Pedagogiikka, joka perustuu oletukseen kielteisestä suhtautumisesta kouluun (normaalina) poikamaisuutena, voi johtaa ratkaisuihin, joissa vaikkapa varataan enemmän aikaa kilpaurheilulle tai median median tuotteille, joiden oletetaan kiinnostavan alisuoriutuviksi luokiteltuja poikia. Näin tehdään huolimatta siitä, että tarjonnan sisällöt voivat olla väkivaltaisia, seksistisiä ja rasistisia. (Francis 2000; Palmu 2003.) Tällainen “poikapedagogiikka” kuitenkin korostaa sellaista maskuliinisuutta, joka itse asiassa osaltaan aiheuttaa alisuoriutumista. Se ei myöskään paranna muiden oppilaiden oppimisympäristöä. Alisuoriutuminen tai huono koulumenestys ei ole kaikkien poikien ongelma, eikä se ole vain poikien ongelma. Alisuoriutumisen tai huonon koulumenestyksen ehkäisemisen tapoja tulisi ajatella myös tyttöjen kohdalla, joille huonot koulusaavutukset aiheuttavat (nykyisin usein näkymättömiin jääviä) vaikeuksia jatkossa. Yleistävää puhetta pojista voidaan pitää osoituksena sukupuolten eriarvoisuudesta. (Ks. Lahelma 2006.)Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin
keskiviikkona, marraskuuta 12, 2008
Hoppee ei oo häppee
PIRKKO HYNNINEN – ELINA LAHELMA: Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta opettajankoulutukseen (pdf):
IS keskustelun Ovatko nykynaiset liian kranttuja? avaus:
VastaaPoistaNaisten vaatimustaso miesten suhteen on noussut, sillä yhä useampi nainen pärjää taloudellisesti ilman miestäkin. Näin sanoo yhteiskuntatieteilijä Henry Laasanen (IS 12.11.).
Rikastuneille naisille ei kelpaa enää mikä tahansa mies, ja näin ollen miehille "heruu" yhä harvemmin. Naiset haluavat miehen, joka on hyvänäköinen, menestynyt, hyvän ulosannin ja korkean statuksen omaava. Sellaisia miehiä ei kuitenkaan puissa kasva, ja saanti keskittyy yhä pienemmälle miesjoukolle.
Ovatko nykynaiset liian kranttuja?
Tuossa IL-jutussa käytetään ilmaisua "liian kranttuja", jota minä itse en käytänyt. Nyt siitä saa sellaisen vaikutelman, kuin että minä jotenkin vaatisin naisia olemaan vähemmän kranttuja. Näköjään teoretisoinnit pariutumismarkkinoiden toiminnasta vääntyvät mediassa aina vaatimuksiksi tms.
VastaaPoistaLahelma ja Hynninen ovat näköjään lintsanneet kaikki biologian oppituntinsa, kun eivät kykene tajuamaan sitä, että sukupuolten välillä on eroja, biologisia eroja, joiden huomiotta jättäminen opetuksessa ja koulutuksessa on kohtalokasta.
VastaaPoistaNykyisellä mallilla, jossa pojista yritetään väkisin tehdä tyttöjä, ei ainakaan ole saavutettu tasa-arvoista lopputulosta, joten muutokset ovat tarpeen.
Ei koulutuksen tilannetta myöskään millään sirkustempuilla paranneta, mutta kovempi vaatimustaso sekä kuri, usko poikien kykyihin, positiivisten roolimallien tarjoaminen heille ja kunnon haasteiden ja kilpailun toteuttaminen myös sellaisissa aiheissa, jotka poikia kiinnostavat olisivat varmasti askeleita oikeaan suuntaan.
Jorma
"Tyttöjen ympärileikkaus on naisten ylläpitämä perinne. Uskonto ei pakota siihen." todetaan Suomen kuvalehden jutussa.
VastaaPoistaIhan tärkeä havainto, mutta kyllä se vaan jaksaa ihmetyttää, kuinka nämä jotkut ihmiset jaksavat kantaa huolta vain tyttöjen silpomisesta. Pojista ei ilmeisesti niin väliä.
http://www.suomenkuvalehti.fi/etusivu/taiteet-ja-ihmiset/televisio/bettina-sagbom-alkaa.aspx
"kuinka nämä jotkut ihmiset jaksavat kantaa huolta vain tyttöjen silpomisesta. Pojista ei ilmeisesti niin väliä."
VastaaPoistaNiinpä. Varsinkin kun ottaa huomioon sen, että Suomessa olisi nyt oiva mahdollisuus näyttää mallia muulle maailmalle ja kertakaikkiaan kieltää uskonnollisista syistä tehtävät ympärileikkaukset myös poikavauvojen kohdalla. Se ei ole muusta kuin tahdosta kiinni.
