tag:blogger.com,1999:blog-5337895.post6182033674247823759..comments2024-03-15T09:17:03.765+02:00Comments on Ihmissuhteet ja tasa-arvo: FacebookistaHenry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.comBlogger123125tag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-34663207130474777052024-01-29T11:29:47.248+02:002024-01-29T11:29:47.248+02:00hermes outlet
off white
hermes outlet
jordan retro...<a href="http://www.hermesonlineoutlet.com" rel="nofollow"><strong>hermes outlet</strong></a><br /><a href="http://www.offwhitehoodies.us" rel="nofollow"><strong>off white</strong></a><br /><a href="http://www.hermesonsale.com" rel="nofollow"><strong>hermes outlet</strong></a><br /><a href="http://www.jordan-retro.us.com" rel="nofollow"><strong>jordan retro</strong></a><br /><a href="http://www.hermessaleonline.com" rel="nofollow"><strong>hermes sale online</strong></a><br /><a href="http://www.offwhitesonline.com" rel="nofollow"><strong>off-white</strong></a><br /><a href="http://www.kyrie-8.com" rel="nofollow"><strong>kyrie 8</strong></a><br /><a href="http://www.hermes--birkinbag.com" rel="nofollow"><strong>hermes outlet</strong></a><br /><a href="http://www.offwhite-shoes.us.org" rel="nofollow"><strong>off white</strong></a><br /><a href="http://www.palmangels-hoodie.com" rel="nofollow"><strong>palm angels hoodie</strong></a><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-1229235400283648972019-10-11T11:25:34.368+03:002019-10-11T11:25:34.368+03:00We offer personal Business loans services around t...We offer personal Business loans services around the world. We strive to provide high quality service and high customer satisfaction, while possible financial services. We pride ourselves on our commitment to our customers; We can give you personal loans, auto loans, business / investment loans, short term loans. You can contact us for an affordable loan now at 2% interest rate. Contact us now via E-mail: abdullahibrahimlender@gmail.com whatspp Number +918929490461Mr Abdullah Ibrahimhttps://www.blogger.com/profile/14020106200484837697noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-29728062044225590202018-09-09T16:26:59.364+03:002018-09-09T16:26:59.364+03:00Hei, Hanki helppo pääsy varmistamaan aidot online-...Hei, Hanki helppo pääsy varmistamaan aidot online-rahapalvelut vain 2 prosentin korolla. Hanki seuraava laina.<br />Henkilökohtaiset lainat (suojattu ja vakuudettomat)<br />Yritysten luotot (turvallinen ja vakuus)<br />Konsolidointilaina ja paljon muuta. Olemme sertifioitu, luotettava, luotettava, tehokas, nopea ja dynaaminen. Jos kiinnostunut, ota meihin yhteyttä käyttäen alla mainittuja yksityiskohtia.<br /><br />Sähköposti: progresiveloan@yahoo.com<br />Soita / WhatsApp: +16626183756<br />Verkkosivusto: https://progresivefunding.wordpress.com<br /><br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-39118057821855122472018-05-12T12:37:21.707+03:002018-05-12T12:37:21.707+03:00Play now: Block the Pig
best actions game
best act...Play now: <a href="https://123gamesfree.com/cannon-basketball-2/" rel="nofollow">Block the Pig</a><br /><a href="https://123gamesfree.com/action/" rel="nofollow">best actions game</a><br /><a href="https://123gamesfree.com/best-action-games-pc-miniclip-games/" rel="nofollow">best action games for pc</a>Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/07725075794701126790noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-84612902461094397132018-04-18T07:34:56.392+03:002018-04-18T07:34:56.392+03:00Iida Åfeldt, 25, ei ole varma syntymättömän lapsen...<a href="https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000005645509.html" rel="nofollow">Iida Åfeldt, 25, ei ole varma syntymättömän lapsensa isästä ja kertoi sen julkisesti – sai niskaansa järkyttävän vihaviestien tulvan</a><br /><br />Iida ei tiedä, kumpi kahdesta on hänen vatsassaan kasvavan lapsen isä, mutta hän pitää peukkuja toiselle.<br />”Järkyttävä lortto”<br /><br />”Horo äiti”<br /><br />”Römpsän jakaja”<br /><br />Muun muassa nämä haukkumanimet helsinkiläinen Iida Åfeldt sai harteilleen sen jälkeen, kun hän kertoi odottavansa lasta, jonka isästä ei ole täyttä varmuutta.<br /><br />25-vuotias Iida tuli raskaaksi yllättäen ehkäisystä huolimatta viime vuoden joulukuussa. Tuolloin hän tapaili samanaikaisesti kahta eri miestä, kutsuttakoon heitä Napakympin tyyliin nimillä Herra A ja Herra B.<br /><br />– Ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt kaikki on ohi, enkä tule enää koskaan kelpaamaan kellekään, Iida kertaa viiden kuukauden takaisia tunnelmiaan.<br /><br />Nuoresta naisesta tuntui, kuin hän olisi raskauden myötä epäonnistunut deittailun kumpareisella tantereella.<br /><br />– Olin luonut itselleni mielikuvan siitä, että tulen raskaaksi vasta vakaassa parisuhteessa, jossa lapsi on meille molemmille ensimmäinen. En tiedä mistä se ajatus kumpuaa, mutta niin olin aina ajatellut.<br /><br />”Meillä arvostetaan ydinperheitä”<br />Väestöliiton parisuhdetiimin esimiehen Heli Vaarasen mukaan yksinhuoltajan pelko yksin jäämisestä on jännä, mutta varsin yleinen ajatus.<br /><br />– Monilla on sellainen käsitys, että elämä ei enää sisällä mahdollisuuksia, kun tulee yksinhuoltajaksi, mutta se ei ole lainkaan näin, Vaaranen sanoo.<br /><br />Vaarasen mukaan monet yksinhuoltajat pelkäävät nimenomaan statuksensa romahtamista.<br /><br />– Tämä ajatus kertoo siitä, miten paljon enemmän meillä arvostetaan ydinperheitä verrattuna yksinhuoltajaperheisiin.<br /><br />– Se on sinänsä hämmästyttävää, sillä me olemme voimakkaasti sotia käynyt maa, jossa yhden aikuisen perheitä on ollut jo kauan, ja ne ovat joskus olleet hyvin arvostettujakin, hän jatkaa.<br /><br />Lämpimiä viestejä miehiltä<br />Aikansa asiaa sulateltuaan Iida on löytänyt asian positiiviset puolet. Siitä hän voi kiittää kannustavia kommentteja, joita on tullut Iidan yllätykseksi myös miehiltä.<br /><br />– Monet miehet ovat lohduttaneet, että minulla ei ole mitään hätää ja yksinhuoltajuus on sinkkumarkkinoilla ihan ok. Silloin tajusin, että ehkä tämä ei olekaan maailmanloppu, nainen naurahtaa.<br /><br />Parisuhdeasiantuntija Vaaranen muistuttaa parinkymmenen vuoden takaisesta tapahtumasta länsirajan takaa, jolloin Norjan kruununprinsessa sai kirjaimellisesti prinssin ja puoli valtakuntaa – yksinhuoltajuudestaan huolimatta.<br /><br />– Minusta ihmiset eivät usko riittävästi omaan prinsessatarinaansa, Vaaranen kannustaa.<br /><br />Entäs ne isät sitten?<br /><br />Se on asia, josta Iida on kertonut koko ajan avoimesti Iidan matkassa -blogissaan. Miesten yksityisyyttä hän sen sijaan suojelee tarkoin.<br /><br />Isäehdokkailla täysin erilaiset ensireaktiot<br />Sitä, miten vauvalla sattuu olemaan kaksi isäehdokasta, tuskin tarvitsee selittää. Tismalleen tarkkaa hedelmöityspäivää ei voi tässä vaiheessa sanoa, joten isyys selviää varmasti vasta lapsen syntymän jälkeen.<br /><br />– Molemmat miehet ovat tietoisia asiasta ja olen molempien kanssa yhteydessä raskauden tiimoilta silloin tällöin.<br /><br />Näin ei kuitenkaan ollut alusta saakka. Raskaudesta kuultuaan Herra A veti liinat kiinni ja totesi tulevalle äidille, ettei halua olla missään tekemisissä lapsen kanssa. Hän yritti jopa taivutella Iidaa aborttiin.<br /><br />– Hänen reaktionsa oli todella voimakas ja pelottavakin, mutta se on muuttunut ajan myötä positiivisempaan suuntaan. Hänen lopullinen suhtautumisensa selviää varmaan vasta isyystestin myötä. Ymmärrän, että tilanne on molemmille miehille haastava.