Toiseksi vituttaa tämä tutkimus Väitös: Perheettömän naisen onnellisuutta ei hyväksytä, tai tutkimuksen uutisointi. Väitöskirjahan löytyy täältä.
Mielikuvat yksinelävistä naisista ovat epärealistisia ja vääriä, Tampereen yliopistossa perjantaina väitellyt Arja Mäkinen sanoo.Mitkä helvetin mielikuvat? Kuka ylipäätään miettii mitään mielikuvia yksinelävistä naisista tai mistään muusta vastaavasta väestöryhmästä. "Mielikuvat uusioperheiden äideistä ovat vääriä?" Ei ihmisillä ole mitään mielikuvia.
Toiseksi, tutkimukseen on haastateltu 34 yksineläjänaista. Ei heidän höpinöidensä perusteella voida tietää yhtään mitään ihmisten mielikuvista. Heillä voi tietenkin olla mielikuvia siitä, mitä mielikuvia ihmisillä on heistä, mutta se ei ole sama asia.
Hänen mukaansa perheettömästä naisesta on kosolti mielikuvia selibaatissa elävistä vanhoistapiioista alituisesti seksikumppania hakeviin city-sinkkuihin, traagisten kokemusten kautta parisuhteeseen kykenemättömistä reppanoista lesboksi epäiltäviin naisiin.Tutkimuksesta selviää, että viidesosa naisista valitsi kohdan lesbo, biseksuaalinen tai "mikään vaihtoehdoista ei kuvaa minua". Ei kuitenkaan vaihtoehtoa heteroseksuaalinen. Kun tiedämme, että lesboja on väestössä noin 2 %, niin onhan lesbo-otos melkoisen suuri. Lisäksi tutkimuksen henkilöt oli hankittu lehti-ilmoituksilla. Kaikki tutkitut naiset olivat kaupunkilaisia, yliopistoopintoja tai tutkinto suoritettuna oli 21/34 haastatellulla. Erittäin valikoitunut haastateltavien joukko siis.
Tutkimukseen haastateltujen mukaan mies haluaa vaimon, joka tarvitsee miehen tukea ja on valmis luopumaan omista tavoitteistaan puolison ja lasten hyväksi.Taas yliopistokoulutettujen lesbojen ennakkoluuloja. Muutama nainen sanoo noin ja se on totuus miesten haluista. Vituttaa kun muutaman naisen haastattelujen perusteella vedetään johtopäätöksiä siitä, että minä en hyväksy perheettömän naisen onnellisuutta tai että minä haluan vaimon, joka on valmis luopumaan tavoitteistaan puolison hyväksi. Totta helvetissä menestyneet uramiehet voivat toisia tuollaista, mutta täällä on pilvin pimein työttämiä ATM:ä, jotka toivoisivat lähinnä vaimolta saatua elatusta.
Kolmas vitutuksen aihe tulee tässä: Vauhtia prostituutiolainsäädännön muutoksiin
Pohjoismaiden kehityksen yhtäläisyyksistä voidaan mainita se, että päähuomio keskittyy yhä enemmän kysyntäongelmaan. Enää ei olla niin huolissaan siitä, että prostituoidut tienaavat myymällä itseään, vaan huomiota kiinnitetään enemmän prostituutioon liittyvään ihmisten hyväksikäyttöön. Kehitys on kulkenut seksipalvelujen myynnin kriminalisoinnin poistamista palvelujen ostamisen kriminalisointiin.Suomeksi sanottuhan tuo tarkoittaa sitä, että miehistä tehtään yhä enemmän rikollisia ja naisista uhreja. Parittajat voivat olla miehiä, joten se on kaikkein suurin synti. Ostajat ovat aina miehiä. Homoprostituutiota tuskin edes pidetään prostituutiona, joten myyjät ovat aina naisia. Se ei näköjään riitä, että vangeista jo 95 % on miehiä. Miesten käytöstä pitää kriminalisoida lisää ja naisten käytöksestä tehdä uhriutunutta. Naiset tienaavat rahat ja miehet laitetaan linnaan. Kyllä vituttaa.
Oli sitten millä laitoksella tahansa tuo väikkäri, niin naistutkimukseksi tuon voi laskea.
VastaaPoistaKun kerran naistutkimus on poliittista, ja tämäkin täydellinen farssiväitös on taas tungettu kansan eteen mediaan, niin nyt on sitten pohdittava että mikä oli tämä poliittinen viesti?
Täällä veikataan että tuo politikointi liittyy yksineläviin naisiin jotka on hankkineet, tai tulevat hankkimaan, keinosiemennyksen.
Pitikö tuo roska tosiaan tunkea päämediaan?
