"Eikä sitäkään voi pitää naisten kannalta suurena voittona, että naisvaltaiset alat ovat toistaiseksi säästyneet samanlaiselta irtisanomiskierteeltä kuin miesvaltaiset alat. Naisvaltaiset alat, kuten kaupan ala, joustavat usein huomaamattomammin: työaika lyhenee, palkka supistuu.
Yhteiskunnan turvaverkko on suunniteltu reagoimaan miesvaltaisten alojen ongelmiin, kuten irtisanomisiin ja lomautuksiin. Hienovaraisempiin joustoihin järjestelmä ei reagoi niin hyvin. "
Syrjäytyneiden joukko on miesvaltainen, mutta silti kehdataan mennä tuollaista väittämään. Ja koska naiset hakeutuvat hanakammin aloille, joilla työpaikan pysyvyys on varmempi, pitäisikin turvaverkon reagoida miesvaltaisten alojen ongelmiin.
"Pro-tukipisteen asiakkaat myyvät seksiä, eivät itseään."
Ja minä kun luulin, että seksuaalisuus toteutuu niin, että molemmat ihmiset ovat siinä läsnä, toinen myyjänä ja toinen ostajana.
Jos prostituutio on työtä siinä missä mikä tahansa muukin, niin miksi alalla toimivat ovat usein ihmisraunioita?
(Imagessa oli ehkä pari vuotta sitten hyvä haastattelu kahdesta ammattilaisesta. Toinen oli aivan rikki ja toinen yritti väkisin uskotella - itselleen? - että työ on upeaa.)
Ja ihan kahden esimerkin perusteellako päättelit, että alalla toimivat ovat usein ihmisraunioita? Miksi on mahdoton ajatus, että toinen haastateltavista olisi oikeasti pitänyt työtä upeana?
Kovin monta seksityöläistä en tiedä, enkä yhtäkään läheisesti. Mutta ne pari, joita olen asiasta jututtanut, ovat aivan aidosti vaikuttaneet täysipäisiltä, fiksuilta naisilta, joille seksityö on ollut mahdollisuus lisätä tuloja vaikeassa elämäntilanteessa.
Opiskelijan seksityö = mennään siitä mistä aita on matalin. Ennen tehtiin ns. normaalia työtä opiskelun ohella ja pärjättiin hyvin. Nyt väitetään että opiskelijat on ajettu ahtaalle. Rohkenen epäillä. Kyse on elämäntapavalinnoista ja elämisen tasosta johon ollaan totuttu ennen opiskelua. Kun näihin ei pystytä tuilla, joilla muut pärjäävät tekemällä lisäksi ns. normaalia työtä, syytetään yhteiskuntaa opiskelijoiden ahtaalle ajamisesta. Todellisuudessa kyse on näiden yksilöiden kyvyttömyydestä suhteuttaa omaa elämäntapaansa sen hetkiseen tuki- ja tulotasoon. Täysin virheellisesti he tai joku muu on tehnyt heistä uhreja. Verratkaa heitä miesopiskelijaan. Ehkä promille, jos sitäkään myy seksiä tullakseen toimeen. He tekevät ns. normaaleja töitä. Hienoon elämään tottuneelle naisopiskelijalle nämä työt eivät tietenkään kelpaa, liikaa työtä, pitää päästä helpommalla. Surullista. Kovin hyvät eväät ei tällainen ajattelu anna tulevaisuuden varalle.
Eräs tuttu nainen oli tarjoilijana tunnetussa tyttöbaarissa. Hän kertoi karuja tarinoita paikan naisista. Mm. sen, että jokainen näistä kauniista naisista oli narkkari.
Tunnetteko yhtään narkkaria, joka nauttii elämästään?
Ja oletat, että heistä tuli narkkareita siksi, kun olivat seksityöläisiä? Eikä niin päin, että seksityöllä yritettiin rahoittaa kaikennielevä addiktio?
Olen pitkälti samaa mieltä. Jos opiskelija on valmis asumaan solussa tai kimppakämpässä, pyrkii ruokailemaan oppilaitoksellaan, käyttää julkisia eikä kohtuuttomasti rällää, niin jopa pelkillä opiskelijan etuuksilla tulee toimeen. Rahaongelmat alkavat sitten, kun täytyy olla se keskustayksiö.
Helsingissä asia on kuulemma toisin, mutta en tiedä siitä. Väitetään ainakin, että siellä opiskelijalla voi huonon tuurin sattuessa olla oikeasti tukalaa.
Joka tapauksessa, tällainen "opiskelijat myyvät seksiä" -uutisointi on myyvää ja raflaavaa. Prostituutiosta minulla ei ole muuta mielipidettä kuin se, että ihmisellä on oikeus käyttää kehoaan kuten parhaaksi näkee, elleivät yleiset pakkohoitokriteerit täyty.
Jos Riitta viittat kommentillasi minun kommentiini siinä yllä niin lopulta kaikki tulee siihen, että niin opiskelijanaisella kuin -miehellä on täysi valinnan vapaus ryhtyykö myymään seksiä vai ei. Sen jälkeen kaikki "tunnetko yhtään seksiä myyvää, joka on tyytyväinen elämäänsä" itkut on täysin turhaa. Valinta on tehty ja sen kanssa pitää elää. Meidän muiden on turha yrittään sovitella uhriviittaa heidän hartioilleen, vaikka se kuinka tuntuisi mukavalta.
Ja mitä sillä on merktitystä onko narkkarinainen kaunis vai ei? Huumeiden käyttö on täysin oma valinta. Minä olen valinnut huumeettoman elämän, miksei siis se kaunis nainenkin olisi voinut tehdä niin? Miksei se kaunis nainen olisi voinut tehdä ns. normaalia työtä kuten minä? Pystytkö kertomaan mikä on se erottava tekijä, joka "ajaa" tai jonka takia nainen "ajautuu" (huom. nämä ovat termejä, joita käytän tässä tarkoituksella ja joilla yritetään tehdä naisesta uhri, jolla ei muka ole vaihtoehtoja) perustoimeentulolla olevan naisen seksialalle töihin, mutta perustoimeentulolla oleva mies ei sinne mene, vaan tyytyy joko osaansa tai ottaa vastaan työtä kuin työtä?
Se sama tyttöbaarin tarjoilija voisi kertoa myös karuja tarinoita paikan asiakkaista. Miksei kertonut? Ovatko he vähemmän arvokkaita vain siksi että käyvät näissä paikoissa? Vai halusiko hän vain piehtaroida omassa ja muiden naisten kollektiivisessa uhriudessa, koska he omasta valinnastaan menevät vapaaehtoisesti seksialalle töihin?
Jos Riitta viittat kommentillasi minun kommentiini siinä yllä niin lopulta kaikki tulee siihen, että niin opiskelijanaisella kuin -miehellä on täysi valinnan vapaus ryhtyykö myymään seksiä vai ei.
Asia ei taaskaan ole symmetrinen, vaikka alkuperäinen artikkeli koettikin sitä hieman siihen suuntaan vääntää, ja nyt sinäkin.
Ongelma ei ole, myyvätkö opiskelijanaiset seksiä vai eivätkö - ongelma on se, että onko kaikilla sukupuolestaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet myydä seksiä vai eikö ole.
No ei ole. Mies ei pysty myymään seksiä vastakkaiselle sukupuolelle, joten jos mies haluaisi myydä seksiä, hänen täytyisi ryhtyä todennäköisesti vasten alkuperäistä luontaista seksuaalista suuntaustaan homoseksuaalisuuteen (suurin osa miehistä on heteroita), ja harrastaa anaaliseksiä, johon miehen kehoa ei olla erityisesti suunniteltu, ja joka voi olla melkoisen traumaattista.
Tilanne ei ole siis tasa-arvoinen - naisen on hyvin helppo tehdä päätös seksin myymisestä saadakseen 'tuplatulot' (tai enemmänkin), ja sen jälkeen asia onkin helppo - senkus makaa selällään ajatellen omiaan pari minuuttia per asiakas, ja niin on taas tukku rahaa löpsähtänyt lompsaan römpsän ansiosta.
Mies, jos seksiä myykin, joutuu kylläkin paljon tukalampaan asemaan - joskin tämä on tietenkin osittain biologisista (yms) syistä johtuva seikka, tasa-arvo on joka tapauksessa tästäkin asiasta kaukana.
Jos miehillä ylipäätään olisivat tismalleen yhtä hyvät (tai huonot) seksinmyyntimahdollisuudet kuin naisilla, en näkisi koko asiassa sitten niin minkään valtakunnan ongelmaa. Aikuisten ihmisten omat valinnat ovat juuri niitä; omia valintoja.
Ville: "Opiskelijan seksityö = mennään siitä mistä aita on matalin. Ennen tehtiin ns. normaalia työtä opiskelun ohella ja pärjättiin hyvin. Nyt väitetään että opiskelijat on ajettu ahtaalle. "
Olen tästä aika samaa mieltä. Totuus on, että Helsingissä ainakaan opintotuki ei oikein enää riitä elämiseen, mutta en koe sitä valtaisaksi ongelmaksi; sitten mennään osa-aikatöihin. Joku 200e tuen päälle kuussa niin ihan hyvin pärjää.
Se, minkä itse koen opiskelijana ahdisteluksi ja ahtaalle ajamiseksi, on hallitustason vammailukommentointi aiheen suhteen, joka toisinaan pulpahtaa pintaan. Sieltä heitetään sellaista viestiä, että valmistua pitäisi pikapikaa eikä sen takia saisi olla opiskelun aikana töissä - työ kun hidastaa valmistumista. Mutta kuitenkaan sieltä päin ei haluta nostaa tukea sille tasolle, että opiskelija pärjäisi tekemättä töitä! Mitä vittuilua se semmoinen on??
Minua ei haittaa, että joudun tekemään töitä, olenpahan sitten tienannut omat rahani, mutta pitäkööt hallitustyypit leipäläpensä kiinni aiheesta. Eivät työnantajatkaan halua palkata opiskelijaa, jolla ei ole MITÄÄN työkokemusta.
Onneksi nämä aivopierut eivät ainakaan vielä ole merkittävästi haitanneet opiskelijan arkielämää. Toivottavasti opintoajan rajaus jää ainoaksi virstanpylvääksi tällä saralla.
Vortac, seksin harrastaminen ei todellakaan ole suurimmalle osalle naisista läheskään noin helppoa kuin annat ymmärtää. Tutun ja luotettavan miehen kanssa kyllä voi tehdä niin, että makaa selällään ja miettii Isänmaata, mutta vain hyvin harvat pystyvät siihen vieraan kanssa (kuten vain harvat heteromiehet pystyvät seksiin miehen kanssa).
Tilanne on huomattavan paljon symmetrisempi kuin annat ymmärtää, vaikkei se tasan olekaan. Naisille (kuten Henrykin on kirjassaan todennut) kumppanien vaihtuminen ja tunnesiteen puuttumaan jääminen on traumaattista ja vaikeaa, toisin kuin miehelle.
Arawn, juuri noin. Ja Vanhaset ym. eivät nyt ainakaan ole ajoissa valmistumisen malliesimerkkejä. Aina , kun noita puheita hallituksesta kuuluu alkaa mietityttää, onko se alustusta maksulliselle yliopistolle.
asdfg: "Helsingissä asia on kuulemma toisin, mutta en tiedä siitä. Väitetään ainakin, että siellä opiskelijalla voi huonon tuurin sattuessa olla oikeasti tukalaa."
Heitänpä tähän jotain. Eli jotta joo, Helsingissä varsinkin asuminen on kalliimpaa. Ja ihan ilman keskustayksiöitä. Itsehän asuin vuonna miekka ja kivi suht korvessa ja maksoin soluasunnosta 200e, mutta tämä oli useampi vuosi sitten. Hinta lienee siinäkin noussut eli en usko, että Hesasta enää saa solukämppää alle 200e, todennäköisesti pitää maksaa enemmänkin.
Heitänpä laskelman. Oletetaan, että opiskelija saa maksimitukea, joka on - oliko se 430e? (Vai 450e, ei muista enää.)
220e - soluasunto kaukana keskustasta 31e - Matkakortin kuukausilataus 15e - Matkapuhelinlasku 120e - Kuukauden ruoka 20e - Kuukauden pikkuostokset (vessapaperi, pesuaineet, tiskiaine, semmoiset - varuilta moinen summa)
Siinä oli kai kaikki iiihan pakolliset. Ja siitä tuleekin... 406e. Eli opiskelijallamme jäi vielä 24e hummailuun! :)
Mutta tuo ei ole ihan koko kuvio. En tiedä muista, mutta itse törmäsin koko ajan siihen, että välillä oli pakko ostaa jotain vaatetta, käydä lääkärissä ja/tai hammaslääkärissä (YTHS on toki halpa, mutta menee sinnekin jotain), hankkia opiskelumateriaalia tai jotain vastaavaa. Useimmat kirjat saa kirjastosta, mutta esim. kieliä opiskellessa meille usein annettiin nippu monisteita, joista oli pakko maksaa. Materiaalia ei saanut ilmaiseksi. Ja kengät, ne penteleet sitä rahaa vievätkin. Kaikki eivät voi käyttää kirpparikenkiä. :(
Pienikin ylimääräinen kulu vinouttaa opintotuella elävän budjetin välittömästi. Siinä sitä sitten ollaan.
Ja rehellisesti sanoen, itseä vitutti kuin pientä eläintä laskea jatkuvasti jokainen puupenni ja hermoilla, kun joka kuu jäin miinukselle (tukeakin tuli silloin vähemmän, 400e kuussa). Joten menin mieluummin töihin.
Ja niin, vielä. Täytyy huomata, että ei noita 220e kämppiä millään riitä kaikille opiskelijoille. Merkittävä osa joutuu väkisinkin elämään vähän kalliimmin - ja mites sitten suu pannaan...
asdfg: "Helsingissä asia on kuulemma toisin, mutta en tiedä siitä. Väitetään ainakin, että siellä opiskelijalla voi huonon tuurin sattuessa olla oikeasti tukalaa."
Heitänpä tähän jotain. Eli jotta joo, Helsingissä varsinkin asuminen on kalliimpaa. Ja ihan ilman keskustayksiöitä. Itsehän asuin vuonna miekka ja kivi suht korvessa ja maksoin soluasunnosta 200e, mutta tämä oli useampi vuosi sitten. Hinta lienee siinäkin noussut eli en usko, että Hesasta enää saa solukämppää alle 200e, todennäköisesti pitää maksaa enemmänkin.
Heitänpä laskelman. Oletetaan, että opiskelija saa maksimitukea, joka on - oliko se 430e? (Vai 450e, ei muista enää.)
220e - soluasunto kaukana keskustasta 31e - Matkakortin kuukausilataus 15e - Matkapuhelinlasku 120e - Kuukauden ruoka 20e - Kuukauden pikkuostokset (vessapaperi, pesuaineet, tiskiaine, semmoiset - varuilta moinen summa)
Siinä oli kai kaikki iiihan pakolliset. Ja siitä tuleekin... 406e. Eli opiskelijallamme jäi vielä 24e hummailuun! :)
Mutta tuo ei ole ihan koko kuvio. En tiedä muista, mutta itse törmäsin koko ajan siihen, että välillä oli pakko ostaa jotain vaatetta, käydä lääkärissä ja/tai hammaslääkärissä (YTHS on toki halpa, mutta menee sinnekin jotain), hankkia opiskelumateriaalia tai jotain vastaavaa. Useimmat kirjat saa kirjastosta, mutta esim. kieliä opiskellessa meille usein annettiin nippu monisteita, joista oli pakko maksaa. Materiaalia ei saanut ilmaiseksi. Ja kengät, ne penteleet sitä rahaa vievätkin. Kaikki eivät voi käyttää kirpparikenkiä. :(
Pienikin ylimääräinen kulu vinouttaa opintotuella elävän budjetin välittömästi. Siinä sitä sitten ollaan.
Ja rehellisesti sanoen, itseä vitutti kuin pientä eläintä laskea jatkuvasti jokainen puupenni ja hermoilla, kun joka kuu jäin miinukselle (tukeakin tuli silloin vähemmän, 400e kuussa). Joten menin mieluummin töihin.
Ymmärsin niin, että ne tyttöbaariin "paremman elämän toivossa" töihin tulleet tytöt - lähinnä tuolta itänaapurista - alkoivat käyttää huumeita, kun eivät kestäneet työtä. Eivätkä oletettavasti itseäänkään siinä alennustilassa.
Se on vain elämää, että opiskelija joutuu käymään töissä saadakseen hiukan paremman elintason. Parinsadan eteen ei tarvitse tehdä kymmentäkään tuntia viikossa työtä, ihan matalapalkattua sellaista.
Sinänsä epäreilua, että työttömät saavat toimeentulotukea sohvalla makaamisesta ja opiskelijoilla on ymmärtääkseni mahdollisuus jossakin poikkeustilanteessa saada jotakin JOS on ensin nostanut opintolainaa.
Tyttöbaarissa työskentelevien, itänaapurista paremman elämän toivossa tulleiden tyttöjen elämästä ei välttämättä pysty vetämään yhtäläisyysviivoja sellaisiin suomalaisopiskelijoihin, joille seksityö ei ole elanto vaan tulojen lisäys, ja asiakkaat hankitaan netin kautta.
Henkisesti raskaita töitä on monia muitakin. Miksi juuri seksityö olisi se kaikkein raadollisin? Joidenkin yksilöiden kohdalla varmasti näin on, mutta heidän ei kannattaisi alalle hakeutua. (Juu, kaikilla ei ole vaihtoehtoja jne, mutta joka tapauksessa uutisessa oli kyse ihan suomalaisopiskelijoista, joilla kyllä vaihtoehtoja on. Esim. pelkästään tukien varassa eläminen, niin köyhää kuin se onkin.)
Arawn: "Siinä oli kai kaikki iiihan pakolliset. Ja siitä tuleekin... 406e. Eli opiskelijallamme jäi vielä 24e hummailuun! :)"
Ei opintotuen ole tarkoitus kattaa hummailua, eikä edes kaikkia noita, jota luettelit. Jos opintotuet ovat todella tuota tasoa, niin ovat kovasti nousseet minun ajoista. Minun opiskelu aikananani opintotuki + asumistuki -> nippa nappa sai makesttua kämpän vuokran (ei ihan riittänyt). Kaikeen muuhun piti järjestää rahaa muualta, opintolainasta, töistä tai vanhemmilta.
Arawn: "[...]itse törmäsin koko ajan siihen, että välillä oli pakko ostaa jotain vaatetta,[...] Ja kengät, ne penteleet sitä rahaa vievätkin."
Hohhoijaa. Pitäisikö nämäkin saada opintotuen piikkiin? Ei hitto, Joku Raja! Vaatteet pitää olla kaikilla juu, mutta ei ne kuulu opintotuesta maksettaviski ja jokainen voi vaikuttaa siihen että paljonko niitä vaatteita on. Ei niitä niin paljoa tarvitse. Tuulipuvuntakilla, villapuserolla ja haisaappailla pärjää jo pitkälle :P
Arawn: "tukeakin tuli silloin vähemmän, 400e kuussa)"
Ai tuli vain 400 euroa kuussa? Minun aikanani opintotuki + asumistuki oli yhteensä alle 200€ ! (juu minä opiskelin vuonna "miekka ja kivi" :)
En voi sanoa, että seksityö olisi kaikkein raadollisin - mieleen ei heti tule monta muuta vaihtoehtoa. Palkkamurhaaja?
Ihminen voi hyvin kun hän saa olla olemassa kokonaisuutena; ajatuksineen ja tunteineen. Aika kapeaksi ihminen kaventuu silloin kun hänet valitaan objektiksi kuin lihapaketti lihatiskiltä.
Asia on hiukan eri - ainakin sävyero - kun opiskelija myy itseään esim. kerran kuussa kuin nainen, joka ottaa asiakkaita esim. päivittäin. Oli muuten yllättävä täälläkin esitetty leike, jossa sanottiin, että hyvin suuri osa opiskelijoista olisi valmis maksamaan vuokran luonnossa.
Riitta, jotkut ihmiset tekevät töitä liukuhihnan ääressä tai lapion varressa. Aika kapeaksi kaventuu ihmisyys, kun työnantajalle merkitsee vain käsipari, eivät ajatukset ja tunteet. Jotkut puolestaan tekevät työtä, jossa joutuu käyttämään aivojaan. Aika kapeaksi ihminen kaventuu silloinkin, kun hänet valitaan tehtäväänsä vain pääkopan sisäisen muutaman kilon harmaan massan takia.
Liukuhihnalla oleva tai aivotyötä tekevä antaa panoksensa työnantajalle vähemmän kokonaisvaltaisesti kuin seksityöläinen. Hänellä on selkeä työnkuva ja laki suojanaan.
Alapäätyössä asiakas on konkreettisesti vallassa - seksityöntekijä ei voi tietää toimeen ryhtyessään että millä tavalla tulee kohdelluksi. Hän on toisen armoilla.
Jos seksityö on mihin tahansa muuhun työhön verrattavaa, niin miksi tarvitaan prostituoitujen tukipalveluja?
En väitä, etteikö seksityöläisyydessä olisi omia ongelmakohtiaan. Mutta jokainen prostituoitu ei ole automaattisesti hyväksikäytetty ihmisraunio, jonka psyyken seksityö tuhoaa.
Seksityöläisten rutiininomainen uhriuttaminen ei ainakaan helpota työn aiheuttamia paineita tai vähennä tukipalvelujen tarvetta.
Jape: "Hohhoijaa. Pitäisikö nämäkin saada opintotuen piikkiin? Ei hitto, Joku Raja!"
Kyllä pitäisi, vaatteet ovat elinehto. Alusvaatteet ja sukat kuluvat nopeasti.
Oma laskelmani: Opintotuki yhteensä 470 € Vuokra + vesi 350 € (Halpa kimppakämppä) Netti + sähkö 50 € Puhelin 15 € Ruoka 150 € Vessapaperit ym. 30 € Matkakortti 35 €
Eli miinukselle mennään ja paljon. Pesukone ja muutkin hankinnat pitäisi jostain repästä, itse rahoitin nämä opintolainalla. Mutta en valita, koska olen onnistunut hankkimaan osa-aikahommia ja omapa on valintani että opiskelen. Kuten arawn jo todella hyvin sanoi, eniten piinaa "hallitustason vammailukommentointi", kuten se että yleinen asenne että opiskelijoiden taloudellinen ahdinko johtuu oluen lipittämisestä ja laiskuudesta. Kiehuu.
Riitta: "Alapäätyössä asiakas on konkreettisesti vallassa - seksityöntekijä ei voi tietää toimeen ryhtyessään että millä tavalla tulee kohdelluksi. Hän on toisen armoilla."
Kukahan siinä on vallassa, oikeasti? Jos prostituoidulla on varaa sanoa asiakkaalle, että maksa 150 € puolen tunnin sessiosta etukäteen tai häivy, niin kenellä on valta? Häh?
Lisäksi kun tietää, että on olemassa "seksin oston kieltävä laki", niin prostituoitu voi aina uhata saattaa asiakkaan julkisuuteen tai poliisin tietoon väittäen itse olevansa parituksen tai ihmiskaupan uhri, eli kenellä valta Riitta?
Tee itse ruoka ja viikoksi kerrallaan niin pääset halvemmalla.
Raineri: "Vessapaperit ym. 30 €"
No jopas, sinähän et ehdi opiskelemaan ollenkaan kun istut vessassa kokoajan. Käytä vain pari arkkia kerrallaan äläkä kiedo sitä rullatolkulla käden ympärille. (annan nämä vinkit nyt opskelijaystävälliseen hintaan, eli ilmaiseksi ;)
Rainenri: "Mutta en valita, koska olen onnistunut hankkimaan osa-aikahommia ja omapa on valintani että opiskelen."
Juu, nyt olet asian ytimessa. On oma valintasi (kukaan ei pakota), että opiskelet. Kanna siis vastuusi ja rahoita se itse. Käsi ojossa on helppo olla aina, se ei vaadi juuri mitään...
"Kuten arawn jo todella hyvin sanoi, eniten piinaa "hallitustason vammailukommentointi", kuten se että yleinen asenne että opiskelijoiden taloudellinen ahdinko johtuu oluen lipittämisestä ja laiskuudesta. Kiehuu."
Kyllä se saatta painostukselta tuntua kun hallituksesta tai ministeritasolta sanotaan, että pitäisi valmistua nopeammin. Antaa heidän puhua, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.
Tuosta oluen lipittämisestä tuli mieleen täysin totta oleva tilanne (vai olisiko se vitsi) joidenkin opiskelijoiden rahankäytöstä, enkä nyt tarkoita ketään tänne kirjoittanutta. Valitetaan ettei ole rahaa ruokaan, mutta kuitenkin lähdetään ryyppäämään ja juostaan jokaiset opiskelijabileet läpi. Ei ollut yksi tai kaksi henkilöä, joiden suusta tätä valitusta on saanut kuulla.
"Seksityöläisten rutiininomainen uhriuttaminen ei ainakaan helpota työn aiheuttamia paineita tai vähennä tukipalvelujen tarvetta."
Kuten jo aiemmin totesin, seksityöläisten uhriuttaminen palvelee seksityöläisiä. Kun alalle karsiutuu vain kovaluisin aines, näiden naisten ei tarvitse jakaa seksiä halvalla, eikä ole vaarana, että verottaja lähtisi juoksemaan "uhrien" perässä.
Sen sijaan jos uhriuttamista ei olisi ja toiminta olisi yleisesti hyväksyttyä yhä useammat opiskelijanaiset ja muutkin alkaisivat harkita seksipalveluiden myyntiä. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan tämä laskisi palvelusten hintaa ja kun pillua olisi halvalla saatavilla myös siviilissä olevat naiset joutuisivat laskemaan omaa hintaansa.
On kumma, ettei ymmärretä selkeitä syy-yhteyksiä asioissa. Jos muutama mummo kauhisteleekin seksiä ja pornoa, niin keskiverto femakkoa silti kiinnostaa vain pitää seksin hinta korkealla.
"Valitetaan ettei ole rahaa ruokaan, mutta kuitenkin lähdetään ryyppäämään ja juostaan jokaiset opiskelijabileet läpi. Ei ollut yksi tai kaksi henkilöä, joiden suusta tätä valitusta on saanut kuulla."
Ihmisellä on kuitenkin muitakin perustarpeita, kuin neljä seinää ja HKL:n vuosikortti. Silti voidaan kyseenalaistaa kaikenlaisten nuorisokinkereiden tarpeellisuus.
Opintoraha on minimoitu pahasti alakanttiin. Idea on kai maksaa mahdollisimman vähän, vaikka kyseessä pitäisi olla tulevaisuuden tekijä. Siksi opiskellaan, että jotain tehtäisiin mutta kun kannustuspalkkiota ei ole saattaa lopputulos olla huono työntekijä, joka päätyy keittämään kahvia ja kitsastelemaan omissa ansioissaan.
"Tee itse ruoka ja viikoksi kerrallaan niin pääset halvemmalla."
Ööö o'rly? Teenkin ja tuokin on tonnikala budjetilla? Ohi.
"No jopas, sinähän et ehdi opiskelemaan ollenkaan kun istut vessassa kokoajan. Käytä vain pari arkkia kerrallaan äläkä kiedo sitä rullatolkulla käden ympärille. (annan nämä vinkit nyt opskelijaystävälliseen hintaan, eli ilmaiseksi ;)"
"Juu, nyt olet asian ytimessa. On oma valintasi (kukaan ei pakota), että opiskelet. Kanna siis vastuusi ja rahoita se itse. Käsi ojossa on helppo olla aina, se ei vaadi juuri mitään..."