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-26004645832952124462018-04-18T06:49:18.728+03:002018-04-18T06:49:18.728+03:00Kukaan ei kysellyt perään, vaikka Sami Herkkola er...<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005645698.html" rel="nofollow">Kukaan ei kysellyt perään, vaikka Sami Herkkola erakoitui ja tunsi alkaneensa syrjäytyä – nuorten miesten näköalattomuus vaikuttaa jo syntyvyyteen<br />Nuorten miesten työllisyys on heikentynyt talouskasvusta huolimatta. Asiantuntijan mukaan työllisyyspalveluita kyllä on, mutta ne ovat nuorille liian virkamiesmäisiä. Oulussa aiotaan nyt puolittaa työttömyys uusin keinoin.</a><br /><br />ILTAPÄIVÄN kevätaurinko valuttaa vettä räystäiltä Kaukovainion ostoskeskuksessa Oulussa. Niko Karhun, 19, päivän ostokset mahtuvat taskuihin: energiajuomatölkki housuntaskuun ja leipä takintaskuun.<br /><br />Armeijan pari kuukautta sitten keskeyttänyt nuori mies on työtön. Aika kuluu tietokoneella istuessa, eikä se oikein riitä. Tuntuu tylsältä.<br /><br />Sami Herkkola, 28, kastelee tomaatin taimia tukityöllistettäville tarkoitetussa Kestävän kehityksen keskuksessa Oulun Välivainiolla. Puusepän töihin kouluttautunut Herkkola on ollut normaalissa työsuhteessa kerran elämässään. Pätkä kesti kaksi kuukautta.<br /><br />Nuorten, parhaassa perheenperustamisiässä olevien miesten heikentynyt työllisyys on noussut Suomessa keskeiseksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.<br /><br />HS:N sunnuntaisivuilla toimittaja Heini Maksimainen kirjoitti viime viikonloppuna siitä, kuinka keskustelu on julkisuudessa kiertynyt lastentekoa lykkääviin koulutettuihin naisiin, vaikka tyypillinen lapseton onkin usein vähän koulutettu mies.<br /><br />Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki huomautti vastikään nuorten miesten työllisyysasteen heikentyneen samaa tahtia kuin syntyvyys on romahtanut. Toisin sanoen: jos miehet saataisiin laajemmin töihin, syntyisi vauvojakin enemmän.<br /><br />Työllisyys on heikentynyt 25–34-vuotiaiden miesten ryhmässä talouskasvusta huolimatta. Saman ikäluokan naisten työllisyys on parantunut, vaikka se onkin perhevapaiden takia kokonaisuudessaan miehiä heikompi.<br /><br />Tätä nuoremmat miehet ovat viime aikoina työllistyneet aiempaa paremmin, mutta saman ikäluokan nuoret naiset ovat silti yhä selvästi edellä.<br /><br />ERITYISEN huolestuttava tilanne on Oulun alueella asuvien alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran alkuvuonna vetämässä hankkeessa alueelle nuijittiin kovat tavoitteet: nuorten työttömyys on saatava puolitettua seuraavan neljän vuoden aikana.<br /><br />Oulun ongelman karuudesta kertoo se, että nuoria työttömiä on määrällisesti lähes saman verran kuin Helsingissä, vaikka kaupunki jää asukasluvultaan alle kolmannekseen pääkaupungin koosta. Enemmistö työttömistä on miehiä.<br /><br />Kun Oulussa alle 25-vuotiaista on työttöminä työnhakijoina 17 prosenttia, Helsingissä osuus jää enää alle kahdeksaan prosenttiin.<br /><br />”Tärkein syy on Uudenmaan palvelupainotteinen elinkeinorakenne. Pikaruokaketjuja ja muita palveluita on joka nurkalla, ja ne ovat luonnostaan nuorten työpaikkoja. Oulun seudulla palveluala ei työllistä samaan tapaan”, pohtii Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden päällikkö Seija Mustonen.<br /><br />Oulussa keskitytään nyt siihen, että jokainen nuori saataisiin palveluiden piiriin. Työnantajia aiotaan lähestyä aiempaa enemmän, ja kaupunki on asettanut selkeät numeeriset tavoitteet sille, kuinka monta nuorta on saatava kiinnittymään työelämään joka vuosi.<br /><br />Mitä pitää tehdä toisin, että nuoret tavoitetaan ajoissa?<br />AINAKAAN Sami Herkkolaa kukaan ei tavoitellut. Hän sai erakoitua rauhassa asuntoonsa kokonaisen puolentoista vuoden ajan. Tyttöystävän kanssa oli tullut ero, ja kaljaa tuli juotua liikaa.<br /><br />”Lopulta naapuri vinkkasi, että kaupungista löytyy nuorten ohjaamo, josta saa tukea. Vaati rohkeutta ja voimia, että uskalsin lähteä liikkeelle. Tuntui, että olin alkanut syrjäytyä.”<br /><br />Oulun mallia yhdessä oululaisten kanssa rakentanut Sitran johtava asiantuntija Jonna Heliskoski sanoo, ettei nuorten tavoittaminen ole Suomessa niinkään kiinni resurssien puutteesta. Palveluita on, mutta useinkaan niistä ei ole hyötyä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-91141934684120154672018-04-17T19:47:39.141+03:002018-04-17T19:47:39.141+03:00Pojat alisuoriutuvat koulussa: ”Huomattava ero pää...<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246510-pojat-alisuoriutuvat-koulussa-tutkijat-ehdottavat-muutosta-ylakouluun" rel="nofollow">Pojat alisuoriutuvat koulussa: ”Huomattava ero päättöarvosanoissa” – Tutkijoilta ehdotus</a><br /><br />Poikien alisuoriutumista selvittäneet tutkijat ehdottavat, että peruskoulun yläasteen voisi halutessaan venyttää kolmen vuoden sijaan neljälle vuodelle. Ehdotus mukailee samaa kaavaa, johon lukio-opetuksessa on jo vuosia sitten siirrytty.<br />Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen, koulumenestykseen ja alhaisempaan koulutustasoon johtavia syitä.<br /><br />Kansainväliset ja kansalliset oppimistulosten arvioinnit, esimerkiksi 15-vuotiaiden Pisa-tutkimus sekä 4.-luokkalaisten TIMSS-tutkimus osoittavat etenkin poikien osaamisen heikentyneen viime vuosina. Poikien koulumenestys ja kouluun kiinnittyminen on heikompaa kuin tyttöjen. Myös poikien kiinnostus koulunkäyntiin laskee varsin varhaisessa vaiheessa ja selvästi tyttöjä enemmän.<br /><br />Sen sijaan tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa on heikompaa kuin pojilla. Yksi tutkimuksen havainto on, että pojat kokevat tyttöjä enemmän kiusaamista.<br /><br />Opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) tiistaina luovutetussa tutkimuksessa esitetään selvitettäväksi, voitaisiinko yläluokilla siirtyä lukion jo tarjoamaan mahdollisuuteen jakaa kolmen vuoden opinnot neljälle vuodelle. Kyse ei olisi peruskoulun alkuajan tasokursseista vaan joustavasta mahdollisuudesta jakaa keskeisimpien lukuaineiden opinnot uudella tavalla: niin että oppilas voisi keskittyä samanaikaisesti harvempiin oppiaineisiin tai jonkin oppiaineen kurssien kertaamiseen ilman, että se vaikuttaisi muiden oppiaineiden opiskeluun.<br /><br />Menettelyllä voitaisiin välttää myös heikompien oppilaiden luokalle jättämiset.<br /><br />Tutkijat toteavat raportissaan kohdanneet rehtoreilta vastakysymyksiä siitä, miksi pitää korostaa tyttöjen ja poikien välistä eroa puhumalla oppilaista sukupuolittain sen sijaan, että heitä käsiteltäisiin yksilöinä.<br /><br />–Kysymys on perusteltu, mutta tasa-arvon näkökulmasta yhtä lailla ristiriitainen kuin saman kysymyksen esittäminen olisi työelämästä ja naisten ja miesten välisestä palkkaerosta, he vastaavat.<br /><br />–On selvä, että koulun ja opettajan tulee suhtautua jokaiseen oppilaaseen yksilönä eikä sukupuolensa edustajana. Siihen, että oppilaiden sukupuoli jätetään kokonaan keskustelun ulkopuolelle, sisältyy sen sijaan vaara. Jos tyttöjen ja poikien väliseen huomattavaan eroon perusopetuksen päättöarvosanoissa ei kiinnitetä huomiota, jokainen heikompia arvosanoja saava oppilas on vain yksilö, jonka arvosanat sattuvat olemaan heikompia kuin joidenkin toisten.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-79596534497786414452018-04-17T17:30:53.419+03:002018-04-17T17:30:53.419+03:00POIKIEN JA TYTTÖJEN EROT OPPIMISESSA: JATKOSSA OLI...