Henry: "Mitkä helvetin mielikuvat? Kuka ylipäätään miettii mitään mielikuvia yksinelävistä naisista tai mistään muusta vastaavasta väestöryhmästä. "Mielikuvat uusioperheiden äideistä ovat vääriä?" Ei ihmisillä ole mitään mielikuvia."
VastaaPoistaOlen ollut siinä ymmärryksessä, että ihmisillä on mielikuvia vaikka mistä... Tietenkään jokaisella ei ole mielikuvaa kaikesta, mutta aika monista jutuista kuitenkin.
"Heillä voi tietenkin olla mielikuvia siitä, mitä mielikuvia ihmisillä on heistä, mutta se ei ole sama asia."
Eli voiko niitä mielikuvia olla vai ei? Ensin sanot, että ihmisillä ei ole mitään mielikuvia - ja sitten, että näillä naisilla "voi olla mielikuvia siitä jne."
"Taas yliopistokoulutettujen lesbojen ennakkoluuloja. Muutama nainen sanoo noin ja se on totuus miesten haluista. "
Tuossa kyllä minusta aika selkeästi ilmaistiin, että kyseessä on haastateltavien mielipide. Se on totuus heidän oletuksistaan miesten haluista.
Niin ja lisättäköön vielä se, että minustakaan ei voi oikein tutkiä ihmisten mielikuvia vaikkapa nyt yksinäisistä naisista yksinomaan haastattelemalla näitä naisia.
VastaaPoistaArawn,
VastaaPoistaKun uutisessa sanotaan, että: "Mielikuvat yksinelävistä naisista ovat epärealistisia ja vääriä", niin sillä annetaan siis selvästi ymmärtää, että noiden naisten
mielikuva siitä, mitä mielikuvia ihmisillä on heistä, tarkoittaa yleisellä tasolla mielikuvaa kyseisistä naisista.
a) Etkö todellakaan ymmärtänyt Henryn pointtia, vai
b) menikö sinulla vain väittelymoodi päälle?
Lisäyksesi oli toki enemmän kuin paikallaan.
Kyllä kai niitä mielikuvia tulee mieleen mistä tahansa, kun erikseen menee kysymään asiaa. Vaikka kääpiötransvetiiteista. Mutta ei se tarkoita, että ihmiset olivat miettineet jotakin ihmisryhmää erikseen etukäteen.
VastaaPoistaJos tuota luokittelua purkaisi, niin ei minulle lesbo tule mieleen muuta kuin lesbon oloisista naisista. Yleensähän lesbot näyttävät yrittävän erottautua lesboudellaan. Naisellisista naisista ei tule koskaan mieleen, että kyseessä olisi lesbo.
Vanhoistapiioista voi puhua lähinnä maaseudun kontekstissa, missä nainen asuu yksin mökissään kahden kissansa kanssa. Mutta tutkimuksessa ei edes tutkittu heitä.
Ja perheettömistä naisista minulle tulee mieleen, verrattuna perheettömiin miehiin, että naiset ovat paljon onnellisempia. Miehet sen sijaan ryyppävät itsensä ennenaikaiseen hautaan.
Eli mitä kysyttäessä tulee mieleen kaupunkilaisesta yksinelävästä naisesta, joka ei ole selkeä lesbo? No, tulee mieleen, että nainen on eronnut hiljattain tai kauemmin aikaa sitten ja on nirso. Eli tuollaisella naisella ei ole sinällään mitään suhdetta vastaan, jos se oikea tulee vastaan, mutta oma markkina-arvo on alhainen (jota yh-status usein korostaa) suhteessa miehelle asettuihin odotuksiin. Yksinelävät naiset ovat siten yksin nirsouttaan, koska heidän standardejaan täyttäviä miehiä on vähän, eivätkä sellaiset miehet edes halua sitoutua. Yleensähän tuollaiset "vahvat, yksin pärjäävät ja emansipoituneet" naiset ovat varsin onnellisia elämäänsä. Kun esim. keskustelupalstoja lukee, niin perheelliset naisethan niissä purkavat pahaa oloaan.
Kävelevä dildo: "Kun uutisessa sanotaan, että: "Mielikuvat yksinelävistä naisista ovat epärealistisia ja vääriä", niin sillä annetaan siis selvästi ymmärtää, että noiden naisten
VastaaPoistamielikuva siitä, mitä mielikuvia ihmisillä on heistä, tarkoittaa yleisellä tasolla mielikuvaa kyseisistä naisista."
Mjoo, ymmärsin vähän väärin. Luulin, että Henkka kommentoi tuossa kohtaa itse tutkimusta, ei uutista. Tutkimusten uutisointi nyt on vähän mitä on, joten olisi kiva tietää, väitetäänkö itse tutkimuksessa tuota samaa.
