja tekniikan pariin. On surkeaa, jos meillä on sukupuolittuneita aloja. Miehiä tarvitaan luokanopettajiksi, naisia tekniikkaan, Hiltunen sanoo.

    Hän tuo omassa hankkeessaan esille tiedenaisia haastatteluin ja lahjoittaa lupaaville tytöille tiedealan lehtien vuosikertoja stipendeinä.

    - Yritän lisätä tietoisuutta, mutta tyttöjen pitää myös saada olla tyttöjä. Ei tarvitse olla hyvä jäbä.

    Asenteet muuttuvat, mutta hitaasti. Hiltunen on vieraillut suomalaisessa tekniikka-alan yrityksessä, joka ei palkkaa naisia, koska ”meillä on asiakkaiden kanssa nämä saunaillat.”

    - Taannoin oli pöyristyttävä tv-juttu alihankintamessuilta, ”miesten maailmasta”, jossa nainen hämmästelee, miten suloisesti robotti kaataa kahvia.

    VastaaPoista
  158. Suomessa ei ole halua kieltää kasvojen peittäminen lailla – perussuomalaiset voisivat kieltää paitsi naamiaisissa ja pakkasella

    Suurin osa eduskuntaryhmien puheenjohtajista ei suoraan kannata sitä, että Suomessa kiellettäisiin kasvojen peittäminen lailla ja näin ollen myös musliminaisten huntujen käyttäminen julkisella paikalla. Lähes kaikkien mielestä parempi vaihtoehto olisi Saksan ja Hollannin mallin mukainen osittainen kielto.

    – Kannatan Saksan ja Hollannin kaltaista osittaista burkhien kieltoa sellaisissa paikoissa ja tehtävissä, joissa on selkeästi perusteltua että on voitava nähdä henkilön kasvot. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi koululaitos, armeija, oikeuslaitos ja vaaliviranomainen, vastasi esimerkiksi sinisten ryhmänjohtaja Simon Elo STT:n kyselyyn.

    – Erityistapauksissa kasvot peittävän hunnun käyttöä voidaan rajoittaa. Yleiselle kasvot peittävän hunnun käytön kiellolle ei ole riittäviä perusteluja, sanoi puolestaan SDP:n Antti Lindtman.

    Vain perussuomalaisissa olisi valmiutta täyskieltoon.

    – Edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut selkeästi esille tarve kieltää kasvojen peittäminen julkisella paikalla pääsäännöksi ja poikkeuksena voisi olla naamiaiset ja pakkasilmalla suojautuminen ynnä muuta sellaista, perussuomalaisten Leena Meri kertoo.

    Eduskuntapuolueet eivät ole käsitelleet asiaa ryhmissään, eikä siitä siten ole olemassa valmiita ryhmien kantojakaan. Ryhmien puheenjohtajat vastasivat STT:n kyselyyn lähinnä henkilökohtaisella mielipiteellään.

    Suomessa ei merkittävää ongelmaa
    Itävallassa astui tämän kuun alussa voimaan laki, joka kieltää kasvojen peittämisen. Myös Tanskaan on tulossa vastaava laki. Ranskassa ja Belgiassa burkhien käyttö on kielletty jo vuonna 2011.

    Suomalaisessa yhteiskunnassa kasvojen peittäminen uskonnollisista syistä ei ole tällä hetkellä muodostunut merkittäväksi ongelmaksi. Näin arvelevat esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ja vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen.

    Jokinen sanoo haluavansa kuulla asiantuntijoita ja viranomaisia ennen tarkempaa kantaa asiaan.

    – Ennen asian käsittelyä on oltava vastaus siihen, minkä ongelman kasvojen peittämiskielto ratkaisisi suomalaisessa yhteiskunnassa. On syytä myös perehtyä muiden Euroopan maiden asiassa tekemien ratkaisujen perusteisiin, Jokinen pohti.

    Pekonen sanoo, ettei hänen tiedossaan ole, että Suomessa olisi esiintynyt ongelmia esimerkiksi tuomareiden, sotilaiden tai valtion virkamiesten kasvot peittävien huntujen käytöstä.

    Jokisen mielestä suomalainen avoin yhteiskunta perustuu kuitenkin kansalaisten ja viranomaisten keskinäiseen luottamukseen, jolle kasvojen peittäminen on vierasta.

    – Kasvojen peittäminen julkisella paikalla voi heikentää myös ihmisten turvallisuuden tunnetta.

    VastaaPoista
  159. Pressiklubin jälkipyykki ja kulttuurinen omiminen #2

    Viime viikon perjantaina olin Pressiklubissa vieraana Talouselämän päätoimittajan Matti Virtasen ja Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin kanssa. Paskamyrskyksihän se sitten meni ja leimallista heränneelle kritiikille on ollut Saara Särmän antaman esimerkin mukaisesti se, ettei siinä ole asiallista sisältöä, vaan se on ollut lähinnä “Vesa ei vaan tajuu”-tyylistä narinaa.