<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884695-poikien-ja-tyttojen-erot-oppimisessa-jatkossa-olisi-erittain-tarkeaa-kohdistaa-huomiota-myos-oppilaan-kotitaustaan" rel="nofollow">POIKIEN JA TYTTÖJEN EROT OPPIMISESSA: JATKOSSA OLISI ERITTÄIN TÄRKEÄÄ KOHDISTAA HUOMIOTA MYÖS OPPILAAN KOTITAUSTAAN</a><br /><br />Poikien ja tyttöjen oppimiseroihin vaikuttaa myös kotitausta.<br />Viimeisimmät kansainväliset arvioinnit ovat osoittaneet tyttöjen ja poikien välisten erojen oppimistuloksissa kasvaneen ja etenkin poikien osaamisen heikentyneen. Tyttöjen ja poikien välinen ero oppimistuloksissa on erityisen selvä perusopetuksen päättyessä.<br /><br />Pojat ovat aliedustettuina niiden nuorten joukossa, jotka jatkavat opintojaan perusopetuksen päätyttyä lukiossa, mutta yliedustettuja niiden noin 15 prosentin joukossa, jotka jäävät ilman toisen asteen tutkintoa<br /><br />Tutkijat muistuttavat, että oppilaisiin pitää suhtautua aina yksilöinä. Vaikka tytöt menestyvätkin keskimäärin poikia paremmin, useat pojat menestyvät hyvin ja monilla tytöillä on oppimisvaikeuksia. Sukupuolten väliset osaamiserot ovat suurimmat heikoimmin menestyneillä oppilailla.<br /><br />Tytöt luottavat poikia vähemmän osaamiseensa<br />Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet matematiikassa ja luonnontieteissä sekä lukutaidossa. Lukemisesta on tullut osalle pojista ongelma, mikä haittaa jo heidän oppimistaan. Pojilla on tyttöjä enemmän ongelmia myös taitoaineissa, josta puhutaan vähemmän.<br /><br />Tutkijoiden mukaan tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on huolestuttavaa, että poikien koulumenestys ja kouluun kiinnittyminen on heikompaa kuin tyttöjen. Poikien kiinnostus koulunkäyntiin laskee varsin varhaisessa vaiheessa ja selkeästi tyttöjä enemmän.<br /><br />Tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa on puolestaan heikompaa kuin pojilla. Tutkimuksessa havaittiin, että pojat kokevat tyttöjä enemmän kiusaamista.<br /><br />Lapset kulkevat vanhempiensa jalanjäljissä<br />Oppilaan todennäköisyys hakea ensisijaisena vaihtoehtonaan lukioon oli sitä suurempi, mitä korkeampi hänen vanhempiensa koulutus oli, ja todennäköisyys oli tytöillä suurempi kuin pojilla. Etenkin peruskoulutaustaisten vanhempien lasten on hankala ponnistaa lukioon.<br /><br />Kotitausta erotti selvästi myös yleis- ja erikoislukioon tai -linjalle hakemisen. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin vaikuttavat sekä pojilla että tytöillä vanhempien koulutus. Selvityksessä on verrattu valintoja äidin koulutustaustaan.<br /><br />Tutkimuksessa todetaan, että ”jatkossa olisikin erittäin tärkeää kohdistaa huomiota myös oppilaan kotitaustaan, kun tutkitaan oppimisessa ilmeneviä sukupuolten välisiä eroja tai yritetään vaikuttaa niiden vähenemiseen”.<br /><br />Peruskoulun pitäisi taata tasavertainen oppiminen<br />Mitä korkeampi koulutus äidillä on, sitä todennäköisemmin nuori valitsee lukion tai erikoislukion eikä ammatillista koulutusta. Näyttää myös siltä, että (tässä tapauksessa) äitien tausta määrittää poikien valintoja tyttöjä vahvemmin.<br /><br />Peruskoulun käyneen tai ammatillisen koulutuksen saaneen äidin pojista 30 ja tytöistä 44 prosenttia valitsi lukion. Jos äidillä on ylempi korkeakoulututkinto, valitsi pojista 61 ja tytöistä 62 prosenttia lukion. Tyttöjen ja poikien peruskoulun jälkeisten valintojen erot kaventuvat, mitä korkeampi koulutus on vanhemmilla.<br /><br />Ero valinnoissa on useampi kymmenen prosenttiyksikköä. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan peruskoulun katkaisema koulutuksen periytyvyys on ehkä lähtenyt uuteen kasvuun.<br /><br />Tutkijat painottavatkin, että suomalaisen peruskoulun pitäisi edelleen tarjota kaikille oppilaille tasavertainen paikka kasvaa ja tukea kaikkien kasvua ja kehitystä oppilaan taustasta riippumatta.<br /><br />Mitä tekee opetusministeri?<br />Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) huomautti tiistaina, että ”katse tulee kiinnittää jo varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Peruskoulua on vahvistettava niin, että se tukee niin tyttöjen kuin poikienkin oppimisen motivaatiota ja vahvoja oppimistuloksia”.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-90864356414615784242018-04-17T17:05:52.601+03:002018-04-17T17:05:52.601+03:00Nuorten miesten koulutus- ja tulotaso jää naisia h...<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005645180.html?ref=rss" rel="nofollow">Nuorten miesten koulutus- ja tulotaso jää naisia heikommaksi – Helsingin yliopistosta valmistuvista enää joka kolmas on mies<br />Oikeustieteellisestä ja lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuvien naisten suhteellinen määrä miehiin verrattuna kasvaa Helsingin yliopistossa. ”Se lähtee hirveän varhaisesta vaiheesta, koulutuksen esikuvat ovat naisvaltaisia.”</a><br /><br />SYNTYVYYS vähenee Suomessa voimakkaasti. Tämä uhkaa heikentää Suomen huoltosuhdetta eli työikäisten osuutta koko väestöstä.<br /><br />Valtiontalouden näkökulmasta huolen nosti esiin valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki. HS kertoi asiasta viime viikon maanantaina.<br /><br />Hetemäen arvion mukaan lapsikato johtuu osin siitä, että miehet ovat naisia huonommin koulutettuja ja sen takia usein työttömiä – ja köyhiä. Naiset ovat yliopistoissa ja miehet muualla, eiväthän he edes kohtaa, Hetemäki murehti maaliskuun puolivälissä pitämässään esityksessä.<br /><br />ESIMERKIKSI HELSINGIN yliopiston tilastot kertovat miesten jääneen selvään vähemmistöön.<br /><br />Siellä suoritetuista tutkinnoista miehet tekivät viime vuonna vain alle kolmasosan. Naiset suorittivat tutkinnoista 68,9 prosenttia.<br /><br />Ennen miesvaltaisissa oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa naisopiskelijat ovat nyt vahva enemmistö.<br /><br />Lääketieteellisessä naisten suhteellinen osuus kasvaa oikeustieteellistä nopeammin. Kun 2008 miehiä valmistui ylempään tutkintoon 49, naisia valmistui 75. Viime vuonna lääketieteellisestä valmistui yli kaksi kertaa niin paljon naisia kuin miehiä: 72 miestä ja 165 naista.<br /><br />Humanistisessa, farmasiassa ja kasvatustieteissä naisten ylivoima on näkynyt jo pitkään ja näkyy edelleen, kertoo Helsingin yliopiston opetuksen toimialan kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.<br /><br />Hän kertoo keskustelleensa aiheesta vararehtori Sari Lindblomin kanssa.<br /><br />”Emme keksineet muuta merkittävää selitystä kuin että se lähtee hirveän varhaisesta vaiheesta, opettajat ovat naisia ja koulutuksen esikuvat ovat naisvaltaisia. Pienet pojat eivät välttämättä näe korkeasti koulutettuja esikuvia kuin omassa perheessään.”<br /><br />Viime aikoina digitalisaatio on muuttanut tilanteita. Pojat näyttävät esimerkiksi oppivan englantia edellisiä sukupolvia paremmin ja yhdeksi syyksi epäillään pelimaailmaa, Niinistö-Sivuranta kertoo.<br /><br />”Mutta tytöt ovat lukion jälkeen kypsempiä tekemään koulutusvalintoja ja kehitysvaiheessa poikia edellä.”<br /><br />Koulutussosiologi, dosentti Elina Kilpi-Jakonen Turun yliopistosta kertoo, että vähemmän koulutetut miehet ja naiset jäävät todennäköisemmin lapsettomiksi.<br /><br />”Miehillä koulutuksen yhteys lapsettomuuteen on vahvistunut.”<br /><br />Kilpi-Jakosen mukaan suomalainen keskustelu on viime päivinä rajoittunut 20–29-vuotiaisiin. Tämä antaa helposti väärän kuvan syntyvien lasten määristä, koska nykyään lapsia saadaan myöhemmin. Suomessa on muita Pohjoismaita korkeampi lapsettomien osuus, mutta kokonaishedelmällisyysluku on suhteessa sama, muun muassa suurperheiden ansiosta.