Tässä oikeastaan tulikin juurikin kaikki mikä raivostuttaa asenteessa opiskelijoita kohtaan. Juurihan sanoin että asia on oma valintani ja itse rahoitan elämäni, mutta jos uskaltaa sanoa että välillä tilanne on tukala, tulee vain syytöksiä että ollaan käsi ojossa vastuuntunnottomasti muiden rahoja kerjäämässä ja kylläpä sitä ollaan nykyään veteliä laiskimuksia. Kas kun et vedonnut talvisotaan ja käyttänyt termiä pullamössösukupolvi.
"Kyllä se saatta painostukselta tuntua kun hallituksesta tai ministeritasolta sanotaan, että pitäisi valmistua nopeammin. Antaa heidän puhua, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ei kannata ottaa henkilökohtaisesti."
Totta tuo. Ei pitäisi välittää, ja käyttää äänioikeuttansa harkitusti. Mutta raivostuttaahan se että pitäisi kahteen suuntaan repeytyä ja vielä moralisoidaan päälle kuten jotkut täälläkin tekee.
Raineri: "Ööö o'rly? Teenkin ja tuokin on tonnikala budjetilla? Ohi."
Häh? sinulla on aika tuhlaileva tyyli ruokatarvikkeiden suhteen. Älä osta niitä Abban tonnaripurkkeja, ne on kalliita. Osta pirkkaa tai muiden ketjujen omia brändejä (ilmainen vinkki taas!) ne on huomattavasti halvempia. Kannattaa myös hyödyntää 10 purkkia viiden hinnalla tarjoukset! Lue niksipirkaa myös, siellä on hyviä vinkkejä muutenkin säästämiseen jne. Ja aina voit ottaa opintolainaa, ja maksaa myöhemmin sen pois. Niin muutkin on toimineet. Ei tuollaisia tukia yhteiskunnalta, mitä te tunnutte nyt saavan, ollut aikoinaan ollenkaan. Nykyinen prekariaatti / pullamössösukupolvi vain tuntuu haluavan kaiken ilmaiseksi...
Raineri: "Höh höh. Paskaa läppää."
Itse puhuit paskajuttua 30€ vessapaperitarpeesta kuukaudessa.
Raineri: "Juurihan sanoin että asia on oma valintani ja itse rahoitan elämäni"
Jape: "Ei opintotuen ole tarkoitus kattaa hummailua, eikä edes kaikkia noita, jota luettelit. Jos opintotuet ovat todella tuota tasoa, niin ovat kovasti nousseet minun ajoista. Minun opiskelu aikananani opintotuki + asumistuki -> nippa nappa sai makesttua kämpän vuokran (ei ihan riittänyt). Kaikeen muuhun piti järjestää rahaa muualta, opintolainasta, töistä tai vanhemmilta."
Jaajaa. Minä kun olen ymmärtänyt, että opintotuen olisi tarkoitus kattaa opiskelijan peruseläminen eli asunto, ruoka, välttämätön liikkuminen, opiskelutarvikkeet ja sen sellaiset... Ja kyllä, minusta myös vaatteet kuuluvat tähän. Ei ihminen vaatteitta elä.
Mutta noin muuten, enhän minä paheksunut missään sitä, että töissä täytyy käydä.
"Ai tuli vain 400 euroa kuussa? Minun aikanani opintotuki + asumistuki oli yhteensä alle 200€ ! (juu minä opiskelin vuonna "miekka ja kivi" :)"
Ja vuonna "miekka ja kivi" hinnatkin olivat hiukan... erilaiset.
" Ei tuollaisia tukia yhteiskunnalta, mitä te tunnutte nyt saavan, ollut aikoinaan ollenkaan. Nykyinen prekariaatti / pullamössösukupolvi vain tuntuu haluavan kaiken ilmaiseksi..."
Ei niin. Eikä ennen kuule ollut vaatteitakaan kaupoissa, itse piti metsälle mennä, kaataa hirvi, nylkeä se, käsitellä nahka ja ommella vaate! Ja sitä ennen piti valmistaa keihäs ja sukset ja joka päivä hiihdettiin 40km suuntaansa kouluun 40 asteen pakkasessa eikä ollut mitäänb kouluruokailua vaan itse kukin kantoi selässään lehmän kouluun, josta sitten lypsettiin maitoa.
"Mutta noin muuten, enhän minä paheksunut missään sitä, että töissä täytyy käydä. "
Ylipäätään koulutusjärjestelmää tulisi muuttaa rankasti. Turhia tutkintoja on paljon ja toisaalta monella alalla vaaditaan tutkinto, vaikka oikeasti työssä oppimalla niihin hommiin pätevöityisi paremmin.
Mitä tulee omaan valintaan ja opiskeluun, niin nykyään nuorten aikuisten kohdalla opiskelu ei välttämättä ole ainakaan täysin oma valinta. Esimerkiksi alle 25-vuotiaat eivät useinkaan ole oikeutettuja työttömyystukeen, elleivät ole todistettavasti ainakin yrittäneet hakea opiskelemaan. Lisäksi käsittääkseni toimeentulotukea voidaan leikata, jos tuettava henkilö ei suostu hakemaan opiskelemaan.
Minusta nykyopiskelijoille on kasattu kohtuuttoman paljon enemmän tai vähemmän keskenään ristiriitaisia vaatimuksia - joko lakien tasolla tai uhkailemalla säätää vaatimuksia lakien tasollakin, kuten:
1. Valmistua pitäisi nopeasti tai menettää opiskeluoikeuden. 2. Töissä ei saisi käydä, ettei valmistuminen viivästy. 3. Alimitoitetulla opintotuella pitäisi tulla toimeen. 4. Lapset tulisi hankkia jo opiskeluaikana, vaikka tukitaso opiskelijavanhemmille ovat erityisen alhaiset - ja opiskelijat ovat vuosia nuorempia kuin ensisynnyttäjät keskimäärin, eikä useimmilla ole pysyvää suhdetta jne. 5. Opintojen aikana pitäisi hankkia työkokemusta. 6. Opintojen aikana pitäisi kansainvälisyyden takia opiskella jokaisen ulkomaillakin.
"Minusta nykyopiskelijoille on kasattu kohtuuttoman paljon enemmän tai vähemmän keskenään ristiriitaisia vaatimuksia - joko lakien tasolla tai uhkailemalla säätää vaatimuksia lakien tasollakin, kuten:
1. Valmistua pitäisi nopeasti tai menettää opiskeluoikeuden. 2. Töissä ei saisi käydä, ettei valmistuminen viivästy. 3. Alimitoitetulla opintotuella pitäisi tulla toimeen. 4. Lapset tulisi hankkia jo opiskeluaikana, vaikka tukitaso opiskelijavanhemmille ovat erityisen alhaiset - ja opiskelijat ovat vuosia nuorempia kuin ensisynnyttäjät keskimäärin, eikä useimmilla ole pysyvää suhdetta jne. 5. Opintojen aikana pitäisi hankkia työkokemusta. 6. Opintojen aikana pitäisi kansainvälisyyden takia opiskella jokaisen ulkomaillakin.
ja mitäköhän vielä"
Juuri näin. Ja päälle vielä se, ettei tutkinto ole pitkään aikaan taannut työllisyyttä.
"Juuri näin. Ja päälle vielä se, ettei tutkinto ole pitkään aikaan taannut työllisyyttä."
On niitä, jos ei nyt vaatimuksia niin ainakin epärealistisia odotuksia myös joillakin opiskelijoilla.
Valitettavasti jotkut vieläkin olettavat ja jopa odottavat, että kunhan on korkeasti koulutettu niin oman alan työpaikkaa tarjotaan heti kun valmistuu. Mieluusti vielä johtotehtäviä ja kyllä se hallituspaikkakin pörssiyrityksessä mulle kuuluu, olenhan korkeasti koulutettu - ja nainen, jos ei muuten niin sitten kiintiöllä :P
Opiskelijat ovat mahdollisesti kaltoikohdelluin ryhmä tässä maassa. Oikeasti vituttaa asemani. Otetaanpa tämä: Jos olet alle 25-vuotias ammattikouluttamaton niin sinua velvoitetaan hakemaan kouluihin tai menetät tukia. Mielestäni ihmisiä ei pitäisi pakottaa - suurin osa jokatapauksessa pyrkii parempaan elämään. Kunnon lusmuja ei voi auttaa. Sitten jos saat jonkun opiskelupaikan tulee tällaisia Japeja, jotka kertovat, että jos haluaa pukeutua muuhun kuin roskasäkkiin pitää käydä töissä.
Muttamutta. Ensiksi velvoitetaan opiskelemaan, sitten opintotuen edellytys on 40-tuntinen työviikko. Periaatteessa 30 tuntia opetusta ja kymmenen tuntia itsenäistä työskentelyä koulun ulkopuolella. Tämä on siis kelan näkemys täyspäiväisestä opiskelusta, jonka perusteella se vuosittain laskee kuinka paljon suorituksia pitäisi olla jne... Ja penää tukea takaisin jos ei ole saanut tiettyä määrää täyteen, joka esim. amk:ssa on luokkaa 4 opintoviikkoa kuukausi. Yksi 40-tuntinen viikko vastaa yhtä pistettä. Tämän lisäksi tulee joiltain urpoilta vaatimuksia, ettei opintotuen pitäisikään riittää elämiseen ja älkääkä valittako ja että on ihan kohtuullista tehdä TÄYSIPÄIVÄISTÄ TYÖTÄ (jota opiskelu on) kuukausipalkkana 420e!!!! Ja jos haluaa jotain extraa kuten kengät niin pitää 40 tunnin viikon päälle tehdä lisää töitä? Ei anteeksi, mutta onko tässä mitään vitun järkeä tai kohtuutta?! Minusta on ok, että opiskelijoilla on pienet tulot työssäkäyvään väestöön nähden, mutta että ne yltävät TOIMEENTULOTUEN TASOLLE vain jos ottaa LAINAA niin kyllä tämä on mielestäni huutava vääryys. Kun suomen perustuslaki sanoo, ettei kenenkään pääasiallinen toimeentulon lähde saa olla laina. Se, että jossain ei ole vastaavaa tukijärjestelmää ei oikeuta meillä tehtävää vääryyttä.
"On niitä, jos ei nyt vaatimuksia niin ainakin epärealistisia odotuksia myös joillakin opiskelijoilla.
Valitettavasti jotkut vieläkin olettavat ja jopa odottavat, että kunhan on korkeasti koulutettu niin oman alan työpaikkaa tarjotaan heti kun valmistuu. Mieluusti vielä johtotehtäviä ja kyllä se hallituspaikkakin pörssiyrityksessä mulle kuuluu, olenhan korkeasti koulutettu - ja nainen, jos ei muuten niin sitten kiintiöllä :P"
Onhan niitä, mutta silti: kyllä monivuotisen tutkinnon pitäisi merkittävästi edistää työnsaantia, ellei sitten kyseessä ole joku erikoinen kutsumusala.
Tiedän esim. tradenomeja, jotka ovat lähettäneet yli 300 työhakemusta iloman tulosta. No ehkä sitä määrää voidaan pitää hyväksyttävänä varsinkin näin lama aikaan, mutta eikö tutkinnon pitäisi edes jotain etua tuoda?
Monet tutkinnot ovat turhia ja vain rahastuskeinoja oppilaitoksille. Ja monissa periaatteessa hyvissäkin sisäänotto on liian suuri.
Arawn: "Minä kun olen ymmärtänyt, että opintotuen olisi tarkoitus kattaa opiskelijan peruseläminen eli asunto, ruoka, välttämätön liikkuminen, opiskelutarvikkeet ja sen sellaiset... Ja kyllä, minusta myös vaatteet kuuluvat tähän. Ei ihminen vaatteitta elä."
Sinä tunnut, Arawn, valitettavasti kuuluvan ymmärtämättömien sukupolveen, mutta olen kiinnostunu tietämään (en halua tuomita sinua ennakolta) mistä voin lukea, että opintotuen on tarkoitettu kattavan kaiken tuon mitä luettelet. kerro missä määritellään että sen on katettava nuo, ole hyvä. Ilmaisen käsityksenäni, että opintotuki on tuki ei kaikenkattava koravaus, ts. palkka opiskelusta! Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opintokuluja, ei sitä että käydään vaateostoksilla ja vedetään Robert's Coffeessa lattea... Opiskelut on muutenkin ihan liian löysää nykysin. Pitäisi olla enemmän koulumaista (niin kuin ennen vanhaan) ja tiivis ja kiinteä lukujärjestys jotta valmistuisi ajallaan. Nyt siellä velttoilaan vuosikausia erilaisilla kursseilla jotka voi sitten uusia joskus jos ei huvita mennä kussille nyt tänään...
Arawn: "Ja vuonna "miekka ja kivi" hinnatkin olivat hiukan... erilaiset. "
No ei ne sentään vain kymmenesosaa nykyhinnoista olleet. Minunaikanan opintotuki oli kuule 400 markkaa. Lisäksi oli mahdollista saada asumistukea, mutta opintoraha ja asumistuki yhdessä ei ihan riittänyt kattamaan esim. minun 1200 markan vuokraani. Että mistä kuule rahat noihin mitä sinä luettelet? Siis jos olisin esim. katsonut että minun kuuluu saada nuo ja vielä koreat vaatteet päälle...
nyt opikelijoiden pitisi saada 450 euroa per kuukausi tukea, eikä mitään lainoja pitöisi joputua ottamaan. Minä ainakin jouduin ja maksoinkin niitä pitkään koulun jälkeisessä lamasuomessa. Nämä nykyiset pullamössöopiskelijat on juuri prekariaatti porukkaa jolle pitää tuoda pitsat ja kokokset himaan ilmaiseksi ja muuta viihdykettä, kun ollaan nimellisesti opikelijoita... ei hitto sentään.
Arawn: "Eikä ennen kuule ollut vaatteitakaan kaupoissa, itse piti metsälle mennä, kaataa hirvi, nylkeä se, käsitellä nahka ja ommella vaate! Ja sitä ennen piti valmistaa keihäs ja sukset ja joka päivä hiihdettiin 40km suuntaansa kouluun 40 asteen pakkasessa eikä ollut mitäänb kouluruokailua vaan itse kukin kantoi selässään lehmän kouluun, josta sitten lypsettiin maitoa."
Vaikka sävysi on ivallinen ja sait tuon toisen koulukiusaajan, Riitan, tueksesi, niin voin todeta, että minä ainakin hiihdin kouluun kesät talvet. Ei ollut julkista liikennettä, metroja, eikä Waynes Coffeeta tuolla provinssissa. Siellä mentiin kuule ihan sivakoilla ja juotiin maitoa. Ja kunto oli kiviaitaa, silloin.
Arawn: "Kiitän onneani, että kuulun sukupolveen ennen opintoajan rajausta"
Tästä sSomi maksaa jo nyt paljon, ja tulee kaduttamaan monia päätäjiä ennen kuin asia tajutaan, että koulumuotoinen opiskelu kiinteällä opiskeluajalla on paras, ei kurssimuotoinen vapaa velttoilu, mikä on nykysukupolvelle ollut mahdollista ja joka mahdollistaa kaiken muun puuhastelun, kuten esim. työharjoittelun Ukarainassa. Kurssimuotoisuuden idea on joksu ollut vamraan hyvä, mutta kun sitä väärinkäytetään. Kirjoilla ollaan 20 vuotta + eikä valmistuta koskaan. Hoijakkaa.
Jape, kuinkakohan koulumaista se opiskelu ennen yliopistotasolla on ollut, jos esimerkiksi Matti Vanhanen on muistaakseni opiskellut runsaat 10 vuotta - ja moni SDP:n tyyppi ei ole tähän päivään mennessäkään valmistunut?
Eräs suuri ongelma nyky-yhteiskunnassa ja melkein kaikkien opiskelemaan menemään pakottamisessa on se, että tosiasiassa kaikista ei vain erilaisista syistä johtuen ole tähän. Esimerkiksi älylliset puutteet, mielenterveysongelmat tms voivat tehdä valmistumisesta hyvin epätodennäköistä monien kohdalla. Ennen kuin on tullut 25-vuotiaaksi, on sitä ennen voinut yhteiskunta pakottaa elämään vuositolkulla velaksi - ilman pysyvää asuntoa. Ja velanmaksuvaikeudet ja niistä seuraavat luottohäiriömerkinnät voivat vaikeuttaa pysyvän vuokra-asunnon hankkimista jne.
Mielellään nähdään kaikki kykyneväisinä esimerkiksi korkeakoulutasoisiin opintoihin, mutta mihin unohtuu se tosiasia, että ihmisten kyvykkyys on esimerkiksi älykkyydessä jatkumo vajaaälyisistä neroihin? Puolet väestöstä on aina mediaania tyhmempiä, mikä on väistämätön tilastollinen tosiasia.
Samoin on valitettavaa, että yhteiskunnassa nykyään on heikosti koulutetyille hyvin vähän työpaikkoja tarjolla. Kuitenkin väestöstä merkittävä osa ei ole kykeneviä hankkimaan kovinkaan korkeaa koulutusta. Tosin myös koulutetuille minusta Suomessa on ongelmana se, että raja-aidat eri alojen/ammattien välillä Suomessa ovat niin korkeat. Edes korkeasti koulutetun ei useinkaan ole helppoa vaihtaa esimerkiksi oman alan työllisyyden heikentyessä toiselle - edes lähäiselle - alalle, jolta ei ole koulutusta ja työkokemusta. Tällainen joustamattomuus voi hyvinkin olla talouselämän toimivuudenkin kannalta ongelmallista.
Jape, eikös opiskeluaika ole ollut jo vuosia rajattu maksimissaan muutamaan vuoteen (mikä on minusta virhe)? Sen sijaan aiempien sukupolvien aikana näin ei ole ollut, minkä vuoksi esimerkiksi Matti Vanhanen on onnistunut opiskelemaan reippaasti yli 10 vuotta.
Samoin työharjoittelut tai opiskelut ulkomailla ovat päättäjien itsensä ajama hanke. Juurihan opetusministerikin taisi aikoa vaatia jopa lailla, että kaikki opiskelijat kansainvälistymisen nimissä pakotettaisiin tällaiseen - halusivat he sitä itse tai eivät. Uskoakseni useimmat opiskelijat eivät ole maanitteluista huolimatta halunneet, mikä on ilmeisesti koettu päättäjien taholta ongelmaksi.
Homo: "Jape, kuinkakohan koulumaista se opiskelu ennen yliopistotasolla on ollut, jos esimerkiksi Matti Vanhanen on muistaakseni opiskellut runsaat 10 vuotta - ja moni SDP:n tyyppi ei ole tähän päivään mennessäkään valmistunut?"
En puhunutkaan yliopistoista, vaan OIKEISTA ;) kouluista josta valmistuu käytännön työntekijöitä :) Mapinkantajia on jo riittämiin.
Homo: "Jape, eikös opiskeluaika ole ollut jo vuosia rajattu maksimissaan muutamaan vuoteen (mikä on minusta virhe)? Sen sijaan aiempien sukupolvien aikana näin ei ole ollut, minkä vuoksi esimerkiksi Matti Vanhanen on onnistunut opiskelemaan reippaasti yli 10 vuotta."
Puhuin siis esim. vanhoista teknillisitä opistoista, josta valmistui lukujärjestyksen mukaisesti 4,5 vuodessa. Se opiskelu eteni kuin juna, ja lähes kaikki valmistui ajallaan. Jos jäi esim. jonkun sairauden takia jotain opintoja väliin niitä oli mahdollisuus tenttiä myöhemmin, mutta muuten koulussa olitiin LÄSNÄ ja tämä kontrolloitiin.
Kurssimuotoinen opiskelu, akateeminen vapaus, on tuhoisaa. Sieltä on mahdollista sitten valua juuri politiikkaan jne. eikä koskaan valmistua. (Posti) Pekka Vennamo oli ylioppilas jne. silti jamppa oli joku pääjohtaja ja ministerikin kait...aika järkyttävää, eikä hän ole ainoa. Minulla on kokemusta myös nykyisestä kurssimuotoisesta AMK-inssikoulutuksesta -> ihan perseestä ja sisään otetaan ketä vaan kun koulu saa rahat nuppiluvun mukaan.
Jape: "Sinä tunnut, Arawn, valitettavasti kuuluvan ymmärtämättömien sukupolveen, mutta olen kiinnostunu tietämään (en halua tuomita sinua ennakolta) mistä voin lukea, että opintotuen on tarkoitettu kattavan kaiken tuon mitä luettelet. kerro missä määritellään että sen on katettava nuo, ole hyvä."
Yksi vihje ovat nämä hallitustahojen puheet, joissa he paheksuvat opiskelijan töissäkäyntiä: opiskelijan pitäisi vain opiskella eikä käydä töissä. Tuskin tällaista sanottaisiin, jos sanojalla olisi selvä oletus, että opintotuki on vain lisäys tuloihin?
Toinen vihje opetusministeriön sivuilta: "Opintotuen tavoitteena on opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen taloudellisen tuen tarpeessa oleville päätoimisille opiskelijoille."
Ihmettelen vähän, MIHIN tuki sitten muka olisi tarkoitettu, jos ei ihan peruselämiseen, kun Suomessa ei lukukausimaksujakaan ole.
"nyt opikelijoiden pitisi saada 450 euroa per kuukausi tukea, eikä mitään lainoja pitöisi joputua ottamaan."
Jep, lainaa en ota. En, ellei henki uhkaa mennä. Lama opetti sen verran.
1200mk vuokra joskus parikymmentä vuotta sitten kuulostaa aika kovalta ottaen huomioon, että minä maksoin samaa vuokraa neljä vuotta sitten soluasunnosta! Millaisen kämpän sillä onkaan saanut silloin muinoin. Jos kerran itse valitsit asua tuon hintaisessa kämpässä niin oma oli valintasi, kun ei opintotuki riittänyt. :P
"Vaikka sävysi on ivallinen ja sait tuon toisen koulukiusaajan, Riitan, tueksesi, niin voin todeta, että minä ainakin hiihdin kouluun kesät talvet. Ei ollut julkista liikennettä, metroja, eikä Waynes Coffeeta tuolla provinssissa. Siellä mentiin kuule ihan sivakoilla ja juotiin maitoa. Ja kunto oli kiviaitaa, silloin."
Ja pointti meni ohi niin, että viuhui?
" Kurssimuotoisuuden idea on joksu ollut vamraan hyvä, mutta kun sitä väärinkäytetään. Kirjoilla ollaan 20 vuotta + eikä valmistuta koskaan."
1) moinen on hyvin harvinaista. Ei isoja päätöksiä pitäisi perustaa muutamaan poikkeustapaukseen. 3) suurin osa roikkujista on sitä paitsi töissä eikä velttoilemassa. 2) roikkujaongelman olisi voinut ratkaista esim. passiivirekisterillä, mutta sehän ei kelvannut hallitukselle.
"En puhunutkaan yliopistoista, vaan OIKEISTA ;) kouluista josta valmistuu käytännön työntekijöitä :)"
"Kurssimuotoinen opiskelu, akateeminen vapaus, on tuhoisaa. Sieltä on mahdollista sitten valua juuri politiikkaan jne."
:D Eli onko kurssimuotoisen opiskelun vaara juuri se, että sitä kautta pääsee poliitikoksi? ;))) (Voisin olla jopa samaa mieltä!!)
Ei pitäisi sitä paitsi yleistää koko yliopistoon. Käytännöt vaihtelevat eri tiedekunnissa ja eri laitoksilla. Lääkiksessä ja biologian aloilla esim. on aika tiukat lukujärjestykset.
Anonyymi "Ensiksi velvoitetaan opiskelemaan, sitten opintotuen edellytys on 40-tuntinen työviikko. Periaatteessa 30 tuntia opetusta ja kymmenen tuntia itsenäistä työskentelyä koulun ulkopuolella. Tämä on siis kelan näkemys täyspäiväisestä opiskelusta"
...joka ei vastaa ollenkaan todellisuutta, koska niitä noppia saa oikeasti paljon pienemmällä työllä kasaan.
"jonka perusteella se vuosittain laskee kuinka paljon suorituksia pitäisi olla"
Siihen määrään pääsee kyllä todella helposti, jos vain jaksaa sillointällöin piipahtaa koulussa ja tenteissä. Itse keittelin pontikkaa ja ryypiskelin ensimmäisen opintovuoteni, mutta silti sain tarpeellisen määrän ovareita plakkariin (=30% vähemmän mitä olisi pitänyt saada, mikäli olisi opiskellut "kunnolla"). Nykyäänhän ne ovat pisteitä, mutta tuskinpa työmäärä on siitä tuplaantunut.
"jne... Ja penää tukea takaisin jos ei ole saanut tiettyä määrää täyteen, joka esim. amk:ssa on luokkaa 4 opintoviikkoa kuukausi."
Se on kyllä 2,7 opintoviikkoa (4,8 opintopistettä) per kuukausi. Eli 9kk opintotuki vaatii 24,3 opintoviikkoa per vuosi. 24,3 ovarin vuosivauhdilla KTM valmistumiseen menee 6 v + gradu, eli vauhti vastaa DI-koulutuksen (joka on laajempi ja vaativampi tutkinto) toteutunutta keskimääräistä opiskeluaikaa.
"Ja penää tukea takaisin jos ei ole saanut tiettyä määrää täyteen, joka esim. amk:ssa on luokkaa 4 opintoviikkoa kuukausi. Yksi 40-tuntinen viikko vastaa yhtä pistettä."
Kyllä täyty olla kunnon lusmu jos ammattikorkeassa ei pääse näihin Kelan vaatimiin minimeihin.
"TÄYSIPÄIVÄISTÄ TYÖTÄ (jota opiskelu on) kuukausipalkkana 420e"
Opintotuen tulisi olla suurempi, mutta se ei ole palkkaa eikä opiskelu ole työtä. Nimensä mukaisesti se on opiskelun rahallista tukea.
Jos se rinnastetaan palkkaan niin tehdään sama sitten vaikka lapsilisille tai äityis- ja vanhempain rahalle. Lapsi käy peruskoulua 9 vuotta, eikö sekin ole työtä? Laske siitä sitten työtunteja ja esitä vaatimus valtiolla mille tasolle nuo pitäisi nostaa. Jos ei työtunnit täyty, valtio vaatii takaisin likaa maksettua "palkkaa".
Entä sitten asevelvollisten päiväraha, sehän se vasta naurettava onkin. Käytännössä ilmaista työtä (kun sitä termiä tässä nyt käytetään), josta ei ole nuorelle käytännössä mitään hyötyä, pääasiassa vain haittaa esim. opintojen kanssa sekä eläkekertymän pienentymisenä.
MikkoAP: "kyllä monivuotisen tutkinnon pitäisi merkittävästi edistää työnsaantia"
Niinhän sitä luulisi että pitäisi. Tuosta voi hyvin ottaa sanan "merkittävästi" pois eikä se siltikään pidä paikkaansa.
"...mutta eikö tutkinnon pitäisi edes jotain etua tuoda?
Monet tutkinnot ovat turhia ja vain rahastuskeinoja oppilaitoksille. Ja monissa periaatteessa hyvissäkin sisäänotto on liian suuri."
