Androgyynisen avioliiton ongelmat

Mikä on vikana androgyynisessä avioliitossa?

Social science research on intact marriages finds that in real marriages, male headship is simply a fact. Most men and women seek things in a mate that render something like male headship inevitable.

Questions of income aside, there are, of course, marriages where women have more power. Do such marriages make women happy? One survey of over 20 studies on marital power found that wife-dominant couples were the least happy, and the wives in wife-dominated unions were less happy than their husbands.

In real life, most women do not seem to want equal worldly power. Even professional women want the man to be chief provider, not only because they believe the husband?s work is more important to his sense of self, but also because they need their husbands to be successful.

Catherine Riessman´s Divorce Talk, finds women divorcing men who do not work steadily at good jobs; in parallel fashion men divorce women when they fall down as homemakers. Philip Blumstein and Pepper Schwartz?s major work, American Couples, finds exactly the same thing. Women are much more likely to divorce men who are not ambitious, whereas men are more likely to divorce women who are ambitious. Men divorce wives if they think the wives are not doing their share of the housework. Women do not divorce men if the men do less housework than they would like them to.

A cross-cultural anthropological study looking for reasons for conjugal dissolution in 160 modern and primitive societies finds this pattern everywhere.

Studies show that the more housework men do, the less they love their wives, and the more arguments the couple has.

One study found "the most satisfied husbands were those who believed they had the greater decision-making power even where there was no independent evidence of it." Women in such marriages probably rule indirectly as the wisest wives usually do.

The facts contradict feminist doctrine on women?s route to marital power and happiness. We have seen that wives who earn as much or more than their husbands do not usually achieve power or happiness.

Miksi täydellinen mies muuttuu parissa kuukaudessa sohvalla pallejaan raapivaksi juntiksi, kysellään Elleissä?

Kun luulen tavanneeni suvaitsevan, kiltin, hellän ja ystävällisen miehen, (jollaisesta olen ikäni haaveillut) muutaman kuukauden päästä saankin huomata joutuvani taas kiukunpuuskien ja arvostelun kohteeksi. Missä on kiltit, lempeät miehet? Miksi ihmeessä kaikkien täyty esittää juuri sellaista, vaikka eivät oikeasti ole? Miten enää voi luottaa kehenkään, missä aidosti hyväntahtoiset ihmiset? Mitä ihmettä tämä oikein on? Mikä ihme saa ihmisen teeskentelemään parempaa kuin onkaan? Miten voi oppia rakastamaan ihmistä joka ei ole ollenkaan sellainen, miltä alussa näytti?

Ilmiö on varsin tuttu. Ehkäpä suhteen keston tulisi olla vain tuo pari kuukautta, joka ensi-ihastuksissaan on suhteen parasta aikaa. Totuus on kai siinä, että kukaan mies ei kelpaa sellaisena kuin on, joten hänen on suhteen alussa näyteltävä ns. ihannemiestä. Ihastus ja seksin huuma uuden naisen kanssa kestää intensiivisessä suhteessa tuon pari kuukautta, jonka jälkeen kumppanissa alunperin hyvinä nähdyt ominaisuudet alkavat tuntua vain rasittavilta. Motivaatio itseään parempana olemiseen loppuu mieheltä ja lopputuloksena on kalsareissaan vaelteleva uuno. Sama ilmiö toimii naisillakin niin, että parin kuukauden jälkeen aletaan esittää suhteen vakavuutta ja tulevaisuutta koskevia kysymyksiä sekä miehen muuttamisprosessin aloittavia vaatimuksia - pikku hiljaa tahtia kiristäen.

Käsi pystyyn miehet, kuka täyttää nämä kriteerit?

Vaikeimmin käännettäviä sanoja:

The most untranslatable word in any language, reckon the translators, is ilunga, a word in the Bantu language of Tshiluba for a person who is ready to forgive any abuse for the first time; to tolerate it a second time; but never a third time.

Ihmeellisiä kissoja.