Älykkyys, osa 1

Älykkyys käsitteenä ja sen sisältö on ollut tapetilla Tatu Vanhasen tutkimuksiin liittyen ja kommenttiosastollakin esitettiin tutkimustuloksia, joiden mukaan shakkitaito ei ole ainakaan erityisemmin sidoksissa älykkyyteen. Hyvät shakinpelaajat eivät siten olisi älykkäämpiä kuin väestö keskimäärin. Seuraavassa esittelen poimintoja kirjasta Älykkyys, valoja ja varjoja useammassakin postauksessa, joka luotaa älykkyyden käsitettä eri suunnista ja eri kirjoittajien näkökulmista.

Kaisa Männikkö on kerännyt aineistoa mensalaisilta ja tekee aineistonsa perusteella seuraavanlaisia päätelmiä:

- Lähes kaikki vastanneet mensalaiset oppivat lukemaan ja laskemaan jo ennen kouluikää (vrt. minä opin vasta koulussa).

- Moni mensalaisista oli koulussa hyvin pitkästynyt ja alisuoriutui.

- Mensalaiset katsoivat vastoin yleistä luuloa olevansa pidettyjä työyhteisössään, mutta heidän tapansa työskennellä yksin herätti epäluuloa.

- Muiden seurassa mensalaiset joutuivat esittämään usein itseään tyhmempää, mikä oli turhauttavaa.

- Naiset ja miehet arvioivat kokemuksiaan vastakkaisen sukupuolen suhteen eri tavoin: Vain yksi mies oli sitä mieltä, että naiset eivät kiinnostu keskustelunhaluisista ja sivistyneistä miehistä. Sen sijaan älykkäät naiset pitivät miehiä yleisesti ottaen typerinä. Heidän mielestään miehet karttelevat analyyttisesti ajattelevia naisia. Naisvastaajien kokemusten mukaan miehet suhtautuvat vihamielisesti ja pelokkaasti älykkäisiin naisiin. Miehinen itsetunto ei kestä, että nainen saa älykkyystestissä miestä paremmat pisteet. Älykkäiden naisten parisuhteen onnistumisen edellytys oli, että mies on vähintäin yhtä älykäs. Miesten kertomuksissa älykkyyden asema parisuhteissa ei korostunut samalla tavoin.

- Suurin osa vastaajista oli pidettyjä kaveripiirissä, hauskoja seuramiehiä, naisten suosiossa tai avioliitossa.

- Älykkyydestään kertominen oli usein osoittautunut virheeksi, koska reaktio ei ollutkaan odotetunlainen. Sukulaiset ja jopa omat perheenjäsenet ovat saattaneet alkaa karttaa, työura tyssätä, nais- ja varsinkin miessuhteet tyssätä. Älykkyydestä oli sen paljastuttua puhuttu vain koomisissa yhteyksissä, halventavalla tai vähättälevällä tavalla. "En voi edes kuvitella kertovani työpaikalla mensan testistä - varmaan olisi helpompaa tunnustaa olevansa joku seksuaalisesti poikkeava."

- Yhtä mieltä oltiin siitä, että älykkyys ei ole viisautta. Älykkyys käsitettiin nopeudeksi, päättelykyvyksi, loogisuudeksi, asioiden yhdistelytaidoksi ja olennaisen erottamiseksi epäolennaisesta. Viisaus sen sijaan yhdistettiin empatiakykyyn, myötätuntoon ja asioiden syvälliseen ymmärtämiseen.

- Eräs vastaajista totesi: Keskinkertaisuus voi tunnistaa toisen nerouden vain itsessään heräävien kateuden tunteiden avulla.

- Älykkyyteen tuntui usein liittyvät voimakas taipumus ja herkkyys havainnoida sekä ympäristöä että itseään. Useille tuntui vaikealta hyväksyä, miksi pätevimmät eivät ole johdossa ja miksi pitää alistua itseään typerämpien tahtoon. Tuollainen asenne johtaa helposti ristiriitoihin auktoriteettien kanssa.

- Vastaajien mukaan älykäs voi vastustaa ympäristöä ja tehdä oman päänsä mukaan. Varsinkin naisvastaajat kertoivat kyseenalaistaneen naisen roolin ja etsineensä itselleen paremmin sopivan paikan.