    Esimerkiksi Suomen Kuvalehden toimittaja Aurora Rämö väitti artikkelissaan minun sanoneen, että “on Brunbergin tehtaan ansiota, että Suukkojen nimi vaihdettiin”, ja että ainakaan minulla ei ollut kokemusta kulttuurisesta omimisesta. Ilmeisesti hyvä kaksoisveljeni on ollut esiintymässä siinä Rämön katsomassa ohjelmassa, koska Pressiklubissa sanoin nimenomaan kuluttajien ja markkinamekanismin luoneen Brunbergille kannustimen tuotteen nimen vaihtamiseen. Ja toisekseen, mistäs Rämö tietää mitään identiteettiäni muokanneesta kulttuuriperinnöstä , kun ei viitsinyt vaivautua minulta edes kysymään?

    Rämölle myös tiedoksi, että ohjelman aiheena ei ollut vähemmistöjen ohi puhuminen tai se, miksi saamelaiset ovat loukkaantuneet päähineistä. Ei, kyse on filosofisesta keskustelusta siitä, onko kulttuurien edustajilla yksinoikeutta muotoihin, väreihin tai muuhun estetiikkaan? Vastaus on yksiselitteinen “ei”, eikä sen toteaminen vaadi ihmiseltä vähemmistötaustaa.

    Ensimmäinen tekosyy kulttuurisesta omimisesta valittamiselle on, että sulkapäähine muistuttaa liikaa intiaanien sotapäähinettä tai pilailupuotirääsy saamenpukua. Saanko minä karjalaisia sukujuuria omaavana suuttua siitä, että joku stadilainen leipoo karjalanpiirakoita, tai herra paratkoon, myy niitä tilittämättä kymmenyksiä minulle, viipurilaisen sotaorvon ja sorretun karjalaisevakon lapsenlapselle? Ilakoiko ei-karjalainen piirakanleipoja meidän karjalaissukujen kokemilla vääryyksillä? Ei, ajatuskin on pähkähullu. Isoäitini olisi nauranut tällaisille houreille, että leipokoot mitä lystäävät, hänen karjalanpiirakoidensa veroisia ne eivät kuitenkaan ole.

    Se, että jokin muistuttaa jotain, ei vielä tarkoita yhtään mitään. Ja juuri siksi kreikkalaiset eivät itke verta nähdessään Eduskuntatalon korinttilaispylväät, suomenruotsalaiset eivät pistä pahakseen suomalaisen viettämiä rapujuhlia eikä pohjalaaset valita Jussi-paidasta tutun timanttikuvion eksymisestä ulkomailla valmistettuihin vaatekuoseihin. Minun sulkapäähineeni muistuttaa yhtä paljon natiiviamerikkalaisten kotkansulkapäähinettä kuin burqa muistuttaa roskasäkkiä tai pilailupuotiasuste aitoa saamenpukua. Saat toki itse valita, mutta jos luot kopion ja aidon välille yhteyden, jota niillä ei ole, niin se on sinun ongelmasi. Paskasta ei tule konvehtia vaikka sen käärisi kuinka hienoon kiiltopaperiin.

    Toinen feministien argumentti on se, kuinka vähemmistöjä sorretaan ja loukataan “valtakulttuurin” ottaessa vaikutteita muista kulttuureista. Loukkaisiko japanilaisia, ja mistä ihmeen syystä, jos minä kävelisin ympäriinsä Geta-puukengissä? Pitäisikö mongolin repiä herneet nenään, jos seuraavan Pressiklubin alussa Ukkola vetää insertissä eeppiset kurkkulaulut?

    Ihmettelen muutenkin tätä feminististä logiikkaa, jonka mukaan naisia alistavan patriarkaalisen kulttuurin ilmentymänä niqab tai burqa ei sorra suomalaista musliminaista, mutta sulkapäähine minun päässäni automaattisesti sortaa jollain toisella mantereella asuvaa ihmistä?

    VastaaPoista
  160. Miesten tasa-arvo ry:n vastaus tasa-arvovaltuutetun väitteisiin.

    "Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara piti 12.10.2017 THL:n tasa-arvopäivillä puheen, jossa hän esitti havaintojaan Suomessa käytävästä tasa-arvokeskustelusta. Tasa-arvovaltuutetun mielestä suomalaiseen tasa-arvokeskusteluun liittyy piirteitä, joihin hän ei ole tyytyväinen. Miesten tasa-arvo ry (MTA ry) vastaa tasa-arvovaltuutetun esittämiin väitteisiin omalta osaltaan."

    VastaaPoista

Valitse itsellesi joku nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. Älä laita ruksia kohtaan "Anonyymi".