<br /><br />Yksi trendi on sekin, että toiset miehet saavat lapsia monien naisten kanssa. ”Ja sitten on miehiä jotka jäävät kokonaan ilman lapsia eikä heillä ole parisuhdetta.”<br /><br />KILPI-JAKOSEN mukaan keskenään pariutuvat usein ihmiset joilla on sama koulutustaso.<br /><br />Naisten osuus ei kasva jokaisella koulutusalalla.<br /><br />Samalla kuin esimerkiksi oikeustieteellinen ja lääketiede ovat muuttuneet naisvaltaisiksi, naisten osuus esimerkiksi miesvaltaisella tietotekniikka-alalla on vähentynyt.<br /><br />Miesten osuus on myös lähtenyt nousuun vahvasti naisvaltaisella hoiva-alalla.<br /><br />Asia on siis monimutkainen, eikä näillä sukupuolieriytymisillä ole välttämättä suoraa yhteyttä lapsettomuuteen, Kilpi-Jaakkonen muistuttaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-3722020818197768332018-04-17T12:06:44.340+03:002018-04-17T12:06:44.340+03:00Miksi naisten karvoitus aiheuttaa jopa vihaa? Nuor...<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10126296?origin=rss" rel="nofollow">Miksi naisten karvoitus aiheuttaa jopa vihaa? Nuori nainen kasvatti kainalokarvat ja sai vastaansa someraivon<br />Naisten kainalokarvat tekevät särön perinteiseen kauneusihanteeseen, minkä vuoksi niiden julkinen esittely voi ärsyttää monia. Maailmalla kainalokarvojaan esitelleet julkkikset ovat saaneet vihaista palautetta ja jopa tappouhkauksia.</a><br /><br />"Sheivaa kainalokarvas"<br /><br />"No on aika oksettavaa"<br /><br />"Hakee huomioo esittelemällä niitä"<br /><br />Muun muassa tällaisia kommentteja tubettaja Maiju Voutilainen, joka tunnetaan myös nimellä Mansikkka, sai Instagramiin julkaisemaansa kuvaan.<br /><br />Kuvassa Voutilainen näyttää kieltä ja pitelee banaaniterttua tatuoidussa kädessään. Kuvassa näkyy myös naisen kainalokarvat.<br /><br />Ja sekös sai ihmiset raivon partaalle.<br /><br />Mutta miksi naisten kainalokarvat menevät joidenkin ihmisten tunteisiin? Kuinka jopa tuntematon ihminen jaksaa välittää siitä, mitä toisen kainalossa kasvaa vai kasvaako mitään?<br /><br />Symppis pehko<br />Naisten kainalokarvat ja myös muu karvoitus tekee särön siihen, mikä liitetään usein normaaliin ja ihanteelliseen naiskuvaan, sanoo sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija Suvi Pihkala Oulun yliopistosta.<br /><br />– Se voi ärsyttää etenkin, jos normeja rikkoo tarkoituksellisesti.<br /><br />Pihkala uskoo myös, että naisten kainalokarvat saatetaan liittää myös esimerkiksi epähygieenisyyteen.<br /><br />Hygieniakommentteihin törmäsi myös Voutilainen. Hänen julkaisemaansa kuvaan tuli useita kommentteja, joissa kauhisteltiin sitä, kuinka haisevat tai ällöttävät naisen kainalokarvat ovat. Siitä syystä Voutilaista alun perin hieman jännitti kertoa kainalokarvojen kasvatusprojektistaan.<br /><br />– Tuntui, että kaikki ajattelevat, että se on tosi väärin tai ällöttävää. Jos netissä tai missä tahansa puhutaan tai näytetään naisten kainalokarvoja, se herättää aina vihaa. Kyllä se pelotti, että mitä muut siitä ajattelevat.<br /><br />Voutilainen aloitti tietoisen kainalokarvojen kasvattamisen viime kesänä. Syy siihen oli yksinkertainen.<br /><br />– Minua alkoi ärsyttää, etten edes tiedä miltä kainalokarvani näyttävät ja silti joka päivä poistan ne. Minulla ei ollut mitään muuta syytä sheivaamiseen kuin se, että näin on aina ollut ja näin pitää tehdä.<br /><br />Voutilainen seurasi kainalosta puskevien karvojen kasvamista jännityksellä.<br /><br />– On tosi kiehtovaa, mitä oma keho tekee, kun sen annetaan vain olla.<br /><br />Lopputulos on Voutilaisen sanojen mukaan symppis pehko. Väriltään kainalokarvat ovat maantienvaaleat, osa karvoista on suoria ja osa puolestaan kiharia.<br /><br />– Sanon niitä amisviiksiksi, on ne sen verran epämääräiset.<br /><br />"Kainalokarvat ovat näkymätön asia arjessa"<br />Suvi Pihkalan mukaan naisten karvoitus on yhteiskunnassamme tabu, vaikka karvat ovat hyvin luonnollinen asia.<br /><br />– Kainalokarvat ovat näkymätön asia arjessa: emme näe mediassa karvaisia sääriä edes silloin, kun karvoja ajellaan elokuvan kohtauksessa pois. Sääri tai kainalo on jo valmiiksi karvaton.<br /><br />Mainoskuvia ja -videoita käsitellään rajusti, ja ne ovat tarkkaan valittuja. Niissä eivät juuri karvat vilahda.<br /><br />– Näemme valtavan määrän ihmiskehoja, mutta mediassa esille tuleva kehonkuva on hyvin yksipuolinen.<br /><br />Perinteisen median lisäksi sosiaalinen media voi luoda paineita. Pihkala kuitenkin uskoo somen voimaan ja siihen, ettei se ole paikka, joka on tarkoitettu pelkästään sheivatuille kehoille.<br /><br />– Se varmasti ylläpitää karvattomuuden ihannetta, mutta samalla sosiaalinen media antaa mahdollisuuden tehdä näkyväksi myös vaihtoehtoja. Se on se paikka, missä postataan kuvia kainalokarvoista tai karvaisista jaloista, Pihkala pohtii.<br /><br />Hän kuitenkin muistuttaa, että kainalokarvakuvan postaamisella voi olla eri vaikutukset riippuen siitä, kuka sen tekee.<br /><br />– Joku julkisuuden henkilö voi jättää kainalokarvat ajelematta, ja se on voimaantunut teko, mutta jollain toisella ihmisellä se voikin olla huolittelemattomuutta tai epäsiisteyttä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-36780952575556229532018-04-17T10:00:02.843+03:002018-04-17T10:00:02.843+03:00Vahvat naispääroolit ovat suomalaisissa elokuvissa...<a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005644097.html?ref=rss" rel="nofollow">Vahvat naispääroolit ovat suomalaisissa elokuvissa edelleen harvinaisia, ja alalla on naisvihaa – nyt kiertelyn ja tekosyiden etsimisen on syytä loppua<br />Elokuvan perinteinen naiskuva uudistuu, ja vastuu siitä kuuluu kaikille, kirjoittaa Leena Virtanen.</a><br /><br />PUHEET on pidetty. Nyt on aika ryhtyä tosissaan töihin.<br /><br />Kuten tanskalainen elokuvaohjaaja Christina Rosendahl vastikään totesi Helsingissä: väittely ei muuta mitään, pitää tarttua hommiin. Rosendahl oli kaksi viikkoa sitten puhumassa Women in Film & Television Finlandin seminaarissa, jonka aiheena oli Väkivallan kuvat.<br /><br />Ja jos puhutaan, puhutaan sitten suoraan.<br /><br />Ohjaaja Aku Louhimiehen tapauksen jälkeen on käytetty paljon sanaa työilmapiiri, mutta niin tärkeä ja konkreettinen asia kuin se onkin, liikaa hoettuna siitä tulee eufemismi eli kiertoilmaus. Nyt tarkoitetaan naisten kohtelua, naisten vähättelyä, viime kädessä jopa naisvihaa. Älkäämme siis häivyttäkö enää sanaa ”nainen”, kuten suomalaisessa elokuvakeskustelussa on yleensä tehty.<br /><br />Taannoisessa Jussi-gaalassakin moni mies piti hyviä puheita, mutta n-sana tuntui juuttuvan heillä kurkkuun. Oli helpompi puhua ihmisistä.<br /><br />JOKO nyt saa sanoa, että vahvat naispääroolit ovat edelleen suomalaisissa elokuvissa harvinaisuuksia? Tämä paljastuu aina viimeistään siinä vaiheessa, kun Jussi-ehdokkuudet julkistetaan. Asiantila todetaan joka vuosi, ja siihen se jää.<br /><br />Sekään ei ole mitään hämärää mutua, että usein, ei aina, kaavoista poikkeavat naiset nähdään naisten ohjaamissa elokuvissa, kuten viime vuonna Zaida Bergrothin Miami-elokuvassa.<br /><br />Keskinkertaisellakin päättelykyvyllä voi keksiä, että on tasan kaksi keinoa korjata tilanne: kasvattaa naisohjaajien osuutta mutta myös patistaa miesohjaajia keskittymään naisrooleihin. Suomessa on miesohjaajia, jotka näin ovat jo tehneet, muun muassa Aleksi Salmenperä, Dome Karukoski ja Juho Kuosmanen.