Feministisen hegemonian uusintamisen kehä

Kehän voidaan ajatella saaneen alkunsa naisliikkeen vaatimuksista, joka johti lopulta naistutkimuksen ja tasa-arvopolitiikan syntyyn. Tasa-arvoelimet toimivat sen tiedon varassa, mitä naistutkimuksen alaisuuteen kuuluva tasa-arvotutkimus tuottaa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmat perustuvat TANEn esityksiin. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa esitetään lisää rahoitusta naisjärjestöille ja naistutkimukselle (esim. hallitusohjelma 2008; TANE 2007). Rahoituksen turvin naisliike ja naistutkimus tuottavat uutta tietoa naisten ongelmista yhteiskunnassa, mikä välittyy tasa-arvoelimiin TANEn tutkimusjaoston kautta.

Naisliikkeen ja naistutkimuksen välillä on kiinteä yhteys. Naistutkimus on rakennettu naisliikkeen esittämien vaatimusten perustalle. Johanna Matero (1996) kirjoittaa naistutkimuksen kurssikirjassa Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen (1996, 245–265) feministisestä tietämisestä seuraavasti:

Feminismi on poliittinen käytäntö ja siten feministinen tieto on aina paitsi poliittista, myös strategista ja ideologista. – – Feministinen tutkimus on lähtöisin naisliikkeestä ja toimii kiinteässä yhteydessä siihen. Naisliike tuottaa kysymyksiä ja ongelmia feministisen tutkimuksen selvitettäväksi muokaten siten tutkimuksen suuntaviivoja. – – feministinen tutkimus on osa naisliikettä – – Feministinen standpoint-tutkimus on naisten tutkimista naisia varten naisten kokemuksista käsin ja naisten ehdoilla. – – Feministisen tiedon määrittely sulkeistaa helposti jotkut tarpeet ja lähtökohdat joidenkin toisten kustannuksella.

Jaana Kuusipalo (2002) kirjoittaa kirjassa Tasa-arvopolitiikan haasteet naistutkimuksen ja tasa-arvopolitiikan välisestä yhteydestä seuraavasti:

Feministisellä teorialla (naistutkimuksella) on aina ollut kaksi tehtävää: tutkia ja selittää naisten alistuksen syitä sekä kehittää keinoja tämän asiantilan muuttamiseksi. Näitä taas tasa-arvopolitiikka on pyrkinyt toteuttamaan käytännön politiikassa.

Feministisen ajattelun mukaan kaiken tutkimuksen ja teoretisoinnin taustalla on löydettävissä ideologisuutta: tiede ei synny tyhjiössä. Tällä ideologisuuden julkituonnilla feminismi on samalla perustellut omaa poliittisuuttaan.

TANEn tutkimusjaosto toimii linkkinä naistutkimuksen ja tasa-arvoelinten välillä. Tutkimusjaosto edistää naistutkimusta ja välittää naistutkimustietoa tasa-arvoelimille. TANEn tutkimusjaoston historiikissa naistutkimuksen ja tasa-arvon välinen yhteys ilmaistaan seuraavasti:

Tutkimusjaoston tavoitteena on ollut vakiinnuttaa naistutkimuksen asema tieteen kentällä ja välittää tutkimustietoa päätöksentekijöille. Tämä työ jatkuu edelleen. Naistutkimuksella on ollut erityisen tärkeä merkitys tasa-arvon edistämisessä ja tasa-arvopolitiikan kehittymisessä, sillä tasa-arvopolitiikka on voitu perustaa uusimpaan tutkimustietoon – – TANEn tutkimusjaosto oli perustamisestaan lähtien erään silloisen jäsenensä sanoin ”tyylipuhtaasti naistutkimusjaosto”. Jaoston jäseninä oli alusta alkaen muitakin kuin naistutkijoita, mutta naistutkimuksen edistämisen ensisijaisuudesta oltiin yhtä mieltä.

Jaoston yksi keskeisimpiä tehtäviä on ollut naistutkimustiedon välittäminen tasa-arvopoliittiseen päätöksentekoon. Naistutkimuksella on ollut ratkaisevan tärkeä merkitys suomalaiselle tasa-arvopolitiikalle ja tasa-arvolain säätämiselle. – – Koko ajatus tasa-arvopolitiikasta perustui sille, että tutkimus oli osoittanut yhteiskunnassa vallitsevia puutteita tällä [naisten asemassa] alueella.

Lopputuloksena syntyy tasa-arvopolitiikan feministisen uusintamisen kehä, joka vahvistaa itse itseään ja feminismin valtaa tasa-arvopolitiikassa.