Ihmissuhteet ja manipulointi

Onko jollakulla sellainen työkaveri, joka saa pienestäkin mustelmasta pariviikkoa sairaslomaa, joka on muutenkin puolet vuodesta sairaslomalla ja jota kohtaan melkein kaikki tuntevat myötätuntoa, vaikka hän ei ole oikeasti sen sairaampi kuin kukaan muukaan työpaikalla? Oletteko lukeneet ihmissuhdepalstoilta kymmeniä tarinoita, joissa vaimo kertoo miehensä käyvän vieraissa, ryyppäävän kaiket ajat, pelaavan perheen rahat uhkapeleihin, löhöävän vain sohvalla tekemättä mitään kotitöitä, mutta joka kuitenkin on vaimon mielestä pohjimmiltaan rakastettava kunnon mies ja johon tilanteeseen vaimo kysyy neuvoa, että miten hän voisi kehittää itseään saadakseen parisuhteensa paremmaksi?

Minä olen aina ihmetellyt, miten nuo ihmiset tekevät sen? Miten he saavat manipuloitua tuon kaiken myötätunnon itselleen? Jos minä menen lääkäriin pää kainalossa, niin saan hyvässä tapauksessa laastarin kaulavaltimoon ja passituksen takaisin töihin. En osaa käyttäytyä myötätuntoa herättävästi. Tai osaisin jonkin verran, mutta en ole luonnostani sellainen, joten sellainen käytös olisi näyteltyä, mihin en viitsi alistua, varsinkin kun pidän sitä jonkin sortin heikkoutena.

Minä en osaa manipuloida ihmisiä puolelleni ja myötätuntoisiksi minua kohtaan - en oikeassa elämässä, enkä täällä netissä. Se on aika ongelmallista ja haitallista. Eikä kyse ole oikeastaa siitä, ettenkö osaisi, sillä olenhan nähnyt ihmisiä, jotka saavat myötätuntoa ja ihmiset puolelleen. Eihän minun tarvitsisi kuin matkia heitä. Olisiko tuollaisessa käytöksessä mitään järkeä?

Usein minusta tuntuu, että ihmiset, varsinkin tuntemattomat ihmiset ajattelevat, että en ole aito. He ajattelevat, että valehtelen, koska puhun leikillisen harkitusti, enkä osaa tai ymmärrä näyttää vilpittömältä. Sanat ja elekieleni ova ristiriidassa toistensa kanssa, jolloinka ihmiset tulkitsevat sen epäaitoudeksi. Paradoksaalista on se, että jos näyttelisin vilpitöntä ja synkronoisin sanani ja eleeni, niin olisin silloin vilpillinen, koska kaikki tuo olisi vain näyteltyä.

Onko ihmisellä velvollisuus käyttäytyä "aidosti"? Saako ihminen käyttäytyä niin, että häntä on vaikea lukea ja niin, että hänen sanansa merkitsevät kaiken ja eleet eivät mitään? Viestinnässä eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat, varsinkin naisille. Minä sitävastoin panostan pääasiassa sanasisältöihin eleitten kustannuksella. Lopputulos on se, että minua pidetään toisinaan epäaitona, valehtelevana, laskelmoivana ja myötätuntoa herättämättömänä, mikä asettaa minut muita selvästi huonompaan asemaan, koska myötätunnon herättämisestä on suuria etuja. Kannattaisiko minun satsata manipuloivaan käyttäytymisen parantaakseni osakkeitani(vaikkapa nettimaailmassa), vai kannattaisiko minun pitäytyä minulle aidossa ei-manipulatiivisessa käyttäytymismallisssani?