<br /><br />Tilastot ovat naisten ystäviä. Vaikka huonollakin matikkapäällä on aina voinut laskea, että naisten ohjaamia pitkiä elokuvia valmistuu meillä selvästi vähemmän kuin miesten ohjaamia ja että siinä on jotakin pielessä, vasta taannoinen kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen toteuttama tutkimus elokuva-alan tukirahojen jakaantumisesta kelpasi aseeksi epäsuhdan korjaukseen, myös miehille, jotka päättävät rahoista.<br /><br />KAIKKI on nyt muuttunut, olemme käännekohdassa.<br /><br />Elokuvasta kirjoittavana toimittajana ja kriitikkona olen itsekin tilanteessa, jossa ihmettelen omaa toimintaani. Miksi en aina pysty kirjoittamaan suoraan, mitä mieltä olen elokuvan naiskuvasta? Tai jos kirjoitan, miksi tunnen jankuttavani tätimäisesti samaa asiaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen?<br /><br />Ja laajemmin: mikä on saanut naispuoliset elokuvafriikit hyväksymään elokuvan ikiaikaisen kaanonin, jossa naiset ovat joko huoria tai äitejä ja melko varmasti uhreja? Jossa nainen on elokuvan kerronnassa ennen muuta miehen halun ja katseen kohde, kaunis ja houkutteleva. Jos nainen on jo keski-iässä, hänet kuvataan halveksittavana ja jopa naurettavana. Vanhat naiset nostetaan viisauden jalustalle, mutta samalla he menettävät seksuaalisuutensa.<br /><br />Jos naiselle annetaan elokuvassa seksuaalisia vapauksia, hän melko varmasti saa siitä rangaistuksen elokuvan loppukuvaan mennessä.<br /><br />Poikkeuksiakin on, on aina ollut, ja niitä elokuviahan me naiset rakastamme. Tätä nykyä naiskuva uudistuu ryminällä erityisesti tv-sarjoissa, jopa Suomessa.<br /><br />Jos ollaan rehellisiä, emme me niitä naiskuvia hyväksyneet. Me siedimme niitä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-63189526854412482312018-04-17T08:49:05.535+03:002018-04-17T08:49:05.535+03:00Painostusta ja ahdistelua – entiset Suomen jalkapa...<a href="https://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikkeli/painostusta-ja-ahdistelua-entiset-suomen-jalkapallomaajoukkueen-pelaajat-kertovat/6867796#gs.Mkxzjvs" rel="nofollow">Painostusta ja ahdistelua – entiset Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajat kertovat</a><br /><br />MTV Sport paljastaa selvityksiä, joita ovat kertoneet joukko Suomen naisten jalkapallomaajoukkueessa sekä SM-sarjajoukkueissa vuosina 1990-2008 esiintyneitä naisjalkapalloilijoita.<br /><br />- Kyllä sitä seksuaalista ahdistelua oli, niin henkistä kuin fyysistä. Itse en siihen koskaan lähtenyt mukaan, mutta pari vuotta sain tehdä selväksi, etten ole lähdössä mukaan, 15 vuotta SM-sarjatasolla pelannut ja 2000-luvun puolivälissä uransa päättänyt entinen Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen entinen pelaaja avautui taannoin Tulosruudussa.<br /><br />- Kyllä se oli yllättävän yleistä ja sitä tapahtui joukkueesta riippumatta - se on käynyt selväksi, kun olen puhunut monien vanhojen pelikavereiden kanssa. Sitä oli ainakin minun urani ajan ja pelasin pitkään. <br /><br />Ilmiötä avaavat myös monet muut entiset maajoukkuepelaajat, joiden kommentteja on alla.<br /><br />- Tietyissä liigaseuroissa vallitsi pitkäaikainen ahdistelukulttuuri, joka heijastui väistämättä Suomen naisten A-maajoukkueeseen, jossa kyseisiä pelaajia pelasi isossa roolissa. Osa pelaajista huomasi asian, osa ei. Osa ei joko halunnut tai uskaltanut puuttua, muun muassa SM-kultaa urallaan juhlinut toinen entinen maajoukkuepelaaja sanoo.<br /><br />- Maajoukkuetapahtumia oli vähän, joten tapauksiakin oli vähemmän. Sen tiedän, että ainakin osa tapauksista vietiin silti Palloliittoon asti. Koin itse ahdistelua - henkistä ja fyysistä - niin muutamissa SM-sarjajoukkueissa kuin maajoukkueessakin. Lopetin jalkapallourani 2000-luvun puolenvälin tienoilla, hän kertoo.<br /><br />- Eräs naisten pitkäaikainen maajoukkuepelaaja lähetti alaikäiselle tytölle hurjia määriä kirjeitä, joiden avulla hän yritti toistuvasti manipuloida tämän mieltä ja saada hänet kiinnostumaan naisista. Lopulta nuoren tytön vanhemmatkin yrittivät puuttua asiaan. He soittelivat epätoivoisina seuraihmisille ja muille pelaajille asiasta, eräs lukuisia A-maaotteluja pelannut pelaaja sanoo.<br /><br />- ”Käännyttämistä” harrastettiin paljon. Osa pelaajista naureskeli asialle, osa loukkaantui ja ahdistui. Jokainen koki sen varmasti eri tavalla. Mutta se oli vastenmielistä häirintää. Maajoukkueessa eräs kokenut pelaaja kertoi usein nuoremmille, miksi toisen naisen kanssa kannattaa ryhtyä suhteeseen, muutamia maaotteluita urallaan pelannut jalkapalloilija muistelee. <br /><br />- Kukaan ei voi tosissaan väittää, etteikö sellaista kulttuuria olisi ollut useassa liigaseurassa, jonka kautta se kulkeutui maajoukkueeseen. Valtaosa pelkää edelleenkin pelaajia, jotka terrorisoivat silloin koko toimintaa julmallakin tavalla. Pelko estää monia puhumasta ja monet ovat halunneet unohtaa. Kaikki valmentajatkaan eivät todellakaan olleet puhtaita pulmusia, hän jatkaa. <br /><br />- Painostus ja ahdistelu olivat niin henkistä kuin fyysistä. Kokeneemmat maanittelivat seksisuhteisiin ja kokeiluihin nuorempia pelaajia. Vielä tänä päivänäkin asiasta puhuminen on monille mahdotonta, koska se hävettää niin paljon. Moni suostui siihen vain siksi, että halusi kuulua joukkueeseen. Itse ahdistuin eniten saunailloissa ja suihkussa. Lääppiminen ja painostaminen olivat ikäviä kokemuksia, joita kenenkään ei pitäisi kokea, SM-sarjassa turkulaisjoukkuetta pitkään edustanut pelaaja paheksuu. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-17352883654291049092018-04-17T08:44:32.322+03:002018-04-17T08:44:32.322+03:00Ministeri Terho asetti selvityshenkilön elokuva- j...<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ministeri-terho-asetti-selvityshenkilon-elokuva-ja-teatterialalle-hairintaa-perataan-pian-myos-urheilun-saralla/6868744#gs.JT99IuI" rel="nofollow">Ministeri Terho asetti selvityshenkilön elokuva- ja teatterialalle – häirintää perataan pian myös urheilun saralla?</a><br /><br />Kulttuuriministeri Sampo Terho on asettanut selvityshenkilön selvittämään häirintää ja epäasiallista kohtelua elokuva- ja teatterialalla, tiedotti opetus- ja kulttuuriministeriö eilen.<br /><br />Selvityshenkilönä toimii työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, varatuomari Jaana Paanetoja. Häneltä odotetaan ehdotuksia häirinnän ehkäisemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi, ministeriö kertoo.<br /><br />Selvityksessä kuvataan alan nykytila ja tehdään katsaus sen olemassa olevista hyvistä käytännöistä. Paanetoja tekee ministeriön mukaan myös suosituksia lakien ja käytäntöjen muuttamiseksi ja ehdottaa mahdollisesti uusia.<br /><br />Selvityksessä kuullaan Suomen elokuvasäätiön, tuotantoyhtiöiden, tärkeimpien elokuva- ja teatterialan edunvalvontajärjestöjen sekä eri hallinnonalojen viranomaisten näkemykset nykytilanteesta sekä heidän parannusehdotuksensa.<br /><br />Selvityksen on määrä valmistua 6. elokuuta mennessä.<br /><br />Ministeri Terho on Keskisuomalaisen mukaan kertonut olevansa valmis asettamaan selvityshenkilön perkaamaan häirintää ja epäasiallista käytöstä myös urheilun saralla.<br /><br />MTV Sport on viime viikkojen aikana kertonut suomalaisessa naisurheilussa ilmenneestä seksuaalisesta häirinnästä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-88444415808835903642018-04-16T21:46:27.508+03:002018-04-16T21:46:27.508+03:00https://www.theburningplatform.com/2018/04/15/the-...https://www.theburningplatform.com/2018/04/15/the-four-terrible-things-that-are-destroying-boys-in-our-culture/Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-85711257005708863052018-04-16T08:27:40.385+03:002018-04-16T08:27:40.385+03:00Finlayson provosoi taas: Nyt firma ajaa kansalaisa...