Jorma
Why women become LESS bitchy as they get older (and yes, it's to do with men
VastaaPoistaJorma
"Ajatellaan, että tytöillä ja pojilla on olemuksellisesti erilaiset tavat oppia ja olla olemassa, ja mies opettajana ikään kuin ”natsaisi” poikien tarpeisiin. Sukupuolisen ominaislaadun oletus piilottaa sen, että naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia on monenlaisia – niin myös miesopettajia (esim. Francis 2008). Opettajiksi toivotaan ja vaaditaan (lisää) miehiä."
VastaaPoista"Alisuoriutuminen tai huono koulumenestys ei ole kaikkien poikien ongelma, eikä se ole vain poikien ongelma."
On aivan uskomatonta miten joidenkin ihmisten käsityskyky kulkee "kaikki tai ei mitään" -tasolla. Se että jokainen miesopettaja ei automaattisesti ole elämän roolimalli numero yksi jokaiselle poikaoppilaalle jotenkin kumoaa sen teesin, että miesopettajia on hyvä olla koulussa kohtuullinen määrä. Tai sen tilastollisen tosiasian, että selvä enemmistö nuorina syrjäytyneistä olisi miehiä. En kiistä, etteikö syrjäytymisvaarassa olevien tyttöjen tarpeista huolehtiminen olisi myös tärkeää.
Itse olen aina ollut nörttineutri, mutta en tiedä millaiset laput silmillä saa kulkea, jotta ei huomaa tiettyjä yleisiä eroja tyttöjen ja poikien välillä.
Mainittakoon muuten, että opiskelen itse aineenopettajaksi.
"Sukupuolta problematisoiville kursseille
osallistuneet opettajiksi opiskelevat ovat kuitenkin
toistuvasti kommentoineet, että tällaisen
opetuksen tulisi kuulua yhteisenä kaikille."
Hahahah no niin varmasti.
Kaunotar
VastaaPoistaAlisuoriutumisen tai huonon koulumenestyksen ehkäisemisen tapoja tulisi ajatella myös tyttöjen kohdalla, joille huonot koulusaavutukset aiheuttavat (nykyisin usein näkymättömiin jääviä) vaikeuksia jatkossa.
VastaaPoistaNäkymättömät vaikeudet kuulostaa kyllä todella pahoilta. Niitä kun ei edes näe!>
"Alisuoriutumisen tai huonon koulumenestyksen ehkäisemisen tapoja tulisi ajatella myös tyttöjen kohdalla, joille huonot koulusaavutukset aiheuttavat (nykyisin usein näkymättömiin jääviä) vaikeuksia jatkossa. "
VastaaPoistaPitäisi ottaa huomioon,
että naiset eivät ole samanlaisia rationaalisia pähkäilijöitä kuin miehet, vaikka he voivat oppia sinänsä samoja asioita.
No mitä itseeni (poikana) tulee, niin
aikalailla koulukiusaamisen merkeissä tuo ala-aste meni, joten en oppinut oikeastaan kuin paloja sieltä täältä. Toisinsanoen ei paljon maksanut vaivaa opettaa kieliä, eikä mitään
muutakaan.
Verorahojen haaskaamista
opettaa lapsille asioita, joita he eivät pysty olosuhteiden vuoksi oppimaan.
Silläkin rahalla, kun minulle opetettiin ala-asteella koulussa asioita, joita ei tullut edes kuunneltua pyörittäisi nuorten miesten auttavaa puhelinta.
:)
Bmad
Kulttuuri ei saa olla este ihmisoikeuksille
VastaaPoistaYK:n väestörahaston UNFPA:n tuore raportti painottaa kulttuurin vaikutusta ihmisoikeuksiin ja naisen asemaan.
Raportti muistuttaa, että esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo on ihmisoikeus eikä ihmisten perusoikeuksia loukkaavia perinteitä ja käytäntöjä pidä suvaita vetoamalla kulttuuritekijöihin.
YK:n väestörahaston mukaan monissa maissa naisten oikeuksien ja tasa-arvon parantaminen edellyttää kulttuuriin sidottujen tapojen muuttamista. Esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta saattaa jatkua lainsäädännöstä huolimatta, jos ympärillä oleva kulttuuri sallii väkivallan käytön. Sama koskee muita naisiin kohdistuvia tapoja, kuten nuorten tyttöjen pakkoavioliittoja ja naisten ympärileikkausta.
