Yksineläjänainen on norminrikkoja ja kummajainen, joka näyttää olevan muiden naisten uhka ja salainen kateuden kohde.Ettei vain tutkimus olisi 30 vuotta ajastaan jäljessä. Yksineläjänaisia on jo niin paljon, että kohtahan se on jo normi.
Tutkimus osoittaa yksineläjänaisten kokevan monenlaista syrjintää.Ei muutamien ihmisten haastattelujen perusteella voi vetää tuollaista johtopäätöstä. Toki väite voi pitää paikkansa - tutkimuksesta huolimatta.
Entäs yksinelävät miehet sitten?
Tutkimus: Epäitsekkyys on valttia sinkkumarkkinoilla
Turhamaisuus on out ja epäitsekkyys in, kun puhutaan sen oikean löytämisestä. Tuoreen tutkimuksen mukaan naiset pitävät epäitsekästä käytöstä seksikkäänä. Myös miehet arvostavat epäitsekkyyttä naisessa.Eli voidaanko tuosta päätellä, että ATM:t ovat itsekkäimpiä ja YTM:t epäitsekkäimpiä? Vai voidaanko vain päätellä, että parinvalintaa selvittävillä kyselytutkimuksilla ei tee juuri mitään.
Nottinghamin yliopiston tutkimuksessa tuhannelta koehenkilöltä kysyttiin, mihin piirteisiin he kiinnittävät huomiota vastakkaisessa sukupuolessa.
"Vai voidaanko vain päätellä, että parinvalintaa selvittävillä kyselytutkimuksilla ei tee juuri mitään."
VastaaPoistaVoidaan. Tutkimus ei kerro mitään siitä, millaisia miehiä naiset sitten todellisuudessa parisuhdemarkkinoilla valitsevat. Se kertoo vain siitä, millaisista miehistä he kertovat kysyttäessä pitävänsä. Kaksi täysin eri asiaa.
Vaikken ole tutkimuksiin sen kummemmin perehtynytkään, niin ihan omalla näppituntumalla sanoisin, että ATM:t ja YTM:t ovat kaksi itsekkäintä ääripäätä ja KTM:stä löytyvät ne epäitsekkäimmät... Ei tietenkään saisi yleistää, mutta niiden tapausten osalta, jotka itse tunnen, on pitkälti näin.
VastaaPoistaTosin muutamien ATM:en kohdalla kyse ei välttämättä ole niin paljon itsekkyydestä, kuin heikosta kyvystä tulkita sanatonta viestintää yms sosiaalisten tilanteiden signaaleja. Tästä johtuu sitten käytös, joka tulkitaan itsekkyytenä / itserakkautena, vaikkei se pohjimmiltaan sitä olisikaan.
Tuolta ekasta linkistä: "Työpaikaksyrjintänä se voi näkyä tilanteissa, joissa irtisanotaan työntekijöitä. Perheetön joutuu lähtemään ensin, vaikka olisi kuinka hyvä työntekijä. Lomajärjestelyissä hän jää perheellisten jalkoihin.
VastaaPoistaSosiaalisessa eristämisessä kyse on siitä, että sinkkunainen jätetään esimerkiksi kutsumatta paikkaan, jossa on pariskuntia. Ettei vain mitään pääse tapahtumaan."
Tää on taas tätä, valitetaan sitä kun niin syrjitään, eikä mietitä että aiheuttajana voisi olla jokin yhteinen muuttuja. Pitäisin todennäköisenä, että mainittu työpaikkasyrjintä ja kutsun saamattomuus johtuu asioista tyyliin hankalasta persoonasta, huonoista sosiaalisista kyvyistä tms. samoista syistä kuin mistä perheettömyyskin. Eikä niin, että perheettömyys sinänsä johtaa asianomaisiin tilanteisiin.
"Perheetön joutuu lähtemään ensin, vaikka olisi kuinka hyvä työntekijä. Lomajärjestelyissä hän jää perheellisten jalkoihin."
VastaaPoistaEhkä tämä nyt sitten on asenteellisuutta, mutta ymmärrän hyvin, jos kahdesta yhtä hyvästä ja samaan aikaan tulleesta työntekijästä perheetön saa lähteä perheellistä ennen. Perheellisen kohdalla kun on kysymys useamman ihmisen toimeentulosta kuin vain yhden.
Mitä lomiin tulee, niin perheelliset varmaan lomailevat mielellään lastensa kanssa (eihän niitä voi oikein yksinkään jättää), joten heidän mahdollisiin loma-aikoihinsa vaikuttaa koulujen loma-aikataulu. Perheetön voi sitten viettää lomiaan muulloin.
"Ehkä tämä nyt sitten on asenteellisuutta, mutta ymmärrän hyvin, jos kahdesta yhtä hyvästä ja samaan aikaan tulleesta työntekijästä perheetön saa lähteä perheellistä ennen. Perheellisen kohdalla kun on kysymys useamman ihmisen toimeentulosta kuin vain yhden."
VastaaPoistaEikö tuossakin tilanne ole yleensä se, että nimenomaan perheellinen mies saa jäädä, koska hänellä on perhe elätettävänään. Sen sijaan ikisinkku vanhapiikahan on juuri sitä mitä työnantaja toivoo naiselta.
"Voidaan. Tutkimus ei kerro mitään siitä, millaisia miehiä naiset sitten todellisuudessa parisuhdemarkkinoilla valitsevat. Se kertoo vain siitä, millaisista miehistä he kertovat kysyttäessä pitävänsä. Kaksi täysin eri asiaa."
VastaaPoistaEli niistä todellisista parinvalintapreferensseistä puhuminen on täysin mahdotonta, koska niihin liittyy fasistista rodunjalostusoppia ja sivistysyhteiskunnassa halutaan kuvitella sen jääneen jo unholaan.
Tässä maassa mies karaisee
miestä nyrkillä, nainen karaisee miestä sankarivaatimuksilla.
Miesten välinen väkivalta näyttää olevan monessa tapauksessa jopa sallittua tilannekäyttäytymistä.
Mutta esimerkiksi toiselta mieheltä lompakon varastaminen on paljon säälittävämpi juttu.
Bmad
"Tosin muutamien ATM:en kohdalla kyse ei välttämättä ole niin paljon itsekkyydestä, kuin heikosta kyvystä tulkita sanatonta viestintää yms sosiaalisten tilanteiden signaaleja. Tästä johtuu sitten käytös, joka tulkitaan itsekkyytenä / itserakkautena, vaikkei se pohjimmiltaan sitä olisikaan."
VastaaPoistaSosiaalisissa tilanteissa
on kieltämättä paljon sanatonta viestintää ja on vaikea aina erottaa onko jonkun
tuhahduksessa kysymys henkilökohtaisesta halveksinnasta vai tämän ihmisen normaalista elämänasenteesta.
Loppujen lopuksi
miesten syrjäytyminen käytännössä
on kuitenkin varsin helppo osoittaa, mm. tutkimalla prostituution hintakehitystä ja deittipalstojen reagointikulttuuria. On todennettavissa, että länsimainen "itsenäinen nainen" on kiinnostunut miehessä vain pinnasta, ja ettei ehkä arvosta miestä yleensäkään. Vain pinnalliset sankariteot hurmaavat.
Bmad
Uhriksi on tunkua. Kuvottavaa.
VastaaPoistaPinnalliset sankariteot = epäitsekkyyttä?
VastaaPoistaJäin vielä miettimään, että mitähän sisältää se epäitsekkyys, jota naiset näissä tutkimuksissa ilmaisevat arvostavansa. Jospa se onkin juuri sitä, että mies epäitsekkään uhrautuvasti tekee kaikkensa suojellakseen naistaan, esim. antaa turpiin ärsyttävälle nörtille?
(Ja muistutettakoon nyt vielä, että itse siis preferoin nörttimiehiä enkä voi sietää pullistelijoita. Mutta olenkin friikki naisten joukossa :-))
Juu, eiköhän kyse ole jonkin sortin palomies-altruismista, jossa mies toimii pelastajana ja suojelijana. Ja käytännössähän miehen on pakko ottaa tuollainen rooli ainakin jossain määrin, jos ylipäätään haluaa päästä suhteeseen. Kyse on silloin kuitenkin enemmän parisuhteeseen pääsemisen hinnan pakkomaksusta kuin altruismista.
VastaaPoistaEli tässä päädyttiin siihen, että lopultakaan naiset eivät valehtele noissa tutkimuksissa. Kyse on vain epäitsekkyyden määritelmästä...
VastaaPoista"On todennettavissa, että länsimainen "itsenäinen nainen" on kiinnostunut miehessä vain pinnasta, ja ettei ehkä arvosta miestä yleensäkään. Vain pinnalliset sankariteot hurmaavat."
VastaaPoistaAivan. Samalla miehet ovat kuitenkin kiinnostuneita naisesta itsestään ihmisenä, eivätkä pillusta. Se, onko naisella pillu ja aikooko hän sitä ikinä jakaa, on täysin merkityksetön pikkuseikka miehelle. Taas ne naiset on nii-in karmeita paskiaisia, kun miehistä löytyisi aitoa ja ylvästä henkevyyttä.
"Entäs yksinelävät miehet sitten?"
VastaaPoistaHeille ei suoda ajatustakaan.
"Vain pinnalliset sankariteot hurmaavat."
VastaaPoistaSankariteot eivät mielestäni määritelmänsä mukaan ole pinnallisia.
Sankariteko = tehdään jotain merkittävää, suoritetaan esimerkiksi hyvin vaikea tehtävä tms.
- Syltty
Mihinköhän näistä tutkimuksista pitäisi uskoa? Muistanette vielä tämän: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Pahoilla+pojilla+on+vienti%C3%A4/1135237381696
VastaaPoista"Projektipäällikkö Arja Mäkinen ottaa tarkoituksella tutun laulun [Meksikon pikajunan] vanhanpiian esimerkiksi yksineläjänaisiin liittyvistä stereotypioista, joita hän on tutkinut väitöskirjassaan Oikeesti aikuiset. Puheenvuoroja yksineläjänaisen normaaliudesta, hyväksyttävyydestä ja aikuisuudesta."
VastaaPoistaKyseessähän on siis lähes 60 vuotta vanha sanoitus. Onpas relevanttia kvalitatiivista tutkimusta nykypäivästä.
"Lomajärjestelyissä perheetön jää perheellisten jalkoihin."
Itse kun olen perheetön, en ole omassa työssäni lainkaan harmitellut sitä, että perheellisten tarpeet yritetään järjestää ensin.
Tällaisesta ruikuttamalla ympäristön mielikuva perheettömistä ihmisistä varmasti kohenee. Hyvä Arja!
"Eikö sinunkin olisi jo aika vakiintua. Oletkos liian kranttu? Sinulla taitaakin olla salarakas jossakin vai etkö tykkää miehistä ollenkaan? Omaa mukavuuttasiko olet ajatellut, kun et ole hankkinut lapsia? -- [Oletetaan että] He ovat traagisten tapahtumien seurauksena puolisosuhteeseen kyvyttömiksi tullelita reppanoita."
Ihmisten tulisi siis olettaa, että toisten elämänvalintojen takana ei ole mitään syitä, vaan ne vain tapahtuvat. Eikö se nyt ole juuri niin, että jonkin noista oletuksista on oltava tosi lähes jokaisen perheettömän kohdalla? Vai eikö asiasta vain saa kysyä?
Ja entäpä sitten, jos näitä tutkijan kauhistelemia kysymyksiä ei parisuhteettomilta kysyttäisi? Veikkaan, että samat tyypit olisivat vouhkaamassa, että asia on tabu, josta ei uskalleta puhua.
Niin, ja ensimmäinen leirihän valittaa "heteronormatiivisuudesta" ja toinen taas siitä, että heitä epäillään lesboiksi, jos miestä ei ole. Mikään, yhtään mikään, ei eräille kelpaa.
"Uhriksi on tunkua."
Niinpä. Nätistihän sädekehä kiiltelee, kun omasta sorrettuudestaan väitöskirjan lykkää pihalle.
Nainen! Saat syyttää miestäsi lihomisesta
VastaaPoistaOnneksi syyllinen naisten lihomiseen on löytynyt. Maailma on taas mallillaan. kohta demarinaiset esittävät Dooris-lehdessä erityistä miesveroa, jolla katetaan naisten liikalihavuuden aiheuttamat kustannukset. Tällä verolla voidaan myös subventoida naisten kuntosalikorttien hintoja.
Toki naisella on oikeus lihoa, mutta jos näin tapahtuu, on syyllinen onneksi tiedossa.
Jaahas. ATM on itsekäs, ATM on liian epäitsekäs ja itsetunnoton. Päättäkää nyt.
VastaaPoistaAnonyymi:
VastaaPoista"Se, onko naisella pillu ja aikooko hän sitä ikinä jakaa, on täysin merkityksetön pikkuseikka miehelle. "
Mies ottaa naisen aina kokonaisvaltaisesti, ihmisenä, ja tietysti yleensä haluaa tämän kanssa seksiäkin. Kyrvän työntäminen pilluun on vain yksi vapaan seksuaalisuuden muoto ja edellyttää suojausta.
Mutta mies ei ole naiselle
sinällään arvokas. Miehestä voi tulla naiselle arvokas, jos hänellä on statusta muiden miesten yli. Mutta se ei ole sama kuin pitää toisesta ihmisenä, tai nähdä toinen sellaisena.
Koska naiselle vain toinen
nainen on jossain määrin ihminen, usein päädytään statusuroksen puutteessa lesbokokeiluihin naisten kanssa, jotka saattavat olla vieläpä nörttejä tai atn:iä (jos naisetkin siis saisi luokitella näin...).
Egalitaristi-wannabe:
"Eli tässä päädyttiin siihen, että lopultakaan naiset eivät valehtele noissa tutkimuksissa. Kyse on vain epäitsekkyyden määritelmästä..."
Noissa tutkimuksissa jätetään
paljon asioita sanomatta. Kukaan nainen (tai mieskään) ei uskaltaisi kirjoittaa
kirjaa "parisuhde, tärkeä osa rodunjalostusta", vaan sille täytyy keksiä jo kustantajankin puolesta toinen nimi, kuten "näin löydät ihannemiehen".
"parisuhteeseen pääsemisen hinnan pakkomaksusta kuin altruismista."
Parisuhteeseen pääseminen
tosiaan on yleensä mahdotonta jos mies ei osoita pintapuolista rohkeutta. Se on kuitenkin mahdollista a) jos sopiva tilanne ja nainen sattuu kohdalle tai b) jos nörttimiehellä on ytm:iä tuttavapiirissä, jotka avustavat parinhankinnassa. Silloin yleensä onnistuu, koska ytm:n sana on naiselle viime kädessä laki, jota noudatetaan.
Syltty:
"Sankariteot eivät mielestäni määritelmänsä mukaan ole pinnallisia.
Sankariteko = tehdään jotain merkittävää, suoritetaan esimerkiksi hyvin vaikea tehtävä tms."
Tässä oli kyse saippuasankaruudesta, ei noituudesta.
Mistä saippusankaruus sitten
sikiää? Ihmisillä on raadollinen elämänkatsomus. Siihen eivät mahdu sellaiset käsitteet, kuin tonaali ja naguaali.
Kun ihmisen ei tarvitse
kuolla koskaan, hän seurailee tärkeänä toisten kupsahtamista ja tietää, että lopulta omassa päässäkin napsahtaa.
Tarvitaan sivistystä, spiritualismia, henkioppia ja ennenkaikkea luonteeltaan maagista naisten ja miesten välistä yhtenäiskulttuuria.
Voisi aloittaa vaikkapa lopettamalla miesten ja naisten vessat.
Bmad
"Jaahas. ATM on itsekäs, ATM on liian epäitsekäs ja itsetunnoton. Päättäkää nyt."
VastaaPoistaATM ei tuo itsenäiselle
avuttomalle nykynaiselle turvaa, eikä tee sirkustemppuja.
Maailmaa ei pelasta sankarittaret vaan miespuoliset sankarit, jotka näyttävät missä emännälläkin seisoo.
Bmad
Työtyytyväisyys ei kasva loputtomiin palkkaa lisäämällä. Uuden tutkimuksen mukaan pari tonnia kuussa tienaavat voivat olla jopa iloisempia siitä, miten vähän työ kuormittaa ja vie aikaa.
VastaaPoistaAlle 2 000 euron palkkaa saavista vain runsas viidennes tunsi antavansa työnantajalle liikaa aikaa. Työn aiheuttaman vapaa-aikavajeen tunne alkoi nousta jyrkästi yli 3 000 euron kuukausitulojen jälkeen.
Etenkin pienipalkkaiset naiset olivat varsin tyytyväisiä ansiotasoonsa.
– Moni näin vastanneista oli luovilta aloilta tai taideammateista, joissa työn koetaan antavan erilaista sisältöä elämään. Enemmän ansaitsevat ovat usein esimiestehtävissä, ja niissä työn kuormitus voi olla näinä aikoina kohtuuttoman kovaa, Salminen-Kultanen huomauttaa.
Tasa-arvouutista pukkaa nyt koko ajan ihan tuelta ja sarrrrrjatulella.
VastaaPoistaUutiskynnys on jälleen ylittynyt, koska Ruotuväki-lehti sai valita miehen päätoimittajaksi!
Sankarihan tarkoittaa nimenomaan alistuvaa palvelijaa. Tutkikaapa tuonkin sanan historiaa, siis mistä koko käsite alunperin juontuu. Sankari on 'disposable', arvoton ja korvattavissa oleva yksilö siis. Sankariteko tarkoittaa siis naisen sääntöjen mukaan pelaamista, alistumista, naisen suojelemista tai pelastamista ilman että omalla hengellä saa olla väliä.
VastaaPoistaYleensä miehet aivopestään sankareiksi, jolloin he eivät oikein itsekään tiedä, mitä tekevät. He kokevat vain suurta 'kunniantuntoa' saadessaan olla sankareita, ja juuri tämän kunniantunnon vuoksi naiset pääsevät elämään pumpulissa suojeltuja kissanpäiviä kun miehet raatavat 'sankareinta' kuin koirat.
Minä en näkisi sankarissa mitään ylevää, varsinkaan maailmassa, jossa miehen on pakko ottaa moinen alistuva rooli saadakseen edes ihmissuhteen, joka naiselle tarjotaan hopealautaselta ilman että naisen täytyy mitenkään todistaa olevansa sankari.
Tasa-arvo ei toteudu tässäkään asiassa.
Toisten puolesta uhrutuminen on kyllä hyvästä, ja todellinen nöyryys kunnioitettavaa ja tavoiteltavaa. Mutta usein tässä on kyse juuri siitä mitä Henry totesi; pakkomaksusta, eikä aidosta altruismista.
Lisäksi - on olemassa paljon tilanteita, joissa mies ikäänkuin turhaan uhraa itsensä. Tarkoitan, että on eri asia pelastaa ihminen tulipalosta, kuin rahoittaa naisen kallista ja ylellistä elämäntyyliä vain jotta nainen voi sitten erota miehestä ja haukkua hänet pataluhaksi.
On siis altruistista toisten ihmisten pelastamista, ja sitten on naisten säännöille alistumista, jossa uhrautuminen ei ole oikeastaan mitenkään järkevää tai lopulta edes altruistista (en nyt sano että välttämättä itsekästäkään).
Totta muuten on sekin, mitä Henry sanoi - naiset nimenomaan haluavat miehen, joka 'suojelee heitä'. Jos mies kykenee pystyvänsä suojelemaan naista, hänellä on paremmat mahdollisuudet naisen pöksyihin. Sinänsä tämä on kyllä loogisesti ajatellen ristiriitaista sen kanssa, että nainen haluaa itsevarman ja itsenäisen, karismaattisen uroon.. kuinka itsevarma ja itsenäinen mies voi olla, jos hän on heti alistumassa naisen ilmaiseksi henkivartijaksi römpsää saadakseen?
Mutta milloinkas naiset olisivat ristiriitoja nähneet, etenkään omassa parinvalinnassaan.
- Vortac
"Minä en näkisi sankarissa mitään ylevää, varsinkaan maailmassa, jossa miehen on pakko ottaa moinen alistuva rooli saadakseen edes ihmissuhteen, joka naiselle tarjotaan hopealautaselta ilman että naisen täytyy mitenkään todistaa olevansa sankari. "
VastaaPoistaSankaruus on minun nähdäkseni
neutraali luonteenpiirre. Ihmisen sankaruusaste vaihtelee sen mukaan miten tämän mieli on ylipäätään rakentunut.
Naisten sankaruusvaatimus
perustuu fasistisen sodankäynnin arvoihin. Miehen pitää pystyä tarvittaessa toimimaan vaikka keskitysleirin vartijana, jos maan tilanne sitä vaatii. Tai jos ei ainakin hänen tulee olla menestyvä liikemies tai tiedemies.
Sankaruuspakko vaatii
sellaisiakin ihmisiä (korjaan miehiä) ottamaan sankarin roolin, joille se ei ole kauhean luonteenomaista, eikä siis ulkoapäin katsoen kovin uskottavaakaan. Syntyy tarpeetonta kilpailua ja aina silloin tällöin oikeasti sankarillisempi mies vetää sankarifeikkiä
turpaan.
Tosiasia on, että myös
naisissa on paljon sankariluonteita, mutta yhteiskunta
ei oikeastaan salli naisen toimia sankarina. Käytännössä kylmimmät laskelmoijanaiset ovat juuri niitä naisia, joiden pitäisi SAADA olla sankareita, eikä hukata voimavarojaan passiiviseen parinvalintaan ja sankarimiesten kanssa vehtaamiseen.
Bmad