<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/finlayson-ei-pelkaa-provosoida-valkoista-heteromiesta-uusinkin-tempaus-ajaa-tyttojen-oikeuksia/?shared=1016087-c4376900-500" rel="nofollow">Finlayson provosoi taas: Nyt firma ajaa kansalaisaloitetta, joka haluaa kieltää tyttöjen ympärileikkaamisen<br />Aloitteen pani vireille toimitusjohtaja Jukka Kurttila, jonka mukaan yrityksen kampanjat ovat usein harmittaneet ”valkoista heteromiestä”.</a><br /><br />TEKSTIILIJÄTTI Finlayson herättää taas keskustelua. Yrityksen toimitusjohtaja Jukka Kurttila on pannut vireille kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena on kriminalisoida tyttöjen ja naisten silpominen eli ympärileikkaaminen erillisellä lailla.<br /><br />Aloitetta markkinoidaan Finalysonin aloitteena, ja Finlayson kerää nimiä myös myymälöissään.<br /><br />Aloite herättää kysymyksen, onko tyttöjen silpomisen vastustaminen vain markkinointitempaus, jonka tavoitteena on Finlaysonin brändin kohentaminen.<br /><br />Jukka Kurttila ei ole epäilyksistä huolissaan.<br /><br />”Myönnän avoimesti, että markkinoimme omaa brändiämme. Miksi samalla ei voisi tehdä asioita, jotka vievät maailmaa parempaan suuntaan?”<br /><br />FINLAYSON on viime vuosina tehnyt useita näyttäviä tempauksia. Keskustelua ovat herättäneet legendaarinen Tom of Finland -mallisto, Jeesuksen mukaan nimetty Jesus-pussilakana ja naisille suunnattu alennuskampanja, johon tasa-arvovaltuutettukin joutui puuttumaan.<br /><br />Tosin Kurttila ei pidä siitä, että Finlaysonin kampanjoita kutsutaan tempauksiksi.<br /><br />”Tempaus kuulostaa jotenkin harkitsemattomalta. Puhun mieluummin itse teoista”, Kurttila sanoo.<br /><br />Kurttilan mukaan suomalaiset yritykset ovat turhan varovaisia kannanotoissa. Täällä mietitään liikaa sitä, kuinka asiakkaat pidetään tyytyväisinä. Ei sitä, mikä on tärkeää.<br /><br />”Eihän kukaan pidä mielistelijöistä. Minä koen, että me olemme oikealla asialla.”<br /><br /> <br /><br />UUSIN teko, kansalaisaloite, pyrkii siis saamaan aikaan lain, joka kieltäisi naisten ympärileikkaamisen.<br /><br />Suomi on ainut Pohjoismaa, joka ei ole kriminalisoinut silpomista. Täällä silpominen luokitellaan rikoslaissa pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Esimerkiksi Ruotsissa silpomisen kieltävä erillislaki on ollut voimassa vuodesta 1982 asti.<br /><br />Finlaysonin mukaan erillislaki olisi tärkeä linjaus siitä, että käytäntöä ei hyväksytä Suomessa. Lisäksi lain olisi myös tarkoitus toimia työkaluna ehkäisevää työtä tekeville tahoille.<br /><br />”2000-luvulla pahuus, turvattomuus ja huono olo ovat lisääntyneet. Nyt on tilausta yritysten vastuullisuudelle”, Kurttila kertoo.<br /><br />FINLAYSONIN mainoskampanjat ovat Kurttilan mukaan pahoittaneet useasti ”valkoisen heteromiehen” mielen. Kurttilalle on tullut tappouhkauksia ja yöllisiä puheluita, joita hän kuvailee häiriintyneiksi.<br /><br />”Miehet ovat kyllä jänniä. Tästä silpomiskampanjastakin on tullut sellaista palautetta, että miksi emme aja myös poikien ympärileikkauksen kieltämistä.”<br /><br />Ensinnäkin: tyttöjen ja poikien ympärileikkausta ei voi edes verrata keskenään. Tyttöjen ympärileikkausta kutsutaan silpomiseksi, sillä väkivaltainen toimenpide voi aiheuttaa elinikäisiäkin terveyshaittoja.<br /><br />Toiseksi: poikien ympärileikkaamiseen liittyy uskonnollisia seikkoja, joihin Finlayson ei halua ottaa kantaa.<br /><br />”Olen vastannut kaikkiin palautteisiin, että hienoa kun nostit tärkeän asian esille, mutta muutkin ovat vapaita tekemään. Emme pelkästään me. Tämä tyttöjen silpominen oli rajaus, jonka teimme selkeyden vuoksi.”<br /><br />Mutta provosoiko Finlayson tarkoituksella valkoista heteromiestä, koska saa siten julkisuutta?<br /><br />Kurttilan mielestä kaikki julkisuus ei ole hyvää julkisuutta. Hän kertoo kuitenkin hyväksyvänsä sen, että kun puhuu tärkeistä asioista, kaikki eivät ymmärrä.<br /><br />”Jos joku on oikeasti huolissaan, se on otettava tosissaan. Tähän mennessä negatiivinen palaute on kuitenkin tullut tahoilta, jotka eivät halua muutosta. Pöyristyttävää, että heti aletaan räksyttää, kun kampanjoimme tärkeiden arvojen puolesta.”Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-12058868069580887152018-04-16T04:37:13.617+03:002018-04-16T04:37:13.617+03:00Lastensaanti yhdistetään helposti naisiin, vaikka ...<a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005642906.html" rel="nofollow">Lastensaanti yhdistetään helposti naisiin, vaikka juuri pienituloisten miesten on vaikeinta perustaa perhe<br />Tarvitsemme toimenpideohjelman poikien ja nuorten miesten eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi.</a><br /><br />SUOMESSA on yhä enemmän ihmisiä, jotka toiveistaan huolimatta elävät ilman puolisoa tai omia lapsia. Syntyvyyden laskun takana on ennen kaikkea kehitys, jossa ensimmäisen lapsen saantia lykätään eri syistä yhä myöhemmäksi, tai vanhemmaksi ei tulla lainkaan. Siksi perinteisen perhepolitiikan ohella onkin tärkeää kehittää perheellistymistä edistäviä yhteiskunnallisia tekijöitä.<br /><br />Lapsettomien osuus Suomessa oli jo ennen nykyistä syntyvyyden laskua maailman kärkiluokkaa. 45–49-vuotiaista noin joka neljäs mies ja joka viides nainen ei ole saanut omaa biologista lasta tai adoptiolasta. Vähemmän koulutetuista miehistä jopa joka kolmas on lapseton. Lapsettomien osuus todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa.<br /><br />Kuten on korostettu, nuorten miesten perheellistyminen kietoutuu heidän työllistymiseensä ja hyvinvointiinsa. Pienituloisten miesten on muita vaikeampaa löytää puoliso, jonka kanssa perustaa perhe. Yksin elävä mies taas ei käytännössä voi tulla vanhemmaksi, sillä hänen on vaikeaa adoptoida lasta.<br /><br />Suomessa lastensaanti yhdistetään edelleen helposti yksinomaan naisiin ja äiteihin. Väestöliitto on pitkään korostanut, että Suomen erityisongelma on miesten syrjäytyminen niin ansiotyöstä kuin perheen perustamisestakin. Tasa-arvoa tulee lisätä koulutusrakenteita ja -sisältöjä muokkaamalla siten, että kouluttautuminen motivoisi ja kannustaisi paremmin myös poikia ja nuoria miehiä. Pitää myös huolehtia kaikkien nuorten jatko-opintoihin ja työllistymispolkuihin pääsemisestä.<br /><br />Tarvitsemme toimenpideohjelman poikien ja nuorten miesten eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. Tarvitsemme myös lisää tietoa miesten lapsitoiveista ja isyydestä. Muissa Pohjoismaissa tarjotaan valmiiksi tilastoja niin naisten kuin miestenkin hedelmällisyydestä. Miksi ei Suomessa?<br /><br />Poliittisilta päättäjiltä ja työnantajilta tarvitaan selkeä viesti siitä, että sekä naisten että miesten vanhemmuus on tervetullut asia yleisesti yhteiskunnassamme ja myös työelämässä. Raskaana olevien ja vanhempain- ja hoitovapaata käyttävien syrjintä on saatava kitketyksi työelämästä. Yhteiskunnassa täytyy olla tilaa saada lapsia ja perustaa perhe ajoissa.<br /><br />Eija Koivuranta<br /><br />toimitusjohtaja<br /><br />Anna Rotkirch<br /><br />tutkimusjohtaja<br /><br />VäestöliittoAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-80487037307342421312018-04-15T21:34:40.989+03:002018-04-15T21:34:40.989+03:00KulttuuriCocktail
Pakko tehdä lisää vauvoja!
