Siivooja saa toimitusjohtajan. Tosin kun siivoojasta tulee mies ja naisesta toimitusjohtaja, niin se hieman muuttaa asioita. Kyllä se nyt tiedetään että mies valitsee keskimäärin useammin tasoaan alemman, ja nainen useammin tähtää vähintään itsensä tasoiseen tai ylempään. Liian korkea ei ole hyvä koska se saa pildeä muualtakin silloin. Onhan tästä keskusteltu paljon.
Nyt minä siis puhun sitoutumisesta en yhden illan huvitteluista, tiedän köyhiä renttumuusikkoja jotka kyllä saa, mutta toinen peli onkin kun homma menee vakavaksi. Aikuistuuko basistimme vai vieläkö poltellaan marisätkää ja soitetaan isille että pistä rahaa?.
Tuosta tiede.fin keskustelussa näkyi tällainenkin tokaisu:
"Markku Hyyppä tutki suomenruotsalaisia aika kauan. Hänen mielestään tilastolliset tekijät eivät voineet toimia selittävänä tekijänä, vaan ainoita tyydyttäviä vastuaksia antoi kulttuuriantropologinen (ihmisten kulttuuria käsittelevä) tutkimus.
Suomenruotsalaiset miehet myös elävät keskimäärin useamman vuoden suomea puhuvia ja geneettisesti samanlaisia miehiä pidempään. Vahvempaa argumenttia yhteisökulttuurimme ja maskuliinisuuksiemme kritisoinnin puolesta ei siis liene mahdollista esittää. Vähemmistöryhmä, joka on enimmäkseen köyhempää, elää pidempään ja paremmin. Vika on suomalaisissa, sori vaan."
Näyttää siis siltä, että suomalaisen miehen lyhyempi elämä on kuin onkin sosiaalinen konstruktio. Se on tietenkin huutava vääryys ja epätasa-arvon merkki. Paitsi ettei se ole, koska se ei kalahda suomalaisen naisen nilkkaan muuta kuin leskeneläkkeen muodossa.
Mutta varmaan se sitten on suomalaisen naisen jatkuvalla sorrolla, ympärileikkauksilla, kuukautissiteillä ja korkokengillä kuitattu tämäkin juttu. Ja normaali junttifeministi osaa lisäksi päälle päätteeksi arvata kaiken johtuvan geeneistä tai pitää sitä ihan miesten omana vikana.
Suomen kieli on kuoleman laulu. Kun mies sulautuu ruotsinkieliseen ympäristöön esimerkiksi hankkimalla koulutuksensa ruotsinkielisestä oppilaitoksesta, elämästä tulee hyvää.
Mutta suomenkieliset miehet ovat rakastuneet kuolemaan ja potkivat viimeisillä voimillaankin elämäneliksiirikieltä vastaan.
"Emme tahdo pakkoelämää! Kuolemassa puhutaan kuoleman kieltä!"
Hyypän höpinät voi jättää omaan arvoonsa. Tosiasiassa rantahurrit ovat rikkaampia, heillä on erityisesti maaomaisuutta enemmän kuin suomenkielisillä. Pohjanmaalla köyhät ruotsinkieliset ovat muuttaneet lahden taakse tilastoja pilaamasta.
Vaikka tulo- ja varallisuuserot ovatkin tasoittuneet viimeaikoina, se näkyy sairastumisessa vasta seuraavien sukupolvien aikana. Riskitekijänä on nimenomaan köyhyys ja huono ravinto lapsuudessa, uusimpien tutkimusten mukaan myös edellisten sukupolvien aliravitsemus lapsuudessa on riski, isovanhempien lapsuudessa aktivoituneet köyhyysgeenit aiheuttavat elintasosairauksia vielä lapsenlapsilla.
Ruotsinkieliseen ympäristöön sulautuneista terveistä ja hyvän elämän viettäneistä miehistä tunnetuin taitaa olla Tony Halme, mieshän on ihan viriilin 60-vuotiaan näköinen vielä nyt eläkevuosinaan.
Luin näistää suomenruotsalaistutkimuksista ja niissä tulojen ja varallisuuden vaikutus oli poistettu, eli verrattiin mahdollisimman samanlaisiin suomalaisiin.
Näissä Hyypän höpinöissä ei oltu poistettu, Hyypällä vain oli sellainen fiilis ettei ero voi kovin iso olla. Toisaalta ei edes riitä, että tulojen ja varallisuuden nykyerot kompensoidaan, pitää myös muistaa se oman, vanhempien ja isovanhempien lapsuuden vaikutus elitasosairauksien puhkeamiseen.
