Perhosten valtakunta

Heidi Liehu on kirjoittanut kirjan Perhosten valtakunta. Se on kaunokirjallinen näky maailmasta ja todellisuudesta. Olen "lukenut" sitä hiukan, mutta en ymmärrä sen sisältöä ja tarkoitusta. Miksi ihmeessä joku ilmeisen lahjakas henkilö viitsii kirjoittaa 1139 sivua tekstiä, josta ainakin 90% vaikuttaa epäselvältä hölynpölyltä?

Puolisatunnainen lainaus kirjasta: "Patriarkaalisessa symbolijärjestelmässä taivaallinen autuus, lopullinen metafysiikan tyydytys, merkitsee ylimaallisen maan saavuttamista, maallisen, väheksytyn feminiinisen taakse jättämistä - toisin sanoen, kuin juuri kaivatun maternaalisen saavuttamista, tuon kielletyn ja ylistetyn objektin tavoittamista väheksytyn, halvennetun ja objektivoidun feminiinis-maallisen sijaan."

Kirja-arvosteluja löytyy netistäkin: "Heidi Liehun Perhosten valtakunta on vaikea kääntää selkokielelle, koska "tunnefilosofiseen valotukseen" (mts. 7) asetettuna mikä tahansa voi saada sanoin kuvaamattomia merkityksiä...Perhosten valtakunta ei ole sarjakuvakirja eikä romaani. Se ei ole myöskään "kipeänhauska", vaan ennemminkin "patologis-tunteikas"...Perhosten valtakunta on hiomattoman "runollista", murrosikäistä, koskettelua "kaipaavan" tytön tunnesfäärien tavoittelua. Niiltä osin kuin se ei ole vähän-mitä-mieleen-juolahtaa-sanataiturointia, tyhjänsanomista monella tavalla yhden kysymyksen ympärillä...Ansioitakin kirjalla tietysti on. Se on komea hyllyssä eikä paina paljon...Perhosten valtakuntaa voikin suositella kaikille niille, jotka eivät halua tietää feminismistä mitään."

Toinen arvostelu kirjasta löytyy täältä. Minulle - joka olen rautalankakirjoittamisen suuri ystävä - tällainen teos asettaa ylittämättömän suuren haasteen. Osaako joku filosofiaan perehtynyt kertoa, mikä on tällaisten teosten pointti ja miten tällaisista teoksista saa irti jotain muuta kuin hämmennystä?