keskiviikkona, heinäkuuta 01, 2009

Perusduunarit

Mies kaipaa apua vaikkei sitä välttämättä sanokaan

Persistent Myths in Feminist Scholarship

Ilman naista

Lauri Kontro: ”HK:n sinisestä ja oluesta pitävällä perusduunarilla tai entinen korpikommunistilla ei Suomessa enää ole puoluetta.”
Henry Laasanen kirjoittaa Helsingin Sanomissa vasemmistoliiton ongelmasta sattuvasti. Vasemmistoliitto ei enää nouse, jos sillä ei ole tarjota duunarimiehille uskottavaa ohjelmaa, joka ei rakennu feministisen teorian varaan vaan duunarimiesten etujen ajamiselle.

Siinä se vasemmistoliiton ongelma taitaa olla. HK:n sinisestä ja oluesta pitävällä työmiehellä tai entinen korpikommunistilla ei Suomessa enää ole puoluetta. Tällaisen äänestäjän vaihtoehto on perussuomalaiset ja Timo Soini, joka itsekin näyttää duunarilta.

Sen sijaan Arhinmäen vasemmistoliitossa ei työmiehen hiki paljon haise.

Olen duunari
Anteeksi vain Henry Laasanen, mutta luulin vasemmistoliiton äänestäjien joukossa olevan myös duunarinaisia. Vai onko duunarius vain miesten asia? Eikö naisten äänillä ole merkitystä? Voisiko vasemmistoliitto ajaa ihmisten asiaa, olivat he sitten miehiä tai naisia?

13 kommenttia:

  1. "Vai onko duunarius vain miesten asia? Eikö naisten äänillä ole merkitystä?"

    Duunarinaisia on, ja heidän äänillään on merkitystä, mutta jos vasemmistopuolueet haluavat joskus vielä menestyä, niiden on kyettävä tarjoamaan jotain myös duunarimiehille. Duunarimiestä ei feministiroskalla uurnille houkutella, se on selvä.

    "Voisiko vasemmistoliitto ajaa ihmisten asiaa, olivat he sitten miehiä tai naisia?"

    Voisi kai, mutta sitä se ei nyt tee, kun se on hypännyt feminitien kelkkaan.

    VastaaPoista
  2. "Silti eri tahoilla etsitään jatkuvasti keinoja miesten tavoittamiseksi, sillä kenenkään ei pitäisi jäädä hädän hetkellä yksin."

    Heikosti on tämä homma hoidettu. Eri tahot on käytännössä Miessakit ry, siinä kaikki. Naistenhan ei tarvitse edes apua pyytää, sitä he saavat joka tapauksessa, ihan yhteiskunnan toimesta.

    VastaaPoista
  3. "Heikosti on tämä homma hoidettu. Eri tahot on käytännössä Miessakit ry, siinä kaikki. Naistenhan ei tarvitse edes apua pyytää, sitä he saavat joka tapauksessa, ihan yhteiskunnan toimesta."

    Näin on.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi1/7/09 11:27

    Arno Kotro ja Henry Laasanen unohtavat tässä autuaasti sen, että HK:n sinisestä pitävän duunarimiehen arvomaailma saattaa olla tänä päivänä oikeistolaisempi kuin aiemmin. Tällöin mikään vasemmistossa tapahtuva linjamuutos ei lisää puolueen kannatusta ko. ryhmän keskuudessa, koska sosialistinen peruslähtökohta ei sinällään ole ryhmän mielestä oikea.

    VastaaPoista
  5. "Arno Kotro ja Henry Laasanen unohtavat tässä autuaasti sen, että HK:n sinisestä pitävän duunarimiehen arvomaailma saattaa olla tänä päivänä oikeistolaisempi kuin aiemmin. Tällöin mikään vasemmistossa tapahtuva linjamuutos ei lisää puolueen kannatusta ko. ryhmän keskuudessa, koska sosialistinen peruslähtökohta ei sinällään ole ryhmän mielestä oikea."

    No oikeistolaisempi ainakin kansallismielisyyden osalta. Ehkä. Mutta perinteiseen tulonjakolinjaan keskittyminen ainakin nykyistä enemmän voisi lisätä kannatusta . Kun kannatatus on muutenkin laskusuunnassa niin olisi se mielestäni ainakin yrittämisen arvoista. Kyllähän kommunistienkin riveissä on ollut kansallismielisiä.

    VastaaPoista
  6. Uusi linkkejä Mies.asia-sivuille voi ehdottaa, arvioida ja kommentoida myös osoitteessa http://linkit.mies.asia/ Miesten tasa-arvo -foorumin ohella: http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?p=1033

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoinen kysymys tämä Vasemmistoliiton linjanhaku. Historiasta muistetaan, että Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL – ja erityisesti sen sydän eli sodan jälkeen jälleen sallituksi tullut SKP – oli Suomen ensimmäinen ”naisten puolue” siinä muodollisessa mielessä, että naisten osuus puolueen korkeimmasta johdosta oli sangen suuri. Muistetaan vain Hertta Kuusinen, Inkeri Lehtinen, Aili Mäkinen tai Tyyne Tuominen – nimiä, jotka puolueen historiassa asettuvat samaan viitekehykseen Aimo Aaltosen, Kauko Heikkilän, Ville Pessin tai Mauri Ryömän kanssa. Jos jätetään huomiotta aikanaan kyllä kiistämättömän tärkeä, kenties aivan ensisijainen, ulkopoliittinen ulottuvuus kaikkine , oli entinen SKDL/SKP myös käytännössä molempien sukupuolten asialla siitä yksinkertaisesta syystä, että ensisijaiseen äänestäjäkuntaan eli matalapalkkaiseen työväestöön kuului yhtä lailla naisia kuin miehiä.