Vastasitkin jo omaan kysymykseesi. Korkeasti koulutettavien valtava lisääminen on lisännyt myös valtavasti tutkintoja. Mitä etua voi sellainen tutkinto tuoda, ja miten se voisi merkittävästi edistää työnsaantia, joka löytyy niiltä muiltakin samaa työpaikkaa hakeneilta? Tutkinto, monivuotinenkin, on menettänyt arvonsa omistajalleen.
Kiitos tästä kuuluu niille, jotka päättivät että lähes jokaisella suomalaisella pitäisi olla joko ammmattikorkea tai sitä korkeampi tutkinto. Valitettavasti myös tohtorintutkinnot ovat menettäneet arvoaan ja arvostustaan.
Eikä tässä ole vielä edes koskettu korkeasti koulutettujen palkkaodotuksiin. Heidän kun on tai voi olla käsittämättömän vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi hyväksyä sitä, että esim. amiksen käyneelle putkireiskalle tai -raijalle maksetaan parempaa palkkaa. Entistä enemmän voi alkaa ketuttamaan kun laskee kuinka paljon on menettänyt ansioina ja eläkkeinä niinä vuosina joina on suorittanut "hienoa" tutkintoa.
Jos yhteiskunta maksaa työttömän (sohvallamakoilijan) elämän, niin miksei sitten opiskelijan, joka parantaa valmiuksiaan työllistyä & saada paremmin palkattu työ, mistä liikenee enemmän verotuloja sohvallamakoilijoidenkin elatukseen?
Itse aikoinani kävin viikonloppuisin töissä ja nostin myös (tyhmyyttäni) hiukan opintolainaa, mitä ei ollut sitten kiva jälkeen päin maksella takaisin. Vanhemmiltani en saanut taloudellista tukea - olisin tuntenut itseni varsin tyhmäksi, jos olisin ollut heidän elättinsä vielä sen jälkeen kun he ensin olivat kustantaneet elämiseni täysi-ikäiseksi. (Toki kävin kesätöissä 15-v alkaen - ja maksoin äidille hiukan ruokarahaa - mutta tiedän, että nykyään alaikäisten on vaikea päästä kesätöihin.)
Sinänsä on turha kritisoida sitä mihin opiskelija rahansa käyttää. Jos joskus haluaa ostaa vaikka talvitakin ihan kaupasta, syö sitten vaikka kaksi viikkoa makaronia. Ja jos on pokkaa mennä vanhempien rahapussille, niin siitä vaan...
Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, molemmista menee 20% veroja. Sohvallamakoilija maksaa omaa makoiluaan ja opiskelijan opintotukia, -rahaa ja asumislisää.
Opintorahasta menee 10% mutta opintorahavähennyksen ansiosta siitä ei käytännössä makseta veroja lainkaan, paitsi jos on muita veronalaisia ansiotuloja.
Syltty: "...joka ei vastaa ollenkaan todellisuutta, koska niitä noppia saa oikeasti paljon pienemmällä työllä kasaan."
Se on kiinni monesta asiasta; tiedekunnasta, laitoksesta, kurssista, opettajasta, kurssimateriaalista. En ole sinänsä kanssasi eri mieltä, olen itsekin toisinaan hävettävän vähällä työllä kasannut noppia.Toisaalta, joskus olen joutunut raatamaan perseeni ruvelle saadakseni jonkun yhden hävettävän ovarin. Esimerkiksi slaavilaitoksella on Venäjän kirjallisuuden kurssi, josta saa kaksi opintopistettä (siis vajaa 1 opintoviikko) lukemalla 700-sivuisen englanninkielisen kirjan, joka on kirjoitettu pienellä präntillä kahdelle palstalle. Ja kyse on informaatiosta, jota ei voi vain plärä, pitää esim. osata luetella, mitä kirjoja kukakin on kirjoittanut, kuvailla niiden juonia jne.
Että joskus pääsee helpolla ja joskus ei.
"Eli 9kk opintotuki vaatii 24,3 opintoviikkoa per vuosi. 24,3 ovarin vuosivauhdilla KTM valmistumiseen menee 6 v + gradu, eli vauhti vastaa DI-koulutuksen (joka on laajempi ja vaativampi tutkinto) toteutunutta keskimääräistä opiskeluaikaa. "
Onko se keskimääräinen enää? Eikö di-insseilläkin ole nyt tämä 5-vuoden sääntö, josta voi livetä vain poikkeustilanteissa? Silloin joutuu kyllä opiskelemaan enemmän kuin 24,3 ovaria vuodessa.
Ville: "Entistä enemmän voi alkaa ketuttamaan kun laskee kuinka paljon on menettänyt ansioina ja eläkkeinä niinä vuosina joina on suorittanut "hienoa" tutkintoa."
Se riippuu, mitä arvostaa. MInä olen epäilemättä menettänyt paljon rahaa tuolla laskukaavalla, mutta toisaalta, en ole joutunut tekemään 8h työpäiviä (tai jopa pidempiä) viikko viikon perään niin, että lomaa on vain 6 viikkoa vuodessa. Tykkään niin paljon lunkista opiskelutahdista, etten vaihtaisi sitä kokopäivätyöraadantaan kovin mielelläni.
Kyse ei siis ole siitä, etten haluaisi töitä tehdä, käynhän minä opintojen ohellakin töissä ja kesät menevät melkein kokonaan töissä. Mutta kesä on lyhyt rupeama eikä 4-10 perustyöpäivää kuussa muina aikoina ole sama juttu kuin että olisi töissä 5 päivää viikossa. Joustovaraa on paljon, voi matkustella (omilla rahoilla, Jape hei, ei opintotuella!), voi hillua. Voi itse määrätä "töidensä" eli opiskelun tahdin, voi lukea vaikka yöllä, jos huvittaa.
Arawn: >>Syltty: "...joka ei vastaa ollenkaan todellisuutta, koska niitä noppia saa oikeasti paljon pienemmällä työllä kasaan."
>Se on kiinni monesta asiasta; tiedekunnasta, laitoksesta, kurssista, opettajasta, kurssimateriaalista.
On täysin totta, että jotkut kurssit ovat ihan naurettavia ja toiset taas ylimitoitettuja noppamäärään nähden. MUTTA tämän pitäisi olla etukäteen tiedossa ja lukujärjestys kannattaakin väsätä sellaiseksi, että siinä on tarpeeksi, muttei liikaa työtä (kannattaa kuunnella korvat höröllään niitä vanhempia opiskelijoita).
Etenkin jos ovarit eivät meinaa riittää tukikuukausiin, ei ole järkeä tunkea lukujärjestystä täyteen raadantakursseilla. Tällöin pitää ottaa niitä kursseja, joilla saa eniten noppia vähimmällä työllä.
Ja sitten on yleensä aina myös mahdollisuus selittää, miksi ei ole tarpeeksi opintoviikkoja. Kunhan keksii hyvät selitykse niin eiköhän se siitä (esimerkki selityksestä: ½v kestävä mahtikurssi: harkkatyöt tehty, mutta tentti suorittamatta, pitäisi mennä läpi)
"Onko se keskimääräinen enää? Eikö di-insseilläkin ole nyt tämä 5-vuoden sääntö, josta voi livetä vain poikkeustilanteissa? Silloin joutuu kyllä opiskelemaan enemmän kuin 24,3 ovaria vuodessa."
Ei minulla kyllä hajuakaan aikarajoista. Tietoni ovat tältä osin vanhentuneita ja käytinkin opintoviikkoja pisteiden sijasta. Kandintutkintokin hämmentää pakkaa.
Itse olen kyllä hyötynyt omasta tutkinnostani. Työni on mielenkiintoista ja palkkakin ainakin oli hyvä. Nyt ei ole enää (lama katos...)
Ville, eipä niistä sohvallamakoilijan pikku pennosista jää paljon muille jaettavaksi...
Kun nyt maksaisi edes oman osuutensa. Oletettavasti hän kulkee päällystetyillä kaduilla ja valaistuilla teillä - jos ihan alkeista lähdetään. Puhumattakaan kaikista muista palveluista mitä hän käyttää.
Totta, ettei opintotuki ole palkka tai edes siihen verrattava. Ei sen ole minunkaan mielestäni tarkoituskaan vastata jotain työssäkäyvän palkkaa. Mutta se, että se ei edes vastaa perustoimeentulon alarajaa (ilman lainaa) on vain naurettavaa ja törkeätä. Eli en vaadi, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa mitään erityistä - vain se mitä se laskee ihmisen vähittäistarpeiksi. Riippuen kunnasta tämä on siinä 600e:n pinnassa. Kylläpäs tällä tosiaankin hummailee joo.
Esim. Sosiaalitoimi laskee ihmisen vähittäiskuluihin nykyään myös harrastuksia jne... Ihminen ei ole elä pelkästä leivästä. Jos joku on eri mieltä siitä mitä ihmisolennolle kuuluu niin haluaisin kovasti kuulla perusteluja.
Ja kyllä tiedän, että ei käytännössä asia mene niin, että kurssit vastaisivat ajallisesti mainitsemaani suhdetta: 40 tuntia/yksi opintoviikko tai pari pistettä, mitä ikinä käytetäänkään. Pointtini oli se, että jos Kela laskee tietyn logiikan mukaan niin olisi kohtuullista, että maksettava tuki olisi jossain suhteessa edes tuohon laskennalliseen työmäärään. Nykyään näin ei ole.
PS. Teen itse opintojen ohessa keikkatyötä, mutta tätä ei mielestäni pitäisi odottaa keneltäkäään.
Riitta. Tuosta voisi jatkaa pitkäänkin ja vertailla kuka maksaa tarpeeksi, mitä palveluita käyttää tai ei käytä sekä kuka on maksanut oman osuutensa*.
*Jokainen kakara on aikamoisen summan velkaa yhteiskunnalle kun täyttää 18-vuotta. Summa vaan kasvaa mitä enemmän istutaan koulun penkillä (tämä ei ollut piikittelyä tai painostusta). Pitäisikö valtion lähettää kuukausittaisia maksulappuja vaikka ihan muistutuksena? 18-vee synttäripäivänä tulee kirje, jossa olisi kokonaisvelka. Summa pienenisi kun maksaa veroja tulojen ja kulutuksen mukaan. Tietysti jokaiselle on laskettu oma osuutensa (ei käytön mukaan vaan yhtä suuri jokaiselle niin pysyy hieman yksinkertaisempana) mainitsemistasi teistä ja katuvaloista yms. normaalista infrasta. Ja luonnollisesti velka myös kasvaa jos ei ole tuottava yksilö tai palveluiden käyttö on runsasta tai kun rakennetaan uutta jne.
Kuulostaako houkuttelevalta tämä oma osuus?
On todennäköisesti suurempi osa heitä, jotka ovat ilman omaa syytä pois työelämästä kuin heitä, jotka vapaaehtoisesti elävät tukien varassa. Lisäksi on aivan riittävästi pitkäaikaistyöttömiä edellisen laman perintönä. Jos heihin ei ole varaa niin mitä pitäisi tehdä? Kurssittaa lisää ties kuinka monen kymmenen kerran lisäksi. Työllistämistuella jonnekin orjaksi puoleksi vuodeksi?
Vai pitäisikö heille jakaa Utrion unipillereitä kun ei heihin ole varaa?
Meillä ei olisi varaa moniin muihinkaan, heidän tukiinsa ja palveluihinsa, mutta jätetään tarkentamatta.
"Eli en vaadi, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa mitään erityistä - vain se mitä se laskee ihmisen vähittäistarpeiksi. Riippuen kunnasta tämä on siinä 600e:n pinnassa. Kylläpäs tällä tosiaankin hummailee joo. "
Ei helvetti, "ei pitäisi kustantaa mitään erityistä"... Tämä on jutsitiin täätä prekariaatiisakkia, jolle pitää antaa rahaa ilmaan mitään vastiketta. Mitäs jos kaikki heittäytyisi laakereillen, mistäs se "ei mitään erityistä" 600 euroa tulisi kaikille? Tämä taitaa olla sitä samaa logiikaa, kun se että mihin ydinvoimaa tarvitaan,? Että otetaan vain sähköä seinästä...
Voihan vitalis. Minun äitilläni on työeläke 700 euroa ja sillä pitisi sitten pärjätä kuukausi. Ei saa mistään mitään lisää. Ja täällä nuoret prekariaattijannut haluaa 600 euroa, pitsaa ja kokista sekä ilmaisen asunnon jossa voi harrastaa ja pelailla pleikkaria... "ei mitään erityistä".
Ei hitto suomi vielä nikeltyy näihin tulevaisuuden toivoihin...
Arawn: "opiskelijan pitäisi vain opiskella eikä käydä töissä."
Ennen vanhaan, vuonna miekka ja kivi, vain opiskeltiin, harva kävi töissä opiskelujen ohella. Silti opintotuet olivat vain murto-osa nykyisitä. Miten tämä on mahdollisita? Kait opinnot olivat opintoja vuonna "miekka ja kivi"? Kuinka opiskelijat tulivat toimeen?
"Opintotuen tavoitteena on opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen taloudellisen tuen tarpeessa oleville päätoimisille opiskelijoille."
Arvoisa asiantuntija Arawn,
kerrotko kuinka 400 markan opintotuki turvasi opiskelijan toimeentulon vuonna miekka ja kivi+ Opiskelijan perusjuhlaruoka, pizza (NoutoPizza), maksoi tuolloin muuten 30 markkaa. Sen saa nykyisin 6 eurolla kuta kuinkin (36 markkaa).
Arawn: "Jep, lainaa en ota. En, ellei henki uhkaa mennä. Lama opetti sen verran. "
Jaa jaa, minun aikana oli otettava, vaikka se pirskatin lama oli juuri päällä.
Arawn: "1200mk vuokra joskus parikymmentä vuotta sitten kuulostaa aika kovalta ottaen huomioon, että minä maksoin samaa vuokraa neljä vuotta sitten soluasunnosta! Millaisen kämpän sillä onkaan saanut silloin muinoin. Jos kerran itse valitsit asua tuon hintaisessa kämpässä niin oma oli valintasi, kun ei opintotuki riittänyt. :P"
Niinkö? Teroitan vielä sinulle, Arawn, että opintoraha oli minun aikanana oli 400 markkaa. Sen päälle oli mahdollista saada tietty määrä asumistukea olla oli kuitenkin katto. opiskelin Vaasassa 360 km pääsä kotoa. Asuin aluksi 3 kk kaverin rappusten alla kunnens sain tulitertän yksiön opiskelijaasuntosäätiöltä. Asunto oli öähes Vaasan keskustassa. Olin mieluumiin yksiössä kun solukolhoosissa. opintotuki ja asumistuki ei riittänyt ihan asunnon vuokraan. Loppu katettiin opintolainalla ja kesätienesteillä ja vanhempien avustuksella.
Opintotuki, Arawn, oli siis 400 markkaa. Mitä sillä saa? Soluasuminen ei tuota summaa olis muuttanut, se olis ollut se sama. Asumistuki ei olsi tod.näk. kattnut solun kustannuksia, että ihan sama. Mieluummin asun tulitertässä yksiössä kuin hälyisessä kolhoosisolussa. Kirjat maksoi ainakin meillä, niitä ei ollut lainattavissa jne. Nyt täällä te saatte 450 euroa ja edelleen valitatte ja lainaa ei oteta. Että ei se asumisvalinta siihen vaikuttanut että opintotuki ei riittänut. :P takas sinulle sinulle Arawn. Selityksesi ei oikein toiminut.
Arawn: "Ja pointti meni ohi niin, että viuhui?"
Niinkö? No en voi kuin valitella jos et halua ymmärtää. Kuulut ilmeisesti ymmärtämättömien sukupolveen sittenkin...
Arawn: "3) suurin osa roikkujista on sitä paitsi töissä eikä velttoilemassa."
Eli juurikin väärässä paikassa. Opiskelijan tulee OPISKELLA, eikä tehdä TÖITÄ. Opintojen jälkeen tehdään TÖITÄ! Saakuta rallaa kun on vaikeaa... Mennään kouluun klo 8, ja tullaan pois klo 16, tehdään läksyt eikä istuta Waynes Coffeessa latella. Valmistuaan ajalallan, mennään töihin, sitten voi mennä työpäivän jälkeen Waynes Coffeehen ja vetää vaikka mitä hyvää...
Jape: oletko sitä mieltä, että ihmiselle ei kuulu peruoikeutena minkäänlaista toimeentuloa? Miten tämä on yhteensovitettavissa Yk:n ihmisoikeuksien sopimuksen ja Suomen perustulain kanssa? Ja jos nykyinen toimeentulotuen raja on liian suuri niin mikä olisi mielestäsi kohtuullinen summa?
Yllä esitin vain sen, että kuinka paljon toimeentulotuella oleva saa tekemättä mitään. Ei hyvä juttu minun mielestäni, mutta harvapa siellä vapaaehtoisesti on. Ja kuinka se on alle opiskelijan (minun) saaman tuen ja että tämä on kestämätön epäkohta. Varsinkin jos tuki tulee vastineeksi täysipäiväisestä työviikkoa vastaavasta opiskelusta. Eli nykyisellään perseellään istumisesta saa enemmän kuin itsensä kehittämisestä. "Ei mitään erityistä" minulle tarkoittaa todellakin asuntoa, vaatteita, ruokaa jne... Mutta näitä ei nykyisellä opintotuella saa jos ei ota lainaa tai tee töitä. Tietoni tukien suuruudesta (niin toimeentulotuen ja opintorahan + tukien) perustuu yleisesti eri viranomaisinstanssien julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Kannattasi tutustua. Olemme täällä kuulleet loputtomiin kuinka pärjäsit aikoinasi pienemmällä tuella. Mutta kun hinnat ovat todellakin nousseet. Varsinkin asumisen suhteen. Kannattaisi tutustua haukkumasi "pullamössösukupolven" arkeen. Ei siellä paljoa tuilla istuskella waynes coffeessa, tai ainakaan kukaan kenet minä tunnen. Ennen kuin menet haukkumaan minua "prekariaatiksi" tai miksi ikinä niin voisit lukea mitä kirjoitan ja yrittää ymmärtää sitä sen sijaan, että kasailisit olkiukkoja.
Jape: En rehellisesti sanottuna tiedä, mitä selität ja melkein vihaksi pistää. Siksi, että väität koko ajan opiskelijan opintotuen olleen jotain 400mk, KUN SE EI TODELLAKAAN OLLUT SITÄ.
Jo pelkkä googlettaminen auttaa. Tässä laki, joka astui voimaan 1995: http://www.edilex.fi/kela/fi/he/19950021
Sieltä selviää, että korkeakouluopiskelijan opintoraha oli 1570 markkaa ja muissa oppilaitoksissa opiskelevan tuki oli 1300 markkaa - ja niitä LEIKATTIIN vuonna 1995! Eikä sen jälkeen nostettu ennen kuin 2008. Ja arvaa, mitä hinnoille oli tapahtunut kymmenessä vuodessa? Erityisesti asumisen hinnoille Helsingissä. Opintorahalla tuli siis huomattavasti paremmin toimeen 1990-luvulla kuin nykyään.
Minä en tiedä, miksi sinä olet saanut 400mk, mutta on ihan turha yleistää koskemaan sitä kaikkia. Olit selkeästi poikkeustapaus. Tai sitten opiskelijat 1930-luvun laman aikana - olethan antanut ymmärtää, että opiskelit laman aikana eli vaihtoehdot ovat 1930- tai 1990-luvut.
"Eli juurikin väärässä paikassa. Opiskelijan tulee OPISKELLA, eikä tehdä TÖITÄ. Opintojen jälkeen tehdään TÖITÄ! Saakuta rallaa kun on vaikeaa... Mennään kouluun klo 8, ja tullaan pois klo 16, tehdään läksyt eikä istuta Waynes Coffeessa latella. Valmistuaan ajalallan, mennään töihin, sitten voi mennä työpäivän jälkeen Waynes Coffeehen ja vetää vaikka mitä hyvää..."
Nykyään on PAKKO tehdä opintojen aikana töitä. Muuten ei yksinkertaisesti tule toimeen. Näkee nälkää - opiskele siinä sitten nälissäsi.
Toisekseen, kouluun ei todellakaan mennä klo 8 ja tulla pois klo 16. Kouluun mennään siihen aikaan, kun on luento ja tullaan pois, kun luennot ovat ohi. Luentoja ei ole 8h/5 päivää viikossa - edes sinä Jape et onnistuisi koostaamaan tällaista lukujärjestystä max. kolmesta luettavasta aineesta (pääaine + sivuaineet + ehkä joku kielikurssi), koska se ei vain ole mahdollista. Eri aineiden luentokurssit yksinkertaisesti asettuvat siten, että lukujärjestys on täynnä aukkoja, jonain päivänä mennään klo 10 kouluun, joka päivä vasta klo 14, joka päivää lähdetään jo klo 14 ja joku toinen päivä vasta klo 20.
Toisekseen, 8h/5pv viikossa tieteellisiä luentoja olisi aivan liikaa. Siihen ei pystyisi kuin superihminen. Jo kolme luentoa päivässä on se raja, että sen jälkeen asiaan ei enää kykene keskittymään ja luennosta ei ole mitään hyötyä, jos ei voi keskittyä. Lisäksi monia kursseja varten on aika paljon kotona puuhattavaa, harjoitustöitä, lukemista luentotenttiin, esseitä jne. Jos koulua olisi 8-16 JA läksyt päälle, sehän olisi enemmän kuin mitä ihmiset tekevät kokopäivätyössä työtä! Mikä järki siinäkin nyt olisi?
Eikä istuta latella? meinaat, että opiskelijaparka ei saisi KOSKAAN levätä opinnoiltaan?
Arawn: "En rehellisesti sanottuna tiedä, mitä selität ja melkein vihaksi pistää. Siksi, että väität koko ajan opiskelijan opintotuen olleen jotain 400mk, KUN SE EI TODELLAKAAN OLLUT SITÄ."
Jumaleisson sentään Arawn, alkaa täälläkin pistää vihaksi. En ole IKIPÄIVÄNÄ SAANUT opintotukea 1300 markkaa kuussa. Comprende? En ikinä. Kait tiedän mistä puhun kun kerta se ajan elin, saatana!
Opintoraha + asumistuki (ehdollinen, sitä ei saanut kaikki, ja summa oli asunnon vuokrasta riippuvainen. Katto oli muistaakseni noin 700 markkaa kuussa). Opintoraha + asumistuki oli yhteensä noin 1100 markkaa kuussa! Vuokrani oli noin 1200 markkaa, joten opintotuki ja asumistuki meni kokonaan siihen ja jostain piti "pieraista" vielä se puuttuva satanen. Sitten piti elää jollain se kuukausi muuten eli pääosin opinolainalla ja vanhempien tulella. Että älä sinä 450 euron opintotuilla selitä vaikeuksiasi - perskutarallaa.
Arawn: "Opintorahalla tuli siis huomattavasti paremmin toimeen 1990-luvulla kuin nykyään."
Varsinainen asiantuntija! Miksiköhän silloin kaikki otti opintolainaa, jos näin oli? Nythän opiskelijat ei ota lainaa juuri ollenkaan. Pärjää paljon paremmin opintotuella ja voi istuskella latella ja viihtyä sen sijaan että opiskelee täysipäiväsisesti, niin kuin ennen vanhaan
Arawn: "Tai sitten opiskelijat 1930-luvun laman aikana - olethan antanut ymmärtää, että opiskelit laman aikana eli vaihtoehdot ovat 1930- tai 1990-luvut."
Ja sinä ihmettelet että mikä ivallinen sävy? Tällaisille pllamössöheiteijöille ei pitäisi edes vastata, on sinulla niin vääristynyt kuva siitä mitä asiat on olleet erään laman (saat arvata minkä) aikana.
Arawn: "Minä en tiedä, miksi sinä olet saanut 400mk, mutta on ihan turha yleistää koskemaan sitä kaikkia. Olit selkeästi poikkeustapaus."
Juu sinä et tiedä. Ehdotan että sinulle myönnetään 1000 euroa kuukaudessa tukea - ilmaiseksi.
Ennen vanhaa tukiin vaikutti vanhempien tulot. Eikö olekin ihmeellistä, että 18 vuotiaan "aikuisen" elämään, joka asuu omassa vuokrasasunnossa vaikuttaa vanhempien tulot??? Ymmärtääkö prekatiaatti Arawn tätä mitenkään?
Väännän rautalangasta vielä sinulle, Arawn, sain opintotukea noin 400 markka kuussa, asumistukea noin 700 mk kuussa sekä otin joka lukukausi opintolainaa maksimimäärän. Meneekö jakeluun?
Voin sen verran vielä kertoa,Arawn, että moni luokkakaverini kävi hakemassa sossunluukulta toimeentulotukea noiden opintotukien lisäksi KUN NIILLÄ EI TULLUT TOIMEEN EIVÄTKÄ SAANEET LAINAA!!!! Että noin hyvin oli erään laman aikan mahdollisita "harrastaa" täysipäiväistä opiskelua.
Muihin viestisi kohtiin en viitsi vastata. Näkemyksemme on niin eriävät ja ilmeinen sukupolviero haittaa näkemyksien lähentymistä.
Arawn: "Toisekseen, kouluun ei todellakaan mennä klo 8 ja tulla pois klo 16. Kouluun mennään siihen aikaan, kun on luento ja tullaan pois, kun luennot ovat ohi."
Mennäänhän jos on kiinteä lukujärjestys. Mutta kun nykyisin on kurssimuotoista lepsuilua, niin ei ikinä valmistusta ja jos myöhästyy kurssilta niin voi mennä sitten uudelleen sille toisella jaksolla. Kun on koulumuotoinen, kurssilta ei myöhästellä, se etenee kun juna ja uutta ei järjestetä! Ymmärrätkö?
Lukujärjestysmuotoinen opiskelu on säännölistä ja se todella alkaa klo 8 ja loppuu klo 16, välissä voi olla joskus jokunen hyppytunti. Mutta siellä koulussa olitin siis klo 8 - 16 maanantaista perjantaihin eikä istuttu kahvilassa!!!
Arawn: "Luentoja ei ole 8h/5 päivää viikossa - edes sinä Jape et onnistuisi koostaamaan tällaista lukujärjestystä max. kolmesta luettavasta aineesta (pääaine + sivuaineet + ehkä joku kielikurssi), koska se ei vain ole mahdollista."
Vain kolme luettavaa ainetta? Ei ihme, että nykynuoriso ei osaa mitään. Erikositutaan niin kovasti ja sitten ei saada töitä kun ei ole tarjolla töitä vain kapean sektorin osaajalle. Meillä oli kuule Arawn KYMMENIÄ aineita ja viikot koostui vaihtelevasti näistä.
Arawn: "Toisekseen, 8h/5pv viikossa tieteellisiä luentoja olisi aivan liikaa"
Kuka pönttö niin sanoo, että pitää olla tieteellisiä oppitunteja 8h/5 pv viikossa? Ei kukaan, On muitakinaineita ku tieteelliset aineet, mtta tätä taitaa olla turha selostaa vain kapean sektorin opiskelijoille joka ei osaa kuoria edes perunoita nykyään.
Arawn: "Jos koulua olisi 8-16 JA läksyt päälle, sehän olisi enemmän kuin mitä ihmiset tekevät kokopäivätyössä työtä! Mikä järki siinäkin nyt olisi?"
Minun kouluni oli tällainen. Klol 8-16 koulua ja sen jälkeen läksyt ja harjoitustyöt KOTONA!