"Kyllä kai niitä mielikuvia tulee mieleen mistä tahansa, kun erikseen menee kysymään asiaa. Vaikka kääpiötransvetiiteista. Mutta ei se tarkoita, että ihmiset olivat miettineet jotakin ihmisryhmää erikseen etukäteen. "
Eivät varmastikaan, mutta ei se varmaan olekaan mielikuvien idea. Mielikuva lienee juuri se, että kysytään vaikka "mitä mieltä olet transvestiiteista" ja tyyppi sitten lonkalta siihen jotain heittää.
"Ja perheettömistä naisista minulle tulee mieleen, verrattuna perheettömiin miehiin, että naiset ovat paljon onnellisempia. Miehet sen sijaan ryyppävät itsensä ennenaikaiseen hautaan."
Luulen, että tuossa perheettömien onnellisuutta kai verrattiin perheellisiin. Ja sehän riippuu siitäkin, mitä tulee mieleen sanapareista "perheetön mies/perheetön nainen". Osalle varmaan tulee edellisestä mieleen, sinun laillasi, yksinäinen, murheeseensa ryyppäävä mies, osalle taas menevä sinkku, joka voi pitää kokonaista haaremia. Käsittääkseni juuri tätä mielikuvat ovat. Ja toiset mielikuvat ovat yleisempiä kuin toiset.
"Yksinelävät naiset ovat siten yksin nirsouttaan, koska heidän standardejaan täyttäviä miehiä on vähän, eivätkä sellaiset miehet edes halua sitoutua."
Sinullakin näyttäisi kuitenkin olevan se mielikuva, että perheetön nainen on ikään kuin koko ajan "haku päällä". Hänellä vain ei ole suhdetta, koska hänelle ei ole kelvannut kukaan, mutta jos löytyisi kelvokas, hän aloittaisi suhteen. Ts. nainen ei ole yksin siksi, että hän ei ylipäätään tahdo suhdetta.
"Ensinnäkin vituttaa tietenkin korkeimman oikeuden päätös pitää poikalasten leikkelyä oikeutettuna päätöksenä. Tässä olisi todellakin miesjärjestölle tarvetta."
VastaaPoistaEhdottomasti. Sama ajatus tulee mieleen kun lukee Uudesta Suomesta kasliapäällikkö (naisdemarikiintiö a la Muumiomamma) mielipiteitä perheväkivallasta, etenkin siitä kuika lapset siitä kärsivät. Viljasen mielestä ongelmana ovat taas vain miehet, vaikka totuus on se, että lapset joutuvat useammin äitien pahoinpitelemiksi.
Isä, älä juo tänään
VastaaPoistaTätä siis tarkoitan.
Tuosta väikkäristä oli eilen puoli yhdeksän uutisissa juttu. Tuli taas mieleen, että tuollaisten juttujen paikka olisi enemmänkin jossain Me Naiset -tyyppisessa julkaisussa kuin akateemisessa opintonäytetyössä, olettaen että media toi väitöskirjan metodin ja sisällön esiin paikkansapitävästi. Miksi tällaisia pseudotutkimuksia rahoitetaan?
VastaaPoistaTutkimuksessa sanotaan: "Keskustelu yksineläjänaisista on yksipuolista: yksineläjänainen nähdään henkilönä, joka etsii epätoivoisesti puolisoa"
VastaaPoistaJos yleistyksiin lähdetään, niin ajatellaanko todella noin? Kuten sanoin, oman käsitykseni mukaan vanhemmat yksineläjänaiset eivät todellakaan etsi epätoivoisesti. He ovat mieluumminkin ymmärtäneet sen, että yksinolo on tarjolla olevista vaihtoehdoista paras mahdollinen ja hyväksyneet sen.
Sivulla 249 sanotaan, että "tutkimustuloksista ei voi päätellä, miten yleisiä haastateltujen esittämät näkemykset ovat yksineläjänaisten keskuudessa ja kuinka suuri osuus yksineläjänaisista kokee tilanteensa tietynlaisena. Aineisto ei ole riittävä laaja vastatakseen erilaisten käsitysten tai kokemusten yleisyyteen liittyviin kysymyksiin".
VastaaPoistahttp://mulukku.blogspot.com/2008/10/pient-lokakuista-uutiskatsausta.html
VastaaPoistaLehdet kauhistelivat samana päivänä myös sitä, kuinka "suomalaisnainen" saatetaan hirttää Intiassa. Mielenkiintoista otsikointia, sillä nainen sekä murhattu mies olivat intialaisia, jotka olivat aikaisemmin asuneet Suomessa ja saaneet Suomen kansalaisuuden. Nyt kuitenkin he ilmeisesti ovat asuneet alkuperäisessä kotimaassaan Intiassa jo jonkin aikaa. Jutussa kauhisteltiin eniten sitä, että nainen saattaa saada maassa maan tapaan kuolemantuomion. Murhatulle miehelle ei esitetty minkäänlaisia sympatioita, vaikka hän sentään on jo murhattu ja oikeasti kuollut väkivaltaisesti. Miksi otsikko ei ollut sitten esimerkiksi Vaimo murhautti suomalaismiehen Intiassa? Niin, miksi?
