Kun perheeseemme tuli tyttölapsi, hänen ulkonäköään alettiin pian kehua. Moni vitsaili, että mieheni pitäisi ostaa haulikko, jolla karkotettaisiin tulossa olevat poikalaumat.Olemme tosiaankin vallan ytimessä, mutta emme sillä tavalla, mitä Satu tarkoittaa. Olemme naisten seksuaalisen vallan ytimessä. Seksuaalinen valta tekee naisista suojeltavan ja jahdattavan arvokkaita.
Näissä vitseissä ollaan asian – sukupuoliroolien, sukupuolittuneen yhteiskunnan ja vallankäytön – ytimessä.
Voimme kysyä samalla tapaa:
- Miksi julkkiksia jahdataan ja miksi heillä on henkivartijoita?
- Miksi huippupoliitikkoja jahdataan (hyvässä ja pahassa) ja miksi heillä on henkivartijoita?
Vaikka ylpeilemme suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvolla, valta työpaikoilla, taloudessa ja politiikassa on pääosin miehillä. Häirintä taas kohdistuu sekä tasa-arvobarometrin että kouluterveyskyselyn mukaan useammin tyttöihin ja naisiin.Tyttöjen kohtaama häirintä johtuu pohjimmiltaan heidän hallitsemastaan seksuaalisesta pääomasta, koska valta pariutumismarkkinoilla on naisilla. Vallanpitäjiä häiritään ja jahdataan - ilman valtaa olevista ei ole kiinnostunut kukaan.
YHTEENVETO
Toimittajilta puuttuu ymmärrys naisten seksuaalisesta vallasta pariutumismarkkinoilla. Toimittajat kuvittelevat, että "naisten jahtaaminen" on merkki miesten vallasta ja suuresta etuoikeudesta. Haluttujen asioiden jahtaaminen on kuitenkin merkki vain vallan puutteesta.
Olen kiinnittänyt kuluttajana huomiota siihen, että muutamat suomalaiset yritykset ovat ottaneet tällaisen yhteiskunnallisen keskustelijan roolin, joskus provokatiivisenkin, ja toteuttaneet sitä taitavasti. Tämä voidaan mielestäni nähdä yritykseltä yhtenä muotona toteuttaa yhteiskuntavastuullisuutta, Saarikko sanoo Uudelle Suomelle.
VastaaPoistaTällaista yhteiskuntavastuullisuutta arvostan: yritys ottaa siinä myös riskejä, mutta tekee sen ilmeisesti tietoisesti, Saarikko lisää.
SUOMALAISNAINEN EI HALUA LÄHTEÄ TREFFEILLE, MIELI MUUTTUU SAMALLA SEKUNNILLA, KUN HÄN HUOMAA PORSCHEN
VastaaPoistaGolddigger tarkoittaa naista tai miestä, joka juoksee varakkaiden ihmisten perässä pelkän rahan vuoksi. Youtube onkin täynnä videoita, joissa ”kullankaivajat” joutuvat noloihin tilanteisiin.
Suomalainen Youtube-tili, Cool Story Bro, julkaisi eilen (22.10) videon, jossa kullankaivaja nainen käräytetään.
Kuinka tilanne alkaa?
Mies pyytää naista aluksi treffeille, mutta nainen kertoo olevansa kiireinen. Mies päättää vielä yrittää ja nainen kertoo lopuksi suoraan, ettei hän ole kiinnostunut lähtemään.
Mitä tapahtuu, kun Porsche tulee hakemaan miehen?
Nainen kuulee sanan ”jahti”, jonka jälkeen hän tulee uteliaana miehen luokse. Kaikki aiemmin sovitut tapaamiset voikin yhtäkkiä siirtää ja kaunokainen päättää hypätä auton kyytiin.
Voit katsoa alla olevalta videolta, kuinka tilanne päättyy. :D
Tampereen natsimielenosoituksessa nähty sotilaspuku oli armeijan virallinen asu – mies on varussotilas
VastaaPoistaPääesikunnan viestinnästä kerrotaan, että asianosaista ei ole vielä kuultu. Edellisen kerran sotilasasujen oikeaoppisesta käytöstä keskusteltiin Priden yhteydessä.
Puolustusvoimien pääesikunnan viestinnästä vahvistetaan, että viikonloppuna Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoituksessa Tampereella sotilasasussa esiintynyt henkilö oli tämän hetkisten tietojen mukaan asepalveluksen suorittaja.
–Meidän tietoomme on tämän henkilön nimi saatettu useaan kertaan, kertoo Anna Lind pääesikunnan viestinnästä.
Puolustusvoimien sotilas- ja virkapukunormien mukaan sotilaspuvun käyttö on kiellettyä puoluepoliittisessa toiminnassa, vaalimainonnassa ja mielenosoituksissa.
–Asian tutkinta ei ole vielä niin pitkällä, että kyseistä henkilöä olisi päästy kuulemaan.
Lind kertoo, että seuraavaksi Puolustusvoimien on selvitettävä, onko pukua käyttänyt ollut tietoinen siitä, ettei asussa saa mennä mielenosoitukseen. Sotilasasun oikeasta käytöstä kerrotaan asepalvelusta suorittaville, mutta Lindin mukaan on myös mahdollista, että asianomainen ei ole esimerkiksi poissaolon vuoksi saanut tietoa.
Mahdollisista kurinpidollisista seuraamuksista keskustellaan vasta, kun pukua käyttänyttä on kuultu ja asia on selvitetty perin pohjin.
Edellinen haloo syntyi Pridestä
Viimeksi sotilasasujen asianmukaisesta käytöstä käytiin julkista keskustelua kesällä 2016, kun ylikersantti Juho Pylvänäinen osallistui merivoimien virka-asussa tasa-arvoa kannattavaan Pride-kulkueeseen.
Tuolloin puolustusvoimat tiedotti aluksi, että palvelusasun käyttö olisi epäsuotavaa ja vastoin ohjeistusta. Myöhemmin kantaa muutettiin, koska Prideä ei tulkittu mielenosoitukseksi vaan yleisötapahtumaksi. Puolustusvoimien viestintäjohtaja Jan Engström totesi, että kulkueeseen osallistuminen on jokaisen omassa harkinnassa.
”Hätkähdyttävä” ero Suomen ja Pohjoismaiden välillä: Pikkulapset pysyvät Suomessa kotona, ”naistyön” vaje osin myytti
VastaaPoistaPienten lasten kotihoito on Suomessa huomattavasti yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa, mutta väite suomalaisäitien pienestä työpanoksesta on silti osin myytti, kertoo tuore ajatushautomo Agendan raportti.
Muissa Pohjoismaissa pienten lasten hoidon järjestäminen nojaa julkisiin päivähoitopalveluihin huomattavasti enemmän kuin Suomessa, raportissa kerrotaan. Tanskassa lapset siirtyvät ohjattuun varhaiskasvatukseen tyypillisimmin jo noin 1-vuotiaana, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa hieman yhden vuoden täyttämisen jälkeen. 2-vuotiaista jo lähes 90 prosenttia on näissä maissa varhaiskasvatuksen piirissä. Sen sijaan Suomessa 2-vuotiaista vain hieman yli puolet ja 3-vuotiaista noin 70 prosenttia on varhaiskasvatuksen piirissä.
Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti kaipaa raportin kommenttikirjoituksessaan lisätietoa siitä, mikä selittää suuret erot pienten lasten hoidossa ja vanhempainvapaiden ehdoissa eri Pohjoismaissa.
– Niin ehdoissa kuin pienten lasten hoitomuodoissa on osin hätkähdyttävän isoja eroja. Olisi hyvä tietää miksi, Jäntti miettii kommentissaan jääden kaipaamaan selkeää vastausta.
Tiistaina esitellyn raportin nimi on ”Kolme myyttiä perhevapaista”. Yksi näistä myyteistä on Väestöliiton tutkijoiden Anneli Miettisen ja Anna Rotkirchin mukaan se, että pienten lasten äitien työpanos jäisi Suomessa selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. Tästä on oltu huolissaan suomalaisessa keskustelussa.
– Syy 25–39-vuotiaiden suomalaisnaisten alhaiseen työssäkäyntiin muihin Pohjoismaihin verrattuna liittyy suurelta osin pitkiin hoitovapaisiin ja kotihoidontukeen. Työpanosta voidaan kuitenkin arvioida erilaisilla mittareilla. Jos huomioi sen, että suomalaisnaiset tyypillisesti tekevät kokoaikaista työtä, työllisyysasteen erot maiden välillä pienenevät jo jonkin verran, kaksikko toteaa.
Suomalaisnaisten työssäoloaste on selvästi matalampi kuin ruotsalaisten silloin kun lapset ovat 1-2-vuotiaita. Tätä selittää juuri muissa maissa yleisempi osa-aikatyö.
– Saman ikäryhmän työssäkäyvistä ruotsalaisäideistä puolet on kuitenkin osa-aikatyössä. Kokoaikatyöasteeksi muutettuna erot naisten työssäkäynnissä kapenevat jo hyvin pieneksi Suomen ja Ruotsin välillä. Lisäksi suomalaisäidit jatkavat työelämässä pidempään moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. 40–59-vuotiaiden naisten työvoimaosuus on Suomessa samalla tasolla tai jopa korkeammalla kuin muissa Pohjoismaissa, tutkijat summaavat.
Tutkijoiden mukaan Pohjoismaisia vertailuja myös hankaloittaa jossain määrin perhevapaalla olevien erilainen tilastointi. Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisäitien työllisyysaste ei ole aivan niin matala kuin monet vertailut antavat ymmärtää, jos perhevapaalla olevat otettaisiin samalla tavalla huomioon kaikissa maissa.
– Erityisen tärkeä suomalaiseen keskusteluun on huomio siitä, että vanhempainvapaalla olevien määrittely työvoimatutkimuksissa joko työllisiksi tai työvoiman ulkopuolella oleviksi vaihtelee maittain. Esimerkiksi Ruotsissa työsuhteesta vanhempainvapaalla oleva on työllinen, mutta Suomessa 2008 jälkeen ei; jos Suomessa noudatettaisiin Ruotsin käytäntöä olisi äitien työvoima-aste huomattavasti korkeampi kuin nykykäytännöllä, tukee professori Jäntti kommenttipuheenvuorossaan.
Miksi Suomessa sitten tehdään vähemmän osa-aikatyötä? Tutkijoiden mukaan ”osittaisen hoitorahan alhainen taso lienee yksi syy siihen, miksi osittainen hoitovapaa ei suuremmin ole kiinnostanut vanhempia”. Korvaustason korotus alle 3-vuotiaiden lasten osalta (joustava hoitoraha) on jo jossain määrin lisännyt perheiden kiinnostusta työajan lyhentämiseen.
PAM ja JHL tiukkoina: Sopimuksia ei synny ilman palkankorotuksia
VastaaPoistaPalvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n hallitukset vaativat palkankorotuksia.
Liittojen puheenjohtajat Ann Selin (sd.) ja Päivi Niemi-Laine (sd.) linjaavat, että palkankorotuksilla on parannettava ostovoimaa, ja ettei liittokierroksen varjolla voida hyväksyä naisten ja miesten välisen palkkaeron jäädyttämistä tai jopa eron kasvamista.
Sekä Selin että Niemi-Laine korostivat yhteistyön merkitystä.
