Pelkäävät miehet

Miksi miehet pelkäävät koulutettuja naisia?

Olen sitä mieltä, että naisen rooli on kyllä vuosisatojen kuluessa laajentunut mutta siinäkin on jopa tasa-arvon mallimaassa Suomessa tiettyjä ylittämättömiltä tuntuvia reunaehtoja. Yksi niistä on se, että naisen koulutustason kasvaessa hänen parisuhdemarkkina-arvonsa vähenee. Maisterius on jo ihan ok mutta siitä ylöspäin mentäessä alkaa kiinnostuneiden miesten joukko ympäriltä harventua. Miksi? Ihan kuin naiseuden määritelmään eivät kuuluisi älylliset intressit? Tunnen monta kaunista korkeasti koulutettua naista, jotka eivät etsi kuuta taivaalta. Vain miestä, joka ei alkaisi skitsoilla naisen koulutustasosta ja työmenestyksestä, ei ottaisi sitä itsetuntonsa päälle, vaan iloitsisi upeasta naisestaan, olisi ylpeä!
Mistä tämä paradoksi voisi johtua, että ei-niin-fiksuilla ja ei-niin-kauniilla naisilla on oikeasti enemmän kysyntää parisuhdemarkkinoilla kuin tosi fiksuilla ja tosi kauniilla (ja nimenomaan sekä fiksuilla että kauniilla)?

Kommentti: Vaimon kautta olen myös päässyt näkemään tätä tohtoriopiskelijanaisten ja professorien piiriä sisäpuolelta. Täytyy sanoa, että on vaikea kuvitella mitään ryhmää, jossa katkeruus omaa elämää - ja erityisesti miehiä - kohti tiivistyy vahvemmin. Feministi-tohtori-lesbo-miesvihaaja ei ole karrikoitua puhetta, vaan monen kohdalla täyttä totta. Tästä syystä nämä naiset ovat jo normaalin mies/nais -parisuhteen tuolla puolen, joten ei ihme, jos ei natsaa.

Kommentti: Olen kolmekymppinen yliopistokoulutettu ja vuosikausia työelämässä ollut mies, joka on kokenut monia asioita, joita tässä keskustelussa on nostettu esille. Ensinnäkin se on hyvin tuttua, että tässä iässä etsiessäni elämäni kumppania, samanikäisten ja suurin piirtein saman koulutuspohjan omaavista naisista, naiset tuntuvat todella olevan erittäin kriittisiä.

Olen tavallisen näköinen, normaalipainoinen, hyväkäytöksinen, ihan hyvää ja älykästäkin juttuseuraa. En ole lihava, en polta, pukeudun hyvin, juon kohtuullisesti, harrastan liikuntaa, käyttäydyn herrasmiesmäisesti… Mikään ei kuitenkaan riitä.

En syytä tästä ketään, mutta elämänkokemus ja opiskelu yhdistettynä muuhun kriittisyyteen lisää sitä, että elämänkumppaniltakin vaaditaan tähdet ja kuu.