perjantaina, joulukuuta 08, 2006

Sälää

Why are pregnant lesbians scary?
The idea that a baby can be made without a man in the room still makes a lot of people - especially men - deeply insecure. I am reminded of the old joke, "Why would I need a man? I have a vibrator that doubles as a lawnmower."
Ruokamo.

PERUSINSINÖÖRI:
Vai mitä mieltä pitää olla siitä, että lehti toisensa jälkeen julkaisee uutisen, jossa todetaan naisen euron olevan kahdeksankymmentä senttiä.Ei ole, kun ei voi olla. Kuusikymmentä prosenttia naisista on julkisen sektorin palveluksessa, jossa palkkaluokka samasta hommasta on ihan takuulla sama naisille ja miehille. Matemaattinen tulos on silloin, että yksityisellä sektorilla naisille maksettaisiin noin puolet siitä, mitä miehille maksetaan. Ei ihan varmaan pidä paikkaansa. Jokainen toimittaja voisi halutessaan saada tuon asian selville tarkemmallakin tasolla tutkimalla tilastoja, mutta ilmeisesti on helpompi kaivaa netistä mielipiteitä kuin faktoja. Sieltä kun löytää nopeammin mieleisemmän mielipiteen kuin mieleisen faktan.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Palkkaus on työn arvostuksen mitta:
Naisten työtä ei vieläkään arvosteta samalla tavalla kuin miesten työtä. Naisten keskimääräinen kuukausiansio on Suomessa edelleen noin 20 % pienempi kuin miesten.

28 kommenttia:

  1. "Naisten työtä ei vieläkään arvosteta samalla tavalla kuin miesten työtä. Naisten keskimääräinen kuukausiansio on Suomessa edelleen noin 20 % pienempi kuin miesten."

    Ja taas päästään kuulemaan huutelua aidan molemmilta puolilta. Miksei koskaan keskustella siitä miten vaikkapa hoiva-aloilla ei makseta kunnollista palkkaa? Turha sanoa, että markkinat ovat määränneet hoitsujen palkat noin alhaisiksi. Eivät ole, julkinen nihkeä arvostus ja verojen riittämättömyys on.

    Jos ei olisi julkista terveydenhuoltojärjestelmää olisitte sairastuessanne joka iikka valmiit maksamaan asiantuntevasta hoidosta huomattavasti enemmän kuin uudesta autosta.

    Ongelmana hoitoalalla on se, että kun enemmistö työntekijöistä on naisia, heille on perinteisesti maksettu vähemmän ja edelleenkin pystytään maksamaan vähemmän. Suurimmalla osalla on nimittäin mies parempipalkkaisessa työssä ja perheen kokonaistalous pysyy sillä kurjalla hoitsunpalkallakin jotenkin pystyssä.

    Lisäksi koko hoitoala on kehittynyt kaikenmaailman hyväntekeväisyydestä sisar hento valkoisineen sekä nunnien luostarisairaaloista. Nämä kutsumusammatti-ihanteet ohjaavat edelleen meitä maksamaan hoitsuille niin surkeaa palkkaa.

    VastaaPoista
  2. "Jos ei olisi julkista terveydenhuoltojärjestelmää olisitte sairastuessanne joka iikka valmiit maksamaan asiantuntevasta hoidosta huomattavasti enemmän kuin uudesta autosta."
    Niin eikö tämä juuri tarkoita sitä, että yksityisellä sektorilla sairaanhoitaja tienaisi enemmän.

    Miksi lääkärit tienaavat enemmän yksityissektorilla? onko yksityissektorilla enemmän mieslääkäreitä kuin julkispuolella.

    Ja sairaanhoitajat ovat itse ammattinsa valinneet ja olleet varmasti tietoisia palkkatasosta. jos kadehtivat insinöörin palkkoja niin ei ole ollenkaan myöhäistä opiskella.

    Kyllä hoitoalallakin ihan kelpopalkkoihin pääsee. Eikö sairaanhoitaja tienaa saman verran kuin opettaja.

    "Suurimmalla osalla on nimittäin mies parempipalkkaisessa työssä ja perheen kokonaistalous pysyy sillä kurjalla hoitsunpalkallakin jotenkin pystyssä."
    Onko sairaanhoitajilla kaikilla varakas mies valmiiksi katsottuna kun alkavat opiskelemaan? jos on niin eikö silloin voi kuvitella, että nainen on voittaja, kun mies tuo rahaa kotiin, että naisella on varaa toteutta kutsumustaan sairaanhoitajana. Mies olisi halunnut olla käytännön filosofi, mutta mahdollistaakseen vaimon kutsumustyön onkin opiskellut diploinsinööriksi.