Pakk...<a href="https://areena.yle.fi/1-4392096#autoplay=true" rel="nofollow">KulttuuriCocktail<br />Pakko tehdä lisää vauvoja!</a><br /><br />Pakko tehdä lisää vauvoja!<br /><br />Perjantain KulttuuriCocktail heittäytyy mukaan valtiovarainministeriönkin huolestuttamaan aiheeseen: syntyvyyden laskuun. Minkälaista kuvaa hedelmällisyydestä ja lisääntymisestä luodaan mediassa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa? Keneen paine kohdistuu? Monet lapsettomuuteen vaikuttavat asiat tuntuvat usein unohtuvan: epämääräiset työsuhteet, biologiset syyt, kumppanin puute tai vaikkapa ilmastonmuutosahdistus. Entä puhutaanko aiheesta vapaaehtoisesti lapsettomien tai miesten näkökulmasta? Iida Rauhalammin vieraina kansanedustaja Li Andersson, kertomuksentutkija Tytti Rantanen sekä perheestä haaveileva yrittäjä-muusikko Jarkko Mäkelä.<br /><br />Tuotanto: Yle KulttuuriAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-15969284661471056062018-04-15T21:11:51.601+03:002018-04-15T21:11:51.601+03:00Emma Kari: Naiset eivät ala synnyttää poliitikkoje...<a href="https://www.nykysuomi.com/2018/04/13/emma-kari-naiset-eivat-ala-synnyttaa-poliitikkojen-kaskysta/" rel="nofollow">Emma Kari: Naiset eivät ala synnyttää poliitikkojen käskystä</a><br /><br />Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan nuorten naisten asemasta työmarkkkinoilla.<br /><br />Kari kirjoittaa Facebook-sivullaan:<br /><br />”Samaan aikaan kun ministeri toisensa jälkeen kauhistelee sitä, että miksi nuoret naiset eivät synnytä, hallitus tekee työelämä nuorille yhä epävarmemmaksi. Kuitenkin juuri työelämän epävarmuus on naisille yksi keskeinen syy olla hankkimatta lapsia!<br /><br />Hallitus on päättänyt helpottaa nuorten ottamista määräaikaisiin pätkätöihin ilman, että määräaikaisuudella on lain mukaista perustetta. Ja keille pätkätyöt jo nykyisinkin kasaantuvat? Nuorille naisille. Nuoret naiset ovat heikossa asemassa työmarkkinoilla, koska heidät nähdään potentiaalisina synnyttäjinä ja kotiinjääjinä. Näin ollen heitä ei nykyisinkään haluta palkata pysyviin työsuhteisiin.<br /><br />Tämä hallitus lopetti lasten tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden, joka osui juuri nuorten naisten työllistymismahdollisuuksiin. Samalla se leikkasi julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkoja kikyssä. Samalla se päätti olla tekemättä perhevapaauudistusta, joka olisi merkittävin nuorten naisten työllistymismahdollisuuksiin vaikuttava asia. Nyt Sipilän hallitus lisää pätkätöitä ja ikäperustaista syrjintää tekemällä nuorten työelämän entistä epävarmemmaksi. Samalla myös potkujen antamista helpotetaan pienissä yrityksissä.<br /><br />Nuorten asemaa ei paranneta heidän oikeuksiaan polkemalla. Nuorten naisten työelämän epävarmuutta ei korjata heidän asemaansa heikentämällä. Ja naiset eivät ala synnyttää poliitikkojen käskystä.”<br /><br />Lähde: FacebookAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-78296405678249701192018-04-15T07:46:17.636+03:002018-04-15T07:46:17.636+03:00Naisten ääni voimistuu vihdoin mediassa, mutta kuk...<a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005642175.html" rel="nofollow">Naisten ääni voimistuu vihdoin mediassa, mutta kuka kuuntelisi myös huonosti koulutettuja miehiä?<br />Jos muut eivät kuuntele, vihaiset ajautuvat helppoheikkien syliin.</a><br /><br />KEVÄÄLLÄ 2015 Princetonin yliopiston professorit Anne Case ja Angus Deaton julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan valkoisten amerikkalaisten kuolleisuus oli kääntynyt kasvuun. Syyksi tutkijat arvelivat huumeet, alkoholin ja itsemurhat, joiden takaa tutkijat löysivät heikosti koulutettujen valkoisten syrjäytymisen ja epätoivon.<br /><br />Tutkimustulokset olivat niin hämmästyttäviä, että aluksi tutkijoiden kuviteltiin tehneen pilkkuvirheen. Siitä ei ollut kysymys.<br /><br />Viime vuonna tutkijapari kokosi tuloksensa kirjaan, joka on hurjaa luettavaa. Vielä vuonna 1999 koulunsa keskeyttäneiden valkoisten kuolleisuusluvut olivat 30 prosenttia alemmat kuin samassa asemassa olevien mustien. Vuonna 2015 ne olivat 30 prosenttia korkeammat.<br /><br />Tutkijat uskovat muutoksen selittyvän kouluttamattomien valkoisten taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman romahduksella. Ikäluokka ikäluokalta ryhmän työllisyysaste on pudonnut, avioliittojen solmiminen on vähentynyt ja fyysiset ja psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet.<br /><br />PRINCETONIN yliopiston tutkimus tuli mieleen tilastosta, jossa Suomen valtiovarainministeriö oli pannut rinnakkain 25–34-vuotiaiden miesten työllisyyden ja suomalaisten syntyvyyden 2000-luvun alussa. Molemmat käyrät laskivat jyrkästi, mistä ei voi tietenkään vielä päätellä, että asiat liittyvät yhteen. Voivat kuitenkin hyvinkin liittyä.<br /><br />Amerikkalaistutkijat ovat arvelleet epätoivon kierteen etenevän niin, että työn muuttuminen epävarmaksi vähentää perheiden perustamista, mikä jättää yksinäiset ihmiset alttiiksi huumeille ja mielenterveyden ongelmille.<br /><br />Suomessakin on havaittu, että perheen perustaminen ja lasten saaminen ovat yhä selvemmin yhteydessä koulutukseen ja tuloihin – sekä niiden puutteeseen.<br /><br />Yhdysvalloissa kierteessä on niin miehiä kuin naisiakin, mutta Suomessa kriisi näyttää keskittyvän miehiin. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pienituloisten osuus nuorista miehistä on kolminkertaistunut 2000-luvulla, kun taas naisten pienituloisuus on laskussa.<br /><br />Hyvä merkki ei ole sekään, että viime vuonna suomalaismiesten elinajanodotetta laskettiin ensimmäistä kertaa sitten lamavuoden 1995.<br /><br />VALKOISTEN amerikkalaisten kuolleisuuden kääntyminen kasvuun oli historiallinen käänne, sillä samanlaista romahdusta ei ole normaalioloissa havaittu missään kehittyneessä maassa.<br /><br />Ilmiöstä on kuitenkin puhuttu ja kirjoitettu Yhdysvalloissa yllättävän vähän, sillä se sopii huonosti suureen kertomukseen, jossa naiset ja vähemmistöt taistelevat oikeuksistaan valkoisten miesten vallan alla.<br /><br />Etuoikeutettuna pidetyn ryhmän vaikeuksista voi olla vaikeaa puhua. Sen pelätään vievän tilaa muilta.<br /><br />Mutta ei tämä ole joko–tai-juttu. Voimme hyvin puhua niin poliisien väkivallasta, naisten ahdistelusta kuin epätoivon kuolemistakin, sillä niillä kaikilla on tärkeä yhteinen piirre. Kysymys on ihmisistä.<br /><br />HELSINGIN SANOMISSA on otettu käyttöön mittari, joka kertoo naisten osuuden lehden palstoilla. Millaisen tuloksen antaisi mittari, joka kertoisi, miten mediassa kuuluu heikosti koulutettujen ääni?<br /><br />Jotain voi päätellä siitä, että Helsingin Sanomien toimittajista naisia on 46 prosenttia mutta ei-ylioppilaita pyöreästi nolla prosenttia.<br /><br />Yhdysvalloissa tilanne on vielä paljon räikeämpi, sillä maan valtalehtien nuoret toimittajat tulevat valtaosin huippuyliopistoista, joiden opiskelijoista useimmat ovat vauraista akateemisista perheistä. He tuntevat Euroopan paremmin kuin Donald Trumpin Amerikan.<br /><br />Yritin illallisilla kysellä Washington Postin toimittajalta, eikö hän pidä toimittajakunnan yksipuolisuutta ongelmana, mutta kollega ei edes ymmärtänyt, mitä tarkoitin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-51519873481492648282018-04-14T13:11:29.416+03:002018-04-14T13:11:29.416+03:00Perjantai
Orgasmi
Orgastisen tulevaisuuden portit...<a href="https://areena.yle.fi/1-4247848" rel="nofollow">Perjantai<br />Orgasmi</a><br /><br />Orgastisen tulevaisuuden portit auki, hyvästit yhdyntäkeskeisyydelle! Seksin ilosanomasta puhumassa ex-pelimies, näyttelijä Eero Herranen, seksipositiivinen Iris Flinkkilä ja toimittaja Ina Mikkola.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-91901467897369907832018-04-14T13:04:41.742+03:002018-04-14T13:04:41.742+03:00Porno-ohjelman tehnyt Ina Mikkola avoimena kokemuk...<a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000005641571.html" rel="nofollow">Porno-ohjelman tehnyt Ina Mikkola avoimena kokemuksistaan Ylellä – oppi aikuisviihdetähdiltä tärkeän läksyn: ”Voin sanoa sen ääneen”</a><br /><br /> Ina Mikkola vieraili Ylen Perjantai-ohjelmassa puhumassa pornosta ja seksuaalisuudesta.<br />Ylen Perjantai-ohjelmassa keskusteltiin perjantai-iltana seksistä, seksuaalisuudesta ja orgasmeista. Rosa Kettumäen ja Sean Ricksin vieraina olivat seksipositiivinen Iris Flinkkilä, toimittaja Ina Mikkolla ja näyttelijä ja ex-pelimies Eero Herranen.<br /><br />Ina Mikkola on tuttu Subilla tänä talvena nähdystä Ina <3 porno -sarjasta, jossa hän matkusti maailmalla tutustuen eri maiden pornokulttuureihin ja tutkien pornon eri muotoja ja tapoja tehdä aikuisviihdettä.<br /><br />Mikkola kertoi Perjantai-ohjelmassa, että hän oppi matkoillaan valtavasti ja että myös aikuisviihdetähdet opettivat hänelle paljon.<br /><br />Mikkolan mukaan aikuisviihde on oiva väline oppia lisää itsestään, omasta seksuaalisuudestaan ja siitä, että ihmiset pitävät eri asioista. Hänen mukaansa on tärkeää tietää, mistä itse pitää ja hyväksyä se, että toiset eivät välttämättä pidä samoista asioista. Mikkolan mukaan aikuisviihde voi myös auttaa saamaan inspiraatiota omaan elämään eikä sitä pitäisi nähdä pahana asiana.<br /><br />Mikkola kertoi, että tutustuminen aikuisviihteeseen ja sen tekijöihin toi hänelle roimasti lisää itsevarmuutta ja kyvyn hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin hän on.<br /><br />– Jos mietin itseäni pikkutytöstä tähän muijaleveliin, mitä olen nyt ja sitä, että olen kasvanut sellaisten naistenlehtien ja mainoskuvastojen varassa, niin kuin me kaikki. Se tekee aika huonoa meidän kaikkien kehoille ja itsetunnoille, Mikkola kertoi.<br /><br />– Olen katsonut pornoa ja tavannut pornonäyttelijöitä, jotka ovat tosi sinut niiden kehojensa kanssa, koska heitä kuvataan, hän jatkoi.<br /><br />Mikkola tapasi matkoillaan esimerkiksi Ron Jeremyn ja Nina Hartleyn ja kokeili Japanissa sidontaa ja virtuaalipornoa. Hän tapasi myös lukuisia seksityöläisiä, jotka pitivät työstään ja suhtautuivat siihen intohimoisesti. Itsevarmojen aikuisviihdetähtien tapaaminen opetti Mikkolalle sen, että itseään voi katsoa ja kehua rohkeasti.<br /><br />– Olen saanut heidän tapaamisistaan tosi paljon voimaa ja voin ensimmäistä kertaa elämässäni sanoa, että vit*u mä olen seksikäs. Voin sanoa sen ääneen ja katsoa vaikka itseäni alasti peilistä ja olla silleen, että mä olen hottis ja mussa ei ole mitään vikaa.<br /><br />– Haluan antaa siitä pornolle suuret respectit.<br /><br />Mikkolan juontama Ina <3 porno -sarja sai katsojilta helmikuussa innostuneen vastaanoton. Monen mielestä oli hienoa, että tabuna pidetystä aiheesta puhuttiin avoimesti ja arkailematta.<br /><br />– Musta tuntuu, että Ina <3 porno on just se mitä telkkari on tarvinnut, Twitterissä todettiin ensimmäisen jakson jälkeen.<br /><br />– Ina <3 porno on yllättävän mielenkiintoinen dokumentti, ainakin avausjakson perusteella. Mahtavaa että tabuja pornoon liittyen alkaa kaatumaan pikkuhiljaa, jatkoi toinen kommentoija.<br /><br />Mikkola kertoi aiemmin IS:lle, että yksi hänen missioistaan ohjelmaa tehdessä oli rikkoa pornoon liittyviä tabuja: usein ala kuvataan vain siihen liittyvien ongelmien kautta. Dokumenttisarjassa ei nähty riistettyjä seksityöntekijöitä tai sekavia ex-pornotähtiä, vaan ammattiinsa intohimolla suhtautuvia älykkäitä ihmisiä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-38748283861687659372018-04-14T10:47:06.298+03:002018-04-14T10:47:06.298+03:00IL:n suuri tasa-arvokysely: Lähes puolet suomalais...<a href="http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/201804132200875670_rk.shtml" rel="nofollow">IL:n suuri tasa-arvokysely: Lähes puolet suomalaisista miehistä uskoo, että naisten on miestä helpompi löytää puoliso</a><br /><br />Hyvässä asemassa olevan miehen on helppo pariutua.<br /><br />Naisen on helpompi löytää puoliso kuin miehen, uskoo runsas neljännes suomalaisista. Näin vastasi 28 prosenttia Iltalehden tasa-arvoselvityksessä.<br /><br />Miehistä melkein puolet, 43 prosenttia, arvioi, että naisten on miehiä helpompi löytää puoliso itselleen. Naisista vain 13 prosenttia arvioi, että naisen on miestä helpompi löytää puoliso. Naisista noin kaksi kolmesta, 63 prosenttia, arvioi, että puolison löytäminen on miehille ja naisille yhtä vaikeaa, mutta miehistä tätä mieltä on vain 42 prosenttia.<br /><br />Miksi melkein puolet miehistä sanoo, että naisten on helpompi löytää puoliso kuin miesten? Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula arvioi, että miesten vastauksiin vaikuttavat miesten omat elämänkokemukset, kaveripiirin kokemukset ja julkinen keskustelu aiheesta.<br /><br />- Olen kuullut paljon kommentteja siitä, kuinka naiset voivat saada valtavasti vastauksia deitti-ilmoituksiin, mutta miehet eivät saa välttämättä ollenkaan vastauksia.<br /><br />Pienituloinen nainen löytää puolison, mies ei<br /><br />Kontulan tekemän FINSEX-tutkimuksen mukaan sinkkumiehet kokevat puolison löytämisen yleisesti selvästi vaikeammaksi kuin sinkkunaiset.<br /><br />- Edelleen odotetaan, että mies on aktiivinen aloitteentekijä. Miehet arvioivat varmaan senkin takia, että puolison löytäminen on heille vaikeampaa kuin naisille.<br /><br />Koulutuksella ja tulotasolla on paljon enemmän vaikutusta miesten kuin naisten pariutumiseen FINSEX-tutkimuksen mukaan. Korkeakoulutetuista ja hyvässä asemassa olevista miehistä 90 prosenttia on löytänyt puolison, mutta vähän koulutetuista ja pienituloisista miehistä puolison on löytänyt vain puolet. Tutkimustulos pätee Kontulan mukaan kaikenikäisiin ihmisiin, erityisen vahvasti keski-ikäisiin miehiin.<br /><br />Naisten pariutumiseen sosiaalinen status ei juuri vaikuta. Vähemmän koulutettu ja pienituloinen nainen löytää puolison siinä missä koulutettu ja hyväpalkkainen nainenkin.<br /><br />Taloustutkimus haastatteli 1014:ää henkilöä 10.-11. huhtikuuta internetpaneelissaan. Otos edustaa Suomen täysi-ikäistä väestöä, ja vastaukset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-6963344029898367602018-04-12T23:31:53.925+03:002018-04-12T23:31:53.925+03:00”Sugar maman” elättämä Joni, 22, deittailee miehiä...<a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000005639770.html" rel="nofollow">”Sugar maman” elättämä Joni, 22, deittailee miehiä maksua vastaan – kertoi poikkeuksellisesta elämäntavastaan MTV:llä: katsojat ällistyivät - Viihde - Ilta-Sanomat</a><br /><br /><a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000005617298.html" rel="nofollow">Joni, 22, liittyi seuranhakupalveluun – nyt salaperäinen ”sugar mama” maksaa hänelle miesten tapailusta: ”Se on ilmaista rahaa” - Viihde - Ilta-Sanomat</a><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-63520038081848430442018-04-12T23:24:44.583+03:002018-04-12T23:24:44.583+03:00Australialaisnainen huijasi, että hänellä on syöpä...<a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804112200869597_ul.shtml" rel="nofollow">Australialaisnainen huijasi, että hänellä on syöpä - sai ystäviltä rahaa, jotka hupenivat juhlimiseen</a><br /><br /><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804122200874144_pi.shtml" rel="nofollow">Sauli Niinistö palasi Kroatiasta Suomeen Norwegianin reittilennolla - ”Presidentti on luonnollisesti tarkka rahankäytöstä”</a><br /><br /><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000387533.html" rel="nofollow">IL: Tarja Halonen teki 480 000 euron lennon verorahoilla - Kotimaa - Ilta-Sanomat</a><br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-36285904666422260412018-04-12T22:37:02.548+03:002018-04-12T22:37:02.548+03:00Ruotsin akatemian salamyhkäinen skandaali sai jatk...<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10157745" rel="nofollow">Ruotsin akatemian salamyhkäinen skandaali sai jatkoa – Nobelin kirjallisuuspalkinnon julistaja joutui eroamaan | Yle Uutiset | yle.fi</a><br /><br />Ruotsin akatemian pysyvä sihteeri Sara Danius eroaa tehtävästään. Danius ilmoitti asiasta tänään torstaina akatemian kokouksen päätyttyä.<br /><br />Danius ei kuitenkaan halunnut kertoa, mikä johti eropäätökseen. Hän ei esimerkiksi kertonut, edelsikö eropäätöstä äänestys akatemian kokouksessa.<br />...<br />Kymmenet naiset kertoivat #metoo-kampanjan yhteydessä Kulttuuriprofiilin häirinneen työntekijöitään, taiteilijoita ja jopa Ruotsin akatemian jäsenten puolisoita ja tyttäriä seksuaalisesti.<br /><br />Akatemia on koko kohun ajan vaiennut tapahtumista, mutta tapahtumia on selvitellyt asianajotoimisto.<br /><br />Sara Danius on myös joutunut arvostelun kohteeksi. Entinen akatemian pysyvä sihteeri on lehtikirjoituksessa sanonut, että "Danius on akatemian huonoiten tehtävässään onnistunut sihteeri sitten akatemian perustamisen vuonna 1786".<br /><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10152809" rel="nofollow">Asepalveluksessa vammautuneet haluavat parempaa hoitoa – 20 vuotta sitten kalliolta pudonnut mies kärsii yhä päivittäin kovista kivuista | Yle Uutiset | yle.fi</a><br /><br />Anonymousnoreply@blogger.com