Arawn: "Eikä istuta latella? meinaat, että opiskelijaparka ei saisi KOSKAAN levätä opinnoiltaan?"
Tuntuisi siltä, että nykyopiskelija lepää luennoilla. "Pääainena" tuntuu olevan latella istuminen, josta satunnainen luento irrottaa ja rentouttaa kivasti.
Vielä ihan sellainen pieni vinkki Arawnille, että tuo opintotukilaki uudistui vuoden 1994 alussa. Jape opiskeli vuonna miekka ja kivi, eli ENNEN vuotta 1994!
Opintotukiuudistuksen tarkoituksena oli opintorahamuotoisen tuen lisääminen opintotuessa.
Kuten sanoit Jape opintojesi jälkeen tukisäännökset ovat muuttuneet. Joten on hiukan kohtuutonta verrata silloista todellisuutta nykyiseen ja vaatia samaa nykyisiltä opiskelijoilta, koska lähtökohdat ovat täysin erillaiset. Silloin oli helppoa ottaa lainaa jos sai, koska tuohon asti opinnot olivat aika hyvin taanneet työpaikan. Nykyään näin ei ole. Olen samaa mieltä kanssasi kurssiopiskelun latistavuudesta. Se sopii niille ihmisille, joilla on selkeä näkemys siitä mitä haluavat tehdä, mutta jättää epävarmemmat ihmettelemään. Ja jälleen kerran hinnat ovat nousseet kautta linjan vai tiedätkö paremmin? Nykyään myös esim. ei opiskelija saa erikseen asumistukea opintotuen lisäksi vaan koko tuki tulee opintoraha + opintotuen asumislisä, jotka muodostavat kaiken mitä per kuukausi saa. Ilman lainaa tai lisäansioita.
"Eikä istuta latella? meinaat, että opiskelijaparka ei saisi KOSKAAN levätä opinnoiltaan?"
Nykyinen markkinatalous ei hirveästi ajattele osasta, joka ei SUORANAISESTI tuota.
Opintotuet on minimaalisia ja latte- ym. ylellisyysrahat ohjataan hyvin tienaavien miesten ja naisten kukkaroihin. Periaate on tietenkin oikeansuuntainen, mutta siinä on kuitenkin menty vähän turhan pitkälle, kun ajatellaan, että jokaisen pitäisi vuosia jaksaa kitua kirjojensa kanssa.
En Japen lailla usko, että opiskelijoiden ajaminen etsimään halvimpia tonnikalapurkkeja ja näkemään jopa nälkää on paras tapa hoitaa järjestelmää, vaan tällainen ajattelutapa vaan ruokkii yleistä ahneutta. Opintotuen pitäisi kaiken järjen mukaan olla kaksi kertaa yhtä suuri kuin työttömyystuen - riippuen tietysti siitäkin miten tuottavaa alaa opiskellaan. Esimerkiksi lääkäriksi opiskelevan opintorahan pitäisi olla suurempi kuin jonkun leipurikoulun oppilaan.
Ville - totta, ihminen on vasta viisissäkymmenissä maksanut sen mitä hän on siihen mennessä saanut yhteiskunnalta. (Jos hän on ollut töissä jo suunnilleen puolet elämästään.)
Tiedän, että paljon suurempi osa ihmisistä käy mieluummin töissä kuin on työttömänä. Ja hyvä niin. En tiedä minkä verran esim. tällä hetkellä on vapaita työpaikkoja suloisessa Suomenmaassamme - niitähän ei pitäisi olla yhtään.
Tunnen joitakin nuoria ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan enää opiskella tai mennä töihin, koska sossustakin saa ihan hyvin. Jokin tuollaisessa pistää vihaksi...
Mielestäni ei olisi yhtään pahitteeksi, että työttömyyspäivärahan vastineeksi olisi tehtävä jokin määrä (esim. 10 tuntia viikossa) jonkinlaista työtä. Eivät opiskelijatkaan saa tukia vastikkeettomasti; opintoja on suoritettava tietty määrä niiden eteen.
Nykyäänkin leipurikouluun (toisen asteen ammatillinen koulutus) saa vähemmän tukea kuin lääkiksessä opiskeleva.
Jotenkin mietin, että mikä on näiden opiskelijoiden osaa vähättelevien vaikuttimena? Ihan kuin se, että saa tukea yhteiskunnalta siitä hyvästä, että kehittää itseään veronmaksajaksi olisi jollain tavalla rangaistavaa. "Kun ei meidänkään aikana saanut kuin lainaa". Onko takana ihan suomalaiskansallinen kateus ja katkeruus toisen oletetusta onnesta?
Sitten vielä tämä: Olisiko mahdollista, että yksi syy valtionhallinnon haluttomuuteen järkeistää opiskelijoiden tuet olisi kylmän kyyninen työvoimapoliittinen linjaus? Pidetään opiskelijoiden tuet matalalla niin saadaan työntekijöitä epätyypillisiin työsuhteisiin, vuokratyöfirmoille, matalapalkkaisiin siivous/asiakaspalvelu/varastotöihin. Suurilla ikäluokilla kun on työehtosopimukset ja liitot puolellaan. Ei vaan opiskelijoilla. Me olemme Suomen viralliset neekerit.
"Nykyäänkin leipurikouluun (toisen asteen ammatillinen koulutus) saa vähemmän tukea kuin lääkiksessä opiskeleva."
Ei kovinkaan suurta eroa. Kyllä sillä pitäisi olla jotain väliä, opiskeleeko kokiksi vai kirurgiksi. Tai jos sairaanhoitajia tai jotain muuta ammattikuntaa tarvitaan kipeästi lisää yksi keino olisi maksaa pula-aikana kaksinkertaista opintorahaa.
"Jotenkin mietin, että mikä on näiden opiskelijoiden osaa vähättelevien vaikuttimena?"
Ei kai opiskelijoita nyt vähätellä, mutta heihin kohdistetaan vaatimus köyhäillä, tulla toimeen halvoista raaka-aineista valmistetulla ruoalla ja miettiä miten pitkään tonnikalapurkit riittävät. Työttömillä on toki samat ongelmat, mutta karsimalla jostain muusta saataisiin opiskelijat hiukan vähemmän ahtaalle ja sehän kohentaisi myös hyvinvointivaltion mainetta, eli julkisivua enemmän, kuin mikään julkisivuremppa.
"Onko takana ihan suomalaiskansallinen kateus ja katkeruus toisen oletetusta onnesta?"
Niin, no on tavallaan tehty vaikeaksi saavuttaa hyviä ammatteja, siksi kun opiskelun aikana joutuu ahtaalle (toki jotkut saavat paljonkin tukea esim. vanhemmilta, mutta se voi sitten kaataa koko opiskelumotivaationkin). Ja ne jotka viitsivät opiskelijarumbaan lähteä pitkiksikin ajoiksi saavat sitten yleensä/toisinaan aikuisena palkinnon, elikä hyväpalkkaisen työn. Toki tämä riippuu myös alasta ja tyypistä.
Jape: "Mennäänhän jos on kiinteä lukujärjestys. Mutta kun nykyisin on kurssimuotoista lepsuilua, niin ei ikinä valmistusta ja jos myöhästyy kurssilta niin voi mennä sitten uudelleen sille toisella jaksolla. Kun on koulumuotoinen, kurssilta ei myöhästellä, se etenee kun juna ja uutta ei järjestetä! Ymmärrätkö?"
Ei jummarra. Kurssimuotoinen opiskelu sopii toisiin aineisiin, toisiin koulumainen. 8h tiettyjen aineiden luentoja päivässä + läksyt päälle ON liikaa. Pää ei vain toimi. Olet vapaa menemään yliopistolle ja yrittämään.
Toisekseen, joka vuosi yliopistoista valmistuu tuhansia opiskelijoita. KURSSImuotoisesta opiskelusta!
"Vain kolme luettavaa ainetta? Ei ihme, että nykynuoriso ei osaa mitään. Erikositutaan niin kovasti ja sitten ei saada töitä kun ei ole tarjolla töitä vain kapean sektorin osaajalle. Meillä oli kuule Arawn KYMMENIÄ aineita ja viikot koostui vaihtelevasti näistä."
Meillä tutkinto koostuu pääaineesta + 2 tai 3 sivuaineesta, johon päälle tvt-opinnot, äidinkieli, ruotsi ja kahden vieraan kielen taito. Muutakin voi lukea, jos haluat.
Olet myös tervetullut lukemaan montaa eri ainetta yliopistolle ja kokeilemaan, miten se sujuu yhtä aikaa. Kuten esimerkiksi venäjän kieltä ja kirjallisuutta, kääntämistä, kielitiedettä (kolme edellistä ovat tyypillinen yhdistelmä), espanjalaista filologiaa, tietoliikennetiedettä ja vaikkapa valtio-oppia. Ensin haluan nähdä, miten saat kaiken lukujärjestykseesi (hitto, minä en meinaa saada edes kolmen laitoksen luentoja), sen jälkeen haluan nähdä, miten klaaraat sen kaiken.
"Kuka pönttö niin sanoo, että pitää olla tieteellisiä oppitunteja 8h/5 pv viikossa? Ei kukaan, On muitakinaineita ku tieteelliset aineet, mtta tätä taitaa olla turha selostaa vain kapean sektorin opiskelijoille joka ei osaa kuoria edes perunoita nykyään. "
Ai pitääkö ne KUORIAKIN?! O_O
Argumenttiesi taso sen kun kohoaa. <3
"Tuntuisi siltä, että nykyopiskelija lepää luennoilla. "Pääainena" tuntuu olevan latella istuminen, josta satunnainen luento irrottaa ja rentouttaa kivasti."
Olet varmasti tämän havainnon saavuttamiseksi istunut kymmenillä luennoilla yliopistolla tarkkailemassa opiskelijoiden puuhia.
Minustakin muuten tuntuu, että sänkyni alla asuu Chtulhu. Onkohan se nälkäinen?
"Vielä ihan sellainen pieni vinkki Arawnille, että tuo opintotukilaki uudistui vuoden 1994 alussa. Jape opiskeli vuonna miekka ja kivi, eli ENNEN vuotta 1994!
Opintotukiuudistuksen tarkoituksena oli opintorahamuotoisen tuen lisääminen opintotuessa."
Onko tämä yritys argumentoida, että opintoraha korotettiin 400 markasta yli 1500 markkaan vuonna 1994?
Meinaan, jos oli... no, arvannet varmaan.
Mutta, tätä keskustelua ei tarvinne jatkaa. En yhtään epäile, etteikö Jape ole omasta mielestään Oikeassa ja Moraalin suuri esitaistelija laiskoja opiskelijalorttoja vastaan, mutta täältä vinkkelistä katsoen Jape ei oikeastaan tunnu tietävän opiskeijan elämästä - mitään. Sorppa.
En siis jatka. Ollos hyvä, viimeinen sana on sinun.
Arawn: "8h tiettyjen aineiden luentoja päivässä + läksyt päälle ON liikaa. Pää ei vain toimi."
Ei se ole ollenkaan liikaa, niistä selvittiin ennen ihan hyvin mutta nykynuoriso on niin mukavuudenhaluista, että heillä pitää olla kaikenlaista lievikettä, jotta he eivät ihan itkupotkuraivareita saisi. Nykyisin ei ns. keskiasteen kouluja enään ole vaan kaikki on jotain ammattikorkeakouluja, jossa on siis kurssimuotoinen opiskelu ja voin sanoa, etä päin persettä ollan menty koko ammttikorkeakouluuudistuksessa. Porukka sen kun lepsuille ja alle puolet aloittaneista valmistuu. Itse olen siis käyny kaksi insiöörikoulutusta läpi toisen ns. opsitomuotoisena ja toisen AMK:ssa. Voin kokemuksesta kertroa että AMK koulutus oli ihan hanurista. Siinähän ei trviinut ollajuurikaan läsnä sen kun kävi tenteissä. Ja oppiko kukaan mitään? No ei juurikaan. Ihan höttö matskua tuli ulos noista kouluista. Ne ei osaa mitään, vaan ne on koulutettävaä työpaikoissa uudelleen...
Arawn: "Olet vapaa menemään yliopistolle ja yrittämään."
En halua. Yliopisto ei ole mikään autuaaksitekevä asia vaikka moni näin kuvittelee. Menisin mieluummin vaikka "putkimieskouluun". Valmistunena olisi töitä ja liksa parempi kun perushumanistilla jolle ei ole mitään töitä...
Arawn: "Toisekseen, joka vuosi yliopistoista valmistuu tuhansia opiskelijoita. KURSSImuotoisesta opiskelusta!"
Juu, niitä valmistuu työttömäksi niin että soi. Humanisteja on niin että päät yhteen kolisee, muta heille ei ole mitään töitä, kuuletko, ei mitään töitä!
Arawn: "Olet myös tervetullut lukemaan montaa eri ainetta yliopistolle ja kokeilemaan, miten se sujuu yhtä aikaa."
Kuten sanoin, Arawn, en halua. Itse arvelen, että sinäkin haeskelet vielä sielä suuntia, etkä tiedä miksi haluaisit tulla isona, joten veikkaan että sinä olet yliopistossa vielä about seuraavat 6 vuotta. Tehokasta! Tämän jälkeen liittynet siihen kuoroon joka huutaa - nautittuan ensin korkeista opintotuista vuosia - että pitää saada kunnon palkka, kun olen korkeasti koulutettu (vaikka en käytännössä osaa mitään mille olisi oikeasti käyttöä).
Arawn: "Kuten esimerkiksi venäjän kieltä ja kirjallisuutta, kääntämistä, kielitiedettä (kolme edellistä ovat tyypillinen yhdistelmä), "
Jep, sinäkin, Arawn, opiskelet ihan väärää ainetta (olet tämän itse tunnustanut) Uskontotieteitä. Nyt ihmettelet, että mitäs sillä alalla teet ja mitä uskontotieteilijä oikein voisi tehdä töikseen. Sen sijaan, että olisit hyödyntänyt venäjänkielentaitosi, joka sinulla jo on "luonnostaan", ja olisit lukenut venäjän kieltä (ja olisit kenties valmistunut jo) ihmettelet sinä vielä että mitähän sinä teksisit, kun tuo uskontotiede ei nyt oikein nappaa. Juuri tämä tässä mättää. Siellä yliopistossa opiskellaan ja haetaan suuntia sen sijaan että päätettäisiin, että mitä halutaan ja opiskeltaisiin siihen määrätietoisesti ja kohtuu ajassa. Mutta ei, siellä pitää vetelehtiä vuosikausia vain kirjoilla... käsittämätöntä lepsuilua.
Arawn: "Argumenttiesi taso sen kun kohoaa. <3"
Kiitos tästä tunnustuksesta.
Arawn: "Olet varmasti tämän havainnon saavuttamiseksi istunut kymmenillä luennoilla yliopistolla tarkkailemassa opiskelijoiden puuhia. "
En niinkään luennoilla, vaan kahviloissa. Siellä opiskelijat vetää lattea ja mesettää tietokoneellan kavereille sen sijaan että istuisivat luennolla.
Arawn: "Minustakin muuten tuntuu, että sänkyni alla asuu Chtulhu. Onkohan se nälkäinen?"
En tiedä. Kysy siltä?
Arawn: "Onko tämä yritys argumentoida, että opintoraha korotettiin 400 markasta yli 1500 markkaan vuonna 1994?"
Ei ole. Kerroin vain että ennen vanhaan oli eri laki kun se johon sinä vetoat. Koitin hakea ennen vuotta 1994 voimassa ollutta opintotukilakia, mutta en löytänyt sitä. Minä opiskelin ennen vuotta 1994 ja valmistuin pahimpaan lamaan, kellään ei ollut töitä, ei edes opiskeluaikana.
Arawn: "Meinaan, jos oli... no, arvannet varmaan."
Kuten jo todettu minä elin ennen vuotta 1994 voimassa olleiden opintukilakien mukaan. Sinä et noista ajoista tiedä kun olit vielä päiväkoti Mennikäisessä tuolin. Se että sinä argumentoit ennen vuotta 1994 tapahtuneita asisita vuoden 1994 ja sen jälkeen voimaan astuneella lailla, niin no arvannet paljonko tuo "argumenttisi" painaa?
Arawn: "En yhtään epäile, etteikö Jape ole omasta mielestään Oikeassa ja Moraalin suuri esitaistelija laiskoja opiskelijalorttoja vastaan,"
Ei ole tullut esiin mitään, minkä muoksi minun pitäisi muuttaa kantaani. Voin olla vanhempi, mutta en seniili, vielä. Siinä olet oikeassa, että moni yliopistopiskelija tarvitsisi jatkuvaa perseelle potkijaa, kun ei se opiskelu etene. Siellä vain vietetään aikaa muissa virikkeissä kun opiskelussa. Tämä koituu suomen tuhoksi vielä.
Arawn: "täältä vinkkelistä katsoen Jape ei oikeastaan tunnu tietävän opiskeijan elämästä - mitään. Sorppa."
Niin, minullahan on vasta kaksi (2) tutkintoa plakkarissa. Montako sinulla on opiskelija Arawn? Minä en viettänytkään opiskelija elämää, sellaista siis kuin sinun sukupolvi viettää, eli istutaan latella ja viihdytään. Minä opiskelin aikani. Lukujärjestyksen mukaan. Enkä tehnyt työtä, viettänyt aikaa työharjoittelussa ulkomailla tai viihtynyt erilaisissa kahviloissa. Niiden aika tuli sitten myöhemmin, kun olin valmistunut. Että en tiedä tosiaan nykyopiskelijan elämästä, mutta ei se kiinostakkaan, kun siitä puuttuu se opiskeluaspekti. Nyky opiskelumaailmaa värittää viihtyminen ja viihteellisyys, ei opiskelu ja järkevässä ajassa valmistuminen.
Arawn: "En siis jatka. Ollos hyvä, viimeinen sana on sinun."
Kiitos. Sinä oletkin ollut sillassa jo pitkään, painitermejä käyttääkseni. En henno kuitenkaan ottaa sinusta selkävoittoa, vaan totean että et tiennyt mistä puhuit. Menköön nuoruuden piikkiin.
Jape: "Kuten sanoin, Arawn, en halua. Itse arvelen, että sinäkin haeskelet vielä sielä suuntia, etkä tiedä miksi haluaisit tulla isona, joten veikkaan että sinä olet yliopistossa vielä about seuraavat 6 vuotta. Tehokasta! Tämän jälkeen liittynet siihen kuoroon joka huutaa - nautittuan ensin korkeista opintotuista vuosia - että pitää saada kunnon palkka, kun olen korkeasti koulutettu (vaikka en käytännössä osaa mitään mille olisi oikeasti käyttöä)."
Uskomatonta. Ei riitä, että argumenttisi ovat olleet tasoa "ennen oli kaikki paremmin, ihmisillä supervoimia ja mannaa satoi taivaalta" ja "opiskelijat on vaan laiskoja, tyhmiä lusmuja, jotka haluaa kaiken ilmaiseksi. Nyt menet jo henkilökohtaisuuksiin sanomalla suoraan, että MINÄ olen sinun mielestäsi ahne laiskiainen, joka ei osaa mitään tarpeellista.
Kiitos tästä Jape. Ei tarvitse jutella kanssani enää, jos mielipiteesi minusta on tuollainen.
Arawn: "Uskomatonta. Ei riitä, että argumenttisi ovat olleet tasoa "ennen oli kaikki paremmin, ihmisillä supervoimia ja mannaa satoi taivaalta" ja "opiskelijat on vaan laiskoja, tyhmiä lusmuja, jotka haluaa kaiken ilmaiseksi."
Älä viitsi ryhtyä marttyyriksi Arawn. Tsekkaa omia argumenttejasi, jossa väitit minua suorastaan valehtelijaksi. Ja että en tiedä mistä puhun. Lisäksi nuo tuossa yllä esittämäsi mukaelmat minun sanomistani (ei ole minun sanomisiani, totean tähän). Ennen ei satanut mannaa, Arawn, vaan oli 20% KOROT lainoissa. Siinä sinulle mannaa.. Supervoimia ei tarvittu vaan etenemistä lukujärjestyksen mukaan koulumaisessa opiskelujärjestelmässtä, mutta mitäpä vapaan yliopiston kasvatit tästä tajuaa... Opiskelusta on tullut sivuaine, ja muusta viihtymisestä pääaine yliopistoissa.
Arawn: "Nyt menet jo henkilökohtaisuuksiin sanomalla suoraan, että MINÄ olen sinun mielestäsi ahne laiskiainen, joka ei osaa mitään tarpeellista."
Siinä se pata kattilaa soimaa. Kuitenkin, jos luet tekstini tarkasti en ole sanonut näin kun väität. Kerroin veikkauksenani, että liittynet tiettyyn kuoroon, en tiedä liitytkö vai et. Tuo on vain veikkaus. Se että veikkaan että viihdyt vielä yliopistossa 6 vuotta, niin siitä ei kannata hernettä nekkuun vetää, voit osoittaa sen valmistumalla sieltä ihan siinä tahdissa kun itse koet mahdolliseksi. Itse arvelen että vaihdat vielä opintojasi ja sen suuntaaa ja olet siellä vielä about 6 vuotta. Otat vielä virheellisesti henklökohtaisena se toteamuksen, että yliopistota valmistuu ihmisiä, lähinnä humanisteja, joille ei OIKEASTI ole mitään käyttöä työelämässä. Tämä ei ole vmikään mielipide kysymys, vaan FAKTA. Tämän osoittaa ylopistosta valmistuneiden työttömyystilastot ja se että jos humanisti on päässyt töihin se ei kovinkaan usein ole omalta alata, vaain ihan jotain toissijaista työtä. Tässä ei tarvitse siis luottaa minun sanaan vaan katsoa tilastoja. Miten tarpellinen on humanisti jolle ei ole käyttöä? Osaako hän tarpeellisia asioita jos ei saa töitä? Mieti itse...
Arawn: "Kiitos tästä Jape."
Ole hyvä Arawn. Sinulla oli hyvä "kamppailu", mutta lopulta valitettavsti yliregoit.
Arawn: "Ei tarvitse jutella kanssani enää, jos mielipiteesi minusta on tuollainen."
En ole sinusta mielipidettäni vielä sanonut. En tiennyt että sille olisi kysyntää...
En minä hamua mitään keskutelukontaktia kenenkään kanssa. Voin siis aivan hyvin olla juttelematta ja kommentoimatta sinun tekstejästi tai kommenttejasi, jos tämä on toiveesi ja jos se mieltäsi lämmittää. Tehdään siis niin.
Tätä keskustelua on turha käydä enää ainakaan täällä.
Ennakkoluulojen murtamiseksi/vahvistamiseksi voisitte treffata vaikka vaniljalatella Wayne's Coffeessa.
Itse juon vain pikakahvia ja sitäkin vain kotona, mutta tämä on ollut niin nerokasta sissimarkkinointia, että uteliaisuudesta olen melkein valmis tutustumaan Väinön kahviloihin, noihin lusmuavien opiskelijoiden rappiopesäkkeisiin.
Brunologi: Tunnustan, että kyseinen ketju on suosikkini - ja kyllä, istun siellä paljon. Toisaalta, toisin kuin Jape väittää, en vain lusmua vaan teen siellä koulutöitä. Olen huomannut, että kirjoittamiseen se ympäristö sopii paremmin kuin koti. Olen tehnyt luentopäiväkirjani, harjoitustyöni ja esitelmäni nimenomaan Wäinössä. :D
Selvittää mitä? Lähetin sinulle sähköpostia jo pari päivää sitten. Sinä et siihen vastannut, joten mikä mättää?
Miksi laitat sposti-osoitteesi jos et halua viestiä kanssani? Lisäksi jos sinulla on jotain mielessäsi, niin kerro se selvästi, äläkä odota että osaisin lukea ajatuksiasi. Pistä selvät kysymykset esiin, johon haluat selvyyttä tai vastauskia, niin voi koittaa selventää.
Toisaalta kirjoitit näin, Arawn: "Tätä keskustelua on turha käydä enää ainakaan täällä."
Miksi pistät tänne viestejä minulle? Oliko tarkoitus vain vaivihkaa laittaa se tänne että voit joskus myöhemmin viitata tähän ketjuun? Vai mikä oli tarkoituksesi?
Onko tämä tällainen sinusta reilua toimintaa, Arawn?
Etkö tuossa sano aika selvästi mikä on kantasi? Kiellät juttelun kanssasi. Varsin selvää tekstiä. Pääsin ilmeisesti kuuluisalle boikotti/mustallelistallesi, jossa on kait tällä hetkellä ainakin Jorma ja Vortac. Fine!
Tarkoitukseni oli, että jos viitsisit laittaa mailia (minulla ei katsos ole sinun mailiosoitettasi eli en voi laittaa sinulle), voisi ehkä yrittää selvittää tätä asiaa.
"Etkö tuossa sano aika selvästi mikä on kantasi? Kiellät juttelun kanssasi. Varsin selvää tekstiä. Pääsin ilmeisesti kuuluisalle boikotti/mustallelistallesi, jossa on kait tällä hetkellä ainakin Jorma ja Vortac. Fine!"
Olin vihainen ja loukkaantunut, kun kirjoitin tuon.
Arawn: "Tarkoitukseni oli, että jos viitsisit laittaa mailia (minulla ei katsos ole sinun mailiosoitettasi eli en voi laittaa sinulle), voisi ehkä yrittää selvittää tätä asiaa."
Arawn hyvä,
Minä laitoin sähköpostia tuohon antamaasi sähköpostiosoitteeseen kolmisen päivää sitten. Eikö se tullut perille? Siitä saisit sähköpostiosoitteeni. Lisäksi se sähköpostiosoitteeni on nähtävissä profiilissani johon pääset esim. klikkaamalla tätä minun nimimerkkiä tässä postauksen vasemmassa kulmassa.
Hienoa, jos asiaa voi selvitellä ja näkemyksiä ja kantoja selventää. Olen siihen valmis.
Olen vain ihan kohta lähdössä viikonloppureissuun, joten en pääse vastaamaan mahdolliseen viestiisi ennen sunnuntai iltaa. Tämä vain tiedoksi siis.
Arawn: "Olin vihainen ja loukkaantunut, kun kirjoitin tuon."
Arawn: "Laitoitko? Viitsitkö laittaa uudestaan, muuta ei tuolla näy kuin viagra-spämmiä... :P"
No laitoin tietenkin, kun kerta sanoin. En teidä jäikö se sitten jonnekin filtteriisi (?), mutta vainhan se uudelleen laittaa. Kai tuo antamasi email on oikein?
Minulla on gmail-osoite.
Minulla ei viestissäni ollut paljoakaan teksitä vielä, mutta laitan sen nyt heti miten uudelleen.
Arawn: "Laitoitko? Viitsitkö laittaa uudestaan, muuta ei tuolla näy kuin viagra-spämmiä... :P"
Eipä ole sinusta kuulunut mitään, Arawn, vaikka tuon sähköpostini laitoin jo pari päivää sitten uudelleen... Fine! Kenties asiassa ei sitten ole selvitettävää, tai et muuten vain halua asiaa käsitellä. Ei sitten, en jaksa tämän asian tiimoilta kyttäillä mitä haluat/aiot tehdä.
Bruno: "Viestintänne, sen epäonnistuminen, on ihmeen vangitsevaa seurattavaa."