Niin tai Elillä, tuosta vielä toinen versio:
VastaaPoistaSuomalainen mies on saamassa kuolemantuomion Intiassa! Hän tappoi vaimonsa. Tarja Halonen pitää asiaa hyvin järkyttävänä, että mies on saamassa kuolemantuomion. Suomalaiset ovatkin jo käynnistäneet valtakunnallisen adressin, joka on tarkoitus luovuttaa Intian pääministerille. Tähän mennessä on jo satakuusituhatta ihmistä vastustanut kuolemantuomiota. Sinäkin voit mennä allekirjoittamaan osoitteeseen......
Niin ja Pia Puu Oksanen ja Amnesty, aikoo pitää Intian suurlähetystön ulkopuolella mielenosoituksen vastalauseena että suomalainen mies ehkä saa kuolemantuomion vaimonsa taposta. MTV3:n tutkimuksen mukaan, suomalaiset ovat suhtautuneet uutiseen hyvin järkyttyneinä.
VastaaPoista"Yleensähän tuollaiset "vahvat, yksin pärjäävät ja emansipoituneet" naiset ovat varsin onnellisia elämäänsä. Kun esim. keskustelupalstoja lukee, niin perheelliset naisethan niissä purkavat pahaa oloaan."
VastaaPoistaKysehän on oikeastaan
naisista,
jotka odottavat fasismin nousua, että saisivat pariutua diktaattorin kanssa. Tällaiseen odotustilaan liittyy sitä toiveikasta kiihkeyttä, mitä mm. sinussa ei valtavasti ole. ;>
Bmad
"Naiset tienaavat rahat ja miehet laitetaan linnaan. Kyllä vituttaa."
VastaaPoistaTienaavat, onhan se heille
työtä. Miehiltä myös peritään palkoista vero ja palkat on 20 kertaa pienemmän kuin prostituoiduilla.
Mutta ihan unohtui sanoa, että
kun antaa pillua ilman statuksellista vastiketta, niin kyllähän
naisella pitää silloin olla oikeus ryövätä miehen lompakko.
Miksi miehet eivät varasta
toistensa lompakoita?
Bmad
Kolmannen vitutuksen aiheesta:
VastaaPoistaBelgian poliisi paljasti laajan ihmiskauppaliigan
Tämä tosin ei - kuten todelliselle ihmiskaupalle on tyypillistä - ei valitettavasti istu siihen feministien ihmiskauppa-agendaan.
Nyt kun on laskusuhdanne ja ehkä lamakin alkamassa ja kaikenlaisia julkisten menojen leikkauksia odotettavissa, pitäisi ehkä hieman tarkistaa eri tieteenaloille myönnettävää rahoitusta. Osa tieteenaloista tuotta ihmisiä joiden työpanos tuottaa välitöntä kassavirtaa myös yhteiskunnan kirstuihin. Toinen osa tieteenaloista lähinnä kuluttaa yhteisiä rahoja, ja hyöty - jos sellaista on, on välillinen.
VastaaPoistaKieltämättä tunnen lievää katkeruutta aina kun luen tämän kaltaisista väitöskirjoista, ja muistelen omaa työtäni ja sen vaatimustasoa. Omalla alalla (tekniikka) kaiken piti olla eksaktia tietoa, ja kaikkiin väittämiin löytyä luotettava lähde tai todistaa se itse. Moni itsestään selvä asiakin vaati suuren työmäärän, sillä nekin piti pystyä todistamaan.
Jos vaikka olin ensin tehnyt tietyissä olosuhteissa kymmenittäin mittauksia, jotka osoittivat miten muuttujien arvot vaihtuvat eri pisteessä, niin olosuhteita muutettaessa tarkastajalle ei riittänyt pistokokeilla mitatut tulokset joista näki aivan selvästi miten olosuhteiden vaihtuminen muuttaa ilmiötä. Ei, vaikka siitä oli olemassa yleisesti hyväksytty teoria sekä aikaisempia tutkielmia, jotka osoittavat että näin sen pitäisikin mennä.
Jouduin palaamaan uudelleen sorvin ääreen ja kyhäämään testiolosuhteet uusiksi ja mittaamaan joka pisteen erikseen. Sen lisäksi esim, arviot virhemarginaalista yms. piti kaikki pystyä perustelemaan, joka teetti loppujen lopuksi törkeästi töitä. "Mistä toi on tullut? Mistä sä tiedät että se on tota suuruusluokkaa? ...".
