sunnuntaina, toukokuuta 18, 2008

Pituussyrjintä

Kotirauhaa ja puolustuspuheita:
Euroopan neuvostolla on kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kampanjan tiimoilta eduskunnassa järjestettiin seminaari, jossa oli puhumassa asiantuntijoita ja päättäjiä. Halosen avauspuheenvuorossa käsiteltiin pitkällisesti sitä, miksi kyseisessä seminaarissa tultaisiin puhumaan vain naisiin eikä miehiin kohdistuvasta väkivallasta, vaikka sekin olisi tärkeää. Tällainen argumentointi on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa väkivaltakeskustelussa. Mitään naiserityistä ei saa sanoa ilman, että mainitaan myös miesten kokemat vääryydet. Mikä tässä mättää?

Ensinnäkin olisi pidettävä mielessä, että kaikki toistaiseksi käytettävissä olevat tilastot osoittavat, että suurin osa lähisuhdeväkivallasta kohdistuu naisiin.
Breasts not for looking but pecs are okay

Kreikassa kiistaa naispoliisien pituudesta

53 kommenttia:

  1. http://www.digitoday.fi/mobiili/2008/05/15/Aurinkoalusasuissa+monta+ongelmaa+ratkaisematta/200813323/66
    Aurinkoalusasuissa monta ongelmaa ratkaisematta

    VastaaPoista
  2. "Ensinnäkin olisi pidettävä mielessä, että kaikki toistaiseksi käytettävissä olevat tilastot osoittavat, että suurin osa lähisuhdeväkivallasta kohdistuu naisiin."

    Tilastotko nyt kertovat koko totuuden? Ja jos niin, niin mitkä tilastot? Tuomioiden määrä, rikosilmoitusten määrä (voivat olla perättömiäkin) vai ehkäpä sairaaloiden tilastot, joissa miesuhrit sitten ovatkin enemmistönä?

    Totuus on se, ettei miehiin kohdistuvasta perheväkivallasta tai naisten väkivaltaisuudesta perheissä ole alkuunkaan riittävästi tutkimustietoa. Ja kun niin on, on asioiden todellisesta laidasta mahdoton sanoa mitään varmaa.

    On sitä paitsi täysin mautonta pitää tätä jonakin kilpailuna, jossa vain sen sukupuolen kärsimyksillä, jonka edustajia lyödään perhepiirissä enemmän, olisi jotain merkitystä. Saisi tuonkin blogitekstin kirjoittaja käydä henkilökohtaisesti kertomassa väkivaltaisten naisten uhreiksi joutuneille miehille ja lapsille mielipiteensä siitä, että heidän kärsimyksensä ovat yhdentekeviä ja ettei niistä saisi puhua, kun perheväkivallasta on kysymys.

    VastaaPoista
  3. Suomessahan poliiseille ei nykyisellään ole enää pituusrajoja. Tulisivat vain kreikkalaistytöt kielikurssien kautta tänne hommiin.

    VastaaPoista
  4. Millä perusteella poliiseilta muuten vaaditaan tiettyä pituutta ylipäätään? Miten pituus vaikuttaa työtehtäviin? Jos kyseessä on kamppailuvalmius, väittäisin että useimmat 165 cm pitkät miehet voittaisivat tappelussa 175 cm naiset mennen tullen. Näin ollen miesten pituusrajan tulisikin ehkä olla 155 cm ja naisten 175 tai 180 cm. Kamppailussa pituutta paljon tärkeämpää olisi esim. rotevuus. 170 cm pitkä mies voi alhaisen painopisteensä turvin hyvinkin voittaa tappelussa 185 cm pitkän miehen, jos henkilöt ovat "kuivapainoltaan" samanlaisia. Toisaalta eikö suurin osa poliiseista ole toimistossa ja lopuilla on aseet?

    Moottoripyöräpoliiseilta vaaditaan kaiketi pyörän kantoa tietty matka. Tämä onkin ehkä paljon validimpi tapa mitata tarvittavaa fyysistä suorituskykyä.

    Englannissa oli 1. maailmansodan aikaan käytössä mielenkiintoinen seulontaperuste sotilaille: lättäjalkaisia ei valittu armeijaan, vaikka mikään tutkimus ei osoittanut että heidän palvelukykynsä poikkeaisi suuntaan tai toiseen. Ilmeisesti seulonta perustuikin jonkin sotilasjohtajan märkiin päiväuniin virheettömistä sotilaista, jollaisen ominaisuuksiin lättäjalkaisuus ei kuulunut. Kuinka suuri osa nykyisistä rekrytointikriteereistä eri tehtäviin perustuu pikemminkin fiilistelyyn kuin todellisiin tarpeisiin?

    VastaaPoista
  5. Elina Aaltio toteaa bloggauksensa kommenteissa pariinkin otteeseen:

    Onhan ylipäänsä naistutkimuksen ja feministien ansiota, että mies on alettu ymmärtää sukupuolena ja että sitä voidaan tarkastella kriittisesti.

    Juuri naistutkimuksen ansiosta miessukupuoli on ylipäänsä sukupuoleksi voitu ymmärtää ja asettaa kriittisen tarkastelun kohteeksi. Mistä siis moinen katkeruus?


    Mistä nuo huuruiset sloganit tulevat? Femupentujen käsikirjasta?

    VastaaPoista
  6. ilmari:
    "Millä perusteella poliiseilta muuten vaaditaan tiettyä pituutta ylipäätään? Miten pituus vaikuttaa työtehtäviin? Jos kyseessä on kamppailuvalmius, väittäisin että useimmat 165 cm pitkät miehet voittaisivat tappelussa 175 cm naiset mennen tullen. Näin ollen miesten pituusrajan tulisikin ehkä olla 155 cm ja naisten 175 tai 180 cm. Kamppailussa pituutta paljon tärkeämpää olisi esim. rotevuus. 170 cm pitkä mies voi alhaisen painopisteensä turvin hyvinkin voittaa tappelussa 185 cm pitkän miehen, jos henkilöt ovat "kuivapainoltaan" samanlaisia"

    Ensimmäinen syy pituusvaatimuksiin on varmaankin psykologinen. Pitempi poliisi herättää automaattisesti enemmän kunnioitusta tai pelkoa.

    Miesten rajoituksia ei pitäisi vähentää sillä perusteella että huonommin soveltuvat miehet olisivat silti keskivertoa parempia naisia parempia. Vastassahan eivät työssä ole naiset,tai jos ovat,ei heistä kuitenkaan ole sikäli vastusta.

    Pituus taas on yhteydessä henkilön massapotentiaaliin. Käytännössä harvemmin on niin että selvästi eripituiset miehet olisivat saman painoisia,ja jos ovat,ovat lyhyemmät todennäköisesti lihavempia. Suurempi pituus tietää automaattisesti suurempaa vipuvoimaa ja ulottuvuutta. Eipä sillä että pitemmät poliisit olisivat jotenkin automaattisesti parempia joka tapauksessa,mutta varmaankin poliisivoimat joutuvat tekemään jotain yleistyksiä.

    VastaaPoista
  7. testicle:"Pituus taas on yhteydessä henkilön massapotentiaaliin. Käytännössä harvemmin on niin että selvästi eripituiset miehet olisivat saman painoisia,ja jos ovat,ovat lyhyemmät todennäköisesti lihavempia. Suurempi pituus tietää automaattisesti suurempaa vipuvoimaa ja ulottuvuutta. Eipä sillä että pitemmät poliisit olisivat jotenkin automaattisesti parempia joka tapauksessa,mutta varmaankin poliisivoimat joutuvat tekemään jotain yleistyksiä."

    Jos nyt ei puhuttaisi mistään "massapotentiaaleista". Mikä se on? Useimmiten ihmisen non-fat massa on aikuisiällä suhteellisen vakio. Miksi luulet, että kaikissa kamppailulajeissa on massa- eikä pituusluokkia? Se johtuu siitä, että nimenomaan massa on relevantti muuttuja kamppailukyvyn kannalta. Kaikki jotka oikeasti harrastavat kamppailua tietävät tämän. Pidemmillä poliiseilla on enemmän ulottuvuutta pystyasennossa, sen sijaan kamppailu menee lähes aina maihin. Kai jo fysiikan tunneiltakin on opittu että lyhyempi vipu tuottaa suuremman voiman, eli lyhyillä käsillä saa enemmän vääntöä aikaiseksi kuin pitkillä. Arkitermein: lyhyet raajat tuottavat enemmän voimaa (myyrä), pitkät enemmän nopeutta (gaselli). Niinpä "maailman vahvimmat miehet" ovat useimmiten lyhyehköjä tai eivät ainakaan pitkiä jässiköitä ja esim. hyppylajeihin erikoistuvat pitkäraajaisia ja hintelämpiä.

