Tämän blogin toistokkaan suosion salaisuus

Kevyesti kyseli kommenttiosastolla vaihtoehtoisia tapoja tasata markkina-arvojen vaikutusta. Miten olisi seuraavanlaisen ehdotuksen laita? Jokaisen pariutumis- tai seksihalukkaan sinkun olisi liityttävä "sinkkuryhmään". Sinkkuryhmän perussääntö olisi se, että jokaisessa sinkkuryhmässä pitäisi olla yhtä paljon miehiä ja naisia. Kuka tahansa voisi perustaa sinkkuryhmiä. Sinkkuryhmät voisivat kaikille avoimia tai hyvin tarkoin kriteerein määriteltyjä, kuten 25-27 vuotiaitten ylempitasoisten sinkkujen ryhmä. Jokaisen sinkkuryhmän hallitus määrittelisi ryhmänsä kriteerit ja valitsisi hakijoista sisään pääsevät. Sinkkuryhmän säännöt määrittelelisivät, tähtäisikö ryhmän toiminta monogaamiseen parinmuodotukseen vaiko kimppakivaan. Sinkkuryhmän vaihtajaa odottaisi sopivan mittainen karenssiaika.

Tuollaisessa systeemissä koko yhteiskunnan kattavat sinkkumarkkinat jakaantuisivat pienempiin yksiköihin ja jokainen voisi valita, millaisesta sinkkujoukkoon hän haluaisi. Esimerkki: Yksi ryhmistä oli nykyistä yhteiskuntamallia vastaava vapaa ryhmä. Kenen sitten kannattaisi liittyä tuohon ryhmään? Alempitasoisten miesten ei ainakaan. Eikä myöskään monogamian perään halajavien naisten. Eli ryhmästä tulisi pukkien ja hutsujen kantapaikka. Millaiseen sinkkuryhmään sinä liittyisit, jos itse määrittelisit ryhmän reunaehdot?

Keskustelu asevelvollisuuden tasa-arvollisesta olemuksesta näytti viriävän jälkeen eloon kommenttiosastolla. Moni varmaan parkaisee, että "ei, ei taas." Tähän väliin sopinee siis palanen kognitiivista tietoutta:

Ihminen yrittää aina säilyttää jatkuvan minuuden kokemuksensa ja siksi hän ei pysty omaksumaan tai hyväksymään uutta tietoa, joka poikkeaa radikaalisti hänen jo oppimastaan tiedosta. Ihmiset eivät pohjimmiltaan suostu kohtaamaan omaa totuuttaan ja laittamaan sitä kyseenalaiseksi. Kun esimerkiksi avioparit riitelevät, niin joka riidassa toistuvat samat elementit ja samat totuudet, eikä kumpikaan suostunostamaan esiin ajatusta siitä, että hän itse olisi väärässä.

Eli tuossa kappaleessa on selitetty tämänkin blogin toistokkaan suosion salaisuus aika tyhjentävällä tavalla. Mutta kuten olemme MAT:in voittokulusta havainneet, oppiminen uuteen tietoon etenee epäuskon, vihan ja hitaasti etenevän oppimisen kautta.

Butt Ugly kirjoittaa blogeista. Olen kirjoituksen kanssa suunnilleen samoilla muuten, mutta pari lausetta särähti pahasti korvaani:

1. Suomesta kuitenkin puuttuvat varsinaiset täsmäblogit.
2. Myöskään suomalaisissa poliittisissa bloggaajissa ei juuri ole ns. munaa.

Yritinkin tiedustella häneltä, että kuinka täsmällisesti pitää kirjoitta, että pääsee täsmäblogien kategoriaan (pitääkö joka postauksessa kirjoittaa asevelvollisuuden tasa-arvoisuudesta) ja kuinka repäisevä poliittinen projekti pitää olla työn alla, että pääsee munallisten poliittisten bloggaajien kastiin. Sen tarkempaa vastausta ei herunut, mutta lukijat voivat laittaa ehdotuksia, millä saisin noitten kategorioiden minimivaatimukset täytetttyä.

Palataan sitten tuohon armeijakeskusteluun tai ei oikeastaan siihen vaan siihen ajatukseen, jota kevyesti on kommenttiosastolla esittänyt vastineena "absoluuttiselle tasa-arvolle". Eli naiset ovat erilaisia kuin miehet. Tasa-arvoa ei voi ajatella niin, että samaa kaikille, koska se ei ota huomioon naisten erityisluonnetta. Tuo on tosiaan ihan aiheellinen ja paikkansapitäväkin huomio. Tuollaiseen tasa-arvokäsitykseen liittyy kuitenkin monia ongelmia, jotka näkisin vaikeasti ratkaistavina.

1. Mistä saataisiin se tieto, joka määrittelisi sen, mitkä asiat ovat naisille ja miehille erikseen tärkeitä? Ja olisiko tuo tieto pysyväluonteisesti biologista vai kulttuurisesti määräytyvää? Onko prostituutionkin kielteisyys naisille vain kulttuurisesti määräytyvä fakta? Kertomukset intialaisista prostituutiota harrastavista yläluokan tytöistä kertovat sen ajatuksen puolesta.
2. Nykysuomen tasa-arvoideaan ei tuollaista ajatusta sisältyne ainakaan virallisten papereiden osalta. Eli jos tuolle yleislinjalle lähdettäisiin, niin silloin pitäisi esim. palkka-tasa-arvo ajatella aivan uudelleen, koska markina-arvon valossa palkan suuruus on mieheydelle paljon tärkeämpää kuin naisseudelle.
3. Aina kun sukupuolten erityislaatuisuus nousee esille naisten nostamana, niin esimerkkeinä ovat naiset (asevelvollisuus tms.) Se on tietenkin ymmärrettävää, koska toisen sukupuolen asemaan on vaikea asettautua. Olen kysellyt aikaisemminkin tätä mutta kysytään jälleen: kuinka naiset olisivat valmiit tulemaan sitten vastaan niissä kysymyksissä, jotka ovat miehille tärkeämpiä ja joissa miehet ovat huonossa asemassa?