– Yhteistyöllä voimme parantaa jäsenten työehtoja ja työhyvinvointia. Koska nollatuntisopimuksia koskevaan lainsäädäntöön kaavaillut muutokset eivät korjaa työntekijän asemaa riittävästi, on pelisääntöjä korjattava työehtosopimuksilla. Oikeudenmukaiset työehdot kuuluvat kaikille, Niemi-Laine sanoo.
– Palkansaajien yhteistyö on tässä ajassa entistä merkityksellisempää. JHL ja PAM ovat naisvaltaisia aloja, joilla on keskeinen merkitys suomalaisessa työelämässä. Tiiviimmällä yhteistyöllä koko palkansaajaliikkeen kesken pystymme paremmin vastaamaan sekä työnantajien toimintaan että yhteiskunnallisiin muutoksiin, toteaa Selin.
Järjestöjen hallinnot keskustelivat keskiviikkona tulevista työehtosopimusneuvotteluista ja pitivät selvänä, että sopimuksia ei synny ilman ostovoimaa parantavia palkankorotuksia.
PAM:n ja JHL:n hallitukset ovat huolissaan myös naisten ja miesten välisestä palkkaerosta, jonka kaventaminen työnantajien koordinaation takia voi hankaloitua entisestään.
– Tulevat liittokohtaiset neuvottelut eivät voi olla esteenä naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistämiselle. Epätasa-arvoisia palkkaeroja ei voi jäädyttää tai entisestään kasvattaa vain siksi, ettei liittokierroksella olisi mahdollista tehdä aitoja alakohtaisia ratkaisuja, toteaa Selin.
– Tällä neuvottelukierroksella on huolehdittava erityisesti pienipalkkaisten palkansaajien ostovoiman lisäämisestä. Palkalla on tultava toimeen ja kukkaroihin on saatava lisää euroja, Niemi-Laine vaatii.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL edustavat yhteensä noin 450 000 palkansaajaa.
”Sanattomaksi vetää” – Lidl-kohu rantautui nyt myös Suomeen: ”Mitä ihmettä?”
VastaaPoistaPäivittäistavarakauppaketju Lidlissa myytävät lasten pyjamat herättivät arvostelua Britanniassa vajaa viikko sitten. Lidl sai haukut seksismistä muun muassa Coronation Street -sarjan näyttelijältä Nicola Thorpelta.
Poikien pyjamassa lukee englannin kielellä ”Every little boy is a superhero” eli suomeksi Jokainen pieni poika on supersankari.
Tyttöjen pyjamassa vastaava teksti on pantu ”Daddy is my superhero” eli Isä on supersankarini.
Suomessa asian otti tänään esiin Twitterissä muun muassa Inari Juntumaa, joka kysyi twiitissään ”Lidl, mitä ihmettä?”
Kaisa Nyberg puolestaan tokaisee menneensä sanattomaksi. Satu Lapinlampi taas lähettää viestin.
”Entisenä tyttönä, nykyisenä naisena kehotan @LidlSuomi’a olemaan yhteydessä pääkonttoriin ja ehdottomaan siirtymistä tälle vuosituhannelle.”
Lidlin edustaja kommentoi asuja brittien Metro-lehdelle.
”Molemmat pyjama-asut ovat olleet suosittuja, eivätkä tietenkään olleet suunniteltu loukkaamaan. Asiakaspalaute on meille uskomattoman tärkeää ja vakuutamme, että otamme sen huomioon tulevissa mallistoista.”
5 syytä miksi Me Too -kampanjaa tulee vastustaa, ei kannattaa
VastaaPoistaJättityrmäys Tuntemattomalle sotilaalle Hesarissa – "Turvallinen, riskitön ja kaikkia miellyttämään pyrkivä"
VastaaPoistaHelsingin Sanomat tyrmää uuden Tuntematon sotilas -elokuvan perjantaina julkaistussa kritiikissään. Lehden kriitikko Juha Typpö antaa elokuvalle vain kaksi tähteä. Hänen mukaansa Tuntematon sotilas on yksinkertaisesti turha elokuva.
– Turvallinen, riskitön ja kaikkia miellyttämään pyrkivä Suomi 100 -juhlakuvaelma. Ja jälleen uusi osa suomalaisten sotaelokuvien ja mieskuvausten joukkoon, hän kirjoittaa.
Tyttöjen ja poikien elinajanodotteet pysyivät lähes ennallaan – eroa naisten hyväksi yhä yli 5 vuotta
VastaaPoistaVastasyntyneiden elinajanodote oli Suomessa vuonna 2016 tytöillä 84,1 ja pojilla 78,4 vuotta. Asia ilmenee Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemista tiedoista.
Poikien elinajanodote lyheni hitusen eli 0,1 vuodella, kun taas tyttöjen osalta se pysyi samana kuin vuonna 2015.
Suomessa miehet ovat kuitenkin kirineet elinajanodotteessa naisia kiinni viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Poikien elinajanodote on pidentynyt tuona aikana liki kahdeksalla vuodella, kun tytöillä lisäystä on tullut runsaat viisi vuotta.
Suurimmillaan sukupuolten välinen elinajanodotteen ero oli 1970-luvun loppupuolella syntyneillä.
Nainen sai valehtelusta potkut pääministerinä – Tarja Haloselta tukea perussuomalaisnootille: ”Naisia tuomitaan herkemmin”
VastaaPoistaPresidentti Tarja Halonen on perussuomalaisten naiskansanedustajien kanssa samaa mieltä siitä, että naisministereitä arvioidaan tiukemmalla otteella kuin miesministereitä. Halonen ei kuitenkaan ota kantaa siihen, onko pääministeri Juha Sipilän (kesk.) erovaatimuksille perusteita.
Sipilää on syytetty valehtelusta eduskunnassa uutuuskirjassa, joka käsittelee perussuomalaisten hajoamista. Viime päivinä Sipilän päätä ovat vaatineet vadille lähinnä perussuomalaiset: puheenjohtaja Jussi Halla-aho väläytti erokorttia nopeasti kirjan julkistamisen jälkeen.
Uuden Suomen kirjamessuilta tavoittama presidentti Tarja Halonen sanoo, että kovin helpolla ei saisi syyttää valehtelusta.
– Pitäisi aina muistaa se vanha parlamentinkin periaate, että voi sanoa, että tulkitsen totuutta toisella tavoin, koska kyllä vakuuttaisin niin, että kyllä suomalaiset poliitikot laidasta laitaan ja puoluekentästä riippumatta ovat aika tavalla olleet totuussidonnaisia, Halonen sanoo Uudelle Suomelle.
Halonen pohtii, että puheiden värittäminen on toisaalta nyt tullut muotiin.
– Ihmisten muistikin tietysti toimii aika inhimillisesti. En ota kantaa ollenkaan siihen, miten päin nämä ovat menneet, mutta sellainen puolikunnioittava käytös keskenäänkin voi loppujen lopuksi antaa meille seuraajille selkeämmän kuvan, Halonen sanoo seurattuaan tilannetta sivusta.
Perussuomalaisten Leena Meri, Laura Huhtasaari, Arja Juvonen ja Ritva Elomaa kysyivät yhteisessä tiedotteessa, sallitaanko miehiltä enemmän töppäyksiä kuin naisilta. He huomauttavat, että naisministerit tuntuvat saavan potkut ministerin tehtävistä miehiä herkemmin ja vaativat, että kohtelu on tasapuolista.
He mainitsivat esimerkkeinä pääministerin paikalta Irak-vuodon takia eroamaan joutuneen Anneli Jäätteenmäen (kesk.) sekä Heidi Hautalan (vihr.), joka jätti kehitysministerin paikkansa Arctia Shipping -kohun takia. Jäätteenmäki väitti, ettei olisi saanut salaisia asiakirjoja, Hautala sai lähteä estettyään Arctia Shippingiä tekemästä rikosilmoitusta Greenpeacen toimista. Toisaalta Ville Niinistön (vihr.) maksamatta jääneiden autoverojen petostutkinta lopetettiin, koska tämä oli jo saanut yli 4800 euron verot maksettaviksi.
– Yllättävän vähän tällaisissa asioissa sitten tasa-arvon perään huudellaan, kun sitä normaalisti vaaditaan mitä ihmeellisimmissä asioissa. Vaadimme, että samasta rikoksesta tuomitaan sama rangaistus. Pääministerin valehtelusta naiselle on tuomittu potkut, joten tehkää siitä johtopäätökset, naiskansanedustavat sanoivat tiedotteessaan viitateen Sipilä-kohuun.
Halonen pitää vertailua sinänsä relevanttina.
–Se on varmaan sillä tavoin ihan paikkansa pitävä vertailu, että sekä jopa meillä, mutta kansainvälisesti näyttää olevan niin, että naisia tuomitaan ei pelkästään heidän omasta tekemisestään vaan hyvin helpolla myöskin puolison tekemisistä tai lasten tekemisistä.
– Siitä riippumatta, olisiko pitänyt erota vai ei, kyllä naisia yleensä haravoidaan tiukemmalla.
Eli jos Sipilä olisi nainen ja olisi toiminut, kuten on toiminut, voisimme olla toisenlaisessa tilanteessa?
–Voi olla, mutta en ota siihen kantaa. Sanon vain, että naisia tiukemmin kammataan.
HS lyttäsi Tuntemattoman sotilaan ”tylsäksi” – mutta murska-arviolle oli muitakin syitä
VastaaPoistaArvostellaanpa arvostelu
Arvostelijalla on luonnollisesti oikeus kantoihinsa ja näkemykseensä. Jos elokuva vaikuttaa hänen mielestään tylsältä, hengettömältä ja postikorttimaiselta, on tämän kokemuksen kanssa kenenkään kovin vaikeaa olla eri mieltä.
Arvostelun mielenkiintoisin anti ei kuitenkaan ole arvostelijan viihtyvyys tai sen puute, vaan anakronismin vaatimus, joka asustaa nykyään Helsingin Sanomien journalismissa tavattoman voimakkaana. Anakronismi tarkoittaa asioiden sijoittamista väärään aikakauteen.
Helsingin Sanomat on tunnetusti hyvin vahva feminismin, globalismin ja punaviheraatteen kannattaja sekä isänmaallisuuden vastustaja. Lehti on niin ikään loputtomassa sodassa kaikkea sellaista vastaan, jossa kyseenalaistetaan ylikansalliset vallanpitäjät – samoin kuin sellaista toimintaa vastaan, jossa lehti on näkevinään äärioikeistolaista ajattelua.
Näistä lähtökohdista ei ole kummallista, että elokuva muuttuu automaattisesti huonoksi, ellei siinä erityisesti korosteta naisasiaa ja vähätellä miesnäkökulmaa. Lehden, joka näyttää kaikkina vuoden päivinä takapuoltaan kansallismieliselle eetokselle, ei yksinkertaisesti ole mahdollista kirjoittaa positiivista arvostelua elokuvasta, jossa kumarretaan syvään rintamalla olleiden suurille uhrauksille.
Se on surullista.
Yhtä surullista on päätoimittaja Kaius Niemen puolustautuminen niitä reaktioita vastaan, jota lyttäysarvostelu on tänään perjantaina herättänyt. ”Moniäänisyys on osa Hesaria. Meillä ei ole suunniteltu ”kulttuurikiistaa” etukäteen pedaten vaan julkaistu kriitikon arvio”, Niemi kommentoi twitterissä.
Moniäänisyys? Sen kun näkisi. HS:n sisältö on kauttaaltaan ideologian läpitunkemaa.