    Tavallaan paradoksaalista on se, että puolue oli voimakkaasti mukana 1950-luvun lopulla alkaneessa ns. hyvinvointivaltion rakennustyössä, joka julkista sektoria kasvattaessaan vähensi puolueen potentiaalista kannattajakuntaa. Julkisen sektorin matalapalkkainenkaan työntekijä ei varsinkaan silloin eikä vielä nykyäänkään kovin helposti SKDL/SKP-akselille. Syyt lienevät osin mentaalihistoriallisia: pitkälle 1990-2000-lukujen taitteeseen saakka julkisen sektorin ensisijainen työsuhde oli virkasuhde, ja autonomian ajalta periytyvän virkakäsityksen mukaan viranhaltija on aina jonkinlainen ”herra”.

    Ongelma liittyi ensisijaisesti naisiin, jotka muodostivat jo varhain valtaosan julkisen sektorin matalapalkka-ammateissa toimivista. Kun viimeistään 1990-luvulla havaittiin muiden puolueiden, varsinkin vihreiden, kilpailevan naisten äänistä vieläpä uuteen tilanteeseen paremmin profiloituneina, tehtiin puolueen ohjelmassa äkkinäinen korjausliike ”naiskadon” ehkäisemiseksi. Voi aivan hyvin olla, että tämän korjausliikkeen yhteydessä osa miespuolisesta kannattajakunnasta on kokenut tulleensa unohdetuksi täysin riippumatta siitä, ovatko he perinteistä teollisuustyöväkeä vai julkisella sektorilla toimivia.

    Samantyyppinen kehitys on ollut nähtävissä myös sosialidemokraattien keskuudessa.

    MikkoAP:n esitys keskittymisestä tulonjakokysymyksiin voisi olla toimiva ”paluu juurille” molempien sukupuolten puolueeksi varsinkin, kun taantuman myötä tulopoliittiset kysymykset tulevat entistä tärkeämmiksi. Tätä tosin vaikeuttaa se, että lihavina vuosina – Vasemmistoliiton askaroidessa sukupuolipoliittisten linjausten parissa - kansantalouden toimintaa on linjattu kulkemaan yhä enemmän poliittisen päätöksenteon ulkopuolella. Mutta vielä paljon tyhjemmästä puolue joutui aloittamaan vuonna 1944.

    VastaaPoista
  8. "MikkoAP:n esitys keskittymisestä tulonjakokysymyksiin voisi olla toimiva ”paluu juurille” molempien sukupuolten puolueeksi varsinkin, kun taantuman myötä tulopoliittiset kysymykset tulevat entistä tärkeämmiksi."

    Nimenomaan molempien sukupuolten. Sillä samalla tavalla kuin samaa sukupuolta esim. Jorma Ollilan kanssa oleminen ei hyödytä mitenkään duunarimiestä, ei naisten osuuden kasvu yritysten huippujohdossa hyödytä matalapalkkaista naista. Näki naisten pienemmän osuuden terävimmällä huipulla olevan tasa-arvo-ongelman , tai ei niin silti erittäin hyvin toimeentulevien naisten aseman parantaminen on vähemmän tärkeää, kuin toimeentulon rajamailla olevien. Olivat he sitten miehiä, tai naisia. Olliloiden ja duunariäijien intressit kohtaavat hyvin harvoin. Sama tilanne on naisilla.

    VastaaPoista
  9. "Anteeksi vain Henry Laasanen, mutta luulin vasemmistoliiton äänestäjien joukossa olevan myös duunarinaisia. Vai onko duunarius vain miesten asia? Eikö naisten äänillä ole merkitystä? Voisiko vasemmistoliitto ajaa ihmisten asiaa, olivat he sitten miehiä tai naisia?"

    Eihän tuossa mielipiteessä kielletty näistä esitetyistä mitään, vaan otettiin kantaa siihen, että miehet vasemmiston äänestäjinä ovat löytäneet "paremman vastineen" äänelleen toisaalta. Eikä tätä miespakoa niin vas. kuin sdp tilkitä julistamalla naisasiaa, joka on hyvää vauhtia syrjäyttämässä tai jo syrjäyttänyt "ihmisen äänen, ihmisen puolella" vasemmistossa. Näin ymmärsin.

    Nainen yritti viedä lapsen äidiltään Tampereella

    Nainen varasti rahaa ja syytti koiraa

    Nainen voi itsekin kohentaa seksuaalista hyvinvointiaan

    VastaaPoista
  10. "Persistent Myths in Feminist Scholarship" on sen verran korrektia kieltä, että mieli tekee sanoa suoraan: feminsimi perustuu valheelle ja siksi feminismin puolustajat käyttäytyvät kuin valheen puolustajat yleensä eli henkilökohtaisilla hyökkäyksillä, mitätöinnillä, halveksunnalla, argumentaatiovirheillä ja uusilla valheilla.

    VastaaPoista
  11. Anonyymi1/7/09 15:26

    Ruotsi alkaa kouluttaa naisia hallituspaikoille

    Mielenkiintoista, että juuri naiset katsotaan sellaiseksi kiintiöryhmäksi, joita pitäisi saada väkisin ja ilman omia ansioita johtajiksi. Miksei vastaavia kiintiöitä hallituspaikoille järjestetä esimerkiksi vasenkätisille, punatukkaisille, mamuille, homoille, mustalaisille tai vammaisille?

    Homo

    VastaaPoista
  12. Anonyymi1/7/09 16:18

    Tuon Christina Hoff Sommersin kirjoista ainakin Who Stole Feminismiä voin suositella, mutta luultavasti myös he War Against Boys on lukemisen arvoinen.

    Homo

    VastaaPoista

Valitse itsellesi joku nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. Älä laita ruksia kohtaan "Anonyymi".