    VastaaPoista
  3. eskimo: ""Jos ei olisi julkista terveydenhuoltojärjestelmää olisitte sairastuessanne joka iikka valmiit maksamaan asiantuntevasta hoidosta huomattavasti enemmän kuin uudesta autosta."
    Niin eikö tämä juuri tarkoita sitä, että yksityisellä sektorilla sairaanhoitaja tienaisi enemmän."
    hoidosta päättää lääkäri ja sen toteuttaa hoitaja - siinä määrin kun potilas on liian heikossa kunnossa toteuttamaan hoitoaan itse. näitä asiantuntevia hoitotoimenpiteitä on siis esim vanhusten kylvettäminen ja vaippojen vaihtaminen, mielisairaille lääkkeiden jako, leikkaus-/onnettomuuspotilaiden siteiden vaihtaminen ja tikkien poisto eli kenen tahansa aikuisen kykenemät hommat (+ kotiäitien päivittäin tekemät). näistä syistä en olisi valmis maksamaan hoitajan palveluksista enempää kuin uudesta autosta - ammattitaito ei ole todellakaan niin korkealla kuin mitä esim auton kokoonpano vaatii.

    eskimo: "Miksi lääkärit tienaavat enemmän yksityissektorilla? onko yksityissektorilla enemmän mieslääkäreitä kuin julkispuolella."
    yksi mahdollinen syy voisi olla että yksityissektorilla hoidossa käyvät ihmiset suostuvat maksamaan suolaisen hinnan säästyäkseen jonoilta ja kiireisiltä lääkäreiltä, daa. ei tämän tarvitse olla sen kummemmin sukupuolikysymys.
    "Ja sairaanhoitajat ovat itse ammattinsa valinneet ja olleet varmasti tietoisia palkkatasosta. jos kadehtivat insinöörin palkkoja niin ei ole ollenkaan myöhäistä opiskella.
    "en tunne insinöörisalaa ihmeemmin, mutta olisi kyllä kiinnostavaa tietää kuinka paljon vaativammat opinnot ja työkäytäntö alalla on verrattuna sairaanhoitajiin. ymmärrykseni mukaan insinööritkään eivät ole mitään ruudinkeksijöitä (amk on aina amk...), joten ehkä ero löytyy työn tuottavuudesta? hoitajathan eivät tuo ainakaan suoraan lisäarvoa kansantaloudelle tai yrityksille - vai voidaanko sanoa että hoitajan ansiosta kuntalaisen varhaiseläke estettiin tai jonkun firman liikevaihto kasvoi? ehkä insinöörit ovat tässä suhteessa paremmassa markkinaraossa.

    VastaaPoista
  4. Hoitajien palkoista puhuttaessa kannattaa muistaa, että ne ovat monissa Euroopan maissa paljon korkeammat kuin Suomessa. Ero on selvä, eli palkka on elinkustannuksiinkin suhteutettuna selvästi parempi kuin Suomessa. Siksihän täältä muuttaa hyvin koulutettuja sairaanhoitajia (jotka siis tekevät aika paljon muuta kuin vaipanvaihtoa, joka on lähihoitajien hommia) esimerkiksi Norjaan ja Iso-Britanniaan.

    VastaaPoista
  5. Muihin länsimaihin verrattuna suomalaiset insinöörit vasta ovatkin palkkakuopassa.

    VastaaPoista
  6. "Ja sairaanhoitajat ovat itse ammattinsa valinneet ja olleet varmasti tietoisia palkkatasosta. jos kadehtivat insinöörin palkkoja niin ei ole ollenkaan myöhäistä opiskella."

    Pointti onkin se, ettei tämä kansakunta kuitenkaan MILLÄÄN PÄRJÄISI ilman sairaanhoitajia, jos niistä kaikki päättäisivätkin kouluttautua insinööreiksi. Ja ne, joita ilman ei pärjätä ovat korvaamattomia eli arvokkaita eli niille pitäisi maksaa hyvää palkkaa. He tekevät erittäin tärkeää työtä. Nykyinen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä (jonka tasapuolisuutta potilaita kohtaan kyllä suuresti arvostan) vääristää tätä arvostamista maksamalla aivan liian vähän palkkaa. Jos kaikki terveydenhoito tapahtuisi yksityisillä lääkäriasemilla tulkitsisivat potilaat sairaanhoitajan työn ihan älyttömän paljon arvokkaammaksi kuin nyt. Ei sitä työtä ilman koulutusta kukaan pysty tekemään ja siitä työstä on monen potilaan henki kiinni. (Pelkän yksityisen sairaanhoidon ongelmat olisivat tietysti toiset kuin nyt, kaikki kansalaiset eivät saisi lainkaan hoitoa, mikä olisi nykytilannetta mittavasti kurjempi juttu jne.)

    Mielestäni on kurjaa, että raha on nykymaailman arvostuksen ainoa mittari, mutta koska tästä ei taideta helpolla päästä, on hoitajien tilanne todella irvokas.

    Ja Eskimolle:"nainen on voittaja, kun mies tuo rahaa kotiin, että naisella on varaa toteuttaa kutsumustaan sairaanhoitajana" Haluaisin viitata täällä käytyyn keskusteluun rahan jakamisesta kotitalouksissa. Täällä tuntui olevan vallalla ajattelu, jossa kotitalouden kulut on jaettava tiukoin laskukaavoin puoliksi. Silloin on todella surkeaa, että ihan valtakunnan tasolta oletetaan köyhemmän (vaikkapa sairaanhoitajan) matelevan puolisonsa almujen perässä, jotta saa tehdä arkista työtään, johon on valtion puolesta koulutettu. Se, että koko julkinen terveydenhuoltosysteemi toimii tämän almujärjestelmän varassa on käsittämätöntä!