Lehdelle, joka jyrää feminismillä, naiskiintiöillä, ja sukupuoleen tai etnisyyteen perustuvilla etuoikeuksilla tasavertaisuuden ihanteisiin sitoutuneen kansanvallan keskeiset periaatteet, ei valitettavasti ole enää kyvykkyyttä tuottaa edes tasapainoista elokuva-arvostelua.
Suomen uusi vientituote? Feministinen kiroiluiltama järjestettiin menestyksekkäästi ensi kertaa ulkomailla
VastaaPoistaSuomalaisfeministien kehittämä kiroiluiltama järjestettiin eilen Brysselissä. Tapahtuma oli menestys.
Ruotsalaisilla on kansainvälisesti suositut ketjuliikkeensä ja jääkiekossakin ne penteleet pärjäävät, mutta Suomi mainittu -otsikoita saisi näkyä enemmänkin. Okei, on meillä Lappi, mutta siitä ei ole varsinaiseksi vientituotteeksi, vaan ihan joutuu tulemaan paikan päälle katsomaan.
Feministiset kiroiluiltamat sen sijaan ovat helposti vietävissä ihan mihin maailmankolkkaan tahansa. Suomalaisen ajatushautomo Hatun ja sen perustajien Saara Särmän, Rosa Meriläisen ja Johanna Vehkoon kehittämä feministinen tapahtuma nähtiin eilen torstaina ensimmäisen kerran ulkomailla – ja se oli menestys.
Kiroiluiltaman ideana on, että lavalla pääsee purkamaan ”sukupuolittuneita paineita”. Katso esimerkki yhdestä Suomessa järjestetyn kiroiluiltaman puheenvuorosta ajatushautomo Hatun Youtube-kanavalta.
Suomen Benelux-instituutti järjesti feministisen kiroiluiltaman Brysselissä osana Beursschouwburg-taidekeskuksen The Future is Feminist -tapahtumasarjaa.
– Vastaanotto oli aivan mahtava, vaikka etukäteen oli vaikea arvioida, miten tapahtuma tulee menemään, koska emme olleet järjestäneet mitään vastaavaa aikaisemmin. Emme osanneet kuvitella, että se otetaan näin hyvin vastaan, instituutin ohjelmakoordinaattori Emma Mether kertoo.
Facebookissa tapahtumasta kiinnostuneita oli 2 500, ja tapahtumapaikka tuli lopulta aivan täyteen. Emman mukaan myös tunnelma oli hieno. Moni seisoi tai istui lattialla lähes kolme tuntia, koska halusi kuunnella kaikki puheenvuorot. Tapahtumassa esiintyi myös transsukupuolinen stand up -koomikko Jamie MacDonald.
Idea feministisen kiroiluiltaman järjestämisestä Brysselissä syntyi, kun Emma tapasi europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajan, toimittaja Maria Petterssonin. Maria ehdotti yhteistyötä, ja koska kiroiluiltamat oli otettu Suomessa hyvin vastaan, sellainen päätettiin järjestää myös Belgiassa. Ajatushautomon perustajat näyttivät idealle vihreää valoa.
Maria Pettersson juonsi Brysselissä järjestetyn kiroiluiltaman ja toimi yhtenä esikiroilijoista.
– Esikiroilijoiden jälkeen lava oli vapaa. Kahdeksan ihmistä nousi ja piti aivan mahtavat puheenvuorot. Yksi niistä oli stand up -tyylinen, jotkut halusivat jakaa kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä ja lavalla puhuttiin laajasti eri näkökulmista, esimerkiksi EU:n tasa-arvo-ongelmista, Emma Mether kertoo.
– Jälkeenpäin kymmenet ihmiset tulivat pyytämään lisää tällaista ja kysymään, koska tulee seuraava.
Työoikeuden professori: Seksuaalinen häirintä työpaikoilla on yllättävän yleistä – huorittelua, tuijottelua ja jopa raiskaus
VastaaPoistaNuoria miehiä ja naisia häiritään ja ahdistellaan työpaikoilla entistä useammin, kertoo työoikeuden professori Seppo Koskinen. Some on tuonut mukanaan uusia piirteitä jopa potkut tuovaan häirintään.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen on iloinen ns. #metoo-kampanjasta. Kun yhä useampi kertoo avoimesti seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta, raadolliseen ilmiöön päästään paremmin käsiksi. Päivänvaloon on noussut seksuaalisen häirinnän yleisyys.
– Seksuaalinen häirintä on vakava asia työpaikoilla. Joillakin miehillä on ollut taipumusta naureskella: "Kohtaisipa se minuakin". Tällainen asenne ei käy. Tyyli antaa mallia ja rohkaisee epäasialliseen käyttäytymiseen. Tuollaiset puheet on lopetettava!
Työelämän asiantuntija Seppo Koskinen sanoo myös jo odottaneensa, että ahdistelukeskustelu alkaa koskea yhä enemmän työelämää.
– Ihmiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan työelämässä.
Työelämän seksuaalinen häirintä on vanha ilmiö. Vaan muodot ovat uudet.
– On paikallaan käynnistää #metoo-hanke myös työpaikoilla, sanoo Koskinen.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen on iloinen ns. #metoo-kampanjasta. Kun yhä useampi kertoo avoimesti seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta, raadolliseen ilmiöön päästään paremmin käsiksi. Päivänvaloon on noussut seksuaalisen häirinnän yleisyys.
– Seksuaalinen häirintä on vakava asia työpaikoilla. Joillakin miehillä on ollut taipumusta naureskella: "Kohtaisipa se minuakin". Tällainen asenne ei käy. Tyyli antaa mallia ja rohkaisee epäasialliseen käyttäytymiseen. Tuollaiset puheet on lopetettava!
Työelämän asiantuntija Seppo Koskinen sanoo myös jo odottaneensa, että ahdistelukeskustelu alkaa koskea yhä enemmän työelämää.
– Ihmiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan työelämässä.
Työelämän seksuaalinen häirintä on vanha ilmiö. Vaan muodot ovat uudet.
– On paikallaan käynnistää #metoo-hanke myös työpaikoilla, sanoo Koskinen.
Kari Aihisen mukaan äitiys jarruttaa etenemistä huippukokiksi ja siitäkös soppa syntyi – pyytää nyt anteeksi sanomisiaan
VastaaPoistaHuippukokki Kari Aihisen haastattelu Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa nostatti somekohun, kun Aihinen arvioi, että äitiys voi olla esteenä naisten etenemiselle rankalla ravintola-alalla. Aihinen vastaa nyt kohuun Facebookissa.
Ylen Puoli Seitsemän -ohjelmassa vierailleen Kari Aihisen mukaan naisen rooli äitinä on yksi merkittävä syy siihen, miksi huippukokkien joukossa on niin vähän naisia.
– Mimmit synnyttävät ja ovat sitten kotona yhden tai kaksi vuotta, miten sitten ovatkin äitiydet, raskaudet ja imetykset. Kyllä se vaikuttaa, koska tämä on niin raju ala, Aihinen sanoi ohjelmassa.
Hän antoi myös ymmärtää, että raaka-aineet ja välineet kehittyvät muutamassa vuodessa niin paljon, että uuden omaksuminen vaatii valtavasti työtä.
Aihisen lausunnoista nousi kohu, ja huippukokin sanomisia on puitu niin Twitterissä kuin Facebookissakin.
Nyt keittiömestari kommentoi kohua Facebookissa ja pyytää anteeksi.
– Olen erittäin pahoillani, jos kommenttini YLEn Puoli seitsemässä loukkasi jotakuta. Se ei ollut missään nimessä tarkoitukseni. Halusin vain korostaa alan raadollisuutta ja nopeaa tempoa. Äitiys tai isyys ei saisi olla este alalla etenemiselle, Aihinen kirjoittaa.
Aihisen kirjoitus on saanut taakseen useita kannustavia kommentteja. Myös huippukokki Tomi Björck tsemppaa Aihista ”someraivon” keskellä.
– Someraivo... Kape Aihinen se oli sun vuoro vaan, muut oli jo lahdattu. Olet loistava ukko, ja sun kunnioitus ja arvostus ihmisiä sekä työntekijöitä kohtaan on aina ollut huikea, Björck kirjoittaa.
Maskuliininen hegemonia takaa meille miehille mukavat oltavat
VastaaPoistaHiljaisuus viestii siitä, ettei suurimmalla osalla miehistä ole kunnollista intressiä haastaa järjestelmää.
METOO-KAMPANJA täytti Facebookin naisten ja tyttöjen seksuaalisesta häirinnästä kertovista päivityksistä. Metoo-päivityksillä ja niihin liittyvillä henkilökohtaisilla tarinoilla naiset ovat halunneet tehdä näkyväksi seksuaalisen häirinnän laajuutta ja sukupuolittuneisuutta. Lukuisten naistuttavieni päivitykset ovat viestittäneet karulla tavalla siitä, miten normalisoitua miesten naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on.
Kannatan kampanjaa mutta näen siinä myös ongelman. Se, että naisten seksuaalisesta häirinnästä pitävät meteliä lähinnä vain naiset, luo virheellistä vaikutelmaa siitä, että ongelma on yksin naisten. Naisten siis täytyisi ratkaista tämäkin sukupuolten tasa-arvoon liittyvä ongelma itse, samalla kun miehet voivat olla asiasta julkisesti vaiti. Ajatuskulku on tuttu: vain silloin kun miehet ja pojat ovat enemmistönä uhrin tai häviäjän roolissa, asian ajatellaan olevan miehiä koskettava tasa-arvo-ongelma. Tällainen käsitys sukupuolten tasa-arvosta on rajoittunut: siinä ei nähdä, miten sukupuoli rakenteena järjestää miesten ja naisten elämää.
Miesten naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän syiden analysoinnissa miehet ja pojat on nähtävä osana ongelmaa ja sen ratkaisua. Ongelma kytkeytyy sukupuolijärjestelmän logiikkaan ja mieheyden kulttuurisiin käsityksiin, joiden mukaan seksistis-sovinistinen toiminta nähdään normaalina ja luonnollisena osana oikeanlaista maskuliinisuutta.
Se, että feministit, naiset ja alistetut miesryhmät ovat muistuttaneet asiasta, ei vielä riitä masinoimaan muutosta. Mukaan on saatava myös valtaapitävä luokka eli kategorisesti kaikki miehet. Hiljaisuus viestii siitä, ettei suurimmalla osalla miehistä ole kunnollista intressiä haastaa järjestelmää, jonka säilyminen takaa itselle mukavat oltavat. Vaitiolo ei ole kuitenkaan neutraaliutta vaan patriarkaattisia sukupuolisuhteita ylläpitävän hegemonian hiljaista hyväksymistä.
Meidän miesten on tultava esiin vastustamaan maskuliinista hegemoniaa, joka sortaa naisia ja tyttöjä mutta myös normatiivisesta maskuliinisuudesta poikkeavia miehiä ja poikia.
Timo Aho
Helsinki
Kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtajatar osti vaatteita, asusteita, kosmetiikkaa ja sisustustavaraa yhdistyksen luottokortilla yli sadantuhannen euron edestä – selitti hankkineensa alusvaatteita ”toimiston somistamiseksi” - Talous - Helsingin Sanomat
VastaaPoistaALUSVAATTEITA Funky Ladysta, vaatteita Laura Ashleylta, kengät Pura Lopezilta ja House of Elliotin koruja toimistokäyttöön ja edunvalvontaan?
https://twitter.com/tujufi/status/924161458291773440
VastaaPoista”Edistäisi palkkatasa-arvoa ja naisten urakehitystä” – keskusjärjestö painottaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä
VastaaPoistaToimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista (76 %) on sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisen kannalla. Kyselyn perusteella vain 16 prosenttia oli eri mieltä ja kahdeksan prosenttia ei ilmoittanut kantaansa.