Näyttää siltä että eri tieteenaloilla tutkintojen vaatimustasot eivät ole lähelläkään toisiaan. Joskus opintojen alussa mietin haaveilin itsekin lukevani tekniikan tohtoriksi asti, mutta ne kuvitelmat karisivat nopeasti. Myönnän rehellisesti että sen enempää älyni kuin ahkeruuteni ei olisi riittänyt TkT:ksi asti. Jälkeenpäin kun lukee millaisilla mutu-tuntumilla ja arvauksilla voi tohtorin hatun saada, hieman kyllä kirveltää.
Tekniikan tohtori vai naistutkimuksen tohtori - periaattessa samanarvoisia tutkintoja, mutta käytännössä noista kahdesta ei voi puhua edes samana päivänä.
BTW: Feministien suusta kuulee aina välillä, että syy miksi naiset eivät halua tekniselle alalle on, että: "tekniikka on tehty miehisen ajattelun mukaan". Tai jopa että: "teknikaan lait ovat miesten kehittämiä, miehisiä sääntöjä". Jotkut siis kuvittelevat että tekniikan lainalaisuuksia voitaisiin jotenkin tehdä enemmän feminiiniseksi. Tekniikkassa "painotetaan liikaa miesten kovaa matematiikkaa tai fysiikkaa". Olen kovin pahoillani, mutta tekniikan lait ovat 99 % fysiikan lakeja. Se että tekniikassa törmätään toistuvasti ja mitä ihmeellisimmissä paikoissa vakioihin, kuten π tai e (Neperin luku) ei ole mikään miesten salajuoni vaikeuttaa asioita tarkoituksellisesti. Miehet eivät ole keksineet noita sääntöjä tai vakioita. Miehet ovat löytäneet ne.
Itse aloin vasta siinä vaiheessa todella tajuta kuinka ihmeellinen luonto on, kun huomasin että tutkit mitä tahansa fysiikan ilmiötä tai teknisen laitteen toimintaperiaatetta, joka paikassa törmäät näihin kahteen vakioon π ja e.
Sorry, että tuli vähän pitkä off-topic.
Mortimer: Mutta entäpä muut humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet kuin naistutkimus? Ovatko nekin kehnoutta, kun niiltä aloilta ei voi saada eksakteja tuloksia?
VastaaPoistaArawn: "Mutta entäpä muut humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet kuin naistutkimus? Ovatko nekin kehnoutta, kun niiltä aloilta ei voi saada eksakteja tuloksia?"
VastaaPoistaMitä mieltä olet itse asiasta? Käsittääkseni olet itse ollut pettynyt _omaan_valintaasi_, uskontotieteisiin. Ja jos nyt voisit valita uudelleen, valitsisit toisin, eikö niin?
Näiden arjamäkisten ja muiden naistutkimuksen edustajien tutkimukset on ihan höttöä. Mitä käytännön hyötyä niistä on kenellekkään? Minusta noiden arjamäkisten "tutkimusten" arvo on fantasia ja satukirjallisuuden puolella. Useat naistutkimuksen "tutkimukset" pohjautuvat naisten kirjoittamiin kuvittellilsiin tarinoihin, joita sitten naistutkimuksentutkija kerää ja analysoi. "Tutkimus" koristellaan sitteen joukolla sanamagian termejä, jotta saataisiin vaikutelma tieteellisyydestä.
Jape: Valitsisin kyllä varmaan toisin, mutta en todennäköisesti mitään "eksaktia" alaa vaan esimerkiksi Venäjän tutkimuksen tai kriminaalipsykologian tai jopa vaatesuunnittelun, mikäli pääsisin TAIK:uun...
VastaaPoistaItse olen sitä mieltä, että hum. yms. tutkimussuunnat ovat tarpeellisia nekin. Mielestäni tieteen perimmäinen tarkoitus ei ole olla käytännön hyvödyksi vaan kannatan enemmän ajatusta "tiedettä tieteen vuoksi". Ts. tieto itsessään on tärkeää, ei se, voidaanko sitä soveltaa vai ei. Tietysti käytännön sovellutukset ovat hyödyllisiä ja tärkeitä nekin ja toki niihin tulee pyrkiä aina, kun mahdollista, mutta mielestäni tieteen päämäärä on kuitenkin tieto tiedon itsensä vuoksi.
En kommentoi naistutkimusta, koska en ole perehtynyt siihen. Täällä ilmeisesti moni on perehtynyt siihen kunnolla ja laajalti, joten arvioinnit teille.
Arawn: "Mielestäni tieteen perimmäinen tarkoitus ei ole olla käytännön hyvödyksi vaan kannatan enemmän ajatusta "tiedettä tieteen vuoksi". Ts. tieto itsessään on tärkeää, ei se, voidaanko sitä soveltaa vai ei."