    Varakasta miestä tuskin on katseltuna kaikilla sairaanhoitajaopiskelijoilla. Sen sijaan epäilen palkkatason vaikutusta ammattia valitessa. Tuntuu siltä, että suurin osa nuorista miettii tulevaisuuden ammatin sisältöä enemmän kuin palkkaa. Palkkatasosta on vain hämärä haju ja moni ajattelee, että "kai sillä nyt jotenkin pärjää jos noin moni aikuinen ihminen sitä tekee"...

    Pärjää joo... silloin jos on vierellä joku rahallinen tuki ja jos perheen sosiaalinen verkosto on joustava esimerkiksi vuorotyön aiheuttamien lastenhoito-ongelmien kanssa.

    En itse ole sairaanhoitaja, mutta minun ei todellakaan ole vaikea tunnustaa, että ilman heidän työtään emme millään selviäisi tästä jatkuvasti kasvavasta määrästä sairaita ja vanhuksia. Kauanko voidaan katsella kun sairaanhoitajat lähtevät ulkomaille töihin tai vaihtavat alaa? Palkkoja on syytä nostaa ennenkuin ongelmat alkavat.

    VastaaPoista
  7. Sairaanhoitajien palkat ja naisten 80 senttiä ovat LOUKKAAVIA selityksiä esimerkiksi miesten itsemurhalukuja vastaan!

    80-senttiset naiset vertaavat itseään Tosimiehiä vastaan. He ajattelevat, että vuonna 1906 naiset saivat äänioikeuden (Totta), mutta unohtavat, koska miehet saivat äänioikeuden (vihje: 1906). Tämä on tietysti ymmärrettävää, sillä Tosimiehillä on aina ollut äänioikeus.

    Mutta tiedättehän, Tosimies ei valita!

    Minä valitan.

    Minä olen luuseri.

    Tosimies panee haaremiaan ja feministit toivovat, että (epätosi-)miehet miehet panisivat kuulan kalloonsa. Tosimiehen ovat feministeille sikoja ja (epätosi-)miehet valitettavasti elossa.

    Voi kun osaisin edes olla sika.

    Luuseri

    VastaaPoista
  8. ams:

    >Tuntuu siltä, että suurin osa nuorista miettii tulevaisuuden ammatin sisältöä enemmän kuin palkkaa.

    Juuri näin. Se on valintakysymys. Jos arvostaa sisältöä paljon, saattaa joutua tinkimään palkasta.

    Jos kouluttautuu alalle jolla ei saa töitä tai palkkaus on kehno, se on ihan oma valinta josta joutuu kantamaan sen seuraukset.

    Jos hoitajia oikeasti tarvittaisiin lisää, heille maksettaisiin enemmän. Heille ei makseta, koska näin ei ole.

    Jos hoitajista tulee huonon palkkauksen takia tulevaisuudessa todellinen pula, myös palkat alkavat nousta. Niin yksinkertaista se on.

    VastaaPoista
  9. "Jos hoitajia oikeasti tarvittaisiin lisää, heille maksettaisiin enemmän. Heille ei makseta, koska näin ei ole.

    Jos hoitajista tulee huonon palkkauksen takia tulevaisuudessa todellinen pula, myös palkat alkavat nousta. Niin yksinkertaista se on"

    Jari, hieman epäilen, sillä julkinen terveydenhuoltosysteemi toimii tiukasti säännellyillä verovaroilla, joita suuret ikäluokat ovat jatkuvasti lyhytnäköisesti pienentäneet ja pienentämässä. Veroja ei tässä maassa haluta maksaa ainakaan yhtään enempää, vaikka yleinen kahvipöytähymistely tukisikin sairaanhoitajien palkkojen nostoa. Käytännössä tilanne on nyt se, että suomalaisesta julkisesta terveydenhuollosta kustannukset maksavat koko Suomen kansan sijasta sairaanhoitajien aviomiehet, mikä on sinunkin mielestäsi varmaan suuri vääryys. Niin kauan kuin tilanne pyörii näinkin, ei ole varsinaista syytä muutokseen ja sairaanhoitajien palkat pysyvät surkeina.

    Muistuttaisin vielä sinua lukionsa lopettavien maailmankatsomuksesta ja ymmärryksestä. Ammattia valitessa äidin ja isän taloudessa 18 vuotta asuneilta ei voi olettaa taloudellisen aseman määräävyyden hahmottamista tässä maailmassa. Siinä iässä kun kuvitellaan suurin piirtein että kaikki aikuiset saa "aikuisten palkkaa" ja opiskelijat, kesätyöntekijät jne sitten jotain vähemmän...

    VastaaPoista
  10. Oikeastihan yhteiskunta ei juurikaan tarvitsisi sairaanhoitajia. Jos vanhukset eivät ole valmiita maksamaan itse riittävästi hoidoistaan, että saisivat yksityishoitoa, niin millä tavalla yhteiskunta kärsisi siitä, että eläkeläiset eläisivät muutaman vuoden vähempään? Tällöinhän yhteiskunnan eläketaakka olisi kevyempi - eikä olisi samanlaisia hoitokustannuksia kuin nykyään. Pääosin hoitotyö ei ole tuottavaa työtä.