STTK:n yhtenä keskeisenä tavoitteena on palkkatasa-arvon edistäminen työelämässä.
Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin mukaan naisten keskiansiot ovat tänä vuonna keskimäärin 83,4 prosenttia miesten keskiansioista. Ero on sama kuin viime vuonna. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut hyvin hitaasti viime vuosina Suomessa.
– Tarvitsemme useita samanaikaisesti vaikuttavia keinoja, joilla palkkatasa-arvoa voidaan edistää. Palkkaeroja ei voi hyväksyä, sillä niillä on vaikutus naisten heikomman ansiokehityksen ohella myöhemmin esimerkiksi heikompaan eläkekertymään, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.
STTK pitää palkkojen nykyistä laajempaa avoimuutta tärkeänä keinona palkkatasa-arvon edistämisessä.
– STTK on jo aiemmin esittänyt palkkojen laajempaa avoimuutta siten, että työpaikkatasolla henkilöstön edustaja saisi edustamiensa työntekijöiden palkat eri osineen tietoonsa, jos työntekijä tämän hyväksyy. Tämä edistäisi paikallista sopimista ja palkkakartoituksen laatimista. Avoimempi tieto palkoista mahdollistaisi perusteettomien palkkaerojen korjaamisen työpaikkatasolla, Murto toteaa.
Lisäksi STTK painottaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä mahdollisuutena parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja urakehitystä sekä sen myötä palkka- ja muun työelämän tasa-arvon edistämistä.
– Pidämme kokonaisvaltaista perhevapaauudistusta erittäin tärkeänä ja merkittävänä mahdollisuutena parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja urakehitystä.
STTK toivookin, että perhevapaauudistus valmistellaan huolella, eikä tyydytä vain kosmeettisiin muutoksiin. STTK:n pitkään kannattama 6+6+6 malli olisi keskusjärjestön mielestä hyvä lähtökohta uudistukselle.
– Tavoitteina tulee olla työn ja perheen parempi yhteensovittaminen, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä joustavia vaihtoehtoja tarjoava järjestelmä, Murto sanoo.
STTK toivoo, että kolmikantainen samapalkkaohjelma saa jatkoa myös seuraavalla hallituskaudella. Sen valmistelu tulisikin aloittaa pikaisesti.
STTK aloitti Naisten palkkapäivän vieton vuonna 2011 tavoitteenaan havainnollistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Naisten palkkapäivää on vietetty siitä asti vuosittain.
Näkökulma: Sukupuolittuneisuushysteria valtaa Suomea – Katso esimerkit
VastaaPoistaFeministiajattelija, joka ennusti #metoon tarpeen jo aikoja sitten: ”Kun naiset puhuvat seksuaalisesta väkivallasta, miehet haluavat keskittyä itseensä”
VastaaPoistaTiistai 31.10.2017 klo 16.14
Rebecca Solnit on kirjailija, jonka teokset ovat muun muassa johtaneet ”mansplaining”-termin keksimiseen.
Yhdysvaltalaiselle Rebecca Solnitille New York Timesin artikkelista alkanut kohu Harvey Weinsteinin ahdistelusyytöksistä ja sitä seuranneet tapahtumat eivät ole tulleet yllätyksenä.
Kirjailija ja yksi tämän hetken tunnetuimmista feministiajattelijoista kuitenkin päivittelee yhtä tiettyä kohun piirrettä:
- Siitä ei seurannut hiljaisuutta, vaikka sellainen on tällaisten asioiden ytimessä. Seksuaalinen väkivalta ja nöyryytys ovat tapoja ilmaista uhrille, että tämän äänellä ei ole merkitystä: sinulta kiistetään mahdollisuus suostua tai kieltäytyä, minkä lisäksi kukaan ei usko sinua, jos haluaisit kertoa asiasta, hän pohtii The Telegraphin haastattelussa.
Hän kuitenkin jatkaa, että julkisuuden henkilöitä käsittelevällä uutisoinnilla on usein suurempia vaikutuksia kuin muilla yhtä traagisilla, mutta median vähemmän käsittelemillä tapauksilla.
- Ne herättävät keskustelua ja mahdollistavat sen, että muut voivat kertoa oman tarinansa ja tuoda julki muita ahdisteluun syyllistyneitä, Solnit kirjoittaa tuoreimmassa The Mother of All Questions -kirjassaan.
Hän onnistuu myös ennustamaan #metoo-kampanjan nousun:
- Viime aikoina tämä keskustelu on jalostunut prosessiksi, jossa sosiaalista mediaa hyödynnetään yhteisöllisenä tuomioistuimena, todistajanlausuntojen alustana ja jaetun tuen lähteenä.
Uutuuskirja tarjoaa muitakin osuvia ajatuksia seksuaaliseen väkivaltaan ja häirintään liittyen. Me Ilonassa poimimme niistä muutamia.
"Kun naiset vuonna 2014 halusivat puhua seksuaalisesta väkivallasta, he kohtasivat vastustusta miehiltä, jotka halusivat keskittyä siihen, kuinka kaikki miehet eivät todellakaan ole raiskaajia. Nämä jopa aloittivat #notallmen-kampanjan, ikään kuin asian fokus pitäisi olla heissä sekä heidän tunteissaan ja maineessaan."
"Kun nainen kertoo häneen kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestä, hänet leimataan harhaiseksi, pahansuovaksi juonittelijaksi, patologiseksi valehtelijaksi, hauskanpitoa ymmärtämättömäksi valittajaksi tai kaikiksi näistä. Tällaisten reaktioiden paljous muistuttaa vitsiä rikkinäisestä teepannusta. Naapuri syyttää miestä lainaamansa teepannun palauttamisesta rikkoontuneena. Mies puolustaa itseään sanomalla, että teepannu oli rikki jo silloin, kun hän lainasi sen, eikä hän sitä paitsi ole ikinä edes lainannut sitä. Tosielämässä naisesta tulee tämä rikkinäinen teepannu, kun hän syyttää miestä."
"Eräs sarjakuvapiirtäjä väitti, että elämme naisvallassa, koska 'naiset kontrolloivat seksin saamista'. Tämähän tarkoittaa sitä, että et voi harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole kiinnostunut siitä, mikä kuulostaa sangen kohtuulliselta. Et voi jakaa jonkun voileipääkään, ellei sen omistaja anna siihen lupaa. Tämähän opittiin jo lastentarhassa."
Lähteet: The Telegraph, Rebecca Solnit: The Mother of All Questions
Miksi uudessa Tuntemattomassa sotilaassa ei ollut naisia rintamalla, kysyi ”tyhmä toimittaja” – Paitsi ettei kysynyt, näin helposti someraivo lähtee väärille urille
VastaaPoistaYlen Tähtihetki-ohjelman juontaja Jenni-Maarit Koponen haastatteli viime perjantaina Aku Louhimiestä ja Eero Ahoa uudesta Tuntemattomasta sotilaasta. Yksi haastattelun kohta kiinnitti Twitterissä ihmisten huomion.
Miksi Aku Louhimiehen ohjaamassa Tuntemattomassa sotilaassa ei ollut naisia rintamalla?
Tätä kysymystä hämmästeltiin ja naureskeltiin Twitterissä viime viikonlopun ajan ja vielä tämän viikon alussakin.
Kysymys oli peräisin Ylen Aamu-tv:ssä nähdystä Tähtihetki-nimisestä elokuvia käsittelevästä ohjelmasta, ja kysymyksen esitti ohjelman toimittaja Jenni-Maarit Koponen.
Ensimmäisen kerran Koposen tekemään haastatteluun linkitti Twitterissä Puoli Nelson -nimimerkkiä käyttävä aktiivinen Twitter-käyttäjä.
”Ylen juontaja kysyy Louhimieheltä kohdassa 9:20 miksi ei uudessa tuntemattomassa ollut naisia rintamalla”, twiitissä lukee saatteena. Siitä on tykätty yli 200 kertaa, uudelleentwiittauksia on 50.
Sen jälkeen keskustelu jatkui muun muassa Twitterissä, Facebookissa, Redditissä ja Vauva.fi-foorumilla. Yleinen näkemys oli selvä:
”Käsittämätön rimanalitus jälleen kerran tältä ’toimittajalta’”
”…lehdistö- ja tiedotusopin professori pyörii kyllä haudassaan nykytoimittaja-feministin tyhmyyden takia”
”…kuka vassariTÄHTI omissa tasa-arvon feminismin sukupuolineutraalin satenkaarilippuineen tähtipölyilluusiossa ELÄÄ?”
Ja tietysti:
Nopeasti sosiaalinen media kiehui. Syitä toimittajan typeryyteen haettiin milloin Ylen rappiotilasta, milloin siitä että toimittaja itse oli nimenomaan nainen, milloin halusta kirjoittaa historia feministisestä vinkkelistä uusiksi.
Oli kuitenkin yksi ongelma.
Toimittaja ei ollut kysynyt Aku Louhimieheltä ja Eero Aholta, ”miksi uudessa Tuntemattomassa sotilaassa ei ollut naisia rintamalla”. Kokonaisuudessaan paljon käsitelty haastattelukohta menee seuraavasti:
Koponen: ”Olisi varmasti voinut tehdä myös sellaisen version, jossa lähtee myös sille tielle, että muitakin löytyy kuin miehiä rintamalla.”
Aho: ”Siellähän löytyy. Lottahan löytyy sieltä. Ei siellä rintamalla paljon noita muita naisia ollut. Ei niitä Suomen puolustusvoimissa taistellut silloin.”
Louhimies: ”Tavallaan me ollaan haluttu olla sillein historiallisesti myös tosia.”
Aho: ”Naiset jotka näyttäytyy, antaa kuitenkin mun mielestä noille ihmisille, noille miehille aika ison perustan olla tuolla. Heidän tunteensa tulee perheidensä ja kotien kautta.”
Louhimies: ”Kun kirja on kirjoitettu noin kymmenen vuotta sodan jälkeen, kaikille on ollut selvää, että sota on koskettanut kaikkia. Koteja on jäänyt rajan taakse. Kaikki on tienneet, että ei ole vain miehet rintamalla. On ollut kadonneita isiä ja Ruotsiin lähetettyjä lapsia. Se on ollut kaikilla itsestäänselvää. Kukaan ei ole edes kyseenalaistanut sitä, että sota on koskettanut jokaista: naista, miestä, kaikkia.”
Aho: ”Varmaan nykypäivän katsojalle se tulee musta tuossa hienosti ulos. Sitä ei ole mun mielestä aikaisemmissa versioissa ollut.”
Ruotsalaisten ja ulkomailla syntyneiden miesten seksuaalirikollisuus – tilastotietoa
VastaaPoistaUseimmat yksittäiset raiskaukset ovat somalialaisten, eritrealaisten, algerialaisten, irakilaisten ja gambialaisten tekemiä.
Tutkimus lähes kaikista seksuaalirikoksista langetetuista tuomioista vuosilta 2012-2017 osoittaa, että:
Tuomittujen ruotsalaisten osuus suhteessa muihin ryhmiin on vähentynyt vuodesta 2013 ja on laskenut jyrkästi kahden viime vuoden aikana.