VastaaPoistaOnko tämä mielestäsi se ero ns. eksaktien tieteiden ja humanistististen tutkimussuuntien välillä?
Teknisten alojen ihmiset ovat ymmärtääkseni aina kovasti tiedon perässä, oli siitä välitöntä hyötyä tai ei. Luuloa ei sen sijaan juurikaan arvosteta. Kaikille väitteille täytyy löytyä jokin järkevä tai toimiva perustelu.
Humanistisiltakin aloilta on saatavissa runsaasti oikeaa tietoa kun sitä osataan oikein hakea. Väitteet tulee silloin perustella ja niiden tulee olla jollain tapaa todennettavissa ja mahdollisesti toistettavissakin. Usein saatavilla oleva tieto on tilastollista, mutta se ei sinänsä tee siitä mitenkään huonompaa. Tilastollisten tietojen tulkinta ja käyttö puolestaan vaatii niin paljon taitoa, että siinä usein kapsahtaa ojaan vaikka kuinka olisi tarkkana. Vaikeaa on, mutta se ei ole mikään hyväksyttävä tekosyy hutilointiin ja puolivillaisesti kasattuihin väitöskirjoihin.
Minun nähdäkseni tekniikan alojen ja humanististen alojen välillä ei ole juurikaan eroa, mikäli kummankin puolen tieteentekijät pysyvät kaidalla polulla ja perustelevat väitteensä uskottavasti.
Humanisteilla saatavilla oleva pohjatieto ja tarvittavat koejärjestelyt ovat usein niin vaikeita, että tulee houkutus esittää liian vähän tietoa ja liian paljon arvailua. Sitten paikalle tulee toinen humanisti, joka käyttää arvailuja omina pohjatietoinaan ja lisää omat arvailunsa päälle. Muutaman tällaisen kierroken jälkeen tuloksena onkin sellainen höyryävä läjä, että siihen ei ulkopuolisten tee mieli koskea.
Eipä tuo Anna Kontulan väikkärikään vakuuta. Haastateltuja on ollut vain muutama ja siitä Kontula tekee yleistyksiä. Hänen kaksoisroolinsa tutkijana ja poliittisena toimijana myös epäilyttää.
VastaaPoistaArgh: "Onko tämä mielestäsi se ero ns. eksaktien tieteiden ja humanistististen tutkimussuuntien välillä?"
VastaaPoistaEi toki, arvelen, että suurin osa tieteentekijöistä ylipäätään, oli heidän alansa sitten mikä hyvänsä, pitävät tärkeimpänä tavoitteenaan tietoa.
Sen sijaan tuo hyödyllisyysnäkökulma tuntuu olevan tärkeä nimenomaan niille, jotka väheksyvät humanistisia yms. tieteenaloja ja kannattavat lähinnä eksakteja. He voivat olla tieteentekijöitä itse, mutta ei se mikään edellytys ole. Ja huomautettakoon, että en väitä kenenkään täällä kommentoivan ajattelevan näin. Olen kysynyt asiaa Mortimerilta, siinä kaikki.
"Humanistisiltakin aloilta on saatavissa runsaasti oikeaa tietoa kun sitä osataan oikein hakea. "
Kyllä, mutta se ei ole samalla tavoin eksakstia, kuin luonnontieteissä usein on. Putoamiskiihtyvyys voidaan laskea ja se on, mikä on. Se ei ole tulkintakysymys. Humanistisissa tieteissä taas asiat ovat jossain määrin tulkinnanvaraisia.
Tosin, sanottakoon, että eivät ns. kovat luonnontieteet aina nekään puhtaasti eksakteja ole. Esimerkiksi biologiassa luokittelujärjestelmä ei ole mitenkään täysin eksakti vaan siinä joudutaan jonkin verran tulkitsemaan. Luokitusjärjestelmät ylipäätään ovat ihmisen luomuksia ja ne voisi rakentaa toisellakin tapaa, jos haluaisi.
Humanististen (ja yhteiskunnallisten) tieteiden perusongelmana on se, ettei ole tarpeeksi dataa.
VastaaPoista- Syltty
Tuosta väikkäristä vielä sen verran, että siitä tulee aika paljon mieleen naisten lehden juttu vahvoista ja pystyvistä yksinelävistä naisista, jotka selviytyvät nenä pystyssä ympäristön stereotypioiden ristipaineessa.
VastaaPoistaPerusongelma on mielestäni siinä, että väikkäri rakentuu hyvin pitkälle sille väitteelle, että yksinelävistä naisista on olemassa paljon negatiivisia käsityksiä "myyttejä" ja että naisen odotetaan edelleen ryhtyvän äidiksi.