    VastaaPoista
  11. Jari: Jos hoitajia oikeasti tarvittaisiin lisää, heille maksettaisiin enemmän. Heille ei makseta, koska näin ei ole.


    Näytettäisi siltä, että heitä kuitenkin tarvitaan, työministeriön sivuilla näyttäisi tälläkin hetkellä olevan noin 600 sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan paikkaa vapaana. Tuskin on edes toiveissa saada niitä täytetyksi.

    VastaaPoista
  12. ovatko hoitajat nyt oikeasti suomalaisista kaikkein kurjimmassa asemassa taloudellisesti? miten kaikki muut amk-tasoisen tutkinnon lukeneet muka tienaisivat niin paljon enemmän? datanomit, merkonomit, artesaanit? jopa yliopistokoulutuksen läpi lusineet lastentarhan opettajat joutuvat tyytymään nipin napin yli 10 000 yksikköön vanhaa rahaa kuukaudessa (kaikki kokemuslisät mukaan lukien). miten hoitajista on tullut tällainen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuden ruumiillistuma?

    VastaaPoista
  13. Merkonomit ja artesaanit on toisen asteen tutkinnon suorittaneita...

    Ja kuinka montaa artesaania haetaan www.mol.fi:ssä? Sairaanhoitajia sentään todella kipeästi tarvitaan.

    VastaaPoista
  14. "...jopa yliopistokoulutuksen läpi lusineet lastentarhan opettajat joutuvat tyytymään nipin napin yli 10 000 yksikköön vanhaa rahaa kuukaudessa (kaikki kokemuslisät mukaan lukien)"

    Aivan. Ja täsmälleen samoista syistä kuin sairaanhoitajat. I rest my case.

    VastaaPoista
  15. "ovatko hoitajat nyt oikeasti suomalaisista kaikkein kurjimmassa asemassa taloudellisesti?"

    Lähes varmasti eivät ole. Jotkut varmasti ovat taloudellisesti tiukoilla, mutta niin on joka alalla joku.

    Miksiköhän pienistä palkoista puhuttaessa

    a) puhutaan ainoastaan hoitoalasta? Monissa julkisen ja yksityisenkin puolen töissä palkka on pienempi kuin hoitoalalla, ja joissa vuorotyötä on vähemmän tai ei lainkaan.

    b) verrataan niitä joko paperialaan tai insinööreihin? Haatainen on maininnut "samanarvoisesta työstä sama palkka". Eri alojen ja töiden palkkojen määrittäminen suhteessa toisiinsa, jotta "samanarvoisesta työstä sama palkka" haave toteutuisi, on äärimmäisen vaikeaa. Entistä vaikeammaksi menee, kun lisätään soppaan ne alat, jotka mahdollistavat esim. hoitoalan toiminnan ja sen työntekijöiden työskentelyn, tai helpottavat sitä.

    c) ainoastaan hoitoalan työ tuntuu olevan arvokasta? On lukuisia aloja ja töitä, joiden arvokkuutta ei kovin helposti ymmärrä ja ne tuntuvat itsestäänselviltä.

    Seuraavassa on muutama työ, joita ilman hoitoala(kin) olisi vaikeuksissa, ja jotka ovat siten arvokkaita. Energia ja sähkö, kiinteistö ja huolto, puhtaanapito ja tekstiilihuolto.

    Jos näistä vaikkapa tekstiilihuolto, kuvaavammin pesulatyö (naisvaltainen ala ja raskas työ, palkka bruttona n. 1300e eikä keskipalkkakaan juuri korkeampi ole) kyllästyy surkeisiin työoloihin ja surkeaan palkkaan ja meneen lakkoon, ei kestä kovin montaa päivää kun mm. sairaaloista ja vanhainkodeista loppuu tekstiilit. Siinäpä sitten hoitoalan työntekijät pesevät oman työnsä ohessa tuhansia teksiilejä päivittäin, että hoidettavat saavat puhdasta päälle ja alle, tai että leikkaukseen menevän ei tarvitse maata edellisen verisillä liinoilla.

    Hieman toivoisi ministeri Haataiselta perspektiivin laajentamista pienistä palkoista puhuttaessa.

    VastaaPoista
  16. Otetaanpa toimiala nimeltä kuljetus, maanrakennus ja koneurakonti:

    Hartiapankilla ok-talon väsänneenä ihmettelin kaivurikuskien (kaikkien poikien toiveammatti lapsena) veloitusta. Elettiin markka-aikaa.

    Äijä painoi kuutena päivänä viikossa koneensa nupissa 15-tuntista päivää (siirtymäajot mukaanlukien). Sunnuntait lepäsi tai puuhasi omia hommiaan. Äijä veloitti 220 mk/tunti + verot. Työ sujui aina sellaisella vauhdilla ja taidolla, että vähintään kuudeksi - seitsemäksi tunniksi arvioimani urakka sujui alle kahdessa. Ei sitä lapionvarressa pysty ikinä kuvittelemaankaan, millaisen määrän työtä iso kone tekee pienesssä hetkessä osaavissa ja kokeneissa käsissä.