Niinkö? No kiva että tästä joku saa jotain irti :)
Bruno: "To be continued? :)"
Riippuu Arawnista, kauako hän jaksaa jumpittaa... Pallo on hänen kulmauksessaan, aika vahvasti. Jos hänellä on selvitettävää, ottakoon yhteyttä tavalla joka on jo kuvattu aiemmin.
Isyystaistelija iloitsee - eduskunnalta tulvii tukea
VastaaPoistaHomo
"Eikä sitäkään voi pitää naisten kannalta suurena voittona, että naisvaltaiset alat ovat toistaiseksi säästyneet samanlaiselta irtisanomiskierteeltä kuin miesvaltaiset alat. Naisvaltaiset alat, kuten kaupan ala, joustavat usein huomaamattomammin: työaika lyhenee, palkka supistuu.
VastaaPoistaYhteiskunnan turvaverkko on suunniteltu reagoimaan miesvaltaisten alojen ongelmiin, kuten irtisanomisiin ja lomautuksiin. Hienovaraisempiin joustoihin järjestelmä ei reagoi niin hyvin. "
Syrjäytyneiden joukko on miesvaltainen, mutta silti kehdataan mennä tuollaista väittämään. Ja koska naiset hakeutuvat hanakammin aloille, joilla työpaikan pysyvyys on varmempi, pitäisikin turvaverkon reagoida miesvaltaisten alojen ongelmiin.
Peffastaan vetäisee sitten tuollaisen. Hyvä, Sami!
VastaaPoista"Pro-tukipisteen asiakkaat myyvät seksiä, eivät itseään."
VastaaPoistaJa minä kun luulin, että seksuaalisuus toteutuu niin, että molemmat ihmiset ovat siinä läsnä, toinen myyjänä ja toinen ostajana.
Jos prostituutio on työtä siinä missä mikä tahansa muukin, niin miksi alalla toimivat ovat usein ihmisraunioita?
(Imagessa oli ehkä pari vuotta sitten hyvä haastattelu kahdesta ammattilaisesta. Toinen oli aivan rikki ja toinen yritti väkisin uskotella - itselleen? - että työ on upeaa.)
Riitta
Ja ihan kahden esimerkin perusteellako päättelit, että alalla toimivat ovat usein ihmisraunioita? Miksi on mahdoton ajatus, että toinen haastateltavista olisi oikeasti pitänyt työtä upeana?
VastaaPoistaKovin monta seksityöläistä en tiedä, enkä yhtäkään läheisesti. Mutta ne pari, joita olen asiasta jututtanut, ovat aivan aidosti vaikuttaneet täysipäisiltä, fiksuilta naisilta, joille seksityö on ollut mahdollisuus lisätä tuloja vaikeassa elämäntilanteessa.
Opiskelijan seksityö = mennään siitä mistä aita on matalin. Ennen tehtiin ns. normaalia työtä opiskelun ohella ja pärjättiin hyvin. Nyt väitetään että opiskelijat on ajettu ahtaalle. Rohkenen epäillä. Kyse on elämäntapavalinnoista ja elämisen tasosta johon ollaan totuttu ennen opiskelua. Kun näihin ei pystytä tuilla, joilla muut pärjäävät tekemällä lisäksi ns. normaalia työtä, syytetään yhteiskuntaa opiskelijoiden ahtaalle ajamisesta. Todellisuudessa kyse on näiden yksilöiden kyvyttömyydestä suhteuttaa omaa elämäntapaansa sen hetkiseen tuki- ja tulotasoon. Täysin virheellisesti he tai joku muu on tehnyt heistä uhreja. Verratkaa heitä miesopiskelijaan. Ehkä promille, jos sitäkään myy seksiä tullakseen toimeen. He tekevät ns. normaaleja töitä. Hienoon elämään tottuneelle naisopiskelijalle nämä työt eivät tietenkään kelpaa, liikaa työtä, pitää päästä helpommalla. Surullista. Kovin hyvät eväät ei tällainen ajattelu anna tulevaisuuden varalle.
VastaaPoistaEräs tuttu nainen oli tarjoilijana tunnetussa tyttöbaarissa. Hän kertoi karuja tarinoita paikan naisista. Mm. sen, että jokainen näistä kauniista naisista oli narkkari.
VastaaPoistaTunnetteko yhtään narkkaria, joka nauttii elämästään?
Riitta
Ja oletat, että heistä tuli narkkareita siksi, kun olivat seksityöläisiä?
VastaaPoistaEikä niin päin, että seksityöllä yritettiin rahoittaa kaikennielevä addiktio?
Onko jotain perustelua tuolle ajatuksenjuoksulle?
Ville,
VastaaPoistaOlen pitkälti samaa mieltä. Jos opiskelija on valmis asumaan solussa tai kimppakämpässä, pyrkii ruokailemaan oppilaitoksellaan, käyttää julkisia eikä kohtuuttomasti rällää, niin jopa pelkillä opiskelijan etuuksilla tulee toimeen. Rahaongelmat alkavat sitten, kun täytyy olla se keskustayksiö.
Helsingissä asia on kuulemma toisin, mutta en tiedä siitä. Väitetään ainakin, että siellä opiskelijalla voi huonon tuurin sattuessa olla oikeasti tukalaa.
Joka tapauksessa, tällainen "opiskelijat myyvät seksiä" -uutisointi on myyvää ja raflaavaa. Prostituutiosta minulla ei ole muuta mielipidettä kuin se, että ihmisellä on oikeus käyttää kehoaan kuten parhaaksi näkee, elleivät yleiset pakkohoitokriteerit täyty.
Mitä jos vasaran heiluttaja olisi mies, ei kyse ei ole remontista.
VastaaPoistaJos Riitta viittat kommentillasi minun kommentiini siinä yllä niin lopulta kaikki tulee siihen, että niin opiskelijanaisella kuin -miehellä on täysi valinnan vapaus ryhtyykö myymään seksiä vai ei. Sen jälkeen kaikki "tunnetko yhtään seksiä myyvää, joka on tyytyväinen elämäänsä" itkut on täysin turhaa. Valinta on tehty ja sen kanssa pitää elää. Meidän muiden on turha yrittään sovitella uhriviittaa heidän hartioilleen, vaikka se kuinka tuntuisi mukavalta.
VastaaPoistaJa mitä sillä on merktitystä onko narkkarinainen kaunis vai ei? Huumeiden käyttö on täysin oma valinta. Minä olen valinnut huumeettoman elämän, miksei siis se kaunis nainenkin olisi voinut tehdä niin? Miksei se kaunis nainen olisi voinut tehdä ns. normaalia työtä kuten minä? Pystytkö kertomaan mikä on se erottava tekijä, joka "ajaa" tai jonka takia nainen "ajautuu" (huom. nämä ovat termejä, joita käytän tässä tarkoituksella ja joilla yritetään tehdä naisesta uhri, jolla ei muka ole vaihtoehtoja) perustoimeentulolla olevan naisen seksialalle töihin, mutta perustoimeentulolla oleva mies ei sinne mene, vaan tyytyy joko osaansa tai ottaa vastaan työtä kuin työtä?
Se sama tyttöbaarin tarjoilija voisi kertoa myös karuja tarinoita paikan asiakkaista. Miksei kertonut? Ovatko he vähemmän arvokkaita vain siksi että käyvät näissä paikoissa? Vai halusiko hän vain piehtaroida omassa ja muiden naisten kollektiivisessa uhriudessa, koska he omasta valinnastaan menevät vapaaehtoisesti seksialalle töihin?
"Mistä saisi tuplatulot?"
VastaaPoistaEiköhän joku homo voisi maksaa sunkin perseestä, Henry. Todennäköisemmin jos oot nuori ja hot.
Huvinsa kullakin, tosin ehkä ihan hyvä rajoittaa geenipooliin pääsyä:
VastaaPoistaIrenelle on tehty 15 aborttia - uhataan tappaa
Amerikkalaisnaisella on erikoinen riippuvuus - abortti.
Homo
Jos Riitta viittat kommentillasi minun kommentiini siinä yllä niin lopulta kaikki tulee siihen, että niin opiskelijanaisella kuin -miehellä on täysi valinnan vapaus ryhtyykö myymään seksiä vai ei.
VastaaPoistaAsia ei taaskaan ole symmetrinen, vaikka alkuperäinen artikkeli koettikin sitä hieman siihen suuntaan vääntää, ja nyt sinäkin.
Ongelma ei ole, myyvätkö opiskelijanaiset seksiä vai eivätkö - ongelma on se, että onko kaikilla sukupuolestaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet myydä seksiä vai eikö ole.
No ei ole. Mies ei pysty myymään seksiä vastakkaiselle sukupuolelle, joten jos mies haluaisi myydä seksiä, hänen täytyisi ryhtyä todennäköisesti vasten alkuperäistä luontaista seksuaalista suuntaustaan homoseksuaalisuuteen (suurin osa miehistä on heteroita), ja harrastaa anaaliseksiä, johon miehen kehoa ei olla erityisesti suunniteltu, ja joka voi olla melkoisen traumaattista.
Tilanne ei ole siis tasa-arvoinen - naisen on hyvin helppo tehdä päätös seksin myymisestä saadakseen 'tuplatulot' (tai enemmänkin), ja sen jälkeen asia onkin helppo - senkus makaa selällään ajatellen omiaan pari minuuttia per asiakas, ja niin on taas tukku rahaa löpsähtänyt lompsaan römpsän ansiosta.
Mies, jos seksiä myykin, joutuu kylläkin paljon tukalampaan asemaan - joskin tämä on tietenkin osittain biologisista (yms) syistä johtuva seikka, tasa-arvo on joka tapauksessa tästäkin asiasta kaukana.
Jos miehillä ylipäätään olisivat tismalleen yhtä hyvät (tai huonot) seksinmyyntimahdollisuudet kuin naisilla, en näkisi koko asiassa sitten niin minkään valtakunnan ongelmaa. Aikuisten ihmisten omat valinnat ovat juuri niitä; omia valintoja.
- Vortac
Ville: "Opiskelijan seksityö = mennään siitä mistä aita on matalin. Ennen tehtiin ns. normaalia työtä opiskelun ohella ja pärjättiin hyvin. Nyt väitetään että opiskelijat on ajettu ahtaalle. "
VastaaPoistaOlen tästä aika samaa mieltä. Totuus on, että Helsingissä ainakaan opintotuki ei oikein enää riitä elämiseen, mutta en koe sitä valtaisaksi ongelmaksi; sitten mennään osa-aikatöihin. Joku 200e tuen päälle kuussa niin ihan hyvin pärjää.
Se, minkä itse koen opiskelijana ahdisteluksi ja ahtaalle ajamiseksi, on hallitustason vammailukommentointi aiheen suhteen, joka toisinaan pulpahtaa pintaan. Sieltä heitetään sellaista viestiä, että valmistua pitäisi pikapikaa eikä sen takia saisi olla opiskelun aikana töissä - työ kun hidastaa valmistumista. Mutta kuitenkaan sieltä päin ei haluta nostaa tukea sille tasolle, että opiskelija pärjäisi tekemättä töitä! Mitä vittuilua se semmoinen on??
Minua ei haittaa, että joudun tekemään töitä, olenpahan sitten tienannut omat rahani, mutta pitäkööt hallitustyypit leipäläpensä kiinni aiheesta. Eivät työnantajatkaan halua palkata opiskelijaa, jolla ei ole MITÄÄN työkokemusta.
Onneksi nämä aivopierut eivät ainakaan vielä ole merkittävästi haitanneet opiskelijan arkielämää. Toivottavasti opintoajan rajaus jää ainoaksi virstanpylvääksi tällä saralla.
Vortac, seksin harrastaminen ei todellakaan ole suurimmalle osalle naisista läheskään noin helppoa kuin annat ymmärtää. Tutun ja luotettavan miehen kanssa kyllä voi tehdä niin, että makaa selällään ja miettii Isänmaata, mutta vain hyvin harvat pystyvät siihen vieraan kanssa (kuten vain harvat heteromiehet pystyvät seksiin miehen kanssa).
VastaaPoistaTilanne on huomattavan paljon symmetrisempi kuin annat ymmärtää, vaikkei se tasan olekaan. Naisille (kuten Henrykin on kirjassaan todennut) kumppanien vaihtuminen ja tunnesiteen puuttumaan jääminen on traumaattista ja vaikeaa, toisin kuin miehelle.
Arawn, juuri noin. Ja Vanhaset ym. eivät nyt ainakaan ole ajoissa valmistumisen malliesimerkkejä. Aina , kun noita puheita hallituksesta kuuluu alkaa mietityttää, onko se alustusta maksulliselle yliopistolle.
VastaaPoistaasdfg: "Helsingissä asia on kuulemma toisin, mutta en tiedä siitä. Väitetään ainakin, että siellä opiskelijalla voi huonon tuurin sattuessa olla oikeasti tukalaa."
VastaaPoistaHeitänpä tähän jotain. Eli jotta joo, Helsingissä varsinkin asuminen on kalliimpaa. Ja ihan ilman keskustayksiöitä. Itsehän asuin vuonna miekka ja kivi suht korvessa ja maksoin soluasunnosta 200e, mutta tämä oli useampi vuosi sitten. Hinta lienee siinäkin noussut eli en usko, että Hesasta enää saa solukämppää alle 200e, todennäköisesti pitää maksaa enemmänkin.
Heitänpä laskelman. Oletetaan, että opiskelija saa maksimitukea, joka on - oliko se 430e? (Vai 450e, ei muista enää.)
220e - soluasunto kaukana keskustasta
31e - Matkakortin kuukausilataus
15e - Matkapuhelinlasku
120e - Kuukauden ruoka
20e - Kuukauden pikkuostokset (vessapaperi, pesuaineet, tiskiaine, semmoiset - varuilta moinen summa)
Siinä oli kai kaikki iiihan pakolliset. Ja siitä tuleekin... 406e. Eli opiskelijallamme jäi vielä 24e hummailuun! :)
Mutta tuo ei ole ihan koko kuvio. En tiedä muista, mutta itse törmäsin koko ajan siihen, että välillä oli pakko ostaa jotain vaatetta, käydä lääkärissä ja/tai hammaslääkärissä (YTHS on toki halpa, mutta menee sinnekin jotain), hankkia opiskelumateriaalia tai jotain vastaavaa. Useimmat kirjat saa kirjastosta, mutta esim. kieliä opiskellessa meille usein annettiin nippu monisteita, joista oli pakko maksaa. Materiaalia ei saanut ilmaiseksi. Ja kengät, ne penteleet sitä rahaa vievätkin. Kaikki eivät voi käyttää kirpparikenkiä. :(
Pienikin ylimääräinen kulu vinouttaa opintotuella elävän budjetin välittömästi. Siinä sitä sitten ollaan.
Ja rehellisesti sanoen, itseä vitutti kuin pientä eläintä laskea jatkuvasti jokainen puupenni ja hermoilla, kun joka kuu jäin miinukselle (tukeakin tuli silloin vähemmän, 400e kuussa). Joten menin mieluummin töihin.
Ja niin, vielä. Täytyy huomata, että ei noita 220e kämppiä millään riitä kaikille opiskelijoille. Merkittävä osa joutuu väkisinkin elämään vähän kalliimmin - ja mites sitten suu pannaan...
asdfg: "Helsingissä asia on kuulemma toisin, mutta en tiedä siitä. Väitetään ainakin, että siellä opiskelijalla voi huonon tuurin sattuessa olla oikeasti tukalaa."
VastaaPoistaHeitänpä tähän jotain. Eli jotta joo, Helsingissä varsinkin asuminen on kalliimpaa. Ja ihan ilman keskustayksiöitä. Itsehän asuin vuonna miekka ja kivi suht korvessa ja maksoin soluasunnosta 200e, mutta tämä oli useampi vuosi sitten. Hinta lienee siinäkin noussut eli en usko, että Hesasta enää saa solukämppää alle 200e, todennäköisesti pitää maksaa enemmänkin.
Heitänpä laskelman. Oletetaan, että opiskelija saa maksimitukea, joka on - oliko se 430e? (Vai 450e, ei muista enää.)
220e - soluasunto kaukana keskustasta
31e - Matkakortin kuukausilataus
15e - Matkapuhelinlasku
120e - Kuukauden ruoka
20e - Kuukauden pikkuostokset (vessapaperi, pesuaineet, tiskiaine, semmoiset - varuilta moinen summa)
Siinä oli kai kaikki iiihan pakolliset. Ja siitä tuleekin... 406e. Eli opiskelijallamme jäi vielä 24e hummailuun! :)
Mutta tuo ei ole ihan koko kuvio. En tiedä muista, mutta itse törmäsin koko ajan siihen, että välillä oli pakko ostaa jotain vaatetta, käydä lääkärissä ja/tai hammaslääkärissä (YTHS on toki halpa, mutta menee sinnekin jotain), hankkia opiskelumateriaalia tai jotain vastaavaa. Useimmat kirjat saa kirjastosta, mutta esim. kieliä opiskellessa meille usein annettiin nippu monisteita, joista oli pakko maksaa. Materiaalia ei saanut ilmaiseksi. Ja kengät, ne penteleet sitä rahaa vievätkin. Kaikki eivät voi käyttää kirpparikenkiä. :(
Pienikin ylimääräinen kulu vinouttaa opintotuella elävän budjetin välittömästi. Siinä sitä sitten ollaan.
Ja rehellisesti sanoen, itseä vitutti kuin pientä eläintä laskea jatkuvasti jokainen puupenni ja hermoilla, kun joka kuu jäin miinukselle (tukeakin tuli silloin vähemmän, 400e kuussa). Joten menin mieluummin töihin.
Ymmärsin niin, että ne tyttöbaariin "paremman elämän toivossa" töihin tulleet tytöt - lähinnä tuolta itänaapurista - alkoivat käyttää huumeita, kun eivät kestäneet työtä. Eivätkä oletettavasti itseäänkään siinä alennustilassa.
VastaaPoistaVoisiko jokin muu työ olla raadollisempaa?
Riitta
Se on vain elämää, että opiskelija joutuu käymään töissä saadakseen hiukan paremman elintason. Parinsadan eteen ei tarvitse tehdä kymmentäkään tuntia viikossa työtä, ihan matalapalkattua sellaista.
VastaaPoistaSinänsä epäreilua, että työttömät saavat toimeentulotukea sohvalla makaamisesta ja opiskelijoilla on ymmärtääkseni mahdollisuus jossakin poikkeustilanteessa saada jotakin JOS on ensin nostanut opintolainaa.
Riitta
Tyttöbaarissa työskentelevien, itänaapurista paremman elämän toivossa tulleiden tyttöjen elämästä ei välttämättä pysty vetämään yhtäläisyysviivoja sellaisiin suomalaisopiskelijoihin, joille seksityö ei ole elanto vaan tulojen lisäys, ja asiakkaat hankitaan netin kautta.
VastaaPoistaHenkisesti raskaita töitä on monia muitakin. Miksi juuri seksityö olisi se kaikkein raadollisin? Joidenkin yksilöiden kohdalla varmasti näin on, mutta heidän ei kannattaisi alalle hakeutua. (Juu, kaikilla ei ole vaihtoehtoja jne, mutta joka tapauksessa uutisessa oli kyse ihan suomalaisopiskelijoista, joilla kyllä vaihtoehtoja on. Esim. pelkästään tukien varassa eläminen, niin köyhää kuin se onkin.)
Arawn: "Siinä oli kai kaikki iiihan pakolliset. Ja siitä tuleekin... 406e. Eli opiskelijallamme jäi vielä 24e hummailuun! :)"
VastaaPoistaEi opintotuen ole tarkoitus kattaa hummailua, eikä edes kaikkia noita, jota luettelit. Jos opintotuet ovat todella tuota tasoa, niin ovat kovasti nousseet minun ajoista. Minun opiskelu aikananani opintotuki + asumistuki -> nippa nappa sai makesttua kämpän vuokran (ei ihan riittänyt). Kaikeen muuhun piti järjestää rahaa muualta, opintolainasta, töistä tai vanhemmilta.
Arawn: "[...]itse törmäsin koko ajan siihen, että välillä oli pakko ostaa jotain vaatetta,[...]
Ja kengät, ne penteleet sitä rahaa vievätkin."
Hohhoijaa. Pitäisikö nämäkin saada opintotuen piikkiin? Ei hitto, Joku Raja!
Vaatteet pitää olla kaikilla juu, mutta ei ne kuulu opintotuesta maksettaviski ja jokainen voi vaikuttaa siihen että paljonko niitä vaatteita on. Ei niitä niin paljoa tarvitse. Tuulipuvuntakilla, villapuserolla ja haisaappailla pärjää jo pitkälle :P
Arawn: "tukeakin tuli silloin vähemmän, 400e kuussa)"
Ai tuli vain 400 euroa kuussa? Minun aikanani opintotuki + asumistuki oli yhteensä alle 200€ ! (juu minä opiskelin vuonna "miekka ja kivi" :)
En voi sanoa, että seksityö olisi kaikkein raadollisin - mieleen ei heti tule monta muuta vaihtoehtoa. Palkkamurhaaja?
VastaaPoistaIhminen voi hyvin kun hän saa olla olemassa kokonaisuutena; ajatuksineen ja tunteineen. Aika kapeaksi ihminen kaventuu silloin kun hänet valitaan objektiksi kuin lihapaketti lihatiskiltä.
Asia on hiukan eri - ainakin sävyero - kun opiskelija myy itseään esim. kerran kuussa kuin nainen, joka ottaa asiakkaita esim. päivittäin. Oli muuten yllättävä täälläkin esitetty leike, jossa sanottiin, että hyvin suuri osa opiskelijoista olisi valmis maksamaan vuokran luonnossa.
Riitta
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaRiitta, jotkut ihmiset tekevät töitä liukuhihnan ääressä tai lapion varressa. Aika kapeaksi kaventuu ihmisyys, kun työnantajalle merkitsee vain käsipari, eivät ajatukset ja tunteet.
VastaaPoistaJotkut puolestaan tekevät työtä, jossa joutuu käyttämään aivojaan. Aika kapeaksi ihminen kaventuu silloinkin, kun hänet valitaan tehtäväänsä vain pääkopan sisäisen muutaman kilon harmaan massan takia.
Liukuhihnalla oleva tai aivotyötä tekevä antaa panoksensa työnantajalle vähemmän kokonaisvaltaisesti kuin seksityöläinen. Hänellä on selkeä työnkuva ja laki suojanaan.
VastaaPoistaAlapäätyössä asiakas on konkreettisesti vallassa - seksityöntekijä ei voi tietää toimeen ryhtyessään että millä tavalla tulee kohdelluksi. Hän on toisen armoilla.
Jos seksityö on mihin tahansa muuhun työhön verrattavaa, niin miksi tarvitaan prostituoitujen tukipalveluja?
Riitta
En väitä, etteikö seksityöläisyydessä olisi omia ongelmakohtiaan. Mutta jokainen prostituoitu ei ole automaattisesti hyväksikäytetty ihmisraunio, jonka psyyken seksityö tuhoaa.
VastaaPoistaSeksityöläisten rutiininomainen uhriuttaminen ei ainakaan helpota työn aiheuttamia paineita tai vähennä tukipalvelujen tarvetta.
Lisää kilttejä tyttöjä. Teinityttöjä epäillään teinitytön parituksesta Ruotsissa
VastaaPoistaJape: "Hohhoijaa. Pitäisikö nämäkin saada opintotuen piikkiin? Ei hitto, Joku Raja!"
VastaaPoistaKyllä pitäisi, vaatteet ovat elinehto. Alusvaatteet ja sukat kuluvat nopeasti.
Oma laskelmani:
Opintotuki yhteensä 470 €
Vuokra + vesi 350 € (Halpa kimppakämppä)
Netti + sähkö 50 €
Puhelin 15 €
Ruoka 150 €
Vessapaperit ym. 30 €
Matkakortti 35 €
Eli miinukselle mennään ja paljon. Pesukone ja muutkin hankinnat pitäisi jostain repästä, itse rahoitin nämä opintolainalla. Mutta en valita, koska olen onnistunut hankkimaan osa-aikahommia ja omapa on valintani että opiskelen. Kuten arawn jo todella hyvin sanoi, eniten piinaa "hallitustason vammailukommentointi", kuten se että yleinen asenne että opiskelijoiden taloudellinen ahdinko johtuu oluen lipittämisestä ja laiskuudesta. Kiehuu.
Raineri
Riitta: "Alapäätyössä asiakas on konkreettisesti vallassa - seksityöntekijä ei voi tietää toimeen ryhtyessään että millä tavalla tulee kohdelluksi. Hän on toisen armoilla."
VastaaPoistaKukahan siinä on vallassa, oikeasti? Jos prostituoidulla on varaa sanoa asiakkaalle, että maksa 150 € puolen tunnin sessiosta etukäteen tai häivy, niin kenellä on valta? Häh?
Lisäksi kun tietää, että on olemassa "seksin oston kieltävä laki", niin prostituoitu voi aina uhata saattaa asiakkaan julkisuuteen tai poliisin tietoon väittäen itse olevansa parituksen tai ihmiskaupan uhri, eli kenellä valta Riitta?
Raineri: "Ruoka 150 €"
VastaaPoistaTee itse ruoka ja viikoksi kerrallaan niin pääset halvemmalla.
Raineri: "Vessapaperit ym. 30 €"
No jopas, sinähän et ehdi opiskelemaan ollenkaan kun istut vessassa kokoajan. Käytä vain pari arkkia kerrallaan äläkä kiedo sitä rullatolkulla käden ympärille. (annan nämä vinkit nyt opskelijaystävälliseen hintaan, eli ilmaiseksi ;)
Rainenri: "Mutta en valita, koska olen onnistunut hankkimaan osa-aikahommia ja omapa on valintani että opiskelen."
Juu, nyt olet asian ytimessa. On oma valintasi (kukaan ei pakota), että opiskelet. Kanna siis vastuusi ja rahoita se itse. Käsi ojossa on helppo olla aina, se ei vaadi juuri mitään...
"Kuten arawn jo todella hyvin sanoi, eniten piinaa "hallitustason vammailukommentointi", kuten se että yleinen asenne että opiskelijoiden taloudellinen ahdinko johtuu oluen lipittämisestä ja laiskuudesta. Kiehuu."
VastaaPoistaKyllä se saatta painostukselta tuntua kun hallituksesta tai ministeritasolta sanotaan, että pitäisi valmistua nopeammin. Antaa heidän puhua, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.
Tuosta oluen lipittämisestä tuli mieleen täysin totta oleva tilanne (vai olisiko se vitsi) joidenkin opiskelijoiden rahankäytöstä, enkä nyt tarkoita ketään tänne kirjoittanutta. Valitetaan ettei ole rahaa ruokaan, mutta kuitenkin lähdetään ryyppäämään ja juostaan jokaiset opiskelijabileet läpi. Ei ollut yksi tai kaksi henkilöä, joiden suusta tätä valitusta on saanut kuulla.
"Seksityöläisten rutiininomainen uhriuttaminen ei ainakaan helpota työn aiheuttamia paineita tai vähennä tukipalvelujen tarvetta."
VastaaPoistaKuten jo aiemmin totesin, seksityöläisten uhriuttaminen
palvelee seksityöläisiä. Kun alalle
karsiutuu vain kovaluisin aines, näiden naisten ei tarvitse jakaa seksiä halvalla, eikä ole vaarana, että verottaja lähtisi juoksemaan "uhrien" perässä.