Minä haluaisin edelleen tietää, että kuka tuollaista odottaa ja kenellä on vääriä myyttisiä käsityksiä. Juu, viittaukset vanhoihin tutkimuksiin eivät pelitä, koska tuollaiset käsitykset ovat muovautuneet nopeasti ja 10 vuottakin on pitkä aika. Elokuvateattereissa pyörii sinkkuelämää-elokuva, joka sarjan ohella on lähinnä glorifioinut sinkkunaisten elämää. Eihän nykyään edes missään ole äiti-ihannetta esillä.
Henry: Naisen kyllä odotetaan ryhtyvän äidiksi - tai ainakin minä olen kokenut tätä paljonkin. Naispuoliset sukulaiset yms. heittävät juttua "sitten kun sinä olet äiti/ymmärrät, kun saat omia lapsia/katsotaan, kun sinulla on lapsi!/milloinkas sitä perheenlisäystä tulee" jne. Näitä kuulee toki jonkin verran muiltakin naisilta niin netissä kuin työpaikallakin, mutta sukulaiset ylikorostuvat, koska heidän kanssaan kai tulee eniten puhuttua lapsista. Enimmäkseen tätä tuntuu tulevan minua vähintään 10 vuotta vanhemmilta äideiltä. Heillä on siis lähtöoletuksena, että tietenkin minä saan ja hankin lapsia. Se ei ole JOS minulla tulee olemaan lapsia vaan KUN.
VastaaPoistaMiehetkin tekevät tätä, mutta vähemmässä määrin. On vaikea sanoa, johtuuko se siitä, että heillä on äitioletus vähäisempänä vai siitä, että heidän kanssaan tulee vain puhuttua vähemmän näistä asioista.
Sen sijaan olen miesten kohdalla havainnut ehkä negatiivisempaa suhtautumista siihen, ettei halua (naisilla se on vähättelevää: "kyllä se mieli vielä muuttuu, ehhehe"). Jotkut miehet ovat aika jyrkästikin ilmaisseet, että on melkeinpä paha asia, ettei hanki lapsia. Se on epäluonnollista, itsekästä, ei takaa ihmissuvun jatkumista, "perusarvojen" vastaista.
Nämä ovat tietenkin vain MINUN kokemuksiani. Kuitenkin olen jo oppinut sen, ettei kannata monin paikoin ja monessa eri seurassa alkaa jutella siitä, ettei näin nuorena naisena tahdo lapsia, koska silloin käy yleensä niin, että joko vähätellään (-> kyllä sit 30-vuotiaana jo haluat, minä tiedän!!) tai syytetään ihmissuvun petturiksi.
"Naisen kyllä odotetaan ryhtyvän äidiksi - tai ainakin minä olen kokenut tätä paljonkin."
VastaaPoistaEli näyttäisi siltä, että erityisesti vanhemmat naishenkilöt painostavat tavalla tai toisella lasten hankintaan.
Tuossa voi vaan olla sellainen efekti, että naiselle jää nimenomaan tuollaiset tädit mieleen ja tulee sellainen olo, että pitäisi synnyttää. Se ei taas välttämättä kerro yleisestä käsityksestä paljoakaan.
Henry: Naiset painostavat synnyttämään ja miehet paheksuvat naisia, jotka eivät halua lapsia. Tähän minä olen törmännyt.
VastaaPoistaSe ei minun kohdallani pidä paikkaansa, että minulle jäisivät mieleen vain tuollaiset "tädit". Tuo nimittäin tapahtuu lähes AINA, jos keskustellaan lapsista yms. En muista ainuttakaan tapausta, jossa joku vanhempi naishenkilö, itsekin äiti, olisi lausunut hyväksyntänsä "en tahdo lapsia" -suunnitelmalleni. Sitä ei tapahdu.
Mielestäni syy, miksi tätä ei voi yleistää on se, että nämä ovat minun kokemuksiani ja minua ei voi yleistää.
Ja sanottakoon, että minulle ei ole tullut olo, että pitäisi synnyttää. Mutta sellainen olo kyllä, että muiden mielestä minun pitäisi synnyttää. :)
Naisellisista naisista ei tule koskaan mieleen, että kyseessä olisi lesbo.
VastaaPoistaTämä on totta. Minulla on tosin varsin vaivaisen pieni otos lesboihin, mutta järjestään he ovat olleet aivan karmivan maskuliinista porukkaa, enemmän kuin useimmat tuntemani miehet.
Kaunis ja naisellisen viehkeä ei ole ensimmäinen asia joka lesbosta tulee mieleen.
Eipä silti, kyllähän naiset kykenevät melkoiseen lesbososiaalisuuteen, etenkin naisten ryypätessä on hyvin tavanomaista nähdä nuorten naisten suutelevan toisiaan kiihkeästi yms.
Tuli muuten mieleen tuosta 'homososiaalisuus'-termistä, että naisia vastaava termi olisi 'huorasosiaalisuus' tai kenties 'lutkasosiaalisuus'. Ja se olisi jopa akkuraatimpi.
Tosin jopa 'lesbososiaalisuus' pätee naisiin enemmän kuin 'homososiaalisuus' miehiin.
- Vortac
"Ovatko nekin kehnoutta, kun niiltä aloilta ei voi saada eksakteja tuloksia?"
VastaaPoistaOletko koskaan kuullut esim. historiasta, taikka arkeologiasta? Niissä voidaan saada hyvinkin eksakteja tuloksia. Pelkällä mutulla ei lopulta pääse kummassakaan minnekään.
"Heillä on siis lähtöoletuksena, että tietenkin minä saan ja hankin lapsia. Se ei ole JOS minulla tulee olemaan lapsia vaan KUN."
No, kyllä näihin lastenhankkimis-oletuksiin ja -uteluihin törmää erittäin moni mieskin, vaikkakaan ei ehkä yhtä usein tai suoraan kuin naiset.
Jos vanhojapiikoja helposti epäillään lesboiksi, niin homoseksuaalisuusepäilys kohdistuu varmasti myös poikamiehiin.
"En muista ainuttakaan tapausta, jossa joku vanhempi naishenkilö, itsekin äiti, olisi lausunut hyväksyntänsä "en tahdo lapsia" -suunnitelmalleni. Sitä ei tapahdu."
Miksi niin pitäisi tapahtua?
Jorma: "Oletko koskaan kuullut esim. historiasta, taikka arkeologiasta? Niissä voidaan saada hyvinkin eksakteja tuloksia. Pelkällä mutulla ei lopulta pääse kummassakaan minnekään."
VastaaPoistaJoitain joo, esim. radiohiiliajoituksella (vai mikä lienee se oikea termi), mutta kyllä nuo molemmat tieteenalat perustuvat paljolti tulkinnallekin.
"No, kyllä näihin lastenhankkimis-oletuksiin ja -uteluihin törmää erittäin moni mieskin, vaikkakaan ei ehkä yhtä usein tai suoraan kuin naiset."
Sitä en ole missään epäillyt.
"Miksi niin pitäisi tapahtua?"
Maininta siitä, että jotain ei tapahdu, ei sisällä oletusta, että sen jonkin pitäisi tapahtua.
"kyllä nuo molemmat tieteenalat perustuvat paljolti tulkinnallekin."
VastaaPoistaTulkintaa tietenkin, mutta ei se nyt vain vetele esittää mitä tahansa mielipiteitä totuuksina, kuten esim. naistutkimuksessa tjms. näytetään toimivan ihan yleisesti.
"Sitä en ole missään epäillyt."
Joten tässäkään kohtaa naiset eivät ole ainoina "uhrin" asemassa, vaikka niin käytännössä aina annetaan ymmärtää.
"Maininta siitä, että jotain ei tapahdu, ei sisällä oletusta, että sen jonkin pitäisi tapahtua."
Sittenhän sekin asia on ihan järjestyksessä.
Jorma: "Tulkintaa tietenkin, mutta ei se nyt vain vetele esittää mitä tahansa mielipiteitä totuuksina, kuten esim. naistutkimuksessa tjms. näytetään toimivan ihan yleisesti."
VastaaPoistaEi toki, perustelut on löydyttävä. Mutta silti, mielestäni arkeologia tai historia eivät ole eksakteja tieteitä.
"mielestäni arkeologia tai historia eivät ole eksakteja tieteitä."
VastaaPoistaMitä tarkoitat eksakteilla tieteillä? Niissä voidaan saavuttaa hyvinkin eksakteja tuloksia.
arawn: Mortimer: Mutta entäpä muut humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet kuin naistutkimus? Ovatko nekin kehnoutta, kun niiltä aloilta ei voi saada eksakteja tuloksia?
VastaaPoistaEi missään nimessä. Luonnollisestikaan kaikkea ei pysty mittaamaan eksaktisti. Sen sijaan riittävä otanta, objektiivisuus ja kriittisyys sen suhteen todistaako mittari oikeasti sen mitä väitämme sen todistavan, vai sen mitä haluaisimme sen todistavan, pitäisi olla lähtökohta julkisilla varoilla toteutettavalle tieteelle. Suuri osa humanistisista tieteenaloista täyttää ehdot. Osa vähän heikommpin.
Enpä tiennyt muuten että väitöskirjan voi tehdä ja väitellä hyväksytysti noinkin suppeasta aineistosta. 36 haastateltua ja erittäin vielä homogeeninen omassa alaryhmässään...Huh huh.
VastaaPoistaEn ole katkera, ihmettelen vain noita väikkärin standardeja.
-Minä vaan tavallinen kouluja käynyt