    Äijän koneen pelkkä kauha hydrauliikkoineen ja ohjausjärjestelmineen oli maksanut 600.000 mk. Koneen pyörivä runko moottoreineen reilusti toisen mokoman. Ja kone vaati huoltoa ja kulutti tietenkin myös kallista polttoainetta.

    Saadakseen koneensa maksettua oli pakko painaa pitkää päivää. Sitten kun kone oli lähes maksettu, niin vuosien kovan käytön jälkeen se alkoi olla jo loppuunkulunut. Oli hankittava uusi, jos halusi pysyä leivän syrjässä kiinni - ja sama työtahti jatkui. Lounas syötiin kesät talvet koneen nupissa istuen. Kuormurikuskilla sama juttu.

    Sitten tuli mattomies (oli yksi niin hanakala kohde, että tilasin ammattilaisen). Hienosti homma siltä kävi, mutta veloitus oli samat 220 mk/tunti. Ja sillä äijällä ei ollut muita laiteinvestointeja kuin haalarit, linjaarirauta, mattopuukko, lasta ja pytty liimaa. Sama juttu on muuten myös muurareilla ja ammattilaatoittajilla, LVI-ammattilaisista nyt puhumattakaan. Pikkurahan puutetta ei ole.

    Elämä on - ja markkinatalous.

    Pitäisikö maanrakennusurakoitsijoiden mennä lakkoon jos Haatainen ei tee asialle mitään? Ai niin, tämähän ei ollutkaan sukupuolikysymys.

    VastaaPoista
  17. "hoidosta päättää lääkäri ja sen toteuttaa hoitaja - siinä määrin kun potilas on liian heikossa kunnossa toteuttamaan hoitoaan itse. näitä asiantuntevia hoitotoimenpiteitä on siis esim vanhusten kylvettäminen ja vaippojen vaihtaminen, mielisairaille lääkkeiden jako, leikkaus-/onnettomuuspotilaiden siteiden vaihtaminen ja tikkien poisto eli kenen tahansa aikuisen kykenemät hommat (+ kotiäitien päivittäin tekemät)."

    Haluaisin olla katsomassa kun arvon anonyymin pitäisi ruveta liuottamaan potilasta tunnin ajomatkan päässä sairaalasta, antamaan leukemiaa sairastavalle lapselle sytostaatteja iv:sti tai kokoamaan välineet skolioosi leikkausta varten.

    VastaaPoista
  18. Mielestäni AMS on oikeassa hoitoalan palkkakuopan perussyystä. Pohjoismaisessa ns. universaalissa hyvinvointimallissa julkinen sektori takaa verovaroin lähes kaikille maksuttoman tai edullisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, mutta koska julkisella sektorilla on myös paljon muita velvoitteita, se ei voi maksaa juuri millään alalla yksityiseen sektoriin verrattuna kilpailukykyisiä palkkoja. Tässä suhteessa omassa palkkakuopassaan ovat tietysti monet muutkin kunnilla ja valtiolla työskentelevistä. Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että ahtaalla ovat monet muutkin, kuten yrittäjät: Aateeämmän esimerkki maanrakennusurakoitsijasta on täyttä totta ja erittäin valaiseva.

    Mutta palataan takaisin julkiselle sektorille. Jos ja kun hyvinvointimallia ollaan pitkällä tähtäimellä, hitaasti mutta varmasti (vrt. esim. kunta- ja palvelurakenneuudistus ja uusi puitelaki) siirtämässä kohti EU:n ydinmaiden suoriteperusteista mallia, voi hyvinkin toteutua se tilanne, että ihmiset ovat valmiimpia sijoittamaan terveyteensä tai vaikka koulutukseensa omia varojaan mieluummin kuin esim. autoon, viihde-elektroniikkaan, tietoliikenteeseen, matkustamiseen tai pihanhoitoon (elleivät sitten arvostukset muutu niin, että statushyödykkeet ja vastaava menisivät terveyden tai koulutuksen edelle, kuten menneinä vuosisatoina paljolti oli eri syistä johtuen).

    Joka tapauksessa luvassa lienee tuottavuus-käsitteen ja sitä kautta palkassa mitattavavan työn arvostuksen uudelleenarviointia, kun kuluttajat joutuvat miettimään omia prefenssejään uusiksi.

    VastaaPoista
  19. Kysehän on tässä koko ajan ollut _julkisen_ alan palkoista niissä (valitettavan naisvaltaisissa) työtehtävissä, joihin vaaditaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Näitä ovat muun muassa sairaanhoitajan, opettajan ja kirjastonhoitajan työt. Nämä palkat maksamme me kaikki yhdessä, eikä niihin suoraan vaikuta markkinamekanismit samalla tavalla kuin yksityisen maansiirtourakoitsijan palkkaan.

    Olen tässä yrittänyt todeta miten ne ovat alunperin olleet ainoita koulutusmahdollisuuksia naisille ja sitä myöten jääneet "vain" naisten aloiksi, jolloin niistä ei ole tarvinnut kunnolla maksaa. Eihän naisen palkalla ole tarvinnut kokonaista perhettä elättää. Hyväntekeväisyysmentaliteetti on juuri naisten töihin kuulunut kulttuurissamme valitettavan kauan. Ennen miehille annettiin palkankorotus perheen perustamisen yhteydessä, kun miehestä tuli perheen pää ja perhe tarvitsi nyt elantoa. Vaimojen toivottiin samalla lopettavan puuhastelunsa sairaanhoidon tai lasten opettamisen parissa.