Euroopan ulkopuolelta tulleet miehet tekevät 84 % törkeistä raiskauksista. Ruotsalaiset tulevat vasta neljänneksi afganistanilaisten, irakilaisten ja somalialaisten jälkeen.
Kaksi kolmesta törkeästä raiskauksesta on turvapaikanhakijoiden tai niiden miesten tekemiä, joille on myönnetty oleskelulupa.
Kansalliset ryhmät, joilla on korkein todennäköisyys tehdä törkeitä raiskauksia, ovat suuruusjärjestyksessä algerialaiset, afganistanilaiset, tunisialaiset, marokkolaiset ja palestiinalaiset.
95,6 % yksittäisten raiskausten tekijöistä on ulkomaalaisia miehiä.
Useimmat yksittäiset raiskaukset ovat somalialaisten, eritrealaisten, algerialaisten, irakilaisten ja gambialaisten tekemiä.
Eniten yksittäisiä raiskauksia tehdään Tukholmassa, Hudiksvallissa ja Eskilstunassa.
90 % joukkoraiskauksista tekevät Euroopan ulkopuolelta tulleet miehet. Joka neljäs joukkoraiskaaja on afgaani.
Eniten joukkoraiskauksista saatuja tuomioita on langetettu Ystadissa, Eksjössä ja Uppsalassa. Göteborg on sijalla 11, Tukholma 16. ja Malmö sijalla 21.
Euroopan ulkopuolelta tulleet syyllistyvät seksuaaliseen häirintään paljon useammin kuin muut ulkomaalaiset.
Syntyperäiset eurooppalaiset miehet syyllistyvät tavallisesti muunlaiseen seksuaaliseen häirintään kuin kopelointiin. Kolme neljäsosaa tuomituista afrikkalaisista ovat kopeloineet uhrejaan.
Enemmistö parituksesta tuomituista on romanialaisia.
Homoraiskausten osuus raiskauksien kokonaismäärästä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, samalla kun miesten joukkoraiskaukset ovat nykyään tavallisia.
85 % prosenttia miehille tehdyistä joukkoraiskauksista tuomituista on afgaaneja.
Adoptoidut miehet, riippumatta maasta, tekevät enemmän seksuaalirikoksia kuin ei pelkästään ruotsalaiset, vaan jopa ei adoptoidut samanmaalaiset.
Ruotsalaiset miehet ovat yliedustettuina vain kolmessa osassa: lapsilta ostetut seksuaaliset teot, lapsipornografiarikokset ja lasten hyväksikäyttö seksuaalisissa kuvauksissa.
Esalainen
VastaaPoistaSukupuolen piilottaminen tekee elämästä ahtaampaa – seuraava suuttuja lienee jo jonossa
Antaako vähemmistöön kuuluminen oikeuden olla suvaitsematta enemmistöä?
Kirjoitin maaliskuussa kolumnin otsikolla Hankkikaa oikeita ongelmia tai olkaa hiljaa. Otin tekstissäni esiin sen, että mielestäni kaikkia maailman vessankylttejä ei tarvitse trans- ja muunsukupuolisten takia muuttaa (sellaistakin on vaadittu). Tekstini pointti oli se, että sukupuolineutraaliuteen pyrkiminen aina ja kaikkialla on mielestäni mennyt liian pitkälle.
Sähköpostini täyttyi viesteistä, joiden kirjoittajat olivat kanssani samaa mieltä. Twitter-tilinikin täyttyi pian kommenteista. Jostain syystä nimenomaan sosiaalisessa mediassa monet viesteistä menivät henkilökohtaisuuksiin. Yksi ilkeimmistä kommenteista twiitattiin uudelleen vain jokin aika sitten. Sukupuoli ei siis todellakaan ole neutraali asia, vaikka siitä sellaista nykyään kovasti yritetään tehdä.
Sitten maaliskuisen kirjoitukseni erilaisia avauksia sukupuolen piilottamiseksi on tullut aina vain lisää. Tuoreimpia esimerkkejä on keskustelu uusista liikennemerkeistä. Uudistuksella haetaan kuulemma selkeyttä, mutta fakta on, että uudet merkit piilottavat sukupuolen. Eikös se ole ollut mitä parhainta tyttöenergiaa, että tässä maskuliinisessa maailmassa näkyy edes liikennemerkissä tyttö? Ai niin, mutta kun enää ei saisi sanoa tyttö ja poika, vaan lapsi. Toisten mielestä ei pidä sanoa myöskään luottamusmies, vaan luottamushenkilö.
Henkilötunnukset halutaan uudistaa sukupuolettomiksi. Ymmärrän tunnusten uudistamistarpeen, jos tunnukset oikeasti ovat loppumassa. Ja sen, että tunnukset uusitaan – toivottavasti – vain tulevilta kansalaisilta. Mutta jos meillä on Suomessa 400–500 transihmistä – luku perustuu Trasek ry:n kertomiin lukuihin – on järjenvastaista, että julkisuudessa perustellaan isoa muutosta näin pieneen vähemmistöön vedoten.
Lokakuussa sukupuolivähemmistöjen järjestöt julkaisivat tiedotteen, jossa he moittivat uutta nimilakiesitystä etunimen tiukasta sukupuolittamisesta. Että miksi Samin pitää tarkoittaa vain poikaa. No, esimerkiksi siksi, että joku saattaa olla pojan ylpeä äiti tai isä, ja haluaa antaa lapselleen nimenomaan miehisen nimen.
Te kaikkea sukupuolisuutta (meniköhän termi nyt oikein) vastustavat, voisitteko mitenkään hyväksyä meidät, jotka edelleen haluamme olla naisia ja miehiä? Onko ihan mahdotonta elää täällä siten, että kukin saisi ajatella miten haluaa ilman lakien jatkuvaa uudelleenrustaamista? Väitän, että suurimmalle osalle suomalaisista sukupuoli ei ole ongelma näissä edellä mainitsemissani yhteyksissä.
Sukupuolivähemmistöjen edustajat toteavat itsekin samaisessa tiedotteessa, että ”sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu on huomioitu lainsäädäntövalmistelussa ja viranomaistyössä pääsääntöisesti koko ajan entistä paremmin.” Se on hyvä se.
Jotenkin vain tuntuu, että ylenpalttinen neutraalisuuteen pyrkiminen tekee elämisestä ahtaampaa eikä avarakatseisempaa.
Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari: Maamiinat takaisin turvaamaan rajojamme
VastaaPoistaMiina on ison ja harvaanasutun maan kustannustehokas puolustusväline. Miinoilla oli jatkosodan torjuntavoitossa keskeinen merkitys. Ottawan sopimukseen liittymisestä vastuussa olevat poliitikot tietoisesti heikensivät maamme puolustusta, sanoo perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
– Presidenttikisassa mukana olevista Matti Vanhanen, Tuula Haatainen, Pekka Haavisto ja Merja Kyllönen ovat olleet ministereinä tekemässä tätä maanpuolustuksemme kannalta surkeaa päätöstä.
– Suomalainen jalkaväkimiina on tarkoitettu ainoastaan tänne väkivalloin tunkeutuvaa vihollista vastaan. Jalkaväkimiinoilla on myös suojattu panssarimiinoja, ettei niitä voisi raivata liian helposti pois, Huhtasaari huomauttaa.
Keskustelussa puurot ja vellit sekaisin
Huhtasaari painottaa, ettei yhtäkään miinaa kriisin uhatessakaan ”kylvettäisi” maahan, vaan ne sijoitettaisiin tarkasti valittuihin maastokohtiin. Miinoitteista tehtäisiin myös tarkat kartat, jotta ne voidaan raivata pois.
– Miinakeskustelussa puurot ja vellit ovat menneet liian usein sekaisin. Suomi ei käytä sirotemiinoja tai rypäleammuksia, joita erilaisissa kehitysmaasodissa on kylvetty vastuuttomasti sinne tänne siviilien piinaksi.
– Sotilaallisia ratkaisujamme ei saa sanella halu näyttää hyvältä ulkopuolisten silmissä tai pelkkä väärinkäsitys siitä, miten suomalainen armeija toimii, Huhtasaari toteaa.
Miinat tärkeä osa puolustusta
Huhtasaaren mielestä muuttunut geopoliittinen tilanne edellyttää Ottawan jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen ottamista uudelleen harkittavaksi.
– Ottawan sopimuksesta on helppo irrottautua. Se tapahtuu yksipuolisella ilmoituksella, ja kuuden kuukauden kuluttua olisivat maamiinat jälleen käytössämme.
– Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, jolle jalkaväkimiinat ovat pieni mutta tärkeä osa uskottavaa ja kustannustehokasta koko laajan maan puolustusta. Presidenttinä ja puolustusvoimien ylipäällikkönä esittäisin Ottavan sopimuksen irtisanomista, Huhtasaari ilmoittaa.
Laura Honkasalon kolumni: Mikä sukupuoleen vaikuttaa eniten: kulttuuri, kasvatus, aivot vai hormonit?
VastaaPoistaKuvaton mies otti yhteyttä deittipalstalla. ”Haluaisin tehdä kanssasi tyttöjen juttuja. Opettaisit minut meikkaamaan ja veisit shoppailemaan ihania vaatteita.”
Olin tyrmistynyt. En siksi, että mies haluaa meikata ja pukeutua mekkoon, vaan ”tyttöjen juttujen” määrittelystä. Samalla ahdistuin. Jos minä opettaisin meikkaamista kenelle tahansa, heiltä pääsisi varmasti itku.
Olenko edes oikea nainen, kun kosmetiikka ei kiinnosta ja inhoan shoppailua? Sitä paitsi hämähäkit ovat minusta suloisia, hienoja olentoja enkä pidä siideristä!
Onneksi sain kasvaa 1970-luvulla. Silloin lasten sukupuoliroolit eivät olleet niin kaavamaisia kuin nykyään. Legoissakaan ei ollut erikseen ”tyttöjen värejä”.
Vaatteet olivat enimmäkseen unisex-tyyliä: ruskeaa vakosamettia ja vihreää plyysiä. Sekä tytöillä että pojilla oli Marimekon pallopaidat, eikä tytöille ollut vaaleanpunaisia hilelenkkareita. Ruskeilla kävelykengillä painettiin. Sain rauhassa kiipeillä puissa ja rakentaa majaa.
Vastikään katsoin dokumentin, joka kertoi DDR:n reippaasta doping-kulttuurista. Valmentajat tunkivat rahanhimossaan lapset ja nuoret täyteen hormoneja. Urheilijalupauksille kerrottiin, että he söivät vitamiineja.
Tunnetuin tapaus on varmaankin Andreas Krieger, joka oli alunperin voitokas kuulantyöntäjäneitonen nimeltä Heidi. Heidille syötettiin niin paljon hormoneja, että hän alkoi muuttua mieheksi ja kävi lopulta läpi sukupuolenkorjausleikkauksen.
Kilpalentopalloilija Katharina Bullin kertoi dokumentissa, ettei itse edes huomannut miehistymistään. Kun hän pukeutui mekkoon ja käytti meikkiä, kadulla haukuttiin transvestiitiksi ja homoksi. Katharinan oli pakko alkaa käyttää miesten vaatteita.