    Psykologinen hyöty pituudesta on toki totta, ja se varmaan pääasiallinen syy onkin. Kai silti ymmärrät, että jos otetaan käyttöön jonkin ominaisuuden binäärinen rajaluokittelu kelpaa/ei kelpaa, perusteiden tulisi olla empiiriset eikä mutu-tuntuma.

    Mitä siis ehdotat, että jos alle 170 cm miehiä ei päästetä Kreikassa poliisiin, naisia ei pitäisi päästää sinne ollenkaan, vai?

    VastaaPoista
  8. Mistä nuo huuruiset sloganit tulevat? Femupentujen käsikirjasta?

    Ne tulevat pienestä nelikulmaisesta muistiyksiköstä, joka työnnetään pienen nelikulmaisen robotin pienessä nelikulmaisessa takaraivossa olevaan pieneen nelikulmaiseen aukkoon. Sitten pienen nelikulmaisen robotin pieniin nelikulmaisiin silmiin syttyy pieni nelikulmainen valo, ja sen pienestä nelikulmaisesta suusta alkaa purkautua pieniä nelikulmaisia iskulauseita, jotka ovat aivan samoja kuin kaikilla muillakin pienillä nelikulmaisilla roboteilla.

    VastaaPoista
  9. ilmari
    "170 cm pitkä mies voi alhaisen painopisteensä turvin hyvinkin voittaa tappelussa 185 cm pitkän miehen, jos henkilöt ovat "kuivapainoltaan" samanlaisia."

    Kuka tahans voi voittaa kenet tahansa, mikäli hyvin sattuu, mutta alhaisella painopisteellä ei kyllä ole juurikaan tekemistä asian kanssa. Esimerkiksi nyrkkeilyssä painopisteellä ei juurikaan ole merkitystä ja jos nujuaminen johtaa maahan, painopisteellä ei taaskaan ole merkitystä.

    Pituudesta on hyötyä kamppailussa. Vaikka miehet ovat samanpainoisia, 10cm pitempi mies on ulottuvampi, esimerkiksi pidempi voi lyödä kauempaa kuin lyhyempi.

    Pituudesta on hyötyuä myös painimisessa, pitkillä raajoilla voi tarttua kauempaa kiinni. Ääritilanteessa pituusero on niin suuri, ettei lyhyempi mitenkään yllä pidempään kun pidempi vain pitää lyhyempää käsillään kauempana.

    "Se johtuu siitä, että nimenomaan massa on relevantti muuttuja kamppailukyvyn kannalta. Kaikki jotka oikeasti harrastavat kamppailua tietävät tämän"

    Massa on relevantti muuttuja koska se aika lailla vaikuttaa suoraan kamppailijan voimaan, mutta se ei todellakaan ole ainoa merkitsevä seikka.

    Jos se olisi, nyrkkeilyn raskaansarjan hallitseva mestari olisi aina se eniten hyötymassaa omaava nyrkkeilijä.

    Mitä tulee poliisityön kokovaatimuksiin, niin painorajahan olisi typerä koska kuka tahansa voisi syödä itsensä rajoihin. Pituutta taas ei saa millään merkittävästi lisää.

    (koko kysymyshän on teoreettinen ainakin täällä suomessa)

    - Syltty

    VastaaPoista
  10. ilmari:
    "Jos nyt ei puhuttaisi mistään "massapotentiaaleista". Mikä se on? Useimmiten ihmisen non-fat massa on aikuisiällä suhteellisen vakio. Miksi luulet, että kaikissa kamppailulajeissa on massa- eikä pituusluokkia? Se johtuu siitä, että nimenomaan massa on relevantti muuttuja kamppailukyvyn kannalta. Kaikki jotka oikeasti harrastavat kamppailua tietävät tämän. Pidemmillä poliiseilla on enemmän ulottuvuutta pystyasennossa, sen sijaan kamppailu menee lähes aina maihin. Kai jo fysiikan tunneiltakin on opittu että lyhyempi vipu tuottaa suuremman voiman, eli lyhyillä käsillä saa enemmän vääntöä aikaiseksi kuin pitkillä. Arkitermein: lyhyet raajat tuottavat enemmän voimaa (myyrä), pitkät enemmän nopeutta (gaselli). Niinpä "maailman vahvimmat miehet" ovat useimmiten lyhyehköjä tai eivät ainakaan pitkiä jässiköitä ja esim. hyppylajeihin erikoistuvat pitkäraajaisia ja hintelämpiä.

    Psykologinen hyöty pituudesta on toki totta, ja se varmaan pääasiallinen syy onkin. Kai silti ymmärrät, että jos otetaan käyttöön jonkin ominaisuuden binäärinen rajaluokittelu kelpaa/ei kelpaa, perusteiden tulisi olla empiiriset eikä mutu-tuntuma.

    Mitä siis ehdotat, että jos alle 170 cm miehiä ei päästetä Kreikassa poliisiin, naisia ei pitäisi päästää sinne ollenkaan, vai?"

    On totta että pituusluokkia ei ole mutta urheilijoita kehotetaan syystä suhteuttamaan massansa pituuteen. "Lyhyt bodari" tyyppinen massiivinen tyyppi voisi olla aika suurissa vaikeuksissa nyrkkeilyssä kun samanpainoisen vastustajan ulottuvuus on jopa kymmeniä senttejä suurempi. Samoin erityistä ihmettelyä on aiheuttanut se jos judossa raskaimmassa sarjassa on keskimittainen mies menestynyt.
    Ihmisen pituudesta ja luustorakenteesta voidaan ennustaa lihasmassapotentiaalia. Painonnostossa kevyimpien sarjojen miehet ovat jopa kääpiökokoisia ja raskaimmassa sarjassa vähintäänkin globaalia keskimittaa tai suomalaisen keskimitan ylittäviä. Jos kääpiömies voisi kasvattaa muskelia siinä missä joku 105kg+ ME-mies Hossein Rezazadeh (186cm) niin hänellä olisi suuri etu kun hän saisi päästä nostamaan painoa paljon lyhyemmän matkan.

    "Kai jo fysiikan tunneiltakin on opittu että lyhyempi vipu tuottaa suuremman voiman, eli lyhyillä käsillä saa enemmän vääntöä aikaiseksi kuin pitkillä. Arkitermein: lyhyet raajat tuottavat enemmän voimaa (myyrä), pitkät enemmän nopeutta (gaselli)."

    Monet voimamiehet ovat jopa kaksimetrisiä,kuten Magnus Samuelsson joka on maailman parhaita kädenvääntäjiä ja videolla väitetään ottavan hauiskäännössä 140kg, mikä on lyhyitä raajoja suosiva laji. 'Pieni' (kevyt) voimamies Jouko Ahola taisi myöskin olla yli 185cm.
    Lyhin yli 70 metriä kiekkoa heittänyt mies on 185cm mutta omaa epätavallisen suuren sylivälin,joka yleensä korreloi pituuteen. Moukarin ME-mies 185cm. Kuulan ME-mies, yli 190cm. Keihään ME-mies, 186-188cm muistaakseni.

    En ota kantaa siihen minkä pituisia pollareiden pitäisi olla mutta naisille ei pitäisi luoda etuja.

    VastaaPoista
  11. syltty: "Mitä tulee poliisityön kokovaatimuksiin, niin painorajahan olisi typerä koska kuka tahansa voisi syödä itsensä rajoihin. Pituutta taas ei saa millään merkittävästi lisää."

    No, nyt ei puhutakaan mistään "ylipainoisista". On olemassa testejä, kuten moottoripyörän kanto, jotka mittaisivat relevanttia fyysistä suorituskykyä, eikä tarvitse turvautua psykometrisiin testeihin. Jos haluttaisiin etsiä fyysistä suorituskykyä tai kamppailukykyä, sitä voitaisiin testata suoraan, sen sijaan että asetettaisiin arbitraarisia rajoja. Yhtä hyvin voitaisiin vastaavasti sanoa että "älykkyysvaatimuksena on latinan osaaminen, sillä voidaan osoittaa että latinan osaajat ovat keskimäärin 3.4 ÄO-pistettä muiden yläpuolella".

