Lapsia

Ei tyttöjä ja poikia, vaan lapsia

FIU lab investigates the state of fatherhood

If Men Got Pregnant, Would Abortion Be Legal?

Heterosexual Sexual Behavior Is Governed by Social Exchange and Basic Economic Principles: 
Sexual Economics Theory (pdf)

HS:

Varusmieskoulutus vapaaehtoiseksi

Kotiuduttuani Maanvyöry 09 -pääsotaharjoituksesta sain kuulla, että Ruotsi on lakkauttamassa yleisen asevelvollisuuden. Uutinen ilahdutti, sillä kerrankin länsinaapuri näyttää esimerkkiä, jota meidänkin tulisi oikeasti seurata.

Yleisen asevelvollisuuden ongelmat ovat moninaiset. Pahin asia on se, että kyse on viime kädessä pakkotyöstä, joka lisäksi jakautuu eriarvoisesti. Pakkotyön epäoikeudenmukaisuutta eivät lievennä joidenkin tahojen esittämät lähinnä kosmeettiset muutokset, kuten tasa-arvon parantaminen velvollisuuden laajentamisella myös naisia koskevaksi tai velvollisuuden supistaminen sen muuttamisella valikoivaksi.

Asevelvollisuus aiheuttaa myös käytännön ongelmia. Monilla on ongelmia palveluksen sovittamisessa opiskeluihin, ja työelämään siirtyminen viivästyy. Myös itse varusmieskoulutuksen laatu ja tehokkuus kärsivät vastahankaisista yksilöistä.

Kaiken kaikkiaan asevelvollisuuden kansantaloudelliset vaikutukset ovat laajat, sillä sen kustannukset eivät todellakaan rajoitu varusmieskoulutukseen ja päivärahoihin. Esimerkiksi se, että lähes puolet ikäluokasta on keskimäärin yhdeksän kuukautta poissa tuottavasta työstä tai opiskelusta, on suuri kustannus.

Asevelvollisuudesta on ehdottomasti luovuttava pikimmiten. Maanpuolustuksesta tulee kuitenkin huolehtia vastedeskin. Meillä on suuri, harvaan asuttu ja verrattain vapaa maa, jonka soisi säästyvän turvassa ulkoisilta uhkatekijöiltä.

Riittävän suuren palkka-armeijan ylläpitäminen ei meidän erityisolosuhteissamme tunnu järkevältä, ainakaan ilman jonkinlaista kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Laajaan ja ammattitaitoiseen reserviin perustuvat puolustusvoimat olisivat siis yhä sopivin ratkaisumalli, ja sellainenkin on varmasti mahdollista kouluttaa myös vapaaehtoisuuden pohjalta.

Todennäköisesti edelleen uskottava ja silti oikeudenmukainen maanpuolustus koostuu vapaaehtoisesta varusmieskoulutuksesta, nykyistä tiheämmästä kertausharjoittamisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön vahvistamisesta.

Puolustusmenoja voitaisiin myös maltillisesti kasvattaa, kun asevelvollisuuden piilokustannukset poistuisivat suurelta osin rasittamasta kansantaloutta. Varusmieskoulutuksesta ja kertausharjoituksista tulee tietenkin maksaa kilpailukykyistä palkkaa. Varusmieskoulutuksen jälkeen siirryttäisiin reserviin määräaikaisella sitoumuksella, esimerkiksi 5–7 vuoden ajaksi kerrallaan.

Vapaaehtoista maanpuolustustyötä voitaisiin vahvistaa muun muassa mahdollistamalla ja kannustamalla paikallisten suojelujärjestöjen perustamiseen ja niiden kautta harrastusmuotoisesti hankittuun rajoitettuun maanpuolustuskykyyn niidenkin osalta, jotka eivät kuulu varsinaiseen reserviin.

Tämän mahdollistamiseen kuuluisi tietenkin se, että maanpuolustuskäyttöön soveltuvien aseiden luvanvarainen, joskin tiukan valvonnan alainen, hankkiminen sallittaisiin.

PASI J. MATILAINEN reservin ylikersantti Jyväskylä