Siivooja saa toimitusjohtajan. Tosin kun siivoojasta tulee mies ja naisesta toimitusjohtaja, niin se hieman muuttaa asioita. Kyllä se nyt tiedetään että mies valitsee keskimäärin useammin tasoaan alemman, ja nainen useammin tähtää vähintään itsensä tasoiseen tai ylempään. Liian korkea ei ole hyvä koska se saa pildeä muualtakin silloin. Onhan tästä keskusteltu paljon.
VastaaPoistaNyt minä siis puhun sitoutumisesta en yhden illan huvitteluista, tiedän köyhiä renttumuusikkoja jotka kyllä saa, mutta toinen peli onkin kun homma menee vakavaksi. Aikuistuuko basistimme vai vieläkö poltellaan marisätkää ja soitetaan isille että pistä rahaa?.
http://www.sandstorming.com/2006/02/men-are-more-romant ic-than-women/
VastaaPoistaTuosta tiede.fin keskustelussa näkyi tällainenkin tokaisu:
VastaaPoista"Markku Hyyppä tutki suomenruotsalaisia aika kauan. Hänen mielestään tilastolliset tekijät eivät voineet toimia selittävänä tekijänä, vaan ainoita tyydyttäviä vastuaksia antoi kulttuuriantropologinen (ihmisten kulttuuria käsittelevä) tutkimus.
Suomenruotsalaiset miehet myös elävät keskimäärin useamman vuoden suomea puhuvia ja geneettisesti samanlaisia miehiä pidempään. Vahvempaa argumenttia yhteisökulttuurimme ja maskuliinisuuksiemme kritisoinnin puolesta ei siis liene mahdollista esittää. Vähemmistöryhmä, joka on enimmäkseen köyhempää, elää pidempään ja paremmin. Vika on suomalaisissa, sori vaan."
Näyttää siis siltä, että suomalaisen miehen lyhyempi elämä on kuin onkin sosiaalinen konstruktio. Se on tietenkin huutava vääryys ja epätasa-arvon merkki. Paitsi ettei se ole, koska se ei kalahda suomalaisen naisen nilkkaan muuta kuin leskeneläkkeen muodossa.
Mutta varmaan se sitten on suomalaisen naisen jatkuvalla sorrolla, ympärileikkauksilla, kuukautissiteillä ja korkokengillä kuitattu tämäkin juttu. Ja normaali junttifeministi osaa lisäksi päälle päätteeksi arvata kaiken johtuvan geeneistä tai pitää sitä ihan miesten omana vikana.
Suomen kieli on kuoleman laulu. Kun mies sulautuu ruotsinkieliseen ympäristöön esimerkiksi hankkimalla koulutuksensa ruotsinkielisestä oppilaitoksesta, elämästä tulee hyvää.
VastaaPoistaMutta suomenkieliset miehet ovat rakastuneet kuolemaan ja potkivat viimeisillä voimillaankin elämäneliksiirikieltä vastaan.
"Emme tahdo pakkoelämää! Kuolemassa puhutaan kuoleman kieltä!"
Hyypän höpinät voi jättää omaan arvoonsa. Tosiasiassa rantahurrit ovat rikkaampia, heillä on erityisesti maaomaisuutta enemmän kuin suomenkielisillä. Pohjanmaalla köyhät ruotsinkieliset ovat muuttaneet lahden taakse tilastoja pilaamasta.
VastaaPoistaVaikka tulo- ja varallisuuserot ovatkin tasoittuneet viimeaikoina, se näkyy sairastumisessa vasta seuraavien sukupolvien aikana. Riskitekijänä on nimenomaan köyhyys ja huono ravinto lapsuudessa, uusimpien tutkimusten mukaan myös edellisten sukupolvien aliravitsemus lapsuudessa on riski, isovanhempien lapsuudessa aktivoituneet köyhyysgeenit aiheuttavat elintasosairauksia vielä lapsenlapsilla.
Ruotsinkieliseen ympäristöön sulautuneista terveistä ja hyvän elämän viettäneistä miehistä tunnetuin taitaa olla Tony Halme, mieshän on ihan viriilin 60-vuotiaan näköinen vielä nyt eläkevuosinaan.
Luin näistää suomenruotsalaistutkimuksista ja niissä tulojen ja varallisuuden vaikutus oli poistettu, eli verrattiin mahdollisimman samanlaisiin suomalaisiin.
VastaaPoistaNäissä Hyypän höpinöissä ei oltu poistettu, Hyypällä vain oli sellainen fiilis ettei ero voi kovin iso olla. Toisaalta ei edes riitä, että tulojen ja varallisuuden nykyerot kompensoidaan, pitää myös muistaa se oman, vanhempien ja isovanhempien lapsuuden vaikutus elitasosairauksien puhkeamiseen.
VastaaPoista