    Pidimme ystäväporukassa kädenvääntökisan. Voittaja oli raskasrakenteinen, n. 190 cm karpaasi, joka harrastaa bodailua. Sen sijaan todennäköisesti toiseksi paras (hävisi todella tiukassa semifinaalissa tuolle voittajalle) oli 166 cm pitkä jänteikäs, ehkä 65 kg painava heppu. Totta kai pituudesta on hyötyä, jos läskitön paino on erittäin suuri. Tällöinkään relevantti muuttuja ei ole kuitenkaan pituus vaan se massa. Ystäviini kuuluu mm. 197 cm pitkät veljekset, jotka ovat niin hoikkia (n. 79 kg) että todennäköisesti häviäisivät lähes jokaisessa voimaa vaativassa lajissa tuolle 166 cm jäbälle. Lisäksi eräs hyvä ystäväni on 193 cm, näyttää ihan suht skrodelta, mutta nostaa penkistä ehkä alle 70 kg... Kaiken kaikkiaan en ole siis "normaaleissa" miehissä huomannut edes suurta trendiä esim. voiman ja pituuden suhteen, pikemminkin ehkä niin päin että lyhyet jäbät myös kehittää voimaansa enemmän ja on yllättävän vahvoja. Millä perusteella sisään poliisille pääsisivät nuo laihat lähes 2 m tyypit muttei tuo vahva 166 cm?


    googlasin Jouko Aholan pituutta mutta tällainen osui ensimmäisenä eteen:

    http://www.voimaharjoittelu.net/willie-wessels-voimanostajasta-voimamieheksi/con/257

    Willie Wessels
    * Ikä: 09/21/63
    * Kotipaikka: Illinois
    * Asuinpaikka: Bridgeton, MO
    * Ammatti: opettaja
    * Mielenkiinnon kohteet: nopeat autot ja kaksi tyttöäni
    * Pituus: 172 cm
    * Paino:105 kg
    * Parhaat kisanostot: Kyykky 456,4 kg; penkki 304,5 kg;maastaveto 363,6kg
    * Lempi vahvamieslajit: merimieskävely


    Nyrkkeilyssä pituudesta on hyötyä, sillä siinä ei saa viedä maihin. Sen sijaan kiistattomasti maailman paras tappelija:
    http://www.fedoremelianenko.azplayers.com/

    on
    Height: 183 cm
    Weight: 101.8 kg

    Eli kutakuinkin keskipituinen. Lajin säännöt muistuttavat huomattavasti enemmän oikeaa tappelua kuin nyrkkeily. Mike Tysonkin oli muuten 178 cm.


    Kiekonheitto yms. heittolajit totta kai suosivat pitkiä raajoja. Mikä oli pointti?

    VastaaPoista
  12. "Pituudesta on hyötyä kamppailussa. Vaikka miehet ovat samanpainoisia, 10cm pitempi mies on ulottuvampi, esimerkiksi pidempi voi lyödä kauempaa kuin lyhyempi."

    Samanpainoisista miehistä 10 cm pidempi mies on myös heikompi, ja maassa nujuamisessa voimasta on hyötyä. Eräs vapaaottelun tehnyt tuttuni, joka oli "liian pitkä" sarjaansa, valitti juuri tästä ongelmasta. Hän yritti käyttää ulottuvuuttaan hyväksi lyönneillä, mutta toinen pääsi viemään hänet silti maihin. On vaikeaa saada käsilukkoa aikaiseksi vahvemmalle lyhytkätiselle miehelle.

    Totta kai norsu on vahvempi kuin muut maaeläimet koska se on niin suuri. Nyt puhuttiin painon vakioimisesta: jos norsu painaisi saman verran mutta sen ruumiinrakenne olisi kuin kirahvin, se olisi huomattavasti nykyistä heikompi. Onko tätä mahdotonta ymmärtää?


    "On olemassa testejä, kuten moottoripyörän kanto, jotka mittaisivat relevanttia fyysistä suorituskykyä, eikä tarvitse turvautua psykometrisiin testeihin."

    En tarkoittanut "psykometrisiä" testejä vaan ruumiinsuhteita mittaavia testejä. Aikoinaan tutkittiin muuten menestyneimpien tukkijätkien mittalukuja: paras selittävä tekijä ei ollut pituus tai paino, vaan ranteiden ja nilkkojen paksuus, joka kaiketi korreloi yleisen rotevuuden kanssa.

    VastaaPoista
  13. Heittolajit ovat myös vahvasti voimaan tukevia lajeja. Heittäjiltä sujuu painot melko hyvin mutta sujuuko lyhyeltä nostajalta heittäminen? Noh,onhan sitä ainakin kuulassa ja moukarissa joitakin menestyneitä keskipituisia heittäjiä,sylivälistä en kyllä tiedä.
    Jos en ihan väärin muista niin penkkipunnerruksen raa'an ME:n haltija on yli 183cm, ja jälleen on kyse lajista joka suosii lyhytraajaisia.

    Mutta ilmoitettuihin voimanostotuloksiin saa suhtautua pienellä varauksella koska tuomarointi vaihtelee liittojen välillä ja sitten herää kysymys onko käytetty auttavia varusteita ja minkä verran jne.
    Mutta kyllähän tuo ukkosi varmaan silti vahva on.

    VastaaPoista
  14. "Se johtuu siitä, että nimenomaan massa on relevantti muuttuja kamppailukyvyn kannalta. Kaikki jotka oikeasti harrastavat kamppailua tietävät tämän"

    Juu, Bruce Lee ei vissiin sitte 'oikeasti' harrastanu kamppailua. Vai meinaatko, että hän oli voittamaton suunnattoman massansa vuoksi?? Haha.

    Häntä paljon 'massiivisemmat' miehet lensivät aika kauas ketoon koettaessaan vähänkään hipaista häntä. Eräs häntä paljon kookkaampi urho totesi Brucelta vastaanotetun potkun jälkeen: "Tuntui kuin olisi jäänyt lujaa ajavan rekan alle"

    Ei massa ole sama asia kuin voima lyönnissä tai potkussa. Eikä myöskään se 'hurjuus', jolla lyönti suoritetaan. Jätän kotitehtäväksi selvittää, mitkä seikat luovat lyöntiin tai potkun tarpeeksi voimaa sinkoamaan isonkin miehen riittävän kauaksi. (saati naisen..)

    - Vortac

    VastaaPoista
  15. vortac:"Juu, Bruce Lee ei vissiin sitte 'oikeasti' harrastanu kamppailua. Vai meinaatko, että hän oli voittamaton suunnattoman massansa vuoksi?? Haha."

    Nyt ei puhuttukaan taidoista. On totta että pienemmät ovat ketterämpiä (eivät tosin automaattisesti taitavampia), mutta ainakin ilman varusteita selkeästi pienemmän pitäisi olla todella taitava otteissaan. En tiedä miten välineet vaikuttavat tappeluun: voisi kuvitella että esim. miekkailussa on hyötyä pitkistä käsivarsista ja toisaalta ketteryydestä.


    eternal testicle:"Mutta ilmoitettuihin voimanostotuloksiin saa suhtautua pienellä varauksella"

    Jep, mutta niin myös tyyppien omiin mittoihin, harva esim. valehtelisi kokoaan ainakaan alakanttiin...


    "Heittolajit ovat myös vahvasti voimaan tukevia lajeja."

    En tiedä miksi heittolajit ovat tässä relevantteja. Samalla voisimme sitten ottaa mukaan kiipeilyn ja akrobatian? Niissä todennäköisesti kaikenlaisesta massasta ja pituudestakin on haittaa, vaikka ne tukeutuvatkin voimaan.


    Kuten huomaatte, jo tästä keskustelusta käy ilmi, että ihmisillä on osin perusteettomia intuitioita, jonka perusteella päätöksiä tehdään. Monen intuitiot esimerkiksi "käppänöistä" ovat vääriä, ja tämä johtaa kaiketi johtaa omituisiin kriteereihin tiettyihin tehtäviin valittaessa ja kriteereiden puolusteluun.

    VastaaPoista
  16. Vortac:"Juu, Bruce Lee ei vissiin sitte 'oikeasti' harrastanu kamppailua. Vai meinaatko, että hän oli voittamaton suunnattoman massansa vuoksi?? Haha.

