Järkevää puhetta

Tua Onnela:

Leikitään, että Suomessa kaikkien naisten olisi pakko opiskella jotakin yhteiskunnan kannalta välttämättömänä pidettyä asiaa vähintään puolen vuoden ajan. Opiskeluaikana muuta elämää saisi toteuttaa vain lomilla.

Koulutukseen olisi miehillä oikeus muttei velvollisuutta, mutta siitä kokonaan kieltäytyvät naiset sen sijaan passitettaisiin vankilaan.

Leikitään vielä, että tällainen olisi kaikkien mielestä ihan asiallista. Naiset niin politiikassa, naisjärjestöissä kuin turuilla ja toreillakin olisivat ihan tyytyväisiä. Tuntuu aika uskomattomalta.

Sitten käännetään sukupuoliasetelma toisin päin, eikä enää tunnu yhtään kaukaa haetulta. Miehet hyväksyvät tälläkin hetkellä vaiteliaina sen, että "yleinen" asevelvollisuus on yleinen vain puolelle väestöstä.

Jos vierekkäin ovat urheilua ikänsä harrastanut, maanpuolustuksesta kiinnostunut Maija ja rapakuntoinen, täysin motivoitumaton Matti, Suomen armeija tarvitsee jostakin syystä hyvin kipeästi nimenomaan Mattia. Matti menee armeijaan, koska jonkinlainen palvelus on joka tapauksessa suoritettava ja koska muutkin menevät. Maija menee sinne hyvin epätodennäköisesti, koska muutkaan eivät mene.

Tämä on puolustusvoimien ja muidenkin mielestä ilmeisesti täysin järkevää. Samalla linjalla jatketaan eikä muista vaihtoehdoista juuri edes puhuta, koska nykyinen järjestelmä on "perinteinen", "kasvattava", "demokraattinen" ja ties mitä.

En yritä mahduttaa tähän kirjoitukseen pohdintaa siitä, onko yleinen asevelvollisuus ylipäätään hyvä ratkaisu. Sen sijaan ihmettelen armeijaesimerkin avulla, missä viipyy suomalainen järkevä miesliike.

Vaikka melko yleisesti tunnustetaan, että kaikkia ihmisiä (myös miehiä) pitäisi katsoa ensisijaisesti yksilöinä eikä asettaa ihmisiä eriarvoisiin asemiin vanhojen sukupuoliroolien tai sukupuolten keskimääräisten ominaisuuksien perusteella, miehiä syrjivistä tasa-arvo-ongelmista puhutaan hämmästyttävän vähän.

Miehet tuntuvat mukisematta hyväksyvän, ettei poika voi harrastaa balettia ellei halua olla outo, ettei yksinäisten miesten tai miesparien mahdollisuuksista hankkia lapsi edes puhuta, että huoltajuuskiistoissa äiti yleensä voittaa ja että asevelvollisuus ei ole oikeasti yleinen.

Mikä oudointa, myös monet tasa-arvon puolesta puhuvat naiset näyttävät unohtaneen, että mieskin on sukupuoli. Mutta niin kauan kuin tasa-arvon periaatetta ei sisäistetä kokonaisuutena, en usko, että se voi myöskään kunnolla toteutua.