Entä poikien ympärileikkaukset ja pakkoavioliitot? Laatiko UNFPA tasa-arvon vastaisen raportin unohtamalla pojat?
En tiedä missä vaiheessa pedagogia oikein "vinksahtaa" sukupuolistavaksi. Koulumaailmaan tullessaan n. 7 -vuotiaina tytöilla ja pojilla on pääsääntöisesti erilaisia mielenkiinnon kohteita, halusimme sitä tai emme. Poikkeuksia toki suuntaan jos toiseenkin löytyy. Valtaosa kuitenkin lapsista haluaa samaistua omaan sukupuoleensa ja jakaa yhteisen tietoisuuden heidän kanssaa. Tytöt piirtävät erilaisia asioita kuin pojat, haluavat leikkiä erilaisia leikkejä ym...
VastaaPoistaOngelmat varmaakin kärjistyvä, kun pojat ennen kouluikää kaahailevat kurahaalareissa leikkikuorma-autoilla tarhan pihassa (jos saavat) ja "ammuskelevat" karahkalla aidan raosta ohikulkijoita tietämättöminä toiminnan miehistä ylivaltaa korostavasta luonteesta. Harvasta silti kehkeytyy P-E Auvista.
Koulussa lapset opetetaan askartelemaan kreppipaperista ja vessapaperirullista enkeleitä. Poikalapsen mielivärikin saattaa olla pedagogisesti väärä. Rumpua tekisi mieli lyödä, mutta kanteletta näppäilet, se kun on sopivampi soitin maitohampaisille. Koulussa monia poikia opetetaan pitämään asioista, joista ne ei oikeasti pitäisikään. Joku pitää, mutta moni ei. Kukaan ei kysy. Pitää motivoitua uudella tavalla, ja tätä arvioidaan.
En puhu luku -ja kirjoitustaidosta, vaan siitä kaikesta muusta mitä koulunkäyntiin alkutaipaleella liittyy.
Moni poika omaa kouluun tullessaan erilaisia intressikohteita kuin tytöt ja päinvastoin.
Moni uusi tutkimus on osoittanut, että sukupuolten erillaisissa yleistettävissä kiinnostuksen kohteissa saattaa sittenkin olla biologisia tekjöitä. Mielenkiinnon kohteet ja kehitystaso yhteistoimin ovat vaikuttaneet siihen millaiset ovat oppilaan kouluvalmiudet. Jo lähtökohtaisesti monien tyttöjen mielenkiinnon kohteet ja varhaislapsuuden osaaminen näyttävät tukevan koulun tavoitteita paremmin kuin poikien. Lahelman ja kummpaneiden tutkimuksissa tämä kuitenkin halutaan uutterasti kiistää. Liian monen poikaoppilaan kohdalla koulutie lähtee jo alkumetreillä vikasuuntaan.
Naistutkimukseen perustuvan pedagokisen tutkimuksen todellisuus lapsen eheän kehittymisen näkökulmasta on mielestäni väärä ja puheista huolimatta rakentuu stereotypioille, ja ennen kaikkea luontaisen sukupuoli-identiteetin kieltämiselle. Pojat eivät saa olla poikia, eikä tytöt tyttöjä koulutielläkään, koska se segregoi aikuisten maailmaan tytöistä alipalkattuja sairaanhoitajia ja pojista kovapalkkaisia insinöörejä. Onnittelen päätelmän loogisuudesta.
Tuotoksissa jää moni inhimillinen lapsien kehittymiseen vaikuttava tekijä totaalisesti vaille huomiota. Saman aikaisesti korostetaan erilaisuutta ja yksilöä mutta sittenkin vaaditaan samankaltaisuutta. Paradoksaalisesti yleistyksiä perustellaan yksilöllisillä eroavaisuuksilla.
Miehilläkin on rintasyöpää vaikka se on pääsääntöisesti naisten tauti. Kiistatta alisuoriutuminen koulussa korostuu poikien keskuudessa, mikä ei tietenkään sulje pois tyttöjen ongelmia koulutiellä. Poikien ongelmien yleisyys kuitenkin asettaa pohtimaan, onko opetusjärjestelyissä jotakin rakenteellisesti korjattavaa. Vastausta en tiedä, mutta todellakin haluaisin.
Näkymättömään alisuoriutumiseen en taida toistaiseksi puuttua, oli suoriutuja sitten tyttö tai poika. Kristallipalloa en työnantajalta ole tohtinut pyytää, jotta voisin ennakoida mahdollisen aikuisiän näkymättömän alisuoriutumisen.