    Häntä paljon 'massiivisemmat' miehet lensivät aika kauas ketoon koettaessaan vähänkään hipaista häntä. Eräs häntä paljon kookkaampi urho totesi Brucelta vastaanotetun potkun jälkeen: "Tuntui kuin olisi jäänyt lujaa ajavan rekan alle"

    Ei massa ole sama asia kuin voima lyönnissä tai potkussa. Eikä myöskään se 'hurjuus', jolla lyönti suoritetaan. Jätän kotitehtäväksi selvittää, mitkä seikat luovat lyöntiin tai potkun tarpeeksi voimaa sinkoamaan isonkin miehen riittävän kauaksi. (saati naisen..)"

    Tuollaiset anekdootit sun muut ovat hyvin subjektiivisia ja toisesta osallistujasta riippuvaisia osoituksia suorituskyvystä eivätkä mitenkään verrattavissa oikeisiin urheilusuorituksiin. Noin niin kuin vertauksena esim.kuulaa ei voi työntää X metriä tai X kiloa nostaa jos siihen ei ole rahkeita. Elotonta massaa ei voi sanallisesti taivutella horjahtamaan eikä sen tasapaino ym.miljoona muuttujaa vaihtele alituiseen kuin ihmisen.

    VastaaPoista
  17. Tuollaiset anekdootit sun muut ovat hyvin subjektiivisia ja toisesta osallistujasta riippuvaisia osoituksia suorituskyvystä eivätkä mitenkään verrattavissa oikeisiin urheilusuorituksiin. Noin niin kuin vertauksena esim.kuulaa ei voi työntää X metriä tai X kiloa nostaa jos siihen ei ole rahkeita. Elotonta massaa ei voi sanallisesti taivutella horjahtamaan eikä sen tasapaino ym.miljoona muuttujaa vaihtele alituiseen kuin ihmisen.

    No ei sen 'anekdootin' nyt ollutkaan tarkoitus olla mikään todiste, lähinnä huomio tai huomautus. Jokainen, joka tietää Bruce Leestä edes hiukkasenkin jotain oleellista, ymmärtää, että hän oli täysin voittamaton, ja hän pystyi potkaisemaan varmasti lujempaa kuin kukaan, maailman vahvinkaan mies tällä hetkellä. Hän siis sai lyönteihinsä ja potkuihinsa niinsanotusti TARPEEKSI voimaa millaista vastustajaa varten hyvänsä. Isokokoinen on myöskin aina hitaampi, ja kamppailussa nopeus on tärkeää.

    Eikä tuossa 'anekdootissa' ollutkaan tarkoitus kuvastaa sen toisen taitoa, vaan lähinnä 'pienimassaisen miehen pystyväisyyttä linkoamaan helkkarin isomassainen heppu hyvin pitkälle helvetinmoisella voimalla'. Tarkoituksenani huomauttaa, että massa ei ole sama asia kuin voima, saati tärkein asia kamppailussa. Kyllä ne ovat ihan muut asiat, jotka ratkaisevat oikeassa taistelussa.

    Käsitin, että tässä oli puheena nimenomaan se, että mikä asia on kamppailussa tärkeintä, ja massa mainittiin tällaisena asiana. Tarkoitukseni oli vain korjata väärinkäsitys.

    Bruce Lee oli melko käppänä heppu, mutta mikään massa ei olisi auttanut häntä vastaan tapeltaessa. Kyse ei ole siis kamppailussa siitä, että kummalla on isompi massa, vaan kumpi pystyy tekemään oikeat asiat oikealla tavalla oikealla hetkellä oikealla voimalla. (ja jälleen; voima ei tule lihasmassasta tai siitä miten raivokkaasti lyö tai potkaisee)

    Jos tietää mitä tekee, ja on treenannut paljon, ja hallitsee etäisyyden, nopeuden, 'snap'in jne., voittaa kyllä isomassaisenkin tyypin, jolla ei ole näitä ominaisuuksia.

    Mutta tämä blogi ei taida olla tällaisenkaan tiedon jakamista varten.. aina eksyn sivuraiteille, heh. Sen siitä saa kun on niin kiinnostunut liian monesta asiasta, että imee tietoa sienen lailla kaikesta.. väkisinkin sitä lupsahtaa vähän ulospäinkin välillä.

    - Vortac

    VastaaPoista
  18. Vortac:"Jos tietää mitä tekee, ja on treenannut paljon, ja hallitsee etäisyyden, nopeuden, 'snap'in jne., voittaa kyllä isomassaisenkin tyypin, jolla ei ole näitä ominaisuuksia."

    Minusta todisteeksi vaadittaisiin jonkinlaista kisamenestystä. Sitä löytyy esim. tältä hepulta jonka jo mainitsin:

    http://www.fedoremelianenko.azplayers.com/

    Tässä hän voittaa joka suhteessa jättiläismäisen vastuksen taidokkaalla lukolla (Hong Man Choilla on ilmeisesti jokin rauhas/kasvuhäiriö):

    http://www.youtube.com/watch?v=P3QzX1ZadJM


    Täällä muita otteluita (esim. 3.03 s hän on paljon pidempää miestä vastassa, onko ulottuvuudesta hyötyä?):

    http://www.youtube.com/watch?v=5tbey0opG24


    Mutta joo, eli pointtini olivat vaan väärät intuitiot joiden perusteella tehdään päätöksiä. Eli esim. kriteerit joilla rekrytoidaan kreikkalaisia poliiseja on asetettu n. 2 sekunnin miettimisellä mutu-tuntumalla.

    VastaaPoista
  19. Poliisi varmaan ajattelee kuten jotkut muutkin täällä että jotain rajavetoja pitää asettaa kun menisi muuten liian työlääksi,ja pitää tietyt todennäköisyydet mielessä.

    VastaaPoista
  20. testicle:"Poliisi varmaan ajattelee kuten jotkut muutkin täällä että jotain rajavetoja pitää asettaa kun menisi muuten liian työlääksi,ja pitää tietyt todennäköisyydet mielessä."

    Mikä nyt menee työlääksi ja mitkä todennäköisyydet? Kuka nuo todennäköisyydet on laskenut? Aivan, niitä ei ole kukaan koskaan laskenut. Mikä on kreikkalaisten keskipituus ylipäätään? Kait nyt kuntoa jotenkin testataan sisäänpääsyssä muutenkin, mikä vaikeus olisi testata tätä "mystistä" ominaisuutta? Minusta tuota arbitraarista rajaa voidaan oikeastaan verrata vaikkapa siihen että "itä-aasialaisia ei rekrytoida poliiseiksi, koska he ovat kaikki niin heikkoja". Joku "todennäköisyys" siinäkin kaiketi toteutuisi. Vielä relevantimpi raja voisi olla x-kromosomien määrä, mutta se ei olisi suotavaa, sillä toisin kuin pätkien sorsinta, se olisikin syrjintää.

    Vaikka en itse ole alle 170 cm, en kreikkalainen, enkä halua poliisiopistoon, minusta tuollaiset joidenkin ihmisten koko elämänuraan vaikuttavien rajojen sentään pitäisi perustua kykyihin eikä oletuksiin kyvyistä. Hämmästyttävää kuinka joku voi olla eri mieltä.

    VastaaPoista
  21. ilmari:
    "Mikä nyt menee työlääksi ja mitkä todennäköisyydet? Kuka nuo todennäköisyydet on laskenut?"

    Niin siis pitemmällä jos on suuremmalla todennäköisyydellä:
    -tämä yllämainittu vipuvoimaetu (en nyt tiedä onko tämä järkevä termi,englantilaisittain käytettäisiin kai sanaa "leverage")
    Jos nyt unohdetaan taitovoimistelu,ratsastus ja ehkä jokunen muu minkä nyt unohdan,niin useimmissa fyysisissä suorituksissa lyhyys ei ole eduksi vaikkei mitään metriheikkiyttä edellyttäisikkään.
    -suurempi (oletettava) lihasmassa/voimapotentiaali
    -sekä viimeisimpänä ja ehkä tärkeimpänä poliisin imagoasiat,siis myöskin aiemmin mainittu psykologinen vaikutus mikä koolla on. Koko toimii primitiivisellä tavalla pelotteena ja auktoriteetin nostajana. Roistot pelkäävät helpommin isoa miestä joka näyttääkin vahvalta kuin pienempää miestä joka saattaa olla petollisesti "tasku Herkules".