    On kurjaa miten tämä näkyy edelleen palkkatasossa. Eihän ole voitu tehdä yhtäkkisiä valtavia korotuksia palkkoihin, joissa on lähdetty nollatilanteesta eli hyväntekeväisyydestä.

    Samalla kun olemme kitsaita maksamaan riittävästi veroja julkisen sektorin palkkoja varten, olemme valtavan huolissamme lähikoulun opetuksen tasosta ja sairaanhoidon tilanteesta. Nämä ovat jatkuvasti asioita, jotka puhututtavat kansalaisia. Yleisesti ihmiset myös pitävät elämänsä tärkeimpinä asioina terveyttä ja lasten kasvatuksen onnistumista. Pientä ristiriitaa.

    VastaaPoista
  20. Totta turiset Hyvärinen, en siis vastannut sinulle äsken. Toivoa siis on...?

    VastaaPoista
  21. En ole vakuuttunut siitä, että koulutuksen kestoajan ja sen myötä saadun tittelin olisi oltava aina määräävin tekijä puhuttaessa liksan suuruudesta ja korreloitava automaattisen lineaarisesti palkkauksen kanssa. Koulutus on tietysti useimmiten vain hyvä asia, mutta ei se ole ainoa autuaaksi tekevä juttu.

    Työ, sen vaativuus ja muodollinen titteli eivät aina kulje käsi kädessä. Väitän, että aika harvasta olisi painamaan vuodesta toiseen sellaista työtahtia niissä ankeissa olosuhteissa (pakkanen/helle/lika/pakokaasut/jne) kuin esimerkkini koneurakoitsija, ja siinäkään hommassa ei keskittyminen saa herpaantua. Seurasin nimittäin itse koneen nupissa hetken aikaa sitä touhua, ja äijän keskittyminen oli ihan käsinkosketeltavaa. Molempien käsien ja jalkojen motoriikka oli hioutunut vuosien aikana huippuunsa, aivan kuin konserttipianistilla. Olosuhteet vain olivat pianistiin verrattuna melkoisen ankeat ja kaivurikuskin elinikäodotuskaan on tuskin samalla tasolla pianistin kanssa.

    Mitä tulee kuljetus/koneurakointiin ja terveydenhoitoonkin, niin varsinkin ensimmäisessä näkymät ovat aika lohduttomat. Käynnissä on ulkomaisen halpatyövoiman invaasio, joka ei kuljetusalalla liksaa taatusti tulevaisuudessa ainakaan nosta.

    Sama saattaa koskea terveydenhoitoalaakin tulevaisuudessa jossakin määrin. Ovathan suomalaisetkin sairaanhoitajat vastaavasti norjalaisille halpatyövoimaa.

    Palkkaerot jatkanevat kasvuaan. Globaali kapitalismi on raakaa, eikä sitä kiinnosta minkäänlainen työn arvostuksen uudelleenarviointi, koska senhän hoitaa ns. markkinat automaattisesti? Jos jokin korjausliike johonkin tulee, niin se tulee vain raskaimman kautta. Proletariaatin vallankumoustakaan ei taida olla näköpiirissä.

    Valtionhallinnossakin markkinamekanismit valtaavat alaa ja ajattelua tulosjohtamisineen, sisäisine laskutuksineen, liikelaitoistamisineen, prosesseineen, alihankintoineen jne. Byrokratia ja hallinto jatkavat kasvuaan julkisella sektorilla, ja se on tukehtumassa omaan suunnitteluunsa ja seurantaansa, jonka myötä yhä vähemmän euroja liikenee suorittavalle portaalle - esimerkiksi sairaanhoitajille.

    IT-alaltakin on glamour kadonnut, sen lisäksi että ikärasismi on räikeää. Kasvua on vain Baltian maissa ja varsinkin Intiassa.

    Naisille vinkki: perustakaa esim. tapetointi-, maalaus- tai muu vastaava pintarakentamisen erikoistunut pienyritys. Alkuinvestoinnit ovat pienet, työ ei ole kovin raskasta, se on sisätyötä, ja kun opitte ammatin kunnolla, niin voitte ainakin pk-seudulla käytännössä itse määritellä kuukausipalkkanne. Voitte rahastaa erityisen raskaasti avaimet-käteen periaatteella Espooseen rakennettavia juppilinnoituksia.

    Henkilökohtainen mielipiteeni (joskaan sillä ei ole merkitystä) on, että arvostan sairaanhoitajien työtä huomattavasti enemmän, kuin esimerkiksi tällaista, jota nyt lähinnä voisi verrata hedelmäpelin peluuseen Teboilin baarissa "voittojen kotiuttamisineen" - vaikka pelaajalla ylempi korkeakoulututkinto olisikin. Tosin hedelmäpelin pelaaja tukee yleensä samalla kansanterveyttä.