Sen sijaan jos uhriuttamista ei olisi ja toiminta olisi yleisesti hyväksyttyä yhä useammat opiskelijanaiset ja muutkin alkaisivat harkita seksipalveluiden myyntiä.
Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan tämä laskisi palvelusten hintaa ja kun pillua olisi halvalla saatavilla myös siviilissä olevat naiset joutuisivat laskemaan omaa hintaansa.
On kumma, ettei ymmärretä
selkeitä syy-yhteyksiä asioissa. Jos muutama mummo kauhisteleekin seksiä ja pornoa, niin keskiverto femakkoa silti kiinnostaa vain pitää seksin hinta korkealla.
"Valitetaan ettei ole rahaa ruokaan, mutta kuitenkin lähdetään ryyppäämään ja juostaan jokaiset opiskelijabileet läpi. Ei ollut yksi tai kaksi henkilöä, joiden suusta tätä valitusta on saanut kuulla."
VastaaPoistaIhmisellä on kuitenkin
muitakin perustarpeita, kuin neljä seinää ja HKL:n vuosikortti. Silti voidaan kyseenalaistaa kaikenlaisten nuorisokinkereiden tarpeellisuus.
Opintoraha on minimoitu pahasti alakanttiin. Idea on kai maksaa mahdollisimman vähän, vaikka kyseessä pitäisi olla tulevaisuuden tekijä. Siksi opiskellaan, että jotain tehtäisiin
mutta kun kannustuspalkkiota ei ole saattaa lopputulos olla huono työntekijä, joka päätyy keittämään kahvia ja kitsastelemaan omissa
ansioissaan.
"Tee itse ruoka ja viikoksi kerrallaan niin pääset halvemmalla."
VastaaPoistaÖöö o'rly? Teenkin ja tuokin on tonnikala budjetilla? Ohi.
"No jopas, sinähän et ehdi opiskelemaan ollenkaan kun istut vessassa kokoajan. Käytä vain pari arkkia kerrallaan äläkä kiedo sitä rullatolkulla käden ympärille. (annan nämä vinkit nyt opskelijaystävälliseen hintaan, eli ilmaiseksi ;)"
Höh höh. Paskaa läppää.
http://www.ocf.berkeley.edu/~jskong/orly.gif
"Juu, nyt olet asian ytimessa. On oma valintasi (kukaan ei pakota), että opiskelet. Kanna siis vastuusi ja rahoita se itse. Käsi ojossa on helppo olla aina, se ei vaadi juuri mitään..."
Tässä oikeastaan tulikin juurikin kaikki mikä raivostuttaa asenteessa opiskelijoita kohtaan. Juurihan sanoin että asia on oma valintani ja itse rahoitan elämäni, mutta jos uskaltaa sanoa että välillä tilanne on tukala, tulee vain syytöksiä että ollaan käsi ojossa vastuuntunnottomasti muiden rahoja kerjäämässä ja kylläpä sitä ollaan nykyään veteliä laiskimuksia. Kas kun et vedonnut talvisotaan ja käyttänyt termiä pullamössösukupolvi.
Raineri
"Kyllä se saatta painostukselta tuntua kun hallituksesta tai ministeritasolta sanotaan, että pitäisi valmistua nopeammin. Antaa heidän puhua, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ei kannata ottaa henkilökohtaisesti."
VastaaPoistaTotta tuo. Ei pitäisi välittää, ja käyttää äänioikeuttansa harkitusti. Mutta raivostuttaahan se että pitäisi kahteen suuntaan repeytyä ja vielä moralisoidaan päälle kuten jotkut täälläkin tekee.
-Raineri
Raineri: "Ööö o'rly? Teenkin ja tuokin on tonnikala budjetilla? Ohi."
VastaaPoistaHäh? sinulla on aika tuhlaileva tyyli ruokatarvikkeiden suhteen. Älä osta niitä Abban tonnaripurkkeja, ne on kalliita. Osta pirkkaa tai muiden ketjujen omia brändejä (ilmainen vinkki taas!) ne on huomattavasti halvempia. Kannattaa myös hyödyntää 10 purkkia viiden hinnalla tarjoukset! Lue niksipirkaa myös, siellä on hyviä vinkkejä muutenkin säästämiseen jne. Ja aina voit ottaa opintolainaa, ja maksaa myöhemmin sen pois. Niin muutkin on toimineet. Ei tuollaisia tukia yhteiskunnalta, mitä te tunnutte nyt saavan, ollut aikoinaan ollenkaan. Nykyinen prekariaatti / pullamössösukupolvi vain tuntuu haluavan kaiken ilmaiseksi...
Raineri: "Höh höh. Paskaa läppää."
Itse puhuit paskajuttua 30€ vessapaperitarpeesta kuukaudessa.
Raineri: "Juurihan sanoin että asia on oma valintani ja itse rahoitan elämäni"
Etkä rahoita vaan valitat tukien pienuutta.
Jape: "Ei opintotuen ole tarkoitus kattaa hummailua, eikä edes kaikkia noita, jota luettelit. Jos opintotuet ovat todella tuota tasoa, niin ovat kovasti nousseet minun ajoista. Minun opiskelu aikananani opintotuki + asumistuki -> nippa nappa sai makesttua kämpän vuokran (ei ihan riittänyt). Kaikeen muuhun piti järjestää rahaa muualta, opintolainasta, töistä tai vanhemmilta."
VastaaPoistaJaajaa. Minä kun olen ymmärtänyt, että opintotuen olisi tarkoitus kattaa opiskelijan peruseläminen eli asunto, ruoka, välttämätön liikkuminen, opiskelutarvikkeet ja sen sellaiset... Ja kyllä, minusta myös vaatteet kuuluvat tähän. Ei ihminen vaatteitta elä.
Mutta noin muuten, enhän minä paheksunut missään sitä, että töissä täytyy käydä.
"Ai tuli vain 400 euroa kuussa? Minun aikanani opintotuki + asumistuki oli yhteensä alle 200€ ! (juu minä opiskelin vuonna "miekka ja kivi" :)"
Ja vuonna "miekka ja kivi" hinnatkin olivat hiukan... erilaiset.
" Ei tuollaisia tukia yhteiskunnalta, mitä te tunnutte nyt saavan, ollut aikoinaan ollenkaan. Nykyinen prekariaatti / pullamössösukupolvi vain tuntuu haluavan kaiken ilmaiseksi..."
Ei niin. Eikä ennen kuule ollut vaatteitakaan kaupoissa, itse piti metsälle mennä, kaataa hirvi, nylkeä se, käsitellä nahka ja ommella vaate! Ja sitä ennen piti valmistaa keihäs ja sukset ja joka päivä hiihdettiin 40km suuntaansa kouluun 40 asteen pakkasessa eikä ollut mitäänb kouluruokailua vaan itse kukin kantoi selässään lehmän kouluun, josta sitten lypsettiin maitoa.
Mutta kun nykyään on tää pullamössösukupolvi!
Ennen vanhaan mikään ei tietenkään ollut paremmin kuin nykyään on. Älkää siis opiskelijat valittako, ja muistakaa valmistua nopiaan!
VastaaPoista"Mutta noin muuten, enhän minä paheksunut missään sitä, että töissä täytyy käydä. "
VastaaPoistaYlipäätään koulutusjärjestelmää tulisi muuttaa rankasti. Turhia tutkintoja on paljon ja toisaalta monella alalla vaaditaan tutkinto, vaikka oikeasti työssä oppimalla niihin hommiin pätevöityisi paremmin.
Mitä tulee omaan valintaan ja opiskeluun, niin nykyään nuorten aikuisten kohdalla opiskelu ei välttämättä ole ainakaan täysin oma valinta. Esimerkiksi alle 25-vuotiaat eivät useinkaan ole oikeutettuja työttömyystukeen, elleivät ole todistettavasti ainakin yrittäneet hakea opiskelemaan. Lisäksi käsittääkseni toimeentulotukea voidaan leikata, jos tuettava henkilö ei suostu hakemaan opiskelemaan.
VastaaPoistaHomo
Minusta nykyopiskelijoille on kasattu kohtuuttoman paljon enemmän tai vähemmän keskenään ristiriitaisia vaatimuksia - joko lakien tasolla tai uhkailemalla säätää vaatimuksia lakien tasollakin, kuten:
VastaaPoista1. Valmistua pitäisi nopeasti tai menettää opiskeluoikeuden.
2. Töissä ei saisi käydä, ettei valmistuminen viivästy.
3. Alimitoitetulla opintotuella pitäisi tulla toimeen.
4. Lapset tulisi hankkia jo opiskeluaikana, vaikka tukitaso opiskelijavanhemmille ovat erityisen alhaiset - ja opiskelijat ovat vuosia nuorempia kuin ensisynnyttäjät keskimäärin, eikä useimmilla ole pysyvää suhdetta jne.
5. Opintojen aikana pitäisi hankkia työkokemusta.
6. Opintojen aikana pitäisi kansainvälisyyden takia opiskella jokaisen ulkomaillakin.
ja mitäköhän vielä
Homo
Homo: Kerrankin puhut kyllä painavaa asiaa... Kiitän onneani, että kuulun sukupolveen ennen opintoajan rajausta. Nimim. työharjoittelussa Ukrainassa.
VastaaPoista"Minusta nykyopiskelijoille on kasattu kohtuuttoman paljon enemmän tai vähemmän keskenään ristiriitaisia vaatimuksia - joko lakien tasolla tai uhkailemalla säätää vaatimuksia lakien tasollakin, kuten:
VastaaPoista1. Valmistua pitäisi nopeasti tai menettää opiskeluoikeuden.
2. Töissä ei saisi käydä, ettei valmistuminen viivästy.
3. Alimitoitetulla opintotuella pitäisi tulla toimeen.
4. Lapset tulisi hankkia jo opiskeluaikana, vaikka tukitaso opiskelijavanhemmille ovat erityisen alhaiset - ja opiskelijat ovat vuosia nuorempia kuin ensisynnyttäjät keskimäärin, eikä useimmilla ole pysyvää suhdetta jne.
5. Opintojen aikana pitäisi hankkia työkokemusta.
6. Opintojen aikana pitäisi kansainvälisyyden takia opiskella jokaisen ulkomaillakin.
ja mitäköhän vielä"
Juuri näin. Ja päälle vielä se, ettei tutkinto ole pitkään aikaan taannut työllisyyttä.
"Juuri näin. Ja päälle vielä se, ettei tutkinto ole pitkään aikaan taannut työllisyyttä."
VastaaPoistaOn niitä, jos ei nyt vaatimuksia niin ainakin epärealistisia odotuksia myös joillakin opiskelijoilla.
Valitettavasti jotkut vieläkin olettavat ja jopa odottavat, että kunhan on korkeasti koulutettu niin oman alan työpaikkaa tarjotaan heti kun valmistuu. Mieluusti vielä johtotehtäviä ja kyllä se hallituspaikkakin pörssiyrityksessä mulle kuuluu, olenhan korkeasti koulutettu - ja nainen, jos ei muuten niin sitten kiintiöllä :P
Eskapisti
VastaaPoistaOpiskelijat ovat mahdollisesti kaltoikohdelluin ryhmä tässä maassa. Oikeasti vituttaa asemani.
Otetaanpa tämä: Jos olet alle 25-vuotias ammattikouluttamaton niin sinua velvoitetaan hakemaan kouluihin tai menetät tukia. Mielestäni ihmisiä ei pitäisi pakottaa - suurin osa jokatapauksessa pyrkii parempaan elämään. Kunnon lusmuja ei voi auttaa. Sitten jos saat jonkun opiskelupaikan tulee tällaisia Japeja, jotka kertovat, että jos haluaa pukeutua muuhun kuin roskasäkkiin pitää käydä töissä.
Muttamutta. Ensiksi velvoitetaan opiskelemaan, sitten opintotuen edellytys on 40-tuntinen työviikko. Periaatteessa 30 tuntia opetusta ja kymmenen tuntia itsenäistä työskentelyä koulun ulkopuolella. Tämä on siis kelan näkemys täyspäiväisestä opiskelusta, jonka perusteella se vuosittain laskee kuinka paljon suorituksia pitäisi olla jne... Ja penää tukea takaisin jos ei ole saanut tiettyä määrää täyteen, joka esim. amk:ssa on luokkaa 4 opintoviikkoa kuukausi. Yksi 40-tuntinen viikko vastaa yhtä pistettä. Tämän lisäksi tulee joiltain urpoilta vaatimuksia, ettei opintotuen pitäisikään riittää elämiseen ja älkääkä valittako ja että on ihan kohtuullista tehdä TÄYSIPÄIVÄISTÄ TYÖTÄ (jota opiskelu on) kuukausipalkkana 420e!!!! Ja jos haluaa jotain extraa kuten kengät niin pitää 40 tunnin viikon päälle tehdä lisää töitä? Ei anteeksi, mutta onko tässä mitään vitun järkeä tai kohtuutta?! Minusta on ok, että opiskelijoilla on pienet tulot työssäkäyvään väestöön nähden, mutta että ne yltävät TOIMEENTULOTUEN TASOLLE vain jos ottaa LAINAA niin kyllä tämä on mielestäni huutava vääryys. Kun suomen perustuslaki sanoo, ettei kenenkään pääasiallinen toimeentulon lähde saa olla laina. Se, että jossain ei ole vastaavaa tukijärjestelmää ei oikeuta meillä tehtävää vääryyttä.
"On niitä, jos ei nyt vaatimuksia niin ainakin epärealistisia odotuksia myös joillakin opiskelijoilla.
VastaaPoistaValitettavasti jotkut vieläkin olettavat ja jopa odottavat, että kunhan on korkeasti koulutettu niin oman alan työpaikkaa tarjotaan heti kun valmistuu. Mieluusti vielä johtotehtäviä ja kyllä se hallituspaikkakin pörssiyrityksessä mulle kuuluu, olenhan korkeasti koulutettu - ja nainen, jos ei muuten niin sitten kiintiöllä :P"
Onhan niitä, mutta silti: kyllä monivuotisen tutkinnon pitäisi merkittävästi edistää työnsaantia, ellei sitten kyseessä ole joku erikoinen kutsumusala.
Tiedän esim. tradenomeja, jotka ovat lähettäneet yli 300 työhakemusta iloman tulosta. No ehkä sitä määrää voidaan pitää hyväksyttävänä varsinkin näin lama aikaan, mutta eikö tutkinnon pitäisi edes jotain etua tuoda?
Monet tutkinnot ovat turhia ja vain rahastuskeinoja oppilaitoksille. Ja monissa periaatteessa hyvissäkin sisäänotto on liian suuri.
Arawn, kommenttisi 14.58 (loppuosa) sai naurun irtoamaan, positiivisessa mielessä.
VastaaPoistaSiitä sitten lehmä selkään ja koulutielle! :)
Riitta
Arawn: "Minä kun olen ymmärtänyt, että opintotuen olisi tarkoitus kattaa opiskelijan peruseläminen eli asunto, ruoka, välttämätön liikkuminen, opiskelutarvikkeet ja sen sellaiset... Ja kyllä, minusta myös vaatteet kuuluvat tähän. Ei ihminen vaatteitta elä."
VastaaPoistaSinä tunnut, Arawn, valitettavasti kuuluvan ymmärtämättömien sukupolveen, mutta olen kiinnostunu tietämään (en halua tuomita sinua ennakolta) mistä voin lukea, että opintotuen on tarkoitettu kattavan kaiken tuon mitä luettelet. kerro missä määritellään että sen on katettava nuo, ole hyvä.
Ilmaisen käsityksenäni, että opintotuki on tuki ei kaikenkattava koravaus, ts. palkka opiskelusta!
Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opintokuluja, ei sitä että käydään vaateostoksilla ja vedetään Robert's Coffeessa lattea...
Opiskelut on muutenkin ihan liian löysää nykysin. Pitäisi olla enemmän koulumaista (niin kuin ennen vanhaan) ja tiivis ja kiinteä lukujärjestys jotta valmistuisi ajallaan. Nyt siellä velttoilaan vuosikausia erilaisilla kursseilla jotka voi sitten uusia joskus jos ei huvita mennä kussille nyt tänään...
Arawn: "Ja vuonna "miekka ja kivi" hinnatkin olivat hiukan... erilaiset. "
No ei ne sentään vain kymmenesosaa nykyhinnoista olleet.
Minunaikanan opintotuki oli kuule 400 markkaa. Lisäksi oli mahdollista saada asumistukea, mutta opintoraha ja asumistuki yhdessä ei ihan riittänyt kattamaan esim. minun 1200 markan vuokraani. Että mistä kuule rahat noihin mitä sinä luettelet? Siis jos olisin esim. katsonut että minun kuuluu saada nuo ja vielä koreat vaatteet päälle...
nyt opikelijoiden pitisi saada 450 euroa per kuukausi tukea, eikä mitään lainoja pitöisi joputua ottamaan. Minä ainakin jouduin ja maksoinkin niitä pitkään koulun jälkeisessä lamasuomessa. Nämä nykyiset pullamössöopiskelijat on juuri prekariaatti porukkaa jolle pitää tuoda pitsat ja kokokset himaan ilmaiseksi ja muuta viihdykettä, kun ollaan nimellisesti opikelijoita... ei hitto sentään.
Arawn: "Eikä ennen kuule ollut vaatteitakaan kaupoissa, itse piti metsälle mennä, kaataa hirvi, nylkeä se, käsitellä nahka ja ommella vaate! Ja sitä ennen piti valmistaa keihäs ja sukset ja joka päivä hiihdettiin 40km suuntaansa kouluun 40 asteen pakkasessa eikä ollut mitäänb kouluruokailua vaan itse kukin kantoi selässään lehmän kouluun, josta sitten lypsettiin maitoa."
Vaikka sävysi on ivallinen ja sait tuon toisen koulukiusaajan, Riitan, tueksesi, niin voin todeta, että minä ainakin hiihdin kouluun kesät talvet. Ei ollut julkista liikennettä, metroja, eikä Waynes Coffeeta tuolla provinssissa. Siellä mentiin kuule ihan sivakoilla ja juotiin maitoa. Ja kunto oli kiviaitaa, silloin.
Arawn: "Kiitän onneani, että kuulun sukupolveen ennen opintoajan rajausta"
VastaaPoistaTästä sSomi maksaa jo nyt paljon, ja tulee kaduttamaan monia päätäjiä ennen kuin asia tajutaan, että koulumuotoinen opiskelu kiinteällä opiskeluajalla on paras, ei kurssimuotoinen vapaa velttoilu, mikä on nykysukupolvelle ollut mahdollista ja joka mahdollistaa kaiken muun puuhastelun, kuten esim. työharjoittelun Ukarainassa. Kurssimuotoisuuden idea on joksu ollut vamraan hyvä, mutta kun sitä väärinkäytetään. Kirjoilla ollaan 20 vuotta + eikä valmistuta koskaan. Hoijakkaa.
Jape, kuinkakohan koulumaista se opiskelu ennen yliopistotasolla on ollut, jos esimerkiksi Matti Vanhanen on muistaakseni opiskellut runsaat 10 vuotta - ja moni SDP:n tyyppi ei ole tähän päivään mennessäkään valmistunut?
VastaaPoistaEräs suuri ongelma nyky-yhteiskunnassa ja melkein kaikkien opiskelemaan menemään pakottamisessa on se, että tosiasiassa kaikista ei vain erilaisista syistä johtuen ole tähän. Esimerkiksi älylliset puutteet, mielenterveysongelmat tms voivat tehdä valmistumisesta hyvin epätodennäköistä monien kohdalla. Ennen kuin on tullut 25-vuotiaaksi, on sitä ennen voinut yhteiskunta pakottaa elämään vuositolkulla velaksi - ilman pysyvää asuntoa. Ja velanmaksuvaikeudet ja niistä seuraavat luottohäiriömerkinnät voivat vaikeuttaa pysyvän vuokra-asunnon hankkimista jne.
Mielellään nähdään kaikki kykyneväisinä esimerkiksi korkeakoulutasoisiin opintoihin, mutta mihin unohtuu se tosiasia, että ihmisten kyvykkyys on esimerkiksi älykkyydessä jatkumo vajaaälyisistä neroihin? Puolet väestöstä on aina mediaania tyhmempiä, mikä on väistämätön tilastollinen tosiasia.
Samoin on valitettavaa, että yhteiskunnassa nykyään on heikosti koulutetyille hyvin vähän työpaikkoja tarjolla. Kuitenkin väestöstä merkittävä osa ei ole kykeneviä hankkimaan kovinkaan korkeaa koulutusta. Tosin myös koulutetuille minusta Suomessa on ongelmana se, että raja-aidat eri alojen/ammattien välillä Suomessa ovat niin korkeat. Edes korkeasti koulutetun ei useinkaan ole helppoa vaihtaa esimerkiksi oman alan työllisyyden heikentyessä toiselle - edes lähäiselle - alalle, jolta ei ole koulutusta ja työkokemusta. Tällainen joustamattomuus voi hyvinkin olla talouselämän toimivuudenkin kannalta ongelmallista.
Homo
Jape, eikös opiskeluaika ole ollut jo vuosia rajattu maksimissaan muutamaan vuoteen (mikä on minusta virhe)? Sen sijaan aiempien sukupolvien aikana näin ei ole ollut, minkä vuoksi esimerkiksi Matti Vanhanen on onnistunut opiskelemaan reippaasti yli 10 vuotta.
VastaaPoistaSamoin työharjoittelut tai opiskelut ulkomailla ovat päättäjien itsensä ajama hanke. Juurihan opetusministerikin taisi aikoa vaatia jopa lailla, että kaikki opiskelijat kansainvälistymisen nimissä pakotettaisiin tällaiseen - halusivat he sitä itse tai eivät. Uskoakseni useimmat opiskelijat eivät ole maanitteluista huolimatta halunneet, mikä on ilmeisesti koettu päättäjien taholta ongelmaksi.
Homo
Vanhanen itse valmistui valtiotieteen maisteriksi noin 14 vuotta yo-tutkintonsa jälkeen.
VastaaPoistaOpetusministeri Henna Virkkunen (kok) haluaa kaikkiin korkeakoulututkintoihin kansainvälisen osion. Opiskelijoiden pitäisi osana tutkintoa suorittaa vaihtojakso tai harjoittelu ulkomailla. Osio on tarkoitus sisällyttää tutkintoihin vuoteen 2015 mennessä. Suomalaisopiskelijoiden vaihtoonlähtöhalukkuus on Virkkusen mukaan viime vuosina laskenut huolestuttavasti.
Homo
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä hoputtaa opiskelijoita lapsentekoon.
VastaaPoistaHomo
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHomo: "Jape, kuinkakohan koulumaista se opiskelu ennen yliopistotasolla on ollut, jos esimerkiksi Matti Vanhanen on muistaakseni opiskellut runsaat 10 vuotta - ja moni SDP:n tyyppi ei ole tähän päivään mennessäkään valmistunut?"
VastaaPoistaEn puhunutkaan yliopistoista, vaan OIKEISTA ;) kouluista josta valmistuu käytännön työntekijöitä :)
Mapinkantajia on jo riittämiin.
Homo: "Jape, eikös opiskeluaika ole ollut jo vuosia rajattu maksimissaan muutamaan vuoteen (mikä on minusta virhe)? Sen sijaan aiempien sukupolvien aikana näin ei ole ollut, minkä vuoksi esimerkiksi Matti Vanhanen on onnistunut opiskelemaan reippaasti yli 10 vuotta."
Puhuin siis esim. vanhoista teknillisitä opistoista, josta valmistui lukujärjestyksen mukaisesti 4,5 vuodessa. Se opiskelu eteni kuin juna, ja lähes kaikki valmistui ajallaan. Jos jäi esim. jonkun sairauden takia jotain opintoja väliin niitä oli mahdollisuus tenttiä myöhemmin, mutta muuten koulussa olitiin LÄSNÄ ja tämä kontrolloitiin.
Kurssimuotoinen opiskelu, akateeminen vapaus, on tuhoisaa. Sieltä on mahdollista sitten valua juuri politiikkaan jne. eikä koskaan valmistua. (Posti) Pekka Vennamo oli ylioppilas jne. silti jamppa oli joku pääjohtaja ja ministerikin kait...aika järkyttävää, eikä hän ole ainoa.
Minulla on kokemusta myös nykyisestä kurssimuotoisesta AMK-inssikoulutuksesta -> ihan perseestä ja sisään otetaan ketä vaan kun koulu saa rahat nuppiluvun mukaan.
Jape: "Sinä tunnut, Arawn, valitettavasti kuuluvan ymmärtämättömien sukupolveen, mutta olen kiinnostunu tietämään (en halua tuomita sinua ennakolta) mistä voin lukea, että opintotuen on tarkoitettu kattavan kaiken tuon mitä luettelet. kerro missä määritellään että sen on katettava nuo, ole hyvä."
VastaaPoistaYksi vihje ovat nämä hallitustahojen puheet, joissa he paheksuvat opiskelijan töissäkäyntiä: opiskelijan pitäisi vain opiskella eikä käydä töissä. Tuskin tällaista sanottaisiin, jos sanojalla olisi selvä oletus, että opintotuki on vain lisäys tuloihin?
Toinen vihje opetusministeriön sivuilta: "Opintotuen tavoitteena on opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen taloudellisen tuen tarpeessa oleville päätoimisille opiskelijoille."
Ihmettelen vähän, MIHIN tuki sitten muka olisi tarkoitettu, jos ei ihan peruselämiseen, kun Suomessa ei lukukausimaksujakaan ole.
"nyt opikelijoiden pitisi saada 450 euroa per kuukausi tukea, eikä mitään lainoja pitöisi joputua ottamaan."
Jep, lainaa en ota. En, ellei henki uhkaa mennä. Lama opetti sen verran.
1200mk vuokra joskus parikymmentä vuotta sitten kuulostaa aika kovalta ottaen huomioon, että minä maksoin samaa vuokraa neljä vuotta sitten soluasunnosta! Millaisen kämpän sillä onkaan saanut silloin muinoin. Jos kerran itse valitsit asua tuon hintaisessa kämpässä niin oma oli valintasi, kun ei opintotuki riittänyt. :P
"Vaikka sävysi on ivallinen ja sait tuon toisen koulukiusaajan, Riitan, tueksesi, niin voin todeta, että minä ainakin hiihdin kouluun kesät talvet. Ei ollut julkista liikennettä, metroja, eikä Waynes Coffeeta tuolla provinssissa. Siellä mentiin kuule ihan sivakoilla ja juotiin maitoa. Ja kunto oli kiviaitaa, silloin."
Ja pointti meni ohi niin, että viuhui?
" Kurssimuotoisuuden idea on joksu ollut vamraan hyvä, mutta kun sitä väärinkäytetään. Kirjoilla ollaan 20 vuotta + eikä valmistuta koskaan."
1) moinen on hyvin harvinaista. Ei isoja päätöksiä pitäisi perustaa muutamaan poikkeustapaukseen.
3) suurin osa roikkujista on sitä paitsi töissä eikä velttoilemassa.
2) roikkujaongelman olisi voinut ratkaista esim. passiivirekisterillä, mutta sehän ei kelvannut hallitukselle.
"En puhunutkaan yliopistoista, vaan OIKEISTA ;) kouluista josta valmistuu käytännön työntekijöitä :)"
Jaa niinku lääkäreitä, opettajia, asianajajia, di-insinöörejä... eiku ööää, heeetkinen!
"Kurssimuotoinen opiskelu, akateeminen vapaus, on tuhoisaa. Sieltä on mahdollista sitten valua juuri politiikkaan jne."