    Ihan hyviä kysymyksiä kuitenkin nostatat. Onneksi en ole mikään Kreikan poliisivastaava joten kaikkeen minulla ei tarvitse olla vastausta.

    VastaaPoista
  22. "On olemassa testejä, kuten moottoripyörän kanto, jotka mittaisivat relevanttia fyysistä suorituskykyä, eikä tarvitse turvautua psykometrisiin testeihin."

    Poliisikouluun on olemassa pääsykoe, jonka yhtenä osana on juuri kuntotesti. Siinä naishakijoilla on kevyempi vaatimustaso kuin mieshakijoilla, mitä ei voi pitää oikeudenmukaisena, kun kuitenkin naispoliisien oletetaan toimivan ihan samoissa tehtävissä ja ihan yhtä hyvin kuin miespoliisienkin. Poliisin nyt vain tarvittaessa on kyettävä kamppailemaan ja siinä tarvitaan fyysistä voimaa. Muissa testin osissa hakijoita ei kohdella eri tavoin sukupuolen perusteella, mikä onkin oikein.

    Moottoripyöräpoliisiksi hakevien poliisien täytyy sitten suoriutua kaatuneen moottoripyörän nostamisesta yms. omin voimin. Tässä mies- ja naispoliiseilta vaaditaan ihan samaa, mikä onkin järkevää, pyörähän on joka tapauksessa sama sukupuolesta riippumatta. Tietääkseni kaikki Suomen moottoripyöräpoliisit ovat miehiä.

    VastaaPoista
  23. testicle: "Niin siis pitemmällä jos on suuremmalla todennäköisyydellä:
    -tämä yllämainittu vipuvoimaetu (en nyt tiedä onko tämä järkevä termi,englantilaisittain käytettäisiin kai sanaa "leverage")
    Jos nyt unohdetaan taitovoimistelu,ratsastus ja ehkä jokunen muu minkä nyt unohdan,niin useimmissa fyysisissä suorituksissa lyhyys ei ole eduksi vaikkei mitään metriheikkiyttä edellyttäisikkään.
    -suurempi (oletettava) lihasmassa/voimapotentiaali
    -sekä viimeisimpänä ja ehkä tärkeimpänä poliisin imagoasiat,siis myöskin aiemmin mainittu psykologinen vaikutus mikä koolla on. Koko toimii primitiivisellä tavalla pelotteena ja auktoriteetin nostajana. Roistot pelkäävät helpommin isoa miestä joka näyttääkin vahvalta kuin pienempää miestä joka saattaa olla petollisesti "tasku Herkules"."

    Äh. Allekirjoitan ainoastaan viimeisen, mahdollinen psykologinen efekti. Lihasmassapotentiaalia en allekirjoita. Ei poliisien mitään bodareja oleteta olevan muutenkaan vaan kaikenlaiset läskit ja rimpulat käsittääkseni voivat ainakin periaatteessa päästä sisään, ja toisaalta pitkät raajat tarvitsevat paksummat lihakset yhtäsuureen voimantuottoon kuin lyhyemmät raajat. En allekirjoita myöskään "vipuvarsi"-juttua. Ei poliisien tarvitse heittää kiekkoa tai moukaria.

    Yhtä hyvin voidaan sanoa että
    pikku-ukot ovat parempia:
    -juoksuhautasodassa ja muutenkin jalkaväkisodassa tehokkaampi ja vaikeammin osuttavissa
    -hävittäjälentäjinä
    -ahtaisiin paikkoihin sukeltamisessa
    -niukkaravinteisella aavikolla, energiankulutus vähäisempi (ei koske lihaksikkaita)
    -ketteryydessä ja kiipeilyssä
    -tasapainossa, josta on hyötyä kamppailussa
    -mikä tärkeintä: lyhyemmän vipuvarren tuomassa suhteellisessa voimaedussa

    Todellisuudessa kyse ei ole siitä, että mitään yllämainittuja perusteita oltaisi edes mietitty Kreikassa. Poliisijohtajien tietynlaisen asennemaailman takia he pitävät pikku-ukkeleita vähän säälittävinä pelleinä vähän kuten jotkut pitävät vaikkapa aasialaisia, joten eivät vaivaudu edes pohtimaan miksei pikku-ukkoja saisi huvikseen syrjiä rekrytoinnissa vieläpä binäärisesti. Suomessa minkälainen tahansa "tasku-herkules" voi olla poliisin lisäksi esim. pokena, ja siinä hommassa habaa tarvitaan kaiketi enemmän kuin poliisihommissa. Jo se, että käytämme sanaa "tasku-herkules" kertoo kielteisistä asenteista "tasku-herkuleksia" kohtaan.

    VastaaPoista
  24. Vääränlainen hakemus vei äidiltä lapsensa huoltajuuden vuosiksi

    Äiti voi menettää lapsensa huoltajuuden vahingossa ja huomaamattaan

    VastaaPoista
  25. Ilmari,en ole tietoinen mistään todisteista jotka osoittaisivat että pitempi tarvitsee paksummat lihakset yms. Painonnostoa kun ajatellaan niin siinä lyhyempi pääsee vähemmällä työllä eteenpäin ja ainoastaan kehonpainosta joko palkitaan tai rokotetaan. Jos olisi joku keino millä voitaisiin arvottaa suuremman pituuden tuoma lisärasitus ja siten antaa pisteitä suuremman pituisena saman kuorman nostamisesta,niin se voitaisiin ottaa käyttöön. Ainakin jotkut ovat tällaista ehdottaneet. Voimantuotto on pitemmillä raajoilla ainakin sama,vastakkaisten todisteiden puuttuessa, paitsi että pitemmät raajat mahdollistavat sen suuremman nopeuden mikä taas on voimaa sekin. Meillä ei vain suomenkielessä ole oikein hyviä termejä kaikille näille ilmentymille. Lyhyempi taas tarvitsee suuremman voimapotentiaalin korvatakseen tuon pituuden puutteen.
    -
    Edelleenkin ihmettelisin samaa asiaa. Miksi lyhyet painonnostajat eivät kulje pitkien ja keskimittaisten yli kun heillä on tämä pituusetu (joka ei ulotu useimpiin urheilulajeihin ja toimiin) jos he kerran voivat kasvaa lihaksistoltaan siinä missä pitemmät.

    "Tasku Herkules" on painonnostaja Naim Süleymanoğlusta (150cm) käytetty nimitys.

    "En allekirjoita myöskään "vipuvarsi"-juttua. Ei poliisien tarvitse heittää kiekkoa tai moukaria."

    Ja tämä ihan sama fysiikka pätee myös roistojen lyömiseen tai heittämiseen. Mikä on pelottavampaa,osuma lahosta pitkästä lankusta tai haravasta jonka päälle astuu vai paljon lyhyemmästä mutta paksummasta vastaavasta. Kumpi saavuttaa suuremman kiihtyvyyden.

    VastaaPoista
  26. "Ja tämä ihan sama fysiikka pätee myös roistojen lyömiseen tai heittämiseen."

    Kyseistä kiekonheitto-ominaisuutta ei tarvita kamppailussa. Koska uskot, että pituudesta on hyötyä, yrität todistaa sen. Itsekin intuitiivisesti ajattelin että pituudesta on hyötyä, ennen kuin esim. olen empiirisesti kokeillut painia lyhyiden ja vahvojen ja pitkien ja heikkojen, sekä erilaisten yhdistelmien kanssa. Helpoin vastusyhdistelmä on selvästi pitkä ja heikko.

    On yleinen fysikaalinen ja biologinen fakta, että kun voimantuottoa halutaan lisätä, vartta lyhennetään. Kun nopeutta halutaan lisätä, vartta pidennetään. Näin ollen nopeilla eläinlajeilla on pitkät raajat, ja eläimillä jotka tekevät raajoillaan paljon voimaa vaativaa työtä (esim. kaivaminen myyrillä) on lyhyet raajat. Oletko nähnyt millään jättieläimellä kokoonsa nähden pitkiä jalkoja? Aivan, et ole: sarvikuonoilla, virtahevoilla, kafferipuhvelilla ja norsuilla on suhteellisen lyhyet jalat, jotta niiden voima riittää liikkumiseen. Kirahvi on jonkinlainen poikkeus, ja sen paino on mitätön verrattuna sen raajojen pituuteen.

    Lihaksen voimaa mittaa lähinnä paksuus. Jos pidempiraajaisella miehellä on yhtä paksu lihas kuin lyhyemmällä, hän tuottaa vähemmän vääntövoimaa ja enemmän (kärki)nopeutta lihaksellaan. En tiedä miten tämä suhteutuu esim. lyönteihin, joiden muodostus on hankalasti hahmotettavissa. Puristukseen se suhtautuu niin, että lyhyellä raajalla saa voimakkaamman puristuksen ja vedon aikaiseksi.

    Voit kokeilla vastaavaa millä tahansa kammella. Kammen lyhyt pää tuottaa paljon voimaa ja liikkuu vähän, kammen pitkä pää liikkuu paljon mutta sen liikuttaminen on "kevyttä". Ei kukaan kuvittele, että työntäisi tukipisteen jälkeen esineen alle pidemmän pään kammesta, ja jättäisi käteen lyhyemmän pään. Tämähän olisi idioottimaista, ja se johtuu juuri em. ilmiöstä!

    Vastaava periaate toimii lähes joka nivelessä: etuhampaiden purenta on pienin ja liikerata on suurin koska ne ovat varren päässä, poskihampaiden purenta on suurin ja liikerata pienin koska ne ovat varren alkupäässä. Hyvin simppeliä.

    VastaaPoista
  27. Tehokkain tapa saada toiselta taju kankaalle matolla on käyttää kyynerpäätä lyömiseen. Tämä viittaisi siihen, että myös lyönneissä lyhyt varsi lisää voimaa. En ole tosin varma tästä asiasta, ja kaiketi se riippuu lyöntitavasta. Esim. varren päässä oleva nuija lienee tuhoisa, toisaalta kättä käytetään harvoin lyönneissä nuijan tavoin, vaan lyönti suuntautuu suoraan eteen, ei "heiluriliikkeenä".

    VastaaPoista
  28. Onko tuo Elina Aaltio kenties Sirkka-Liisa Aaltion tytär? Siis sen Espoon turvakodin Aaltion? *kylmiä väreitä*

    VastaaPoista
  29. Jopa on offtopiccia...

    Bruce Lee treenasi punttia. Paljon. Joten jos on sitä mieltä ettei voimalla tee mitään, ei kannata vedota Bruceen ;)

    VastaaPoista
  30. Naim Suleymanoglu

    "He won three Olympic Championships, seven World Championships and six European Championships and improved world records 46 times."

    Juuri sopiva todiste esittämälleni faktalle lyhyiden vipuvarsien hyödyistä. Hän oli vain 150 cm pitkä mutta oli kuitenkin 64-kiloisten sarjassa, melkoisen roteva kaveri siis. Hän sai juuri lyhyydestään hyötyä. Teoreettisesti ajateltuna: jos 150 cm pitkä karpaasi kykenisi kehittämään yhtä paksut lihakset (+vahvat luut ja jänteet) kuin raskaimpien sarjojen kilpailijat, hän saisi valtavaa hyötyä lyhyydestään nostolajeissa.

    VastaaPoista
  31. Ilmari:
    "Juuri sopiva todiste esittämälleni faktalle lyhyiden vipuvarsien hyödyistä. Hän oli vain 150 cm pitkä mutta oli kuitenkin 64-kiloisten sarjassa, melkoisen roteva kaveri siis. Hän sai juuri lyhyydestään hyötyä. Teoreettisesti ajateltuna: jos 150 cm pitkä karpaasi kykenisi kehittämään yhtä paksut lihakset (+vahvat luut ja jänteet) kuin raskaimpien sarjojen kilpailijat, hän saisi valtavaa hyötyä lyhyydestään nostolajeissa."

    Juu,tuotahan ei liene kukaan kieltänyt etteikö painonnostossa olisi lyhyistä vivuista apua mutta muissa aktiviteeteissa taas ei niinkään. Ja nujakointi ei vastaa kovin läheisesti tempausta eikä työntöä.
    Ilmeisesti nyt sitten myönsit että pituudella ja massalla ja voimalla on yhteys.
    Esille kaivamasi voimamieskin oli yli 170cm, ja "Maailman Vahvin Mies" kisojen kävijät ainakin lähes järjestään vähintään 180. Kaikki ennätysmiehet myös vähintään keskipituisia.

    En nyt taida jaksaa vääntää tästä enempää. Olen käyttänyt resurssini loppuun.

    VastaaPoista
  32. No johan meni jankkaukseksi. Pointti on, että massa hidastaa - iso lihas on myös hidas lihas. Bruce oli timmi, mutta ei kovin massiivinen, hänen lihaksissaan ei ollut paljon massaa, mutta se vähäinen massa, joka niissä oli, oli treenattu kivikovaksi (mikä on melkoinen saavutus) ja supertehokkaaksi, niin täydelliseksi funktionaalisuudeltaan kuin suinkin mahdollista.

    Näin ollen hän oli kyllä vahvempi kuin häntä isommat ja 'massiivisemmat' (siis enemmän massaa ja isommat lihakset, yms.) heput, mutta hänellä ei ollut massaa.

    Massa on eduksi toki, jos vastapuoli ei tiedä, mitä tekee. Mutta jos vastapuoli on treenannut ja tietää mitä tekee, massa ei ole silloin kovin suuri ja olennainen juttu vaikkapa taitoon verrattuna kamppailussa.

    Kaikki on toki suhteellista, mutta taitava käppänä voittaa aina massiivisen ja taidottoman bodarin.

    - Vortac

    p.s. anonyymille vinkiksi - VALITSE NIMIMERKKI.

    VastaaPoista
  33. Ilmari, mieti ovatko tilastollisesti kamppailulajien edustajissa yli 185cm pituiset yliedustettuna suhteessa heidän osuuteensa väestössä.

    VastaaPoista
  34. "Onko tuo Elina Aaltio kenties Sirkka-Liisa Aaltion tytär? Siis sen Espoon turvakodin Aaltion? *kylmiä väreitä*"

    Juu, näyttäisi olevan
    http://www.espoonturmakoti.com/forum/viewtopic.php?p=161&sid=2466d3ac28e3e1cdc7a0c4398f29fecd

    VastaaPoista
  35. Jotenkin tämä hymyilyttää.

    Miesasiablogissa blogataan parisuhdeväkivallasta ja kreikkalaisten naispoliisien pituudesta, ja syntyvä keskustelu osoittaa lähinnä sen että kyllä, ainakin keskusteluun osallistuvien miesten mielestä väkivalta/tappeleminen on innostava asia.

    VastaaPoista
  36. ilmari
    "Itsekin intuitiivisesti ajattelin että pituudesta on hyötyä, ennen kuin esim. olen empiirisesti kokeillut painia lyhyiden ja vahvojen ja pitkien ja heikkojen, sekä erilaisten yhdistelmien kanssa. Helpoin vastusyhdistelmä on selvästi pitkä ja heikko."

    Tottakai heikompi vastustaja on aina helpompi kuin voimakas, etenkin kun painissa voimalla on todella suuri merkitys. Omasta mielestäni lyhyt ja heikko on helpoin vastustaja kun taas pitkä (isokokoinen) ja vahva vaikein.

    Heikko vastustaja on aina yleensä myös melko helppo, oli se minkä kokoinen hyvänsä. Paitsi tietenkin jos se on teknisesti parempi. Silloin ei voimat auta.

    Pitkät kaverit vaan aina ovat kiinni räteissä, yritti nitä pitää kaukana tai ei. Lyhyemmät pysyvät helpommin kontrollissa. Lyhyt pätkä ei saa ikinä väännettyä kimuraa guardista, kun taas pitkä kuikelo ylettyy helposti hakemaan sitä, sama koskee myös useimpia sweeppejä, triangelikuristusta jne.

    Jos joutuu pitkien käsiensä takia käsilukkoihin, niin vika on kyllä omassa tekniikassa. Ensimmäiseksi pitäisi opetella sprawlaamaan niin hyvin, ettei joudu sinne maahan.

    - Syltty

    PS Fedor ei ole pitkä eikä lyhyt.

    VastaaPoista
  37. @Ilmari,
    Pitempi varsi antaa isomman vääntömomentin. Mitä pitempi vipu, sitä kovempi vääntö. Se, että kovissa paikoissa käytetään lyhyempää ja vahvempaa johtunee siitä, että iso momentti ja hento varsi yhdessä johtavat murtumiin. Mutta fysiikka menee silti näin päin. Jos varren lyhentäminen lisäisi voimaa, suurin voima saataisiin jättämällä varsi kokonaan pois. Tätä voi myytinmurtajahengessä testata vaihtamalla seuraavan kerran auton renkaat paljain sormin vääntämällä, ilman turhan pitkää vipua.