    VastaaPoista
  22. Minä puolestani arvelen, että koska yhtäältä hoitoalan palkkakuopasta on puhuttu jo kauan ja toisaalta lääkärit suostuivat viimein karistamaan yhdistetyn hienostuneisuuden ja caritas-statuksen yltään tunnustamalla rehellisen työväenluokkaisuutensa taannoisen lakon yhteydessä, meneillään oleva hyvinvointivaltion muutosprosessi johtaa vääjäämättä hoitoalan palkkatason kasvuun. Luultavasti se kuitenkin tapahtuu joidenkin muiden alojen kustannuksella.

    Vielä ollaan kaukana ajasta, jossa tietokone-DI:t tai kirjastonhoitajat tai muut tulevaisuuden akateemiset matalapalkkaiset elättelevät toivoa päästä toteuttamaan kutsumusammattiaan hyvin pärjäilevän lähihoitajan elätettävinä. Mutta en ihmettelisi, vaikka sellainenkin aika nähtäisiin.

    Asiaa ajavien täytyisi pitää pää kylmänä, vaikka eräässä kohden se pahalta voikin tuntua. Muuttuvassa tilanteessa nimittäin kaksi asiaa korostuu.

    Ensimmäinen lienee asianosaisten helppo niellä. Ammattikunnan pitäminen "suljettuna" samalla tavalla kuin esimerkiksi lääkärien ja opettajien ammattikunnat ovat, hillitsee Aateäämän ennakoimaa halpatyövoiman uhkaa. Kokonaan se ei sitä tietenkään poista markkinoiden laajentuessa. Tässä työssä moni alalla toimiva varmasti on mielellään mukana.

    Toinen seikka on karumpi. Suoriteperusteisessa hyvinvointimallissa hyvinvointipalveluista maksetaan ja ollaan valmiita maksamaan, jolloin tuottajakin saa osansa paremmin kuin nykyään. Kääntöpuoli on se, että osa kansasta jää suoritteisiin perustuvien palveluiden ulkopuolelle. Verorahoitteinen pohjoismainen malli on taannut laajatkin palvelut kaikille, mutta vastaavasti ei ole kovin hyvin palkinnut palveluntuottajia.

    Ymmärrän, että hoitoalan (ja monen muunkin vastaavan ammattikunnan) palkoista huolehtivat ovat vaikeassa valintatilanteessa. Vallitsevassa talousjärjestelmässä realistiset edellytykset peruspalvelualojen palkkatason nousulle palautuvat helposti yhteiskunnallisen hyvinvoinnin jakautumisen epätasa-arvoistumiseen. Tästä narusta kiskojia varmasti riittää, enemmän tai vähemmän puhtain vaikuttimin.

    VastaaPoista
  23. "Kysehän on tässä koko ajan ollut _julkisen_ alan palkoista niissä (valitettavan naisvaltaisissa) työtehtävissä, joihin vaaditaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Näitä ovat muun muassa sairaanhoitajan, opettajan ja kirjastonhoitajan työt. Nämä palkat maksamme me kaikki yhdessä, eikä niihin suoraan vaikuta markkinamekanismit samalla tavalla kuin yksityisen maansiirtourakoitsijan palkkaan."

    Valitettavasti nyt joutuu kysymään eikö lainkaan voi tai saa olla kyse niistä julkisen alan alemman koulutustason työpaikoista?

    Esimerkiksi heistä, jotka tekevät kouluissa lapsille ruoat. Eikö heidän alhainen palkkansa kiinnosta tai ole huomion arvoinen?

    Vai olenko aivan hakoteillä, kun sain käsityksen että vain julkisen puolen korkeakoulutetut ovat palkankorotuksen tarpeessa?

    Kovasti edelleen pysytään vain niissä "naisten töissä". Unohtuu poliisit ja palomiehet, jotka eivät hekään palkoillaan pääse rehentelemään.

    Mitä ams sanot julkisen puolen ekonomien palkoista verrattuna yksityisen puolen vastaaviin? Heitä voisi verrata vaikka toimitusjohtajiin, niin kuin hoitajia paperityöntekijöihin.

    Äskettäin olleessa uutisessa kerrottiin ekonomien palkan julkisella olevan jotain 3000 euroa ja yksityisellä jopa yli kaksi kertaa enemmän. En muista lukuja tarkasti, suurinpiirtein noin se kuitenkin oli. Pitäisikö julkisen puolen ekonomien palkkaa saada reilusti ylöspäin, heidän palkkansahan ovat surkeat, pitkä koulutus jne.?

    VastaaPoista
  24. Anonymous:
    Valitettavasti nyt joutuu kysymään eikö lainkaan voi tai saa olla kyse niistä julkisen alan alemman koulutustason työpaikoista?

    Vivat!

    Esimerkiksi heistä, jotka tekevät kouluissa lapsille ruoat. Eikö heidän alhainen palkkansa kiinnosta tai ole huomion arvoinen?

    Crescat!

    Vai olenko aivan hakoteillä, kun sain käsityksen että vain julkisen puolen korkeakoulutetut ovat palkankorotuksen tarpeessa?

    Floreat!