Ilona Slupianek, toinen ronski kuulatyttö, kärähti dopingista Euroopan cupissa Helsingissä 1977. Nykyään tiedetään, että DDR:n urheilijoille jäi dopingista ja liian rankasta treenaamisesta terveysvaivoja loppuelämäksi. Krieger joutuu syömään steroideja hautaan asti.
Maskuliinisesta naisesta saatettiin lapsuudessani sanoa, että ”se on ihan kuin itäsaksalainen kuulantyöntäjä”. Nyt vitsailu inhottaa.
Doping-dokumenttia katsoessa minusta alkoi tuntua, etten oikeastaan tiedä, mitä sukupuoli on. 1990-luvulla feministit olivat voimakkaasti sitä mieltä, että sukupuoli on vain kulttuurin ja kasvatuksen tuotos.
Teoria on niin syvällä, että minun on vaikea todella käsittää, miksi joku haluaa korjata sukupuolensa. (En silti tietenkään vastusta sitä.)
Välillä minua hämmentää, että kansainväliset transsukupuoliset starat haluavat olla niin stereotyyppisen ”naisellisia” tekoripsineen ja korkokenkineen. Poikatyttötyyliset transsukupuoliset naiset eivät luultavasti kuitenkaan kiinnosta mediaa siinä määrin kuin vaikkapa entinen huippu-urheilija, televisiotähti Caitlyn Jenner.
Kuulemma ”poikamaisilta” transsukupuolisilta naisilta jopa tivataan, miksi he eivät haluakaan ”mennä loppuun asti”. Sukupuolenkorjausleikkaus ei riitä, pitäisi olla pitkä tukka ja mekko, varmaan mieluiten vaaleanpunainen.
Mitä sukupuolen määrittelyyn tulee, olen vähän vajaa viisikymppisenä ehtinyt elää läpi lukuisia erilaisia asenneilmastoja. Jokainen vuosikymmen näyttää määrittelevän uusiksi, millaisia naisten ja miesten pitäisi olla.
Jokainen aika tuntuu olevan eri mieltä siitä, mikä sukupuoleen vaikuttaa eniten: kulttuuri, kasvatus, aivot vai hormonit. Olisi siis korkea aika tarkistaa omat käsitykset ja miettiä, onko niissä järkeä.
Deittimiehen yhteydenotosta minulle tuli omituinen olo. Aivan kuin hän olisi tiennyt minua paremmin, millainen nainen on.
Unisexvessa
VastaaPoistaSukupuolineutraalia ajattelua tukevat päiväkodin johtajat tahtoivat luopua isäinpäivästä
VastaaPoistaYliskylän ja Kulosaaren päiväkodeissa päätettiin korvata perinteikäs isänpäivä läheisenpäivällä. Isänpäivän syrjäyttäminen olisi ”lasten edun mukaista”. Muutoshalu sai innoituksensa sukupuolineutraalista ajattelusta.
Kulosaaren päiväkodin johtaja Ria Sotka on perustellut muutosta sillä, että Helsingissä on paljon erilaisia perheitä. Kaikkia perheitä on kohdeltava tasapuolisesti.
Yliskylän päiväkodin johtaja Mervi Eskelinen kertoo Uusi Suomi -verkkosivuston haastattelussa, että he vain siirtävät fokuksen läheisenpäiväajatteluun, mutta isänpäivästä ja äitienpäivästä saa toki edelleen puhua.
”Kuka tietää, vaikka ensi vuonna oltaisiin jo vähemmän pidemmällä, että puhutaan pelkästään läheisenpäivästä”.
Eskelinen perustelee päätöstä uudelle opetussuunnitelmalla, joka korostaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Mervi Eskelinen on ns. tasa-arvoisen avioliiton aktivisti, joka Facebook-sivullaan suositteli allekirjoittaa äitienpäivän kunniaksi tasa-arvoista avioliittoa tukevan äitiyslaki-vaatimuksen. Facebookissa päiväkodin johtaja antaa näkyä tukensa pride-ihanteille avoimesti ja toistuvasti.
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa Mervi Eskelinen oli vihreiden listalla.
Helsingin apulaispormestari, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtaja Pia Pakarinen (kok) myönsi Iltalehden haastattelussa, että perinteistä luopuminen voi liittyä sukupuolineutraaliin ajatteluun tai uusiin perhemuotoihin.
Myöhemmin kohun pahetessa kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ryhdistäytyi ja palautti kapinalliset päiväkodit ruotuun ilmoittaen, että isänpäivä pysyy yhä isänpäivänä Helsingin kaupungin päiväkodeissa.
Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen liputuspäivä isänpäivästä tuli vuonna 1987.
Suomi24 -sivulla keskustelijat tuomitsevat muutoksen ”sukupuolineutraalin hulluuden pahentumiseksi yhteiskunnassamme”.
Toisaalta Suomi24 -sivulla kipakasti on muistettu myös erolasten kiusallista tilannetta eikä pidetä itse asiaa vain ns. sateenkaariperheiden ongelmien piilotteluna:
”Lapsi ei ehkä näe ikinä isäänsä, mutta tekee nöyränä korttia koska se kuuluu tehdä. Lapsi tuntee itsensä kehnoksi ja nöyryytetyksi, jos isä puuttuu hänen elämästään. – – – Ei kysymys ole lapsen edusta, vaan aikuisten oikeudesta esittää vaatimuksia muiden perheiden lapsien elämästä.”
Seta ja opetushallitus julkaisivat vuonna 2015 oppaan sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvästä “tasa-arvosta”. Tämä ohjelma tuli pakollisiksi Suomen kouluissa vuoden 2017 alusta.
Lapsiasiavaltuutettu tyrmää läheisenpäivän: ”Lapsia ei pidä aliarvioida ja mitätöidä juhlaa”
VastaaPoistaLapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ottaa voimakkaasti kantaa perinteisten isän- ja äitienpäivien puolesta.
Iltalehden tavoittama Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ei näe mitään syytä luopua kansainvälisestikin tunnustettujen juhlapäivien vietosta.
- Vetoan kuntiin, etteivät ne muuta isän- ja äitienpäivien viettoa läheisenpäivään. Lapsia ei pidä aliarvioida ja mitätöidä koko juhlaa.
Kurttilan mielestä lapsia ei tarvitse suojella pettymyksiltä.
- Lapset ovat voineet tuoda jo vuosia läheiset näihin tilaisuuksiin, eikä se ole ollut arjessa ongelma.
Kurttilan mukaan läheisenpäivästä on keskusteltu jo pitkään. Sen viettoa on yritetty perustella myös uudella varhaiskasvatussuunnitelmalla.
- Sieltä ei löydy tälle tukea.
Kurttila ihmettelee myös Helsingin tiedottamista.
- Sanotaan, ettei tässä olla luopumassa mistään, mutta kyllähän se nyt siltä näyttää, jos sanaa isänpäivä ei saa enää käyttää.
Isiä pitää kannustaa
Kurttila on aidosti huolissaan, millaisen kuvan isänpäivän vähättely antaa isyyden arvostamisesta.
- Jos halutaan kannustaa isiä kasvatusvastuuseen, niin se kannattaisi uskaltaa tehdä, eikä tehdä siitä tällaista läheishumppaa.
Isän- ja äitienpäivästä luopuminen kertoo Kurttilan mukaan aikuisten epävarmuudesta. Hän ottaa kantaa Helsingin linjaukseen myös sosiaalisessa mediassa.
- Helsingin linjaus on hyvä esimerkki, miten lapsen edulla perustellaan aikuisten epävarmuutta toimia, Kurttila toteaa Facebook-seinällään.
Hän kannustaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia luottamaan omaan osaamiseen.
- He osaavat tunnistaa perheiden moninaisuuden ja toimia tavalla, jossa isänpäivästä ei tarvitse luopua.
Kurttila ei ole törmännyt vastaavaan muissa Pohjoismaissa.
- Toivoisin, että meillä olisi yhteinen tapa toimia. Miksi kahden päiväkodin käytäntö on erilainen.
Helsingin kaupunki pehmensi juhlapäiväkohua tiedottamalla torstaina, että läheisenpäivän vietto on kokeilu.
Päiväkodit eivät syrji isiä: Myös äitienpäivästä on tulossa läheisenpäivä
VastaaPoistaKokeilun taustalla on uusi, perheiden monimuotoisuutta huomioiva varhaiskasvatussuunnitelma.
Isänpäivän sijaan helsinkiläisissä päiväkodeissa ensi viikolla vietettävän neutraalimman läheisenpäivän tarkoitus ei ole syrjiä isiä. Myös äitienpäivän käsitettä ollaan päiväkodeissa laajentamassa läheisenpäiväksi, kertoo päiväkoti Jollaksen johtaja Leena Särkkä.
- Kyllä äitienpäivänä tullaan toimimaan ihan samalla lailla, Särkkä sanoo.
Päiväkoti Jollas on juhlimassa ensi viikolla perinteisen isänpäivän asemesta laajempaa läheisenpäivää. Aiemmin kerrottiin, että kokeiluun olisivat osallistumassa lisäksi ainakin Kulosaaren ja Yliskylän päiväkodit.
- Tässä ei ole mitenkään tarkoituksena poistaa isänpäivää tai äitienpäivää, vaan laajentaa näkökantaa. Perheitä ja elämäntilanteita on erilaisia, ja on tärkeää, että kaikki lapset voisivat olla onnellisia omista perheistään, Särkkä sanoo.
Perheiden monimuotoisuus huomioidaan
Kokeilun taustalla on elokuussa käyttöön otettu uusi varhaiskasvatussuunnitelma, jossa painotetaan entistä enemmän perheiden monimuotoisuuden huomioimista. Varhaiskasvatussuunnitelmassa linjataan seuraavasti:
- Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.
Leena Särkän mukaan joidenkin helsinkiläisten päiväkotien kokeilu läheisenpäivästä tehdään juuri uuden varhaiskasvatussuunnitelman hengessä.
Itse käytäntö, jonka mukaan lapsi saa tuoda päiväkodin järjestämälle äitien- tai isänpäivän aamupalalle mukanaan kenen tahansa valitsemansa läheisen aikuisen, ei ole Särkän mukaan uusi.
- Olemme ennenkin isän- ja äitienpäivänä tiedottaneet perheille, että jos isä tai äiti ei pääse syystä tai toisesta osallistumaan, joku muu lapselle läheinen aikuinen on tervetullut.
"Pakkoneutralisointi oksettaa!" Lukijat huolestuivat ajatuksesta isänpäivästä luopumisesta
VastaaPoistaMoni Iltalehden kyselyyn vastannut koki sukupuolineutraaliuden menevän liian pitkälle.
Iltalehti uutisoi tänään kahden helsinkiläispäiväkodin kokeilusta, jossa isänpäivän juhlallisuudet korvataan tänä vuonna läheistenpäivän vietolla. Päiväkodit haluavat näin varmistaa, että jokaisella lapsella on edes joku läheinen vieraanaan juhlan vietossa. Kysyimme Iltalehden lukijoita, kannattaisivatko he isän- ja äitienpäivän juhlinnan muuttamista neutraalimpaan suuntaan laajemminkin.
Eihän synttärinäkään juhli kuin päivänsankari. Ei kaikilla muilla voi olla samaan aikaan lohdutusjuhlaa. Lapset eivät todellakaan tällaisista asioista kärsi. Aikuiset vaan kuvittelevat niin ja tekevät koko asetelmasta umpikieron niin, että varmasti jokainen lapsi tietää miksi nyt ei vietetäkään isäinpäivää vaan kaikkien ihmisten päivää. Tämä eriarvoistaa. Tällainen aikuisten kyvyttömyys selittää lapsille asioita, on kamalaa. Ihan oikeasti lapsi kyllä ymmärtää, että nallekarkit ei mene aina tasan ja jos ei, niin kannattaisi panostaa siihen selittämiseen.