    VastaaPoista
  38. anonyymi:"Pitempi varsi antaa isomman vääntömomentin. Mitä pitempi vipu, sitä kovempi vääntö. Se, että kovissa paikoissa käytetään lyhyempää ja vahvempaa johtunee siitä, että iso momentti ja hento varsi yhdessä johtavat murtumiin."

    Menipäs nyt jankkaukseksi. Et löydä yhtään fyysikkoa, joka olisi kanssasi samaa mieltä. Kyse ei ole mistään murtumista vaan yksinkertaisesta kampimekaniikasta.


    syltty: "Tottakai heikompi vastustaja on aina helpompi kuin voimakas"

    No niin! Joku sen myöntää! Ja jos voima on ensisijainen selittäjä tappelijan kovuudessa, eikös poliisin pitäisi käyttää suoraan voimarajoja jos halutaan jonkinlaisella varmuudella saada hyvinkamppailevia poliiseja? Tällöin tilanne ei haiskastaisi niin pahasti diskriminoinnilta. Kukaan ei edelleenkään ole vastannut, mitä naisille tehtäisiin jos alle 170 cm miehiltä evättäisiin pääsy poliisiin.


    "PS Fedor ei ole pitkä eikä lyhyt."

    Aivan, ja hän silti rulettaa. Häntä voisi kuvata raskaahkoksi (yli 100 kg on raskas), keskipituiseksi ja ketteräksi. Tästä voimme päätellä, että optimaaliset taisteluvalmiudet omaava tyyppi voisi olla hänenmuotoisensa. Jos katsoitte koostetta, hän sai pidemmät vastustajansa lähes välittömästi mattoon (Hong Man Choi nyt on asia erikseen koska ei omaa pitkälle ominaista ruumiinrakennetta). Lasken tämän vastaesimerkiksi "pitkät voittavat, lyhyet häviävät"-logiikalle. Pituusraja on siis harvinaisen huono diskriminoija taistelukyvylle. Jopa nyrkin puristusvoima korreloisi todennäköisesti enemmän kamppailukyvyn kanssa ja se olisi helppo mitata.


    Mitää tulee väkivallan ihannointiin, keskusteluun on minun lisäkseni (kirjoitan tänne randomisti enkä ehkä "kuulu joukkoon") pari tyyppiä, joten ette näitä "miesasiamiehiä" voi syyttää kollektiivisesta väkivallan ihannoinnista. Tässä ei myöskään ihannoida mitään.

    Nyt riittää tämä jankkaus tältä erää.

    VastaaPoista
  39. Jos perusfysiikasta puhutaan, niin vipu ei ei lisää voimaa tippaakaan, vaan voiman momenttia. VOiman momentilla ei ole lyönneissä mitään merkitystä, vaan väännössä, ellei lyöntien tarkoitus sitten ole työntää vastustajaa sen massakeskipisteen ympäri.

    -Gc

    VastaaPoista
  40. "Jos katsoitte koostetta, hän sai pidemmät vastustajansa lähes välittömästi mattoon "

    minä kyllä sanoisin että tuo johtuu enemmän Fedorin ylivoimaisesta maahanvientitekniikasta kuin vastustajien pituudesta.

    - Syltty

    VastaaPoista
  41. 'Kai jo fysiikan tunneiltakin on opittu että lyhyempi vipu tuottaa suuremman voiman'(Ilmari, joka sitten pitää jankkauksena, kun tästä huomauttaa...)
    Eli siis ne auton renkaan pultit saakin sitten sitä kevyemmin irti mitä lyhemmällä vivulla niitä vääntää? Täytyypä ottaa rautasaha ja pätkäistä turhan pitkä työkalu, vaikka viisisenttiseksi noin aluksi. Kumma, kun siihen on tehty teleskooppiominaisuus, jolla sen saa venymään pidemmäksi. Miksiköhän?

    VastaaPoista
  42. "Eli siis ne auton renkaan pultit saakin sitten sitä kevyemmin irti mitä lyhemmällä vivulla niitä vääntää?"

    Et nyt ymmärrä tilannetta. Voit ottaa pitkän kepin, tehdä sille tukipisteen, ja kammeta jotain esinettä eri pituuksisilla varsilla. Huomaat, että sitä enemmän voimaa saat, mitä vähemmän vartta työnnät tukipisteen jälkeen, ja mitä enemmän vartta jää "väärälle" puolelle eli käteesi. Et käytä käsiäsi kuvatun kaltaisena kammenpäänä koskaan.

    Lihaksissa ja luissa asetelma toimii niin, että mitä keskemmälle lihaksen jänne luussa kiinnittyy, ja mitä lyhyempi luu on, sitä voimakkaamman väännön saa aikaiseksi. Juurikin tästä syystä pienetkin miehet saavat esim. yhtä hyviä penkkituloksia kuin isommat. Monen intuition vastaista varmaan olisi muuten, että 150 cm pitkä taskuherkules voikin olla paljon vahvempi, kuin yksikään häntä pidempi 65 kg painava heppu. Vastaava pätee myös muihin painoihin ja pituuksiin. Periaatteessa siis pidempi käsivarsi vaatii joko suuremmat lihakset, tai keskemmälle kiinnittyvän jänteen. Sama pätee jalkoihin ja esim. purentaan. Jos sinulla on pitkä nokka, purenta on pienempi.

    VastaaPoista
  43. "Tässä ei myöskään ihannoida mitään."

    Ei niin. Innostumisesta mainitsin, en ihannoimisesta. Syytöksistä ei myöskään ole kysymys, ja tunnistan ilmiön myös itsessäni (mikään ei ole niin hauskaa kuin loppuillasta painiotteluksi muuttuvat kemut), mutta tässä kontekstissa se näyttäytyy jotenkin... hassuna.

    VastaaPoista
  44. Ilmari, Ai siis lyhyellä miehellä on enemmän luuta "väärällä puolella" jännettä kuin pitemmällä miehellä, vai mitä tarkoitat? Vielä penkkipunnerruksesta. Penkkipunnerruksessa, ei ole minkäänlaista vääntöliikettä painon liikeradassa, vaan kyseessä on suora nosto, silloin mitkään vipuvoimat eivät vaikuta nostoon. Yksinkertainen selitys sille, että penkkipunnerruksessa lyhyistä käsistä on etua on se, että silloin liikerata on pienempi, mikä kuluttaa vähemmän energiaa eli maksimaalisessa voimaantuotossa ylläpidetty aika on pienempi. Iskuissa oikeastaan oikea mittari voiman sijaan on liike-energia, mikä jalalla tai kädellä on kohdatessaan kohteen, eli 1/2m*v^2. Tämä siis riippuu vain kahdesta tekijästä: jalan tai käden takana olevasta massasta ja jalan tai käden nopeudesta.

    VastaaPoista
  45. "Eli siis ne auton renkaan pultit saakin sitten sitä kevyemmin irti mitä lyhemmällä vivulla niitä vääntää? Täytyypä ottaa rautasaha ja pätkäistä turhan pitkä työkalu, vaikka viisisenttiseksi noin aluksi. Kumma, kun siihen on tehty teleskooppiominaisuus, jolla sen saa venymään pidemmäksi. Miksiköhän?"

    Ei vivun pituus pultin akselin suuntaan vaikuta mitenkään, vaan pituus kohtisuoraan sitä vasten. Jos teleskooppi on tähän suuntaan, se on vain otteen parantamiseksi.

    VastaaPoista
  46. Tee yksinkertainen testi. Koukista oikeaa kättä koukkuun hauiksella. Yritä estää koukistusta vasemmalla kädellä. Jos pidät vasemmalla kädellä oikean käden kärjestä (eli kämmenestä) kiinni, on koukistusta helppo vastustaa. Ota tämän jälkeen kiinni käden keskikohdasta. Huomaat, että oikean käden vääntövoima on tällöin huomattavasti suurempi, etkä enää pysty vasemmalla kädellä mitenkään vastustamaan oikean käden koukistusta. Sama tapahtuu esim. matossa: pitkäkätisen käsiä on helpompi vääntää ja tehdä lukkoja kuin lyhytkätisen.

    VastaaPoista
  47. "kuluttaa vähemmän energiaa eli maksimaalisessa voimaantuotossa ylläpidetty aika on pienempi"

    En usko, että maksimisuorituksissa ongelma on energiantuotto. Yksi toisto kestää hyvin lyhyen ajan. Jos mielestäsi penkkiä tai muita nostosuorituksia tehdessä "kammen" pituudella ei ole merkitystä, miten selität tuon äskeisen hauiskääntöesimerkin. Voit rakentaa metrin pituisen "lisäkäden" (laitetaan oman käden pidennykseksi) jolla nostat 15 kg punnusta, tai nostaa 15 kg punnusta suoraan. Kyse EI ole liikesarjan energiankulutuksesta, sillä metrin pituisella lisäkädellä et saa punnusta hievahtamaan, sen sijaan suoraan kädellä nostettuna 15 kg punnus nousee helposti koko liikeradan. Kuinka pitkään tästä yksinkertaisesta asiasta jaksetaan inttää?

    VastaaPoista
  48. Ilmari, en tarkoittanut tuolla energian tuottoa, vaan maksimaalisen voiman ylläpidon aikaa. Ihminen ei pysty pitämään maksimi voimaa mutta kuin vähän aikaa yllä. Toisekseen tietenkin matolla pitkistä käsistä on apua, koska toista pyritään pyöräyttämään, missä momentista on apua. Kolmanneksi, kun et fysiikkaa kuuntele niin ajatteleppa kun kampeat rautakangella kiveä, jos aiot nostaa kiveä suoraan ylös se ei onnistu. Sen sijaan jos kampeat sitä niin, että kivi pyörähtää, silloin käytät momenttia eli vipua hyväksi. Hauiskäännössä liikerata ei ole suora ja momenttia voi käyttää siinä apuna. Mutta nostappa kättä kohtisuoraan ylös, niin silloin on sama mistä kohtaa kädestä pidät kiinni.

    VastaaPoista
  49. http://en.wikipedia.org/wiki/Torque

    VastaaPoista
  50. Miesasiablogissa blogataan parisuhdeväkivallasta ja kreikkalaisten naispoliisien pituudesta, ja syntyvä keskustelu osoittaa lähinnä sen että kyllä, ainakin keskusteluun osallistuvien miesten mielestä väkivalta/tappeleminen on innostava asia.

    Sekoitat nyt kolme asiaa; väkivallan, tappelun ja kamppailun. Me keskustelimme kamppailusta (joka ei ole välttämättä väkivaltaa, eikä tappeluakaan).

    Toisekseen, ei tarvitse olla innostunut asiasta, josta tietää paljon, ja josta keskustelee.

    Kolmannekseen, se, että haluaa tietää jostakin asiasta paljon, ei välttämättä tarkoita, että olisi innostunut, jos tätä asiaa tapahtuu tosielämässä, tai edes hyväksyisi sitä.

    Kyllä minäkin pelaan tietokonepeljä, joissa 'tapetaan', mutta ei se tarkoita, että tosielämässä hyväksyisin tappamista.

    Mikä pointtisi on anyway, voisit puhua suoraan, jos on jotain asiaa..?

    Siis tarkoitatko, että miehet ovat väkivaltaisia tappelijoita ja tekopyhiä, eikä heidän saisi antaa keskustella parisuhdeväkivallasta, ja naisten väkivaltaisuutta ei tulisi tuoda ilmi, koska he eivät koskaan keskustele älykkäällä tasolla kamppailusta?

    Martial Arts on vielä sitten asia erikseen - siinä ei ole pyrkimys koskaan satuttaa ketään, vaan ennemminkin kehittää ihmisen, mielen ja kehon taipumuksia huippuunsa, jotta ne pystyvät ilmentämään itsessään kauneutta liikkeen voimin.

    Bruce Lee oli martial artisti etupäässä, mutta hallitsi kamppailun paremmin kuin kukaan edes tähän päivään mennessä, ja itse käytin häntä lähinnä esimerkkinä korjatakseni ajatusvirheen massan ylivoimaisuudesta kamppailutilanteessa.

    En minä menisi ketään lyömään tai innostumaan siitä, jos saan tietää Brucen lyöneen jotakuta niin että sattuu, mutta voin toki osoittaa näillä esimerkeillä tiettyjä asioita keskustelussa, jotta virheet tulevat korjatuiksi.

    Tietenkin ihailen Brucea monesta syystä - yksi on hänen viisautensa, toinen on hänen yli-inhimillinen Martial Arts- ja kamppailukykynsä, joka perustui vain pieneltä prosentilta hänen ylivoimaisen timmiksi, notkeaksi, pystyväksi ja nopeaksi sekä vahvaksi treenattuun kroppaansa, ja suurelta osin hänen käsittämättömän laajaan syvälliseen ymmärrykseensä kamppailun dynamiikasta ja ihmisen psyykeestä yms., joka on tietenkin osaksi kokemuksen rakentama.

    Ihailen kuitenkin eniten hänen viisauttaan, jota hän on ilmentänyt monissa kirjoituksissa jonkin verran, sekä hänen ilmiömäistä "säteilyään", jota tapaa vain harvalla ihmisellä. Tätä on kyllä vaikeata selittää, mutta ehkä "karisma" voisi sopia heille, jotka eivät halua avata mielensä muureja konventionaalisen ymmärryksen tuolle puolen.

    Silti, en hyväksy kaikkia hänen tekojaan, enkä tekisi niistä suurinta osaa itse - ja mielestäni hän oli vähän liiankin kehonrakennus- ja kunto-friikki, suorastaan ehkä pakkomielteinen noissa asioissa ..

    Mutta on vähän vaarallista tehdä silti noin syväluotaavia päätelmiä näin pinnallisesta keskustelusta - että täällä oltaisiin välttämättä INNOSTUNEITA .. itse olen hyvinkin tympiintyneenä keskustellut monien hyvin laajojen viestiketjujen verran, vailla rahtuakaan mistään innostuksesta.. vain siksi, että olen esim. halunnut koettaa perustella jonkin asian, jonka tiedän todeksi, ja jota kohtaan joku koettaa selittää totuudenvastaisia argumentteja tms.

    - Vortac

    VastaaPoista
  51. "Sekoitat nyt kolme asiaa; väkivallan, tappelun ja kamppailun."

    Kyllä ne sekoitettiin jo siinä vaiheessa, kun poliisin työstä siirryttiin "kamppailuun".

    Ja kyllä minä osaan erottaa innostumisen tapoja toisistaan. Yksi niistä on kova kiinnostus jostakin asiasta. En missään vaiheessa ole kuvitellut, että kukaan täällä erityisesti haluaisi mennä kadulle tappelemaan.


    "Mikä pointtisi on anyway, voisit puhua suoraan, jos on jotain asiaa..?"

    Sanoin sen ihan suoraan jo: keskustelun kulku näytti mielestäni hassulta. Ehkä minulla on vähän herkkä ironian taju?


    "Siis tarkoitatko, että miehet ovat väkivaltaisia tappelijoita ja tekopyhiä, eikä heidän saisi antaa keskustella parisuhdeväkivallasta, ja naisten väkivaltaisuutta ei tulisi tuoda ilmi, koska he eivät koskaan keskustele älykkäällä tasolla kamppailusta?"

    En missään tapauksessa.

    VastaaPoista
  52. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  53. Gg:"Toisekseen tietenkin matolla pitkistä käsistä on apua, koska toista pyritään pyöräyttämään, missä momentista on apua."

    Et siis tajua mistä on kyse kun matolla ollaan. Toki pidemmillä käsillä saadaan kauempaa kiinni, tämä on kuitenkin ainoa etu niistä. Jos samanpainoiset tyypit painivat, tarkoittaa suurempi pituus käytännössä ainakin pidempiä jalkoja (suurempi luumassa) ja vähäisempää lihasmassaa, ja vääntövoimaa. Kokeile joskus painia eri pituisten ja painoisten tyyppien kanssa ja tule sitten puhumaan. Ei pitkistä käsistä ole painissa hyötyä, sillä voimakkaampi voi ottaa niistä kiinni ja vääntää heikompia ja pidempiä käsiä. Pidemmille ja heikommille käsille saa myös helpommin aikaiseksi esim. käsilukkoja.

    Miksi haluat inttää selvästä aiheesta?

    VastaaPoista

Valitse itsellesi joku nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. Älä laita ruksia kohtaan "Anonyymi".