Pedagokisessa keskustelussa naistutkimuksella ja sen teoriapohjaan perustuvalla tiedolla on todellisuudessa varsin vähän annettavaa koulumaailmalle. Naistutkimuksen arvopohjaa ei haluta tarkastella kriittisesti. Ulkoapäin se ei ole sallittua ja sisältä käsin sitä ei haluta tehdä. Naistutkimuksen missio on aikuisten maailmassa.
Tuolta "Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin" -linkin takaa:
VastaaPoistaMaailman talousfoorumi ottaa listauksessaan huomioon tasa-arvomuutokset taloudellisessa osallistumisessa ja mahdollisuuksissa, koulutukseen pääsyssä, poliittisessa osallistumisessa ja terveysasioissa, kuten eliniänodotteessa.
Niin olisiko Suomi kenties maailman tasa-arvoisin jos suomessa alettisiin kiinnittää huomiota myös miesten terveysasioihin ja elinajan odotteeseen? Nythän nuo asiat on jätetty huomiotta ja toimenpidelistoilta pois suomalaisessa politikassa.
Ja voisihan olla että sijoitus paranisi myös jos suomessa ei olisi vain miehiä sukupuolen perusteella koskevaa asevelvollisuutta...
Alisuoriutuminen tai huono koulumenestys ei ole kaikkien poikien ongelma, eikä se ole vain poikien ongelma. Alisuoriutumisen tai huonon koulumenestyksen ehkäisemisen tapoja tulisi ajatella myös tyttöjen kohdalla, joille huonot koulusaavutukset aiheuttavat (nykyisin usein näkymättömiin jääviä) vaikeuksia jatkossa.
VastaaPoistaEn ymmärrä miksi vieläkin jotkut tahot väheksyvät ja pyrkivät häivyttämään poikien alisuorittamisen ja siitä seuraavan syrjäytymisen. Se on kuitenkin kiistatttomasti todellinen asia. Kuinka paljon syrjäytyneitä nuoria miehiä pitää olla ennen kuin asia otetaan vakavasti?
Tietenkään kaikki pojat eivät alisuoriudu ja osa tytöistä alisuoriutuu. So fucking what? Mitä se muka todistaa? Samalla logiikalla voitaisiin kuitata esim. historiassa valkoisten harjoittama mustien riisto ja orjakauppa, sillä kaikki mustat eivät olleet orjia ja valkoisiakin orjia oli.
"Yleistävää puhetta pojista voidaan pitää osoituksena sukupuolten eriarvoisuudesta. (Ks. Lahelma 2006.)"
Alisuoriutuminen on niin kiistattomasti poikien edustama, että se ei anna minkäänlaista varaa subjektiiviselle tulkinnalle. Se on kumma miten feministi pystyy aina kääntämään huomion miessukupuolta syrjivistä rakenteista naisten syrjinnäksi.
Virkansa puolesta näiden ihmisten pitäisi ottaa omalta osaltaan vastuuta millaiseen suuntaan koulujärjestelmää kehitetään. Ensisijainen tehtävä pitäisi olla kehittää sellaista järjestelmää, jossa oppilaat sukupuolesta riippumatta pärjäävät mahdollisimman hyvin, ja jos toinen sukupuoli pärjää huomattavasti huonommin (keskiarvona) kuin toinen, puuttua asiaan. Ensisijaisen tehtävän ei pitäisi olla naistutkimuksen integroiminen ja feminismin edistäminen.
Pojat alisuoriutuvat ja syrjäytyvät. Se on faktaa ja siihen pitäisi puuttua, ei häivyttää ongelmaa. Se vain ei tunnu kiinnostavan, vaan huomio kiinnitetään "piilosyrjintään" ja "näkymättömiin vaikeuksiin". Suomessa on loppujen lopuksi aika hemmetisti näkymättömiä ongelmia. On näkymätöntä syrjintää, näkymättömiä vaikeuksia, näkymättämiä raiskauksia, näkymättömiin jäävää väkivaltaa ja kaiken lisäksi vielä "näkymättömäksi tekemistä (ks. Tunnetko Temput)" :D
Kirjoituksesta paistaa läpi kirjoittajien kielteisyys maskuliinisuuteen. En ole koskaan ymmärtänyt mistä nämä henkilöt ja Jokiset ja kumppanit ovat saaneet sen kuvan maskuliinisuudesta. Itse kasvoin elämäni ensimmäiset vuodet hyvin maskuliinisessa ympäristössä, joka muokkasi varmasti suurelta osin omaa käsitystäni. Pienenä poikana tottakai seurasin isää ja muita miehiä yritin samaistua. Siinä maskuliinisessa ilmapiirissä ei ollut mitään Jokisen kuvailemaa. Ei irstailuja tai väkivaltaa. Kaksi asiaa: 1. Vastuun ottaminen 2. Rakentaminen. Kukaan ei yrittänyt kovettaa tai jotenkin syöttää jotain väkivaltaroolia. Lähinnä jos jotain "pakkosyöttöä" oli, niin isäukko ja muut suvun miehet koetti saada minutkin innostumaan rakentamisesta ja opetti kohtelemaan naisia kunnoittavasti.