Huugo
Jotenkin tämä kaiken pakkoneutralisointi oksettaa, tulee tunne että perinteinen perhe on jotain kummallista ja hävettävää. Tarina ei toki kerro, mitä niihin kortteihin kirjoitetaan. Saako kirjoittaa isälle ”hyvää isänpäivää”, vaiko pakosta ”hyvää läheisenpäivää". Itse kun olin kirjoitteluiässä niin osa suuntasi kortin papalle, kummille, enolle tai jollekin tärkeälle. Toiset sai kirjoittaa kaksi korttia (biologiselle ja jollekin toiselle tärkeälle)! Ei siitä sen enempää metelöity, normijuttu,kukin kirjoittaa mitä kirjoittaa.
Jaana
Ei ole järkeä. Hyssyttely on pahempi juttu. Olen kasvanut ilman isää, koska isäni kuoli kun olin hyvin pieni. Silti isänpäivä oli tärkeä, koska askartelut menivät ukille. Joskus oli paha mieli kun opettajat olivat töykeitä, eivätkä tienneet oikein mitä sanoa. Kerran ope kirjoitti jo valmiiksi "isälle" ja se piti kumittaa pois. Silti painaumat kuvassa näkyivät ja minua harmitti. Usein isänpäivänä käytiin haudalla juhlimisen sijaan ja se on hyvä tapa muistaa rakasta ihmistä.
muisto tärkein
Jos isänpäivä muutetaan läheisenpäiväksi, olisi äitienpäiväkin korrektia muuttaa. Isille ikävä homma tuo, jos ei ole mitään "omaa" päivää. Toinen vaihtoehto on se, että ei muuteta kumpaakaan mihinkään. Useimmissa perheissä - sekä perinteisessä että sateenkaariperheessä - on isä ja äiti, isä ja isä, äiti ja äiti, tai jompikumpi. Harvassa ovat ne perheet, joissa lapsille opetetaan että vanhemmat ovat vain vanhemmat. Ainakin minulle oli lapsuudessa paljon iloa siitä, kun sai ostaa lahjoja vanhemmille ja käydä isovanhempien luona kylässä. Siinä missä useista perinteistä luovutaan, niin toki vanhempia täytyy muistaa - oli sukupuoli vanhemmalla ihan mikä tahansa. Rakkauden päiviähän nuo ovat.
OP
"Tällaiset päivät vahvistavat tunnetta, että jotain puuttuu"
Isänpäivän juhlallisuuksien muuttaminen neutraalimmaksi löysi Iltalehden lukijoiden joukosta myös ymmärtäjiä. Ilman isää kasvaneet vastaajat kokivat, etteivät esimerkiksi opettajat koulussa olleet osanneet suhtautua heihin asiallisesti.
Oman poikaa ajatellen tämä tuntuu hyvältä ajatukselta. Hän on jo teini-ikäinen, mutta isä on asunut lähes koko hänen ikänsä ulkomailla ja pappaa tai vaariakaan ei ole. Isänpäivän juhlistaminen päiväkodissa on näille lapsille vaikea asia. En haluaisi, että isänpäivää poistettaisiin kalenterista, mutta tämä on hyvä ajatus, että päiväkodeissa olisi tosiaan tällainen läheisten päivä ja kouluissakin voisi askarrella kortin jollekin muulle läheiselle jos isää tai äitiä ei ole.
Lapsen etu
”Miksi seksiä ei voi harrastaa vaikka heti?” Touko Aallon naisystävä Iris Flinkkilä puhuu uudesta ilmiöstä avoimesti HS:lle
VastaaPoistaSeksi jo ekoilla treffeillä on alle kolmekymppisille nuorille yhä yleisempää ajanvietettä, kertoo Iris Flinkkilä.
Alle kolmekymppiset suhtautuvat aiempia sukupolvia vapaammin ja arkisemmin seksiin, selviää Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ilmestyneessä jutussa. Jutussa on haastateltu vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon naisystävänä tunnetuksi tullutta Iris Flinkilää.
– Miksi seksiä ei voi harrastaa vaikka heti, jos siltä tuntuu? Flinkkilä kysyy haastattelussa.
Flinkkilän mukaan seksi nähdään yhä luonnollisempana kanssakäymisenä, johon ei sen kummallisempia sääntöjä siitä, milloin on sopivaa harrastaa seksiä. Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen kertoo HS:n haastattelussa, että seksipositiivinen kulttuuri on ollut 2010-luvun nosteessa ja siihen kasvaneet parikymppiset suhtautuvat seksiin siksi rohkeammin.
FLINKKILÄ tuli julkisuuteen kuluneen vuoden elokuussa, kun Touko Aalto kertoi avioerostaan ja uudesta suhteestaan vihreiden nuorisojärjestön työntekijään. Flinkkilä on pitänyt Jatkoilla -podcastia yhdessä Melissa Mäntylän kanssa. Ohjelmassa seksi näyttäytyy osana parikymppisten elämäntapaa, jossa ei tarvita kummempia käytöskoodeja. Molemminpuolinen halu riittää.
Podcastissa Flinkkilä on muun muassa haastatellut ”hoitojaan” siitä, miksi seksiä on päädytty harrastamaan, ja miten suhde muuten eteni tai lopahti.
Eräässä podcastissa Flinkkilä kertoo suunnitelleensa yhden yön juttunsa Leon kanssa maailmanpyörään menoa seksin jälkeen. Kaksikko oli tavannut jo kerran aiemmin ja päätyivät toisen tapaamiskerran jälkeen baarista Leon kotiin.
– Joo eli bileistä aiheutettiin sutinaa? Muistatko, kumpi meistä teki aloitteen? Iris kysyy.
– Muistaakseni sinä, koska mä en ihan hirveesti muista niistä juhlista, Leo vastaa.
– Toi kuulostaa niin pahalta! Mites me päädyttiin, muistatko illan kulkua miten se meni..?
– Me hengattiin siellä juhlissa jonkin verran kimpassa ja sit me palloiltiin siinä ympäri Helsinkiä ja päädyttiin siinä mun luokse, Leo muistelee.
– Aavistitko sä, et me päädytään samaan mestaan yöksi vai tuliko sulle ihan yllärinä? Missä vaiheessa sä ajattelit että tää on ihan selkee keissi?
– Baarin puolella vissiin.
Idea maailmanpyöräajelusta syntyi seksin jälkeen yöllä, mutta ajelulle ei kuitenkaan koskaan päästy. Flinkkilä kysyi Leolta, miksi he eivät tapailleet sen enempää
– Aika yhteisymmärryksessä se tapahtui, emme olleet siinä perhettä perustamassa. Ehkä sitten uutuudenviehätys loppui kummaltakin tai toiselta. --- Sanotaanko näin, että opiskeluaika oli aika villiä, ja tällaista oli aika monen kanssa, Leo kertoo podcastissa.
ERITYISTASON seksuaaliterapeutti Elina Tanskasen kertoi IS:n haastattelussa heinäkuussa eri tutkimustulosten viittaavan siihen, että suomalaisten seksielämä on monipuolistunut.
– Uskon, että kehitys johtuu pitkälti siitä, että seksistä puhutaan avoimemmin ja myönteisemmin. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi siitä, millä monin eri tavoin seksiä voi harrastaa, ja moni mielellään myös kokeilee uutta.
Eroottinen dokumentti tänään tv:ssä: Catherine on 85-vuotias domina - päästää kamerat mukaan sessioihinsa
VastaaPoistaCatherine Robbe-Grillet on Ranskan tunnetuin domina.
Catherine tunnetaan myös nimellä Jeanne de Berg.
Hän jakaa elämänsä Beverly Charpentierin kanssa.
Dokumentin on ohjannut Lina Mannheimer.
Catherine Robbe-Grillet on Ranskan tunnetuin domina. Hän on syntynyt vuonna 1930. Tänä iltana esitettävän ranskalaisdokumentin Seremonian kuvaamisen aikoihin pari vuotta sitten hän oli siis 85-vuotias.
Catherine jakaa elämänsä tätä nykyä toisen dominan, itseään reilut 30 vuotta nuoremman puolisonsa Beverly Charpentierin kanssa. Hän kertoo pariskunnan erikoislaatuisesta suhteesta Catherinea enemmän, vaikka kyllä Catherinekin - taiteilijanimeltään Jeanne de Berg - äänessä on.
- Ehkä haluan tuottaa kipua tiettyyn pisteeseen saakka, sillä se kiihottaa minua ja nautin siitä, Catherine taustoittaa ohjaaja Lina Mannheimerille.
Eroottisesti latautuneessa dokumentissa nähdään, mitä kivun tuottaminen ja alistaminen käytännössä tarkoittavat. Catherinen ja hänen dominoidensa järjestämissä sessioissa elukoiksi kutsuttavia miehiä ruokitaan lihasiivuilla, ja naiset pannaan kannattelemaan kynttelikköjä kontillaan. Yhtä naispuolista asiakastaan Catherine kehottaa viihdyttämään itseään tanssimalla.
- Käänny ympäri niin, että näemme pakarasi, istuva Catherine komentaa.
- Kiihkeämmin! hän määrää tahdin.
Alistuja saattaa myös päätyä kylpyyn. Siitä Catherinekin nauttii toisinaan, tosin itse tarkkaan määrittelemiensä reunaehdoin. Beverly saa kyllä kylvettää häntä, mutta ei nähdä rakastettuaan alastomana.
- Kyseessä ei ole tavallinen kylpy, jossa peseydytään, vaan hyväilykylpy, jossa kosketus on aistillinen. Silloin partnerillani on side silmillään, eikä hän näe minua. Minua ei nähdä alasti, Catherine kertoo.
Catherine kuvailee itseään häveliääksi. Se, että joku haluaa häntä yhä korkeassakin iässä fyysisesti, on hänestä uskomatonta.
- Se tyrmistyttää minua.
Seremonia tänään Teemalla & Femillä kello 22.40.
Lesbopariskunta murhasi julmasti teinipojan:
VastaaPoistaNuori brittinainen murhasi ventovieraan teinipojan Australiassa – järkyttävän kylmäverinen motiivi paljastui oikeudessa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat
Australialaisnuorukaisen murhannut Jemma Lilley, 26, uhosi tappavansa jonkun ennen 25-vuotispäiväänsä.
Jemma Lilley, 26, ja Trudi Lenon, 43, todettiin syyllisiksi 18-vuotiaan nuoren miehen murhaan Australiassa, Sky News kertoo.
Naiskaksikko murhasi miehen Lilleyn omistamassa talossa Perthin kaupungin esikaupungissa viime vuoden kesäkuussa.
Oikeudenkäynnin edetessä selvisi, että brittiläisellä Lilleyllä oli erittäin voimakas pakkomielle, joka kohdistui sarjamurhaajiin.
Naisen tavoitteena oli tappaa ihminen ennen omaa 25-vuotissyntymäpäiväänsä. Hän oli myös kirjoittanut kirjan, jonka pääosassa oli sarjamurhaaja.
...
Murhatyön aikaan yhdessä asunut naiskaksikko houkutteli heille entuudestaan tuntemattoman miehen mukaansa talolle, jossa he surmasivat nuorukaisen julmalla tavalla.
Ruumiin he hautasivat omakotitalon pihalaatoituksen alle, josta poliisit löysivät sen.
Lilley toi oikeudenkäynnin aikana ilmi, että ihmisen murhaaminen oli hänen henkilökohtaisella tehtävälistallaan, ja sen onnistuminen sai hänet tuntemaan olonsa suorastaan euforiseksi.
Lilleyn ja Lenonin suhde on sittemmin päättynyt. Naiset ovat syyttäneet toisiaan murhatyöstä.
...
Touko Aalto kommentoi kohusuhdettaan vapaata seksielämää puolustavaan Iris Flinkkilään - ”Ei ole tarkoitus poseerata yhdessä”
VastaaPoistaVihreiden puheenjohtajan Touko Aallon mielestä on outoa, että häneltä kysellään hänen naisystävänsä Iris Flinkkilän seksikommenteista.
Vihreiden tuore puheenjohtaja Touko Aalto pääsi kesällä, pian vihreiden puoluekokouksen jälkeen, otsikoihin muista kuin poliittisista syistä: selvisi, että Aallolle on tulossa avioero ja hän seurustelee silloin puolueen nuorisojärjestössä työskennelleen Iris Flinkkilän kanssa.
33-vuotias Aalto ja 24-vuotias Flinkkilä ovat edelleen yhdessä, ja molemmat osallistuivat vihreiden puolueristeilyyn vantaalaisessa hotellissa.
- Yhdessä ollaan, mutta ei me täällä käsi kädessä kävellä, Aalto kommentoi Iltalehdelle.
- Eikä tässä ole tarkoitus järjestää mitään esittelyhetkeä ja poseerata yhdessä. Kaksi itsenäistä ihmistä on yhdessä, mutta tekee omia asioitaan.
Pariskunta ei suostu yhteiskuviin.
Sekä Aallolla että Flinkkilällä on risteilyllä omat ohjelmansa: Aalto on kiertänyt puheenjohtajan ominaisuudessa muun muassa kuuntelemassa eri paneelikeskusteluja ja Flinkkilä on tehnyt tapahtumasta omaa podcast-lähetystään.
- Olen vesilinjalla ja yöksi lähden kotiin. On niin paljon töitä tehtävänä, Aalto totesi.
Flinkkilä antoi kuluneella viikolla Helsingin Sanomille haastattelun, jossa puhuttiin seksuaalisuudesta ja seksin harrastamisesta.
- Jokainen voi panna niin paljon kuin haluaa, sanoo Iris Flinkkilä, juttu otsikoitiin, ja haastattelun siteeraukset päätyivät useisiin lehtiin.
Aalto vaikuttaa turhautuneelta kyselyihin Flinkkilän kommenteista.
- Iris puhuu ja kirjoittaa niin kuin haluaa. Ei minulla ole mitään tarvetta lähteä kommentoimaan tai suitsimaan aikuisen ihmisen puheita.
Aalto pitää lähtökohtaisesti "outona", että häneltä kysellään Flinkkilän tekemisistä.
- Patriarkka elää ja voi hyvin, kun mieheltä tullaan kysymään, mitä nainen on mennyt sanomaan.
Juttua muokattu klo 13.11: Täsmennetty, että Flinkkilä oli seurustelun alkuaikana vihreiden nuorisojärjestön työntekijä, muttei enää. Täsmennetty myös kommentti "jokainen voi panna niin paljon kuin haluaa" jutun otsikoksi, eikä Flinkkilän suoraksi sitaatiksi.
Koomikko Jukka Lindström vitsailee ronskisti poliitikoista, mutta on varovainen vähemmistöjen ja feminismin kanssa
VastaaPoistaSatiiriohjelmaa juontava Kulttuurivieras sanoo, että sosiaalinen media on muuttanut tapaamme käyttää huumoria.
Kuka saa vitsailla?
Jukka Lindström tykittää tekstiä pökerryttävällä vauhdilla Noin viikon uutisten nauhoituksissa. Tämän viikon pääaiheina ovat maakuntauudistus ja sote-palveluiden valinnanvapaus sekä presidentinvaalit. Lindström käy dialogia uutisvideoiden ja -kuvien kanssa.
Pelko on isompi kuin pamaus, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo valinnanvapaudesta uutispätkässä. Lindström vääntää vitsin lopulta vessareissuun intialaisen aterian jälkeen. Yleisö nauraa kippurassa.
Kun urheilumanageri Aleksi Valavuori julkaisi viime vuonna Twitterissä homoja loukkaavia kirjoituksia, siitä syntyi kohu ja mies sai potkut. Valavuori kertoi myöhemmin, että tarkoituksena oli vitsailla. Sosiaalinen media oli väärä paikka vitsille, katuva Valavuori totesi äskettäin Ylen Sananvapausillassa.
Jos samankaltaisen vitsin olisi heittänyt Jukka Lindström, asia olisi saattanut olla toinen. Koomikko voi roolissaan heittää rajuakin läppää toisin kuin poliitikko tai joku muu julkisuuden henkilö.
Sosiaalinen media on kuitenkin saanut myös koomikot varovaisemmiksi.
– Se on tuonut hirvittävän tiukan sosiaalisen kontrollin, mitä saa sanoa ja mitä sanoja saa käyttää. Ihmisiä kytätään. Se vaikeuttaa koomikon töitä, jos se ulottuu stand up -klubeille saakka.
– Minua on viime aikoina alkanut ärsyttää se, että kaikki tulkitaan sen pahimman kautta. Joskus voisi olla vaan, että no joo, olipa huono vitsi ja antaa olla, Lindström sanoo.
Mistä saa vitsailla?
Yhdysvalloissa koomikot vitsailevat rajusti eri roduista, mutta seksivitsit saavat yleisön kohahtamaan. Suomessa asia on toisin päin. Täällä navan alle menevillä jutuilla yleisön saa hekottamaan melko varmasti.
Mutta suomalainen yhteiskunta muuttuu ja samalla myös huumori. Jukka Lindströmin mukaan suurin muutos on tapahtunut vähemmistöistä vitsailussa. Vielä kymmenen vuotta sitten stand up -klubeilla saattoi kuulla vitsejä, jotka olivat selkeän rasistisia.
– Kun tietyt asiat, kuten maahanmuuttajat, nousevat yhteiskunnalliseen keskusteluun, vähemmistöistä vitsailussa pitää olla hirvittävän paljon taitavampi. Kun alkaa puhua maahanmuuttajista, yleisö haluaa tietää, kenen puolella olet. Jos yleisö tajuaa, että et ole menossa rasismisuuntaan, sitten se on ok.
Mutta ei se mene aina putkeen kokeneellakaan koomikolla.
– Kerran aloitin sillä, että haluaisin puhua vähän feminismistä. Eturivissä oli parikymppinen jäbä, joka veti henkeä sisään naama irvessä. Luulin, että ihmisillä olisi selkeä jaettu käsitys siitä, mitä feminismi on. Kaikki kuitenkin näkevät asian eri tavoin. Vitsin alku piti kääntää siten, että kaikki te siellä yleisössä vetäydytte, kun alan puhua feminismistä.
Mistä suomalainen saa sitten vitsailla? Lindströmin mielestä melkein mistä vaan. Jokainen voi kokeilla, missä menee oman huumorin rajat.
– Voi tehdä sellaisen kokeen itselleen, että mistä aiheista en keskustelisi joulupöydässä appivanhempieni kanssa.
Kommentti: Vihreän poliitikon mielestä maalaiset harrastavat insestiä, ja vasemmistonuoret pohtivat rikkaiden syöttämistä köyhille – huumorilla, totta kai!
VastaaPoistaVastakkainasettelun aika ei todellakaan ole tämän viikonlopun perusteella ohi.
Se on täysissä voimissaan 10 vuotta sen jälkeen, kun Oiva Lohtanderin esittämä porvari mässäili duunarien kustannuksella kohutussa vaalivideossa.
Nuori vihreä helsinkiläispoliitikko kertoo vihaavansa ankeaa maaseutua ja Etelä-Suomen vasemmistonuoret kävivät pilkkaamassa Espoon Westendissä asuvia ihmisiä. Kummatkaan eivät ole saaneet juuri paheksuntaa puolueiltaan.
VIHREIDEN helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra paljasti perjantaina hyvin suorasukaiseen tyyliin, mitä hän ajattelee syrjäseuduilla asuvista ihmisistä.
– Metsässä on ankeeta, ainoa syy muuttaa sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua, hän kirjoitti Facebookissa.
Kommentti oli osa keskustelua, jossa Diarra arvosteli maakuntauudistusta.
Somessa tuttujen kanssa keskustellessa ei välttämättä tule mieleen, että julkisessa keskustelussa kirjoitettavat kommentit ovat tosiaankin julkisia.
Diarra ei myöskään ole kuka tahansa yksityishenkilö, vaan helsinkiläinen päättäjä. Ei ole yhdentekevää, mitä hän ajattelee asioista ja ihmisistä.
DIARRA pahoitteli rumaa insestikommenttiaan lauantaina Iltalehden haastattelussa .
Hän ei kuitenkaan pahoitellut kommenttiaan siitä, että ”metsässä” asuminen on ankeaa. Hän kertoi joutuneensa ystävänsä maatilalle kuukaudeksi kaksi vuotta sitten, ja kokemus oli kertakaikkisen kamala.
Diarra ei osoittanut ulostuloissaan pienintäkään sympatiaa suomalaisia ruuantuottajia tai suomalaista luontoa kohtaan. Halveksunta oli sitäkin voimakkaampaa.
KYSYMYS kuuluu, edustaako Diarran mielipide vihreiden näkemystä laajemminkin?
Tähän on odotettu vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon kommenttia, mutta hän on pysynyt hiljaa.
Hän on toistaiseksi kommentoinut asiaa vain vähättelevään tyyliin Iltalehdelle vihreiden ”puolueristeilyllä” Vantaalla.
– Kyse oli mustasta huumorista. Jos lehdet alkaisivat tehdä jokaisesta keskustalaisen kuntapoliitikon huonosta vitsistä uutisia, niin mitähän siitäkin seuraisi, Aalto totesi lehdelle.
Hän lisäsi, että ei yleisemmin todettuna luonnollisesti hyväksy tuonkaltaista puhetta keneltäkään.
– Sellainen on mielestäni sopimatonta, vaikka huumorista onkin kyse, Aalto sanoi.
VIHREÄT on tunnetusti kaupunkien korkeakoulutettujen puolue, mutta Diarran paljastama syvä inho maaseutua kohtaan yllätti silti monet.
Aihe kirvoitti useita kommentteja myös Suomenmaan Facebook-sivuille.
– Sinä vihreä kaupunkilainen. Mitä arvoja sinä kannatat? Haluatko meidät kaikki sinne kaupunkiin? Kuka sinulle silloin viljasi viljelee tai maitosi lypsää, mistä saisit päivittäisen kasvisateriasi, eräs kysyi.
– Tyhmiä puheita voi toki jälkikäteen selitellä mustalla huumorilla, mutta ei se selkeää asennevammaa paranna, toinen totesi.
Thank you for all your valuable labor on this web page. You have a fabulous job.
VastaaPoistaThis post actually made my day. Keep what you're doing Man! Thanks!
VastaaPoistaGreat I should certainly pronounce, impressed with your website. Nice task.
VastaaPoista