:D Eli onko kurssimuotoisen opiskelun vaara juuri se, että sitä kautta pääsee poliitikoksi? ;))) (Voisin olla jopa samaa mieltä!!)
Ei pitäisi sitä paitsi yleistää koko yliopistoon. Käytännöt vaihtelevat eri tiedekunnissa ja eri laitoksilla. Lääkiksessä ja biologian aloilla esim. on aika tiukat lukujärjestykset.
Anonyymi
VastaaPoista"Ensiksi velvoitetaan opiskelemaan, sitten opintotuen edellytys on 40-tuntinen työviikko. Periaatteessa 30 tuntia opetusta ja kymmenen tuntia itsenäistä työskentelyä koulun ulkopuolella. Tämä on siis kelan näkemys täyspäiväisestä opiskelusta"
...joka ei vastaa ollenkaan todellisuutta, koska niitä noppia saa oikeasti paljon pienemmällä työllä kasaan.
"jonka perusteella se vuosittain laskee kuinka paljon suorituksia pitäisi olla"
Siihen määrään pääsee kyllä todella helposti, jos vain jaksaa sillointällöin piipahtaa koulussa ja tenteissä. Itse keittelin pontikkaa ja ryypiskelin ensimmäisen opintovuoteni, mutta silti sain tarpeellisen määrän ovareita plakkariin (=30% vähemmän mitä olisi pitänyt saada, mikäli olisi opiskellut "kunnolla"). Nykyäänhän ne ovat pisteitä, mutta tuskinpa työmäärä on siitä tuplaantunut.
"jne... Ja penää tukea takaisin jos ei ole saanut tiettyä määrää täyteen, joka esim. amk:ssa on luokkaa 4 opintoviikkoa kuukausi."
Se on kyllä 2,7 opintoviikkoa (4,8 opintopistettä) per kuukausi. Eli 9kk opintotuki vaatii 24,3 opintoviikkoa per vuosi. 24,3 ovarin vuosivauhdilla KTM valmistumiseen menee 6 v + gradu, eli vauhti vastaa DI-koulutuksen (joka on laajempi ja vaativampi tutkinto) toteutunutta keskimääräistä opiskeluaikaa.
- Syltty
"Ja penää tukea takaisin jos ei ole saanut tiettyä määrää täyteen, joka esim. amk:ssa on luokkaa 4 opintoviikkoa kuukausi. Yksi 40-tuntinen viikko vastaa yhtä pistettä."
VastaaPoistaKyllä täyty olla kunnon lusmu jos ammattikorkeassa ei pääse näihin Kelan vaatimiin minimeihin.
"TÄYSIPÄIVÄISTÄ TYÖTÄ (jota opiskelu on) kuukausipalkkana 420e"
Opintotuen tulisi olla suurempi, mutta se ei ole palkkaa eikä opiskelu ole työtä. Nimensä mukaisesti se on opiskelun rahallista tukea.
Jos se rinnastetaan palkkaan niin tehdään sama sitten vaikka lapsilisille tai äityis- ja vanhempain rahalle. Lapsi käy peruskoulua 9 vuotta, eikö sekin ole työtä? Laske siitä sitten työtunteja ja esitä vaatimus valtiolla mille tasolle nuo pitäisi nostaa. Jos ei työtunnit täyty, valtio vaatii takaisin likaa maksettua "palkkaa".
Entä sitten asevelvollisten päiväraha, sehän se vasta naurettava onkin. Käytännössä ilmaista työtä (kun sitä termiä tässä nyt käytetään), josta ei ole nuorelle käytännössä mitään hyötyä, pääasiassa vain haittaa esim. opintojen kanssa sekä eläkekertymän pienentymisenä.
MikkoAP: "kyllä monivuotisen tutkinnon pitäisi merkittävästi edistää työnsaantia"
Niinhän sitä luulisi että pitäisi. Tuosta voi hyvin ottaa sanan "merkittävästi" pois eikä se siltikään pidä paikkaansa.
"...mutta eikö tutkinnon pitäisi edes jotain etua tuoda?
Monet tutkinnot ovat turhia ja vain rahastuskeinoja oppilaitoksille. Ja monissa periaatteessa hyvissäkin sisäänotto on liian suuri."
Vastasitkin jo omaan kysymykseesi. Korkeasti koulutettavien valtava lisääminen on lisännyt myös valtavasti tutkintoja. Mitä etua voi sellainen tutkinto tuoda, ja miten se voisi merkittävästi edistää työnsaantia, joka löytyy niiltä muiltakin samaa työpaikkaa hakeneilta? Tutkinto, monivuotinenkin, on menettänyt arvonsa omistajalleen.
Kiitos tästä kuuluu niille, jotka päättivät että lähes jokaisella suomalaisella pitäisi olla joko ammmattikorkea tai sitä korkeampi tutkinto. Valitettavasti myös tohtorintutkinnot ovat menettäneet arvoaan ja arvostustaan.
Eikä tässä ole vielä edes koskettu korkeasti koulutettujen palkkaodotuksiin. Heidän kun on tai voi olla käsittämättömän vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi hyväksyä sitä, että esim. amiksen käyneelle putkireiskalle tai -raijalle maksetaan parempaa palkkaa. Entistä enemmän voi alkaa ketuttamaan kun laskee kuinka paljon on menettänyt ansioina ja eläkkeinä niinä vuosina joina on suorittanut "hienoa" tutkintoa.
Jos yhteiskunta maksaa työttömän (sohvallamakoilijan) elämän, niin miksei sitten opiskelijan, joka parantaa valmiuksiaan työllistyä & saada paremmin palkattu työ, mistä liikenee enemmän verotuloja sohvallamakoilijoidenkin elatukseen?
VastaaPoistaItse aikoinani kävin viikonloppuisin töissä ja nostin myös (tyhmyyttäni) hiukan opintolainaa, mitä ei ollut sitten kiva jälkeen päin maksella takaisin. Vanhemmiltani en saanut taloudellista tukea - olisin tuntenut itseni varsin tyhmäksi, jos olisin ollut heidän elättinsä vielä sen jälkeen kun he ensin olivat kustantaneet elämiseni täysi-ikäiseksi. (Toki kävin kesätöissä 15-v alkaen - ja maksoin äidille hiukan ruokarahaa - mutta tiedän, että nykyään alaikäisten on vaikea päästä kesätöihin.)
Sinänsä on turha kritisoida sitä mihin opiskelija rahansa käyttää. Jos joskus haluaa ostaa vaikka talvitakin ihan kaupasta, syö sitten vaikka kaksi viikkoa makaronia. Ja jos on pokkaa mennä vanhempien rahapussille, niin siitä vaan...
Riitta
Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, molemmista menee 20% veroja. Sohvallamakoilija maksaa omaa makoiluaan ja opiskelijan opintotukia, -rahaa ja asumislisää.
VastaaPoistaOpintorahasta menee 10% mutta opintorahavähennyksen ansiosta siitä ei käytännössä makseta veroja lainkaan, paitsi jos on muita veronalaisia ansiotuloja.
Syltty: "...joka ei vastaa ollenkaan todellisuutta, koska niitä noppia saa oikeasti paljon pienemmällä työllä kasaan."
VastaaPoistaSe on kiinni monesta asiasta; tiedekunnasta, laitoksesta, kurssista, opettajasta, kurssimateriaalista. En ole sinänsä kanssasi eri mieltä, olen itsekin toisinaan hävettävän vähällä työllä kasannut noppia.Toisaalta, joskus olen joutunut raatamaan perseeni ruvelle saadakseni jonkun yhden hävettävän ovarin. Esimerkiksi slaavilaitoksella on Venäjän kirjallisuuden kurssi, josta saa kaksi opintopistettä (siis vajaa 1 opintoviikko) lukemalla 700-sivuisen englanninkielisen kirjan, joka on kirjoitettu pienellä präntillä kahdelle palstalle. Ja kyse on informaatiosta, jota ei voi vain plärä, pitää esim. osata luetella, mitä kirjoja kukakin on kirjoittanut, kuvailla niiden juonia jne.
Että joskus pääsee helpolla ja joskus ei.
"Eli 9kk opintotuki vaatii 24,3 opintoviikkoa per vuosi. 24,3 ovarin vuosivauhdilla KTM valmistumiseen menee 6 v + gradu, eli vauhti vastaa DI-koulutuksen (joka on laajempi ja vaativampi tutkinto) toteutunutta keskimääräistä opiskeluaikaa. "
Onko se keskimääräinen enää? Eikö di-insseilläkin ole nyt tämä 5-vuoden sääntö, josta voi livetä vain poikkeustilanteissa? Silloin joutuu kyllä opiskelemaan enemmän kuin 24,3 ovaria vuodessa.
Ville: "Entistä enemmän voi alkaa ketuttamaan kun laskee kuinka paljon on menettänyt ansioina ja eläkkeinä niinä vuosina joina on suorittanut "hienoa" tutkintoa."
Se riippuu, mitä arvostaa. MInä olen epäilemättä menettänyt paljon rahaa tuolla laskukaavalla, mutta toisaalta, en ole joutunut tekemään 8h työpäiviä (tai jopa pidempiä) viikko viikon perään niin, että lomaa on vain 6 viikkoa vuodessa. Tykkään niin paljon lunkista opiskelutahdista, etten vaihtaisi sitä kokopäivätyöraadantaan kovin mielelläni.
Kyse ei siis ole siitä, etten haluaisi töitä tehdä, käynhän minä opintojen ohellakin töissä ja kesät menevät melkein kokonaan töissä. Mutta kesä on lyhyt rupeama eikä 4-10 perustyöpäivää kuussa muina aikoina ole sama juttu kuin että olisi töissä 5 päivää viikossa. Joustovaraa on paljon, voi matkustella (omilla rahoilla, Jape hei, ei opintotuella!), voi hillua. Voi itse määrätä "töidensä" eli opiskelun tahdin, voi lukea vaikka yöllä, jos huvittaa.
Me likes.
Arawn:
VastaaPoista>>Syltty: "...joka ei vastaa ollenkaan todellisuutta, koska niitä noppia saa oikeasti paljon pienemmällä työllä kasaan."
>Se on kiinni monesta asiasta; tiedekunnasta, laitoksesta, kurssista, opettajasta, kurssimateriaalista.
On täysin totta, että jotkut kurssit ovat ihan naurettavia ja toiset taas ylimitoitettuja noppamäärään nähden. MUTTA tämän pitäisi olla etukäteen tiedossa ja lukujärjestys kannattaakin väsätä sellaiseksi, että siinä on tarpeeksi, muttei liikaa työtä (kannattaa kuunnella korvat höröllään niitä vanhempia opiskelijoita).
Etenkin jos ovarit eivät meinaa riittää tukikuukausiin, ei ole järkeä tunkea lukujärjestystä täyteen raadantakursseilla. Tällöin pitää ottaa niitä kursseja, joilla saa eniten noppia vähimmällä työllä.
Ja sitten on yleensä aina myös mahdollisuus selittää, miksi ei ole tarpeeksi opintoviikkoja. Kunhan keksii hyvät selitykse niin eiköhän se siitä (esimerkki selityksestä: ½v kestävä mahtikurssi: harkkatyöt tehty, mutta tentti suorittamatta, pitäisi mennä läpi)
"Onko se keskimääräinen enää? Eikö di-insseilläkin ole nyt tämä 5-vuoden sääntö, josta voi livetä vain poikkeustilanteissa? Silloin joutuu kyllä opiskelemaan enemmän kuin 24,3 ovaria vuodessa."
Ei minulla kyllä hajuakaan aikarajoista. Tietoni ovat tältä osin vanhentuneita ja käytinkin opintoviikkoja pisteiden sijasta. Kandintutkintokin hämmentää pakkaa.
Itse olen kyllä hyötynyt omasta tutkinnostani. Työni on mielenkiintoista ja palkkakin ainakin oli hyvä. Nyt ei ole enää (lama katos...)
- Syltty
Ville, eipä niistä sohvallamakoilijan pikku pennosista jää paljon muille jaettavaksi...
VastaaPoistaKun nyt maksaisi edes oman osuutensa. Oletettavasti hän kulkee päällystetyillä kaduilla ja valaistuilla teillä - jos ihan alkeista lähdetään. Puhumattakaan kaikista muista palveluista mitä hän käyttää.
Meillä ei ole varaa sohvallamakoilijoihin.
Riitta
Eskapisti
VastaaPoistaTotta, ettei opintotuki ole palkka tai edes siihen verrattava. Ei sen ole minunkaan mielestäni tarkoituskaan vastata jotain työssäkäyvän palkkaa. Mutta se, että se ei edes vastaa perustoimeentulon alarajaa (ilman lainaa) on vain naurettavaa ja törkeätä. Eli en vaadi, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa mitään erityistä - vain se mitä se laskee ihmisen vähittäistarpeiksi.
Riippuen kunnasta tämä on siinä 600e:n pinnassa. Kylläpäs tällä tosiaankin hummailee joo.
Esim. Sosiaalitoimi laskee ihmisen vähittäiskuluihin nykyään myös harrastuksia jne... Ihminen ei ole elä pelkästä leivästä. Jos joku on eri mieltä siitä mitä ihmisolennolle kuuluu niin haluaisin kovasti kuulla perusteluja.
Ja kyllä tiedän, että ei käytännössä asia mene niin, että kurssit vastaisivat ajallisesti mainitsemaani suhdetta: 40 tuntia/yksi opintoviikko tai pari pistettä, mitä ikinä käytetäänkään.
Pointtini oli se, että jos Kela laskee tietyn logiikan mukaan niin olisi kohtuullista, että maksettava tuki olisi jossain suhteessa edes tuohon laskennalliseen työmäärään. Nykyään näin ei ole.
PS. Teen itse opintojen ohessa keikkatyötä, mutta tätä ei mielestäni pitäisi odottaa keneltäkäään.
Riitta. Tuosta voisi jatkaa pitkäänkin ja vertailla kuka maksaa tarpeeksi, mitä palveluita käyttää tai ei käytä sekä kuka on maksanut oman osuutensa*.
VastaaPoista*Jokainen kakara on aikamoisen summan velkaa yhteiskunnalle kun täyttää 18-vuotta. Summa vaan kasvaa mitä enemmän istutaan koulun penkillä (tämä ei ollut piikittelyä tai painostusta). Pitäisikö valtion lähettää kuukausittaisia maksulappuja vaikka ihan muistutuksena? 18-vee synttäripäivänä tulee kirje, jossa olisi kokonaisvelka. Summa pienenisi kun maksaa veroja tulojen ja kulutuksen mukaan. Tietysti jokaiselle on laskettu oma osuutensa (ei käytön mukaan vaan yhtä suuri jokaiselle niin pysyy hieman yksinkertaisempana) mainitsemistasi teistä ja katuvaloista yms. normaalista infrasta. Ja luonnollisesti velka myös kasvaa jos ei ole tuottava yksilö tai palveluiden käyttö on runsasta tai kun rakennetaan uutta jne.
Kuulostaako houkuttelevalta tämä oma osuus?
On todennäköisesti suurempi osa heitä, jotka ovat ilman omaa syytä pois työelämästä kuin heitä, jotka vapaaehtoisesti elävät tukien varassa. Lisäksi on aivan riittävästi pitkäaikaistyöttömiä edellisen laman perintönä. Jos heihin ei ole varaa niin mitä pitäisi tehdä? Kurssittaa lisää ties kuinka monen kymmenen kerran lisäksi. Työllistämistuella jonnekin orjaksi puoleksi vuodeksi?
Vai pitäisikö heille jakaa Utrion unipillereitä kun ei heihin ole varaa?
Meillä ei olisi varaa moniin muihinkaan, heidän tukiinsa ja palveluihinsa, mutta jätetään tarkentamatta.
"Eli en vaadi, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa mitään erityistä - vain se mitä se laskee ihmisen vähittäistarpeiksi.
VastaaPoistaRiippuen kunnasta tämä on siinä 600e:n pinnassa. Kylläpäs tällä tosiaankin hummailee joo. "
Ei helvetti, "ei pitäisi kustantaa mitään erityistä"...
Tämä on jutsitiin täätä prekariaatiisakkia, jolle pitää antaa rahaa ilmaan mitään vastiketta. Mitäs jos kaikki heittäytyisi laakereillen, mistäs se "ei mitään erityistä" 600 euroa tulisi kaikille? Tämä taitaa olla sitä samaa logiikaa, kun se että mihin ydinvoimaa tarvitaan,? Että otetaan vain sähköä seinästä...
Voihan vitalis.
Minun äitilläni on työeläke 700 euroa ja sillä pitisi sitten pärjätä kuukausi. Ei saa mistään mitään lisää.
Ja täällä nuoret prekariaattijannut haluaa 600 euroa, pitsaa ja kokista sekä ilmaisen asunnon jossa voi harrastaa ja pelailla pleikkaria... "ei mitään erityistä".
Ei hitto suomi vielä nikeltyy näihin tulevaisuuden toivoihin...
Arawn: "opiskelijan pitäisi vain opiskella eikä käydä töissä."
VastaaPoistaEnnen vanhaan, vuonna miekka ja kivi, vain opiskeltiin, harva kävi töissä opiskelujen ohella. Silti opintotuet olivat vain murto-osa nykyisitä. Miten tämä on mahdollisita? Kait opinnot olivat opintoja vuonna "miekka ja kivi"? Kuinka opiskelijat tulivat toimeen?
"Opintotuen tavoitteena on opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen taloudellisen tuen tarpeessa oleville päätoimisille opiskelijoille."
Arvoisa asiantuntija Arawn,
kerrotko kuinka 400 markan opintotuki turvasi opiskelijan toimeentulon vuonna miekka ja kivi+
Opiskelijan perusjuhlaruoka, pizza (NoutoPizza), maksoi tuolloin muuten 30 markkaa. Sen saa nykyisin 6 eurolla kuta kuinkin (36 markkaa).
Arawn: "Jep, lainaa en ota. En, ellei henki uhkaa mennä. Lama opetti sen verran. "
Jaa jaa, minun aikana oli otettava, vaikka se pirskatin lama oli juuri päällä.
Arawn: "1200mk vuokra joskus parikymmentä vuotta sitten kuulostaa aika kovalta ottaen huomioon, että minä maksoin samaa vuokraa neljä vuotta sitten soluasunnosta! Millaisen kämpän sillä onkaan saanut silloin muinoin. Jos kerran itse valitsit asua tuon hintaisessa kämpässä niin oma oli valintasi, kun ei opintotuki riittänyt. :P"
Niinkö? Teroitan vielä sinulle, Arawn, että opintoraha oli minun aikanana oli 400 markkaa. Sen päälle oli mahdollista saada tietty määrä asumistukea olla oli kuitenkin katto. opiskelin Vaasassa 360 km pääsä kotoa. Asuin aluksi 3 kk kaverin rappusten alla kunnens sain tulitertän yksiön opiskelijaasuntosäätiöltä. Asunto oli öähes Vaasan keskustassa. Olin mieluumiin yksiössä kun solukolhoosissa. opintotuki ja asumistuki ei riittänyt ihan asunnon vuokraan. Loppu katettiin opintolainalla ja kesätienesteillä ja vanhempien avustuksella.
Opintotuki, Arawn, oli siis 400 markkaa. Mitä sillä saa? Soluasuminen ei tuota summaa olis muuttanut, se olis ollut se sama. Asumistuki ei olsi tod.näk. kattnut solun kustannuksia, että ihan sama. Mieluummin asun tulitertässä yksiössä kuin hälyisessä kolhoosisolussa.
Kirjat maksoi ainakin meillä, niitä ei ollut lainattavissa jne. Nyt täällä te saatte 450 euroa ja edelleen valitatte ja lainaa ei oteta. Että ei se asumisvalinta siihen vaikuttanut että opintotuki ei riittänut.
:P takas sinulle sinulle Arawn. Selityksesi ei oikein toiminut.
Arawn: "Ja pointti meni ohi niin, että viuhui?"
Niinkö? No en voi kuin valitella jos et halua ymmärtää. Kuulut ilmeisesti ymmärtämättömien sukupolveen sittenkin...
Arawn: "3) suurin osa roikkujista on sitä paitsi töissä eikä velttoilemassa."
Eli juurikin väärässä paikassa. Opiskelijan tulee OPISKELLA, eikä tehdä TÖITÄ. Opintojen jälkeen tehdään TÖITÄ! Saakuta rallaa kun on vaikeaa...
Mennään kouluun klo 8, ja tullaan pois klo 16, tehdään läksyt eikä istuta Waynes Coffeessa latella. Valmistuaan ajalallan, mennään töihin, sitten voi mennä työpäivän jälkeen Waynes Coffeehen ja vetää vaikka mitä hyvää...
Eskapisti
VastaaPoistaJape: oletko sitä mieltä, että ihmiselle ei kuulu peruoikeutena minkäänlaista toimeentuloa? Miten tämä on yhteensovitettavissa Yk:n ihmisoikeuksien sopimuksen ja Suomen perustulain kanssa? Ja jos nykyinen toimeentulotuen raja on liian suuri niin mikä olisi mielestäsi kohtuullinen summa?
Yllä esitin vain sen, että kuinka paljon toimeentulotuella oleva saa tekemättä mitään. Ei hyvä juttu minun mielestäni, mutta harvapa siellä vapaaehtoisesti on. Ja kuinka se on alle opiskelijan (minun) saaman tuen ja että tämä on kestämätön epäkohta. Varsinkin jos tuki tulee vastineeksi täysipäiväisestä työviikkoa vastaavasta opiskelusta. Eli nykyisellään perseellään istumisesta saa enemmän kuin itsensä kehittämisestä. "Ei mitään erityistä" minulle tarkoittaa todellakin asuntoa, vaatteita, ruokaa jne... Mutta näitä ei nykyisellä opintotuella saa jos ei ota lainaa tai tee töitä. Tietoni tukien suuruudesta (niin toimeentulotuen ja opintorahan + tukien) perustuu yleisesti eri viranomaisinstanssien julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Kannattasi tutustua.
Olemme täällä kuulleet loputtomiin kuinka pärjäsit aikoinasi pienemmällä tuella. Mutta kun hinnat ovat todellakin nousseet. Varsinkin asumisen suhteen. Kannattaisi tutustua haukkumasi "pullamössösukupolven" arkeen. Ei siellä paljoa tuilla istuskella waynes coffeessa, tai ainakaan kukaan kenet minä tunnen. Ennen kuin menet haukkumaan minua "prekariaatiksi" tai miksi ikinä niin voisit lukea mitä kirjoitan ja yrittää ymmärtää sitä sen sijaan, että kasailisit olkiukkoja.
Jape: En rehellisesti sanottuna tiedä, mitä selität ja melkein vihaksi pistää. Siksi, että väität koko ajan opiskelijan opintotuen olleen jotain 400mk, KUN SE EI TODELLAKAAN OLLUT SITÄ.
VastaaPoistaJo pelkkä googlettaminen auttaa. Tässä laki, joka astui voimaan 1995:
http://www.edilex.fi/kela/fi/he/19950021
Sieltä selviää, että korkeakouluopiskelijan opintoraha oli 1570 markkaa ja muissa oppilaitoksissa opiskelevan tuki oli 1300 markkaa - ja niitä LEIKATTIIN vuonna 1995! Eikä sen jälkeen nostettu ennen kuin 2008. Ja arvaa, mitä hinnoille oli tapahtunut kymmenessä vuodessa? Erityisesti asumisen hinnoille Helsingissä. Opintorahalla tuli siis huomattavasti paremmin toimeen 1990-luvulla kuin nykyään.
Minä en tiedä, miksi sinä olet saanut 400mk, mutta on ihan turha yleistää koskemaan sitä kaikkia. Olit selkeästi poikkeustapaus. Tai sitten opiskelijat 1930-luvun laman aikana - olethan antanut ymmärtää, että opiskelit laman aikana eli vaihtoehdot ovat 1930- tai 1990-luvut.
"Eli juurikin väärässä paikassa. Opiskelijan tulee OPISKELLA, eikä tehdä TÖITÄ. Opintojen jälkeen tehdään TÖITÄ! Saakuta rallaa kun on vaikeaa...
Mennään kouluun klo 8, ja tullaan pois klo 16, tehdään läksyt eikä istuta Waynes Coffeessa latella. Valmistuaan ajalallan, mennään töihin, sitten voi mennä työpäivän jälkeen Waynes Coffeehen ja vetää vaikka mitä hyvää..."
Nykyään on PAKKO tehdä opintojen aikana töitä. Muuten ei yksinkertaisesti tule toimeen. Näkee nälkää - opiskele siinä sitten nälissäsi.
Toisekseen, kouluun ei todellakaan mennä klo 8 ja tulla pois klo 16. Kouluun mennään siihen aikaan, kun on luento ja tullaan pois, kun luennot ovat ohi. Luentoja ei ole 8h/5 päivää viikossa - edes sinä Jape et onnistuisi koostaamaan tällaista lukujärjestystä max. kolmesta luettavasta aineesta (pääaine + sivuaineet + ehkä joku kielikurssi), koska se ei vain ole mahdollista. Eri aineiden luentokurssit yksinkertaisesti asettuvat siten, että lukujärjestys on täynnä aukkoja, jonain päivänä mennään klo 10 kouluun, joka päivä vasta klo 14, joka päivää lähdetään jo klo 14 ja joku toinen päivä vasta klo 20.
Toisekseen, 8h/5pv viikossa tieteellisiä luentoja olisi aivan liikaa. Siihen ei pystyisi kuin superihminen. Jo kolme luentoa päivässä on se raja, että sen jälkeen asiaan ei enää kykene keskittymään ja luennosta ei ole mitään hyötyä, jos ei voi keskittyä. Lisäksi monia kursseja varten on aika paljon kotona puuhattavaa, harjoitustöitä, lukemista luentotenttiin, esseitä jne. Jos koulua olisi 8-16 JA läksyt päälle, sehän olisi enemmän kuin mitä ihmiset tekevät kokopäivätyössä työtä! Mikä järki siinäkin nyt olisi?
Eikä istuta latella? meinaat, että opiskelijaparka ei saisi KOSKAAN levätä opinnoiltaan?
Arawn: "En rehellisesti sanottuna tiedä, mitä selität ja melkein vihaksi pistää. Siksi, että väität koko ajan opiskelijan opintotuen olleen jotain 400mk, KUN SE EI TODELLAKAAN OLLUT SITÄ."
VastaaPoistaJumaleisson sentään Arawn, alkaa täälläkin pistää vihaksi. En ole IKIPÄIVÄNÄ SAANUT opintotukea 1300 markkaa kuussa. Comprende? En ikinä. Kait tiedän mistä puhun kun kerta se ajan elin, saatana!
Opintoraha + asumistuki (ehdollinen, sitä ei saanut kaikki, ja summa oli asunnon vuokrasta riippuvainen. Katto oli muistaakseni noin 700 markkaa kuussa). Opintoraha + asumistuki oli yhteensä noin 1100 markkaa kuussa! Vuokrani oli noin 1200 markkaa, joten opintotuki ja asumistuki meni kokonaan siihen ja jostain piti "pieraista" vielä se puuttuva satanen. Sitten piti elää jollain se kuukausi muuten eli pääosin opinolainalla ja vanhempien tulella. Että älä sinä 450 euron opintotuilla selitä vaikeuksiasi - perskutarallaa.
