sunnuntai, huhtikuuta 02, 2006

Seksityöläisen arkea

Seksityö on Mallalle ammatti muiden joukossa:
Olen kertonut avoimesti sukulaisilleni ja ystävilleni, mitä teen. Ihanne olisi, jos voisin esiintyä julkisuudessa omalla nimelläni, kuten kuka tahansa ammatinharjoittaja. Mutta asiakkaideni suojaamiseksi minun täytyy toimia näin, kun lakiesitystä seksin oston kriminalisoimisesta ollaan viemässä eteenpäin. Itse tunnen tekeväni rehellistä työtä ja olevani ihan kunnon kansalainen, hän painottaa.

Mallaa ärsyttää, ellei suorastaan loukkaa se yleinen käsitys, että jokaisen seksityöntekijä on päihdeongelmainen, mielenvikainen, surkean köyhä tai vähintään insestin uhri.

Minulle valinta oli täysin itsenäinen. Pärjäsin ennen tätä hommaakin hyvin. Tottakai piti joskus soittaa isälle, että lainaa kaksikymppiä. Nyt tuntuu ihanalta olla taloudellisesti riippumaton. Hallitsen elämääni paremmin kuin ennen ja minusta tuntuu, että itsetuntonikin on parantunut sen jälkeen, kun ryhdyin tähän työhön.

Tottakai raha on ollut yksi iso tekijä, mutta olen tässä työssä yhdistänyt huvin ja hyödyn. Rakastan seksiä ja ennen etsin miesseuraa baareista, Malla vastaa suorasukaisesti.

Eikö seksityö ole henkisesti raskasta? Henkisesti raskaampaa oli istua kaupan kassalla viiden euron tuntipalkalla, hän vastaa. Minulla on huomattavasti turvallisemmat olot, kuin minulla kaupan kassalla istuessani oli. Tai mitä esimerkiksi taksikuskeilla on, hän sanoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Valitse itsellesi joku nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. Älä laita ruksia kohtaan "Anonyymi".