Mietin usein että hyvin pitkälti tuo on se mikä on taustalla siinä että päiväkodista lähtien poikia vähän ohjataan ja yritetään houkutella noihin samoihin juttuihin. Oikeasti se yhteiskunnan tasolla vallinnut maskuliininen malli on hyvin pitkälti sama kuin se mitä äskeisessä kappaleessa kerroin. Siten ainakin minä näen maskuliinisen mallin, enkä sellaisena kuin feministinen maailma sen esittää.
Pointti siis on että jos tuo feministien hypettämä pedagogiikka oikeasti omaksutaan lastentarhoista lukioon asti, niin sillä voi olla paljon suuremmat vaikutukset mitä äkkiä ajatteleekaan.
Miten muuten feministit selittävät tapauksen Olli Aalto?
VastaaPoistaMiten kirkkoherran sukupuoli on "rakentunut".
Biologiallahan ei ole asian kanssa mitään tekemistä..
Nimimerkki KK.
"Miten muuten feministit selittävät tapauksen Olli Aalto?
VastaaPoistaMiten kirkkoherran sukupuoli on "rakentunut".
Biologiallahan ei ole asian kanssa mitään tekemistä.."
Sitä ei tiedä miten feministit sen selittävät, mutta tutkijat ovat jo selvittäneet transsukupuolisuuden biologista taustaa: http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/7689007.stm
Hyvää juttua:
"Increasingly, biological factors are being implicated in gender identity. One study has shown that certain brain structures in male-to-female transsexual people are more "female like".
""There is a social stigma that transsexualism is simply a lifestyle choice, however our findings support a biological basis of how gender identity develops.
Professor Vincent Harley, researcher
"".
Alisuoriutuminen on niin kiistattomasti poikien edustama, että se ei anna minkäänlaista varaa subjektiiviselle tulkinnalle. Se on kumma miten feministi pystyy aina kääntämään huomion miessukupuolta syrjivistä rakenteista naisten syrjinnäksi.
VastaaPoistaVirkansa puolesta näiden ihmisten pitäisi ottaa omalta osaltaan vastuuta millaiseen suuntaan koulujärjestelmää kehitetään.
Niin, Lainaan itseäni tästä samasta blogista (aiempi kommenttini Mortimerille)
"Lahelma ja hänen feministinen iskuryhmänsä:
http://www.helsinki.fi/ktl/kufe/ryhma.htm
onkin tasa-arvolle eräs vahingollisimpia ja vaarallisimpia verovaroilla kustannettuja feministisiä organisaatioita varsinkin pitkällä tähtäimellä ajateltuna.
Lahelmasta on täällä ollut aiemminkin juttua:
http://ihmissuhteet.blogspot.com/2007/11/opetushallituksen-julkaisuja-koulu.html
Tuo mainitsemasi eduskunnan naiskansanedustajien seminaari (ja mihin feministiprofessori Elina Lahelma seminaarin sai käännettyä) on kerrassaan loistava ja erinomainen esimerkki akateemisen feminismin eli naistutkimuksen vahingollisesta vaikutuksesta tasa-arvotyölle. Maikki Friberg -palkitun Elina Lahelman kaltaiset feministit opetuslapsineen olisi tasa-arvon perusteella saatava viipymättä pois viroistaan enempää vahinkoa aiheuttamasta.
"Olen käsittänyt että Lahelma on myös yksi sukupuolisensitiivisen opetuksen keskeisiä arkkitehteja. Pelkään pahoin että sekin, ajatuksen hyvästä tarkoituksesta huolimatta, tulee jossain vaiheessa kalliiksi ja me kaikki joudumme ainakin välillisesti maksamaan siitä."
Lahelman kyseessä ollen en luonnehtisi tarkoitusta ns, hyväksi, vaan feministisen selektiiviseksi - eli feministiseksi.. Ja valitettavasti emme maksa siitä vain välillisesti, vaan myös aivan suoraan verojen muodossa. Minä olen veronmaksajana Elina Lahelman ja hänen feministisen iskuryhmänsä eräs työnantaja ja palkanmaksaja, ja ajatuskin siitä saa vatsassa kertämään."
- kävelevä dildo