Arawn: "Opintorahalla tuli siis huomattavasti paremmin toimeen 1990-luvulla kuin nykyään."
Varsinainen asiantuntija! Miksiköhän silloin kaikki otti opintolainaa, jos näin oli? Nythän opiskelijat ei ota lainaa juuri ollenkaan. Pärjää paljon paremmin opintotuella ja voi istuskella latella ja viihtyä sen sijaan että opiskelee täysipäiväsisesti, niin kuin ennen vanhaan
Arawn: "Tai sitten opiskelijat 1930-luvun laman aikana - olethan antanut ymmärtää, että opiskelit laman aikana eli vaihtoehdot ovat 1930- tai 1990-luvut."
Ja sinä ihmettelet että mikä ivallinen sävy? Tällaisille pllamössöheiteijöille ei pitäisi edes vastata, on sinulla niin vääristynyt kuva siitä mitä asiat on olleet erään laman (saat arvata minkä) aikana.
Arawn: "Minä en tiedä, miksi sinä olet saanut 400mk, mutta on ihan turha yleistää koskemaan sitä kaikkia. Olit selkeästi poikkeustapaus."
Juu sinä et tiedä. Ehdotan että sinulle myönnetään 1000 euroa kuukaudessa tukea - ilmaiseksi.
Ennen vanhaa tukiin vaikutti vanhempien tulot. Eikö olekin ihmeellistä, että 18 vuotiaan "aikuisen" elämään, joka asuu omassa vuokrasasunnossa vaikuttaa vanhempien tulot??? Ymmärtääkö prekatiaatti Arawn tätä mitenkään?
Väännän rautalangasta vielä sinulle, Arawn, sain opintotukea noin 400 markka kuussa, asumistukea noin 700 mk kuussa sekä otin joka lukukausi opintolainaa maksimimäärän. Meneekö jakeluun?
Voin sen verran vielä kertoa,Arawn, että moni luokkakaverini kävi hakemassa sossunluukulta toimeentulotukea noiden opintotukien lisäksi KUN NIILLÄ EI TULLUT TOIMEEN EIVÄTKÄ SAANEET LAINAA!!!!
Että noin hyvin oli erään laman aikan mahdollisita "harrastaa" täysipäiväistä opiskelua.
Muihin viestisi kohtiin en viitsi vastata. Näkemyksemme on niin eriävät ja ilmeinen sukupolviero haittaa näkemyksien lähentymistä.
vielä pikku lisäys...
VastaaPoistaArawn: "Toisekseen, kouluun ei todellakaan mennä klo 8 ja tulla pois klo 16. Kouluun mennään siihen aikaan, kun on luento ja tullaan pois, kun luennot ovat ohi."
Mennäänhän jos on kiinteä lukujärjestys. Mutta kun nykyisin on kurssimuotoista lepsuilua, niin ei ikinä valmistusta ja jos myöhästyy kurssilta niin voi mennä sitten uudelleen sille toisella jaksolla. Kun on koulumuotoinen, kurssilta ei myöhästellä, se etenee kun juna ja uutta ei järjestetä! Ymmärrätkö?
Lukujärjestysmuotoinen opiskelu on säännölistä ja se todella alkaa klo 8 ja loppuu klo 16, välissä voi olla joskus jokunen hyppytunti. Mutta siellä koulussa olitin siis klo 8 - 16 maanantaista perjantaihin eikä istuttu kahvilassa!!!
Arawn: "Luentoja ei ole 8h/5 päivää viikossa - edes sinä Jape et onnistuisi koostaamaan tällaista lukujärjestystä max. kolmesta luettavasta aineesta (pääaine + sivuaineet + ehkä joku kielikurssi), koska se ei vain ole mahdollista."
Vain kolme luettavaa ainetta? Ei ihme, että nykynuoriso ei osaa mitään. Erikositutaan niin kovasti ja sitten ei saada töitä kun ei ole tarjolla töitä vain kapean sektorin osaajalle. Meillä oli kuule Arawn KYMMENIÄ aineita ja viikot koostui vaihtelevasti näistä.
Arawn: "Toisekseen, 8h/5pv viikossa tieteellisiä luentoja olisi aivan liikaa"
Kuka pönttö niin sanoo, että pitää olla tieteellisiä oppitunteja 8h/5 pv viikossa? Ei kukaan, On muitakinaineita ku tieteelliset aineet, mtta tätä taitaa olla turha selostaa vain kapean sektorin opiskelijoille joka ei osaa kuoria edes perunoita nykyään.
Arawn: "Jos koulua olisi 8-16 JA läksyt päälle, sehän olisi enemmän kuin mitä ihmiset tekevät kokopäivätyössä työtä! Mikä järki siinäkin nyt olisi?"
Minun kouluni oli tällainen.
Klol 8-16 koulua ja sen jälkeen läksyt ja harjoitustyöt KOTONA!
Arawn: "Eikä istuta latella? meinaat, että opiskelijaparka ei saisi KOSKAAN levätä opinnoiltaan?"
Tuntuisi siltä, että nykyopiskelija lepää luennoilla. "Pääainena" tuntuu olevan latella istuminen, josta satunnainen luento irrottaa ja rentouttaa kivasti.
Vielä ihan sellainen pieni vinkki Arawnille, että tuo opintotukilaki uudistui vuoden 1994 alussa. Jape opiskeli vuonna miekka ja kivi, eli ENNEN vuotta 1994!
VastaaPoistaOpintotukiuudistuksen tarkoituksena oli opintorahamuotoisen tuen lisääminen opintotuessa.
Eskapisti
VastaaPoistaKuten sanoit Jape opintojesi jälkeen tukisäännökset ovat muuttuneet. Joten on hiukan kohtuutonta verrata silloista todellisuutta nykyiseen ja vaatia samaa nykyisiltä opiskelijoilta, koska lähtökohdat ovat täysin erillaiset. Silloin oli helppoa ottaa lainaa jos sai, koska tuohon asti opinnot olivat aika hyvin taanneet työpaikan. Nykyään näin ei ole.
Olen samaa mieltä kanssasi kurssiopiskelun latistavuudesta. Se sopii niille ihmisille, joilla on selkeä näkemys siitä mitä haluavat tehdä, mutta jättää epävarmemmat ihmettelemään. Ja jälleen kerran hinnat ovat nousseet kautta linjan vai tiedätkö paremmin? Nykyään myös esim. ei opiskelija saa erikseen asumistukea opintotuen lisäksi vaan koko tuki tulee opintoraha + opintotuen asumislisä, jotka muodostavat kaiken mitä per kuukausi saa. Ilman lainaa tai lisäansioita.
"Eikä istuta latella? meinaat, että opiskelijaparka ei saisi KOSKAAN levätä opinnoiltaan?"
VastaaPoistaNykyinen markkinatalous
ei hirveästi ajattele osasta, joka ei SUORANAISESTI tuota.
Opintotuet on minimaalisia ja latte- ym. ylellisyysrahat ohjataan hyvin tienaavien miesten ja naisten kukkaroihin. Periaate on tietenkin oikeansuuntainen, mutta siinä on kuitenkin menty vähän turhan pitkälle, kun ajatellaan, että jokaisen pitäisi vuosia jaksaa kitua kirjojensa kanssa.
En Japen lailla usko, että
opiskelijoiden ajaminen etsimään halvimpia tonnikalapurkkeja ja näkemään jopa nälkää on paras tapa hoitaa järjestelmää, vaan tällainen ajattelutapa vaan ruokkii yleistä ahneutta. Opintotuen pitäisi kaiken järjen mukaan olla kaksi kertaa yhtä suuri kuin työttömyystuen - riippuen tietysti siitäkin miten tuottavaa alaa opiskellaan. Esimerkiksi lääkäriksi opiskelevan opintorahan pitäisi olla suurempi kuin jonkun leipurikoulun oppilaan.
Ville - totta, ihminen on vasta viisissäkymmenissä maksanut sen mitä hän on siihen mennessä saanut yhteiskunnalta. (Jos hän on ollut töissä jo suunnilleen puolet elämästään.)
VastaaPoistaTiedän, että paljon suurempi osa ihmisistä käy mieluummin töissä kuin on työttömänä. Ja hyvä niin. En tiedä minkä verran esim. tällä hetkellä on vapaita työpaikkoja suloisessa Suomenmaassamme - niitähän ei pitäisi olla yhtään.
Tunnen joitakin nuoria ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan enää opiskella tai mennä töihin, koska sossustakin saa ihan hyvin. Jokin tuollaisessa pistää vihaksi...
Mielestäni ei olisi yhtään pahitteeksi, että työttömyyspäivärahan vastineeksi olisi tehtävä jokin määrä (esim. 10 tuntia viikossa) jonkinlaista työtä. Eivät opiskelijatkaan saa tukia vastikkeettomasti; opintoja on suoritettava tietty määrä niiden eteen.
Riitta
Nykyäänkin leipurikouluun (toisen asteen ammatillinen koulutus) saa vähemmän tukea kuin lääkiksessä opiskeleva.
VastaaPoistaJotenkin mietin, että mikä on näiden opiskelijoiden osaa vähättelevien vaikuttimena? Ihan kuin se, että saa tukea yhteiskunnalta siitä hyvästä, että kehittää itseään veronmaksajaksi olisi jollain tavalla rangaistavaa. "Kun ei meidänkään aikana saanut kuin lainaa". Onko takana ihan suomalaiskansallinen kateus ja katkeruus toisen oletetusta onnesta?
Sitten vielä tämä: Olisiko mahdollista, että yksi syy valtionhallinnon haluttomuuteen järkeistää opiskelijoiden tuet olisi kylmän kyyninen työvoimapoliittinen linjaus? Pidetään opiskelijoiden tuet matalalla niin saadaan työntekijöitä epätyypillisiin työsuhteisiin, vuokratyöfirmoille, matalapalkkaisiin siivous/asiakaspalvelu/varastotöihin. Suurilla ikäluokilla kun on työehtosopimukset ja liitot puolellaan. Ei vaan opiskelijoilla. Me olemme Suomen viralliset neekerit.
Eskapisti
"Nykyäänkin leipurikouluun (toisen asteen ammatillinen koulutus) saa vähemmän tukea kuin lääkiksessä opiskeleva."
VastaaPoistaEi kovinkaan suurta
eroa. Kyllä sillä pitäisi olla jotain väliä, opiskeleeko kokiksi vai kirurgiksi. Tai jos sairaanhoitajia tai jotain muuta ammattikuntaa tarvitaan kipeästi lisää yksi keino olisi maksaa
pula-aikana kaksinkertaista opintorahaa.
"Jotenkin mietin, että mikä on näiden opiskelijoiden osaa vähättelevien vaikuttimena?"
Ei kai opiskelijoita
nyt vähätellä, mutta heihin kohdistetaan vaatimus köyhäillä, tulla toimeen halvoista raaka-aineista valmistetulla ruoalla ja miettiä miten pitkään tonnikalapurkit riittävät. Työttömillä on toki samat ongelmat,
mutta karsimalla jostain muusta saataisiin opiskelijat hiukan vähemmän ahtaalle ja sehän kohentaisi myös hyvinvointivaltion mainetta,
eli julkisivua enemmän, kuin mikään julkisivuremppa.
"Onko takana ihan suomalaiskansallinen kateus ja katkeruus toisen oletetusta onnesta?"
Niin, no on tavallaan
tehty vaikeaksi saavuttaa hyviä ammatteja, siksi kun opiskelun aikana joutuu ahtaalle (toki jotkut saavat paljonkin tukea esim. vanhemmilta, mutta se voi sitten kaataa koko opiskelumotivaationkin). Ja ne jotka viitsivät opiskelijarumbaan lähteä pitkiksikin ajoiksi saavat sitten yleensä/toisinaan aikuisena palkinnon, elikä hyväpalkkaisen työn. Toki tämä riippuu myös alasta ja tyypistä.
Jape: "Mennäänhän jos on kiinteä lukujärjestys. Mutta kun nykyisin on kurssimuotoista lepsuilua, niin ei ikinä valmistusta ja jos myöhästyy kurssilta niin voi mennä sitten uudelleen sille toisella jaksolla. Kun on koulumuotoinen, kurssilta ei myöhästellä, se etenee kun juna ja uutta ei järjestetä! Ymmärrätkö?"
VastaaPoistaEi jummarra. Kurssimuotoinen opiskelu sopii toisiin aineisiin, toisiin koulumainen. 8h tiettyjen aineiden luentoja päivässä + läksyt päälle ON liikaa. Pää ei vain toimi. Olet vapaa menemään yliopistolle ja yrittämään.
Toisekseen, joka vuosi yliopistoista valmistuu tuhansia opiskelijoita. KURSSImuotoisesta opiskelusta!
"Vain kolme luettavaa ainetta? Ei ihme, että nykynuoriso ei osaa mitään. Erikositutaan niin kovasti ja sitten ei saada töitä kun ei ole tarjolla töitä vain kapean sektorin osaajalle. Meillä oli kuule Arawn KYMMENIÄ aineita ja viikot koostui vaihtelevasti näistä."
Meillä tutkinto koostuu pääaineesta + 2 tai 3 sivuaineesta, johon päälle tvt-opinnot, äidinkieli, ruotsi ja kahden vieraan kielen taito. Muutakin voi lukea, jos haluat.
Olet myös tervetullut lukemaan montaa eri ainetta yliopistolle ja kokeilemaan, miten se sujuu yhtä aikaa. Kuten esimerkiksi venäjän kieltä ja kirjallisuutta, kääntämistä, kielitiedettä (kolme edellistä ovat tyypillinen yhdistelmä), espanjalaista filologiaa, tietoliikennetiedettä ja vaikkapa valtio-oppia. Ensin haluan nähdä, miten saat kaiken lukujärjestykseesi (hitto, minä en meinaa saada edes kolmen laitoksen luentoja), sen jälkeen haluan nähdä, miten klaaraat sen kaiken.
"Kuka pönttö niin sanoo, että pitää olla tieteellisiä oppitunteja 8h/5 pv viikossa? Ei kukaan, On muitakinaineita ku tieteelliset aineet, mtta tätä taitaa olla turha selostaa vain kapean sektorin opiskelijoille joka ei osaa kuoria edes perunoita nykyään. "
Ai pitääkö ne KUORIAKIN?! O_O
Argumenttiesi taso sen kun kohoaa. <3
"Tuntuisi siltä, että nykyopiskelija lepää luennoilla. "Pääainena" tuntuu olevan latella istuminen, josta satunnainen luento irrottaa ja rentouttaa kivasti."
Olet varmasti tämän havainnon saavuttamiseksi istunut kymmenillä luennoilla yliopistolla tarkkailemassa opiskelijoiden puuhia.
Minustakin muuten tuntuu, että sänkyni alla asuu Chtulhu. Onkohan se nälkäinen?
"Vielä ihan sellainen pieni vinkki Arawnille, että tuo opintotukilaki uudistui vuoden 1994 alussa. Jape opiskeli vuonna miekka ja kivi, eli ENNEN vuotta 1994!
Opintotukiuudistuksen tarkoituksena oli opintorahamuotoisen tuen lisääminen opintotuessa."
Onko tämä yritys argumentoida, että opintoraha korotettiin 400 markasta yli 1500 markkaan vuonna 1994?
Meinaan, jos oli... no, arvannet varmaan.
Mutta, tätä keskustelua ei tarvinne jatkaa. En yhtään epäile, etteikö Jape ole omasta mielestään Oikeassa ja Moraalin suuri esitaistelija laiskoja opiskelijalorttoja vastaan, mutta täältä vinkkelistä katsoen Jape ei oikeastaan tunnu tietävän opiskeijan elämästä - mitään. Sorppa.
En siis jatka. Ollos hyvä, viimeinen sana on sinun.
Arawn: "8h tiettyjen aineiden luentoja päivässä + läksyt päälle ON liikaa. Pää ei vain toimi."
VastaaPoistaEi se ole ollenkaan liikaa, niistä selvittiin ennen ihan hyvin mutta nykynuoriso on niin mukavuudenhaluista, että heillä pitää olla kaikenlaista lievikettä, jotta he eivät ihan itkupotkuraivareita saisi. Nykyisin ei ns. keskiasteen kouluja enään ole vaan kaikki on jotain ammattikorkeakouluja, jossa on siis kurssimuotoinen opiskelu ja voin sanoa, etä päin persettä ollan menty koko ammttikorkeakouluuudistuksessa. Porukka sen kun lepsuille ja alle puolet aloittaneista valmistuu. Itse olen siis käyny kaksi insiöörikoulutusta läpi toisen ns. opsitomuotoisena ja toisen AMK:ssa. Voin kokemuksesta kertroa että AMK koulutus oli ihan hanurista. Siinähän ei trviinut ollajuurikaan läsnä sen kun kävi tenteissä. Ja oppiko kukaan mitään? No ei juurikaan. Ihan höttö matskua tuli ulos noista kouluista. Ne ei osaa mitään, vaan ne on koulutettävaä työpaikoissa uudelleen...
Arawn: "Olet vapaa menemään yliopistolle ja yrittämään."
En halua. Yliopisto ei ole mikään autuaaksitekevä asia vaikka moni näin kuvittelee. Menisin mieluummin vaikka "putkimieskouluun". Valmistunena olisi töitä ja liksa parempi kun perushumanistilla jolle ei ole mitään töitä...
Arawn: "Toisekseen, joka vuosi yliopistoista valmistuu tuhansia opiskelijoita. KURSSImuotoisesta opiskelusta!"
Juu, niitä valmistuu työttömäksi niin että soi. Humanisteja on niin että päät yhteen kolisee, muta heille ei ole mitään töitä, kuuletko, ei mitään töitä!
Arawn: "Olet myös tervetullut lukemaan montaa eri ainetta yliopistolle ja kokeilemaan, miten se sujuu yhtä aikaa."
Kuten sanoin, Arawn, en halua. Itse arvelen, että sinäkin haeskelet vielä sielä suuntia, etkä tiedä miksi haluaisit tulla isona, joten veikkaan että sinä olet yliopistossa vielä about seuraavat 6 vuotta. Tehokasta! Tämän jälkeen liittynet siihen kuoroon joka huutaa - nautittuan ensin korkeista opintotuista vuosia - että pitää saada kunnon palkka, kun olen korkeasti koulutettu (vaikka en käytännössä osaa mitään mille olisi oikeasti käyttöä).
Arawn: "Kuten esimerkiksi venäjän kieltä ja kirjallisuutta, kääntämistä, kielitiedettä (kolme edellistä ovat tyypillinen yhdistelmä), "
Jep, sinäkin, Arawn, opiskelet ihan väärää ainetta (olet tämän itse tunnustanut) Uskontotieteitä. Nyt ihmettelet, että mitäs sillä alalla teet ja mitä uskontotieteilijä oikein voisi tehdä töikseen. Sen sijaan, että olisit hyödyntänyt venäjänkielentaitosi, joka sinulla jo on "luonnostaan", ja olisit lukenut venäjän kieltä (ja olisit kenties valmistunut jo) ihmettelet sinä vielä että mitähän sinä teksisit, kun tuo uskontotiede ei nyt oikein nappaa. Juuri tämä tässä mättää. Siellä yliopistossa opiskellaan ja haetaan suuntia sen sijaan että päätettäisiin, että mitä halutaan ja opiskeltaisiin siihen määrätietoisesti ja kohtuu ajassa. Mutta ei, siellä pitää vetelehtiä vuosikausia vain kirjoilla... käsittämätöntä lepsuilua.
Arawn: "Argumenttiesi taso sen kun kohoaa. <3"
Kiitos tästä tunnustuksesta.
Arawn: "Olet varmasti tämän havainnon saavuttamiseksi istunut kymmenillä luennoilla yliopistolla tarkkailemassa opiskelijoiden puuhia. "
En niinkään luennoilla, vaan kahviloissa. Siellä opiskelijat vetää lattea ja mesettää tietokoneellan kavereille sen sijaan että istuisivat luennolla.
Arawn: "Minustakin muuten tuntuu, että sänkyni alla asuu Chtulhu. Onkohan se nälkäinen?"
En tiedä. Kysy siltä?
Arawn: "Onko tämä yritys argumentoida, että opintoraha korotettiin 400 markasta yli 1500 markkaan vuonna 1994?"
Ei ole. Kerroin vain että ennen vanhaan oli eri laki kun se johon sinä vetoat. Koitin hakea ennen vuotta 1994 voimassa ollutta opintotukilakia, mutta en löytänyt sitä. Minä opiskelin ennen vuotta 1994 ja valmistuin pahimpaan lamaan, kellään ei ollut töitä, ei edes opiskeluaikana.
Arawn: "Meinaan, jos oli... no, arvannet varmaan."
VastaaPoistaKuten jo todettu minä elin ennen vuotta 1994 voimassa olleiden opintukilakien mukaan. Sinä et noista ajoista tiedä kun olit vielä päiväkoti Mennikäisessä tuolin. Se että sinä argumentoit ennen vuotta 1994 tapahtuneita asisita vuoden 1994 ja sen jälkeen voimaan astuneella lailla, niin no arvannet paljonko tuo "argumenttisi" painaa?
Arawn: "En yhtään epäile, etteikö Jape ole omasta mielestään Oikeassa ja Moraalin suuri esitaistelija laiskoja opiskelijalorttoja vastaan,"
Ei ole tullut esiin mitään, minkä muoksi minun pitäisi muuttaa kantaani. Voin olla vanhempi, mutta en seniili, vielä.
Siinä olet oikeassa, että moni yliopistopiskelija tarvitsisi jatkuvaa perseelle potkijaa, kun ei se opiskelu etene. Siellä vain vietetään aikaa muissa virikkeissä kun opiskelussa. Tämä koituu suomen tuhoksi vielä.
Arawn: "täältä vinkkelistä katsoen Jape ei oikeastaan tunnu tietävän opiskeijan elämästä - mitään. Sorppa."
Niin, minullahan on vasta kaksi (2) tutkintoa plakkarissa. Montako sinulla on opiskelija Arawn?
Minä en viettänytkään opiskelija elämää, sellaista siis kuin sinun sukupolvi viettää, eli istutaan latella ja viihdytään. Minä opiskelin aikani. Lukujärjestyksen mukaan. Enkä tehnyt työtä, viettänyt aikaa työharjoittelussa ulkomailla tai viihtynyt erilaisissa kahviloissa. Niiden aika tuli sitten myöhemmin, kun olin valmistunut. Että en tiedä tosiaan nykyopiskelijan elämästä, mutta ei se kiinostakkaan, kun siitä puuttuu se opiskeluaspekti. Nyky opiskelumaailmaa värittää viihtyminen ja viihteellisyys, ei opiskelu ja järkevässä ajassa valmistuminen.
Arawn: "En siis jatka. Ollos hyvä, viimeinen sana on sinun."
Kiitos. Sinä oletkin ollut sillassa jo pitkään, painitermejä käyttääkseni. En henno kuitenkaan ottaa sinusta selkävoittoa, vaan totean että et tiennyt mistä puhuit. Menköön nuoruuden piikkiin.
Jape: "Kuten sanoin, Arawn, en halua. Itse arvelen, että sinäkin haeskelet vielä sielä suuntia, etkä tiedä miksi haluaisit tulla isona, joten veikkaan että sinä olet yliopistossa vielä about seuraavat 6 vuotta. Tehokasta! Tämän jälkeen liittynet siihen kuoroon joka huutaa - nautittuan ensin korkeista opintotuista vuosia - että pitää saada kunnon palkka, kun olen korkeasti koulutettu (vaikka en käytännössä osaa mitään mille olisi oikeasti käyttöä)."
VastaaPoistaUskomatonta. Ei riitä, että argumenttisi ovat olleet tasoa "ennen oli kaikki paremmin, ihmisillä supervoimia ja mannaa satoi taivaalta" ja "opiskelijat on vaan laiskoja, tyhmiä lusmuja, jotka haluaa kaiken ilmaiseksi. Nyt menet jo henkilökohtaisuuksiin sanomalla suoraan, että MINÄ olen sinun mielestäsi ahne laiskiainen, joka ei osaa mitään tarpeellista.
Kiitos tästä Jape. Ei tarvitse jutella kanssani enää, jos mielipiteesi minusta on tuollainen.
Arawn: "Uskomatonta. Ei riitä, että argumenttisi ovat olleet tasoa "ennen oli kaikki paremmin, ihmisillä supervoimia ja mannaa satoi taivaalta" ja "opiskelijat on vaan laiskoja, tyhmiä lusmuja, jotka haluaa kaiken ilmaiseksi."
VastaaPoistaÄlä viitsi ryhtyä marttyyriksi Arawn. Tsekkaa omia argumenttejasi, jossa väitit minua suorastaan valehtelijaksi. Ja että en tiedä mistä puhun.
Lisäksi nuo tuossa yllä esittämäsi mukaelmat minun sanomistani (ei ole minun sanomisiani, totean tähän). Ennen ei satanut mannaa, Arawn, vaan oli 20% KOROT lainoissa. Siinä sinulle mannaa..
Supervoimia ei tarvittu vaan etenemistä lukujärjestyksen mukaan koulumaisessa opiskelujärjestelmässtä, mutta mitäpä vapaan yliopiston kasvatit tästä tajuaa... Opiskelusta on tullut sivuaine, ja muusta viihtymisestä pääaine yliopistoissa.
Arawn: "Nyt menet jo henkilökohtaisuuksiin sanomalla suoraan, että MINÄ olen sinun mielestäsi ahne laiskiainen, joka ei osaa mitään tarpeellista."
Siinä se pata kattilaa soimaa. Kuitenkin, jos luet tekstini tarkasti en ole sanonut näin kun väität. Kerroin veikkauksenani, että liittynet tiettyyn kuoroon, en tiedä liitytkö vai et. Tuo on vain veikkaus. Se että veikkaan että viihdyt vielä yliopistossa 6 vuotta, niin siitä ei kannata hernettä nekkuun vetää, voit osoittaa sen valmistumalla sieltä ihan siinä tahdissa kun itse koet mahdolliseksi. Itse arvelen että vaihdat vielä opintojasi ja sen suuntaaa ja olet siellä vielä about 6 vuotta. Otat vielä virheellisesti henklökohtaisena se toteamuksen, että yliopistota valmistuu ihmisiä, lähinnä humanisteja, joille ei OIKEASTI ole mitään käyttöä työelämässä. Tämä ei ole vmikään mielipide kysymys, vaan FAKTA. Tämän osoittaa ylopistosta valmistuneiden työttömyystilastot ja se että jos humanisti on päässyt töihin se ei kovinkaan usein ole omalta alata, vaain ihan jotain toissijaista työtä. Tässä ei tarvitse siis luottaa minun sanaan vaan katsoa tilastoja. Miten tarpellinen on humanisti jolle ei ole käyttöä? Osaako hän tarpeellisia asioita jos ei saa töitä? Mieti itse...
Arawn: "Kiitos tästä Jape."
Ole hyvä Arawn. Sinulla oli hyvä "kamppailu", mutta lopulta valitettavsti yliregoit.
Arawn: "Ei tarvitse jutella kanssani enää, jos mielipiteesi minusta on tuollainen."
En ole sinusta mielipidettäni vielä sanonut. En tiennyt että sille olisi kysyntää...
En minä hamua mitään keskutelukontaktia kenenkään kanssa. Voin siis aivan hyvin olla juttelematta ja kommentoimatta sinun tekstejästi tai kommenttejasi, jos tämä on toiveesi ja jos se mieltäsi lämmittää. Tehdään siis niