Onko huono suhde parempi kuin sinkkuus?
Onko Lada parempi kuin ei autoa ollenkaan? "Virallisen" totuuden mukaan huonossa suhteessa ei kannata kärvistellä kovin pitkään. Suomi on kuitenkin pullollaan suhteita, joita voi luonnehtia huonoiksi tai ainakin puutteellisiksi. Milloin suhde on niin huono, että se on syytä lopettaa? Pitääkö vääränlainen kiintymys ihmiset huonoissa suhteissa? Eikö suhteita vain osata tai uskalleta lopettaa? Vai pitäisikö suhdetta kehittää lopettamisen sijaan? Mikä on vaihtoehto huonolle suhteelle?Elleistä löytyy erilaisia vastauksia kysymyksiini: "Uskon, että on aina parempi olla huonossakin suhteessa kuin yksin. Joillekin ihmisille yksinolo sopii, mutta kyllä yksinolemisesta kumpuaa ne surullisimmat elämäntarinat."
"On se hassua että vaikka rakastaa niin aina ei voi olla yhdessä. Itse olen paljon mielummin yksin kuin yksin suhteessa. Mitä iloa on jos joka päivä kun menee kotiin ahdistaa. Kyllä tämä tästä helpottaa ja eiköhän jossain ole minullekin se oikea."
"Olen jollain tavalla samaa mieltä siitä, että huono suhde voittaa yksinolon. Tosin niin kauan kuin voimat riittävät, huonolla suhteella on taipumus viedä valtavasti energiaa muilta elämänalueilta."
"Uskoisin että ihminen joka ei osaa olla yksin ei varmastikaan osaa olla myöskään parisuhteessa."
"Mutta jos pari on kuitenkin onnellinen ja pitää toisistaan, niin eikö sellaisella suhteella ole paremmat mahdollisuudet onnistua, kuin puhtaasti rakkauteen perustuvalla suhteella, joka on "huono."?"
"Kun ihmiset miettii kannattaako erota, kun "en kuitenkaan löydä ketään", niin mä ajattelen että ainakaan ei löydä ketään jos on siinä huonossa suhteessa. Jos eroaa niin on edes se mahdollisuus siihen parempaan."
"Minä ajattelin melkein 30 vuotta, että parempi huonossa suhteessa kuin ei suhteessa ollenkaan. Eli aivan varmasti olen tällä saralla kokenut ja voin sanoa että on aivan hullua jäädä kitumaan huonoon suhteeseen vain sen vuoksi että olisi edes joku."
"Ne jotka luulevat huonoa suhdetta yksinoloa paremmaksi, eivät todennäköisesti uskalla edes rehellisesti koettaa mitä yksinolo on."
"Yksinoloon pätee sama kuin mihin muuhun asiaan hyvänsä: aikansa kutakin. Varmaan on nastaa olla pitkän suhteen jälkeen yksin pari vuotta, mutta entäs jos on ollut yksin vaikkapa 10 vuotta eikä vielä ole lapsia?"
"Muistan psykologian kurssiltani parisuhteeseen liittyneen tiedon: ihminen puntaroi kustannus- ja tulopuolta suhteessaan, ja vanhassa suhteessa pysytään, vaikka se olisi huonokin, kunnes uusi, parempi löytyy. Moni tekee niin tiedostamattaan."
Hyvin usein kuulee sanottavan, että ihmiset eroavat liian helposti. Onko asia kuitenkin niin, että eroamisen prosessi on ihmisille niin vaikea, että ihmiset jäävät tuon prosessin pelossa sellaisiin huonoihin suhteisiin, joista he ulkopuolisina voisivat huoletta sanoa: "Teidän kannattaisi erota."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Valitse itsellesi joku nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. Älä laita ruksia kohtaan "Anonyymi".