    Olen norkoillut Blogistanissa kolme ja puoli vuotta ja sitä ennen joillain muilla verkkofoorumeilla, newsseissa jne. Ei tule ihan äkkiä mieleeni, että olisin aiemmin lukenut, että joku muukin verkossa kirjoitteleva on huomannut korkeakoulutettujen palkkatasa-arvokampanjoinnin sisäänpäinlämpiävyyden - ei niin, etteikö sekin olisi tarpeellista, mutta se ei todellakaan ole koko totuus.

    Ekonomeista muuten: Ammattiliittonsa SEFEn mukaan yksityisellä sektorilla ekonomi tienaa keskimäärin 4982 euroa kuukaudessa, valtiolla 14,4 % tätä vähemmän ja kunnallakin seitsemän prosenttia yksityistä vähemmän (AKAVAn kuntasektorin palkkojen parantamiseen tähtäävä KUNPAS-ohjelma lienee onnistunut paremmin kuin vuosikymmenen alussa paljon puhuttu valtion puolen VALPAS-palkkaohjelma; ennakoineeko osittain kunta- ja palvelurakenneuudistusta tämäkin).
    http://www.sefe.fi/tiedotteet/1/tulospalkkioiden_osuus_palkkatuloissa_kasvanut
    http://www.sefe.fi/tiedotteet/2006/3/ekonominaisella_palkkaneuvotteluissa_opittavaa

    VastaaPoista
  25. ams: "Ennen miehille annettiin palkankorotus perheen perustamisen yhteydessä, kun miehestä tuli perheen pää ja perhe tarvitsi nyt elantoa."

    näkyisipä tämä asenne työnantajissa kun määräaikaisella sopimuksella töissä olevan naisen vatsanseutu alkaa kohota.. tai kun monen lapsen yksinhuoltajaäiti hakee työtä.. työnantaja: "no herranen aika, sustahan on tulossa/olet perheen elättäjä! tottakai jatketaan työsopparia/otetaan sut hommiin! pitäähän perheen voida elää." hah hah haa (katkeraa naurua); tämä jos mikä on utopiaa ja science fictionia. tosin ei työnantajapuoli enää kohtele perheellisiä miehiäkään kovin paljon paremmin, mutta naisilla on toki ihan erityinen paikka pomojen sydämissä..

    VastaaPoista
  26. "Valitettavasti nyt joutuu kysymään eikö lainkaan voi tai saa olla kyse niistä julkisen alan alemman koulutustason työpaikoista?"

    Kyllä niistä voi puhua myös. Selitinpähän vain tuolla omaa aiempaa kirjoitustani, sen viiteryhmää ja aihetta, jolle olin hahmotellut selityksiä. Samat selitykset eivät näet ole siirrettävissä kaivinkoneyrittäjän tai suurtalousemännän tapauksiin.

    "Kovasti edelleen pysytään vain niissä "naisten töissä". Unohtuu poliisit ja palomiehet, jotka eivät hekään palkoillaan pääse rehentelemään."

    Pyrin tässä löytämään selitystä Henkan alkuperäiselle blogipostaukselle ikuisesta naisten 80 sentin eurosta. Lähdin siis miettimään miksi juuri ne alat, joilla on naisenemmistö ovat alemmin palkattuja keskimäärin kuin miesenemmistöiset alat VAIKKA koulutusputki olisi molemmissa yhtä pitkä. Ekonomit eivät olleet tässä kiinnostavia, sillä niissä on kaiketi aika tasaisesti naisia ja miehiä? Tiedän, että myös ekonominaiset saavat vähemmän palkkaa kuin ekonomimiehet, mutta ero ei ole kovin suuri ja yksityisellä sektorilla he eivät kehtaa vain yhtä röyhkeästi pyytää kuin miehet. Siis oma häpeä.

    Koulutuksesta vielä sen verran, että aloja, joilla on saman pituinen koulutus on syytä lähinnä vertailla keskenään. Pitkän koulutuksen vaativien alojen työntekijöillä on väkisinkin jotain tietotaitoa, jota ilman kyseistä hommaa ei pysty tekemään. Eikä sille alalle ole yhtä hanakasti tunkua muualta suhdannevaihteluissa (vaihtaminen sellaiselle vaikeaa).

    VastaaPoista
  27. Ammatinvalinta on jokaisen oma asia, mutta jotta kouluttautumista vaativat ammatit houkuttelisivat, pitäisi pitkästä koulutusputkesta myös olla olla jotain hyötyä palkan muodossa.

    Jos samaa liksaa voi saada 15 vuotiaana suoraan koulun penkiltä töihin lähteneenä, kuin 25 vuotiaana valmiina koulutettuna, moniko haluaa sitten enää kituuttaa 10 vuotta koulussa, vielä lainarahoitteisesti? ...ja kuitenkin sairaanhoitajia, lääkäreitä ja insinöörejä yms. tarvitaan.

    VastaaPoista
  28. Koulutusputken ja sen myötä saadun tittelin lisäksi on myös muitakin kanavia saada osaamista, tietotaitoa ja aikaansaantikykyä.

    On myös sellaista tietotaitoa ja osaamista, jota koulunpenkiltä ei kunnolla edes saa.

    VastaaPoista

Valitse itsellesi joku nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. Älä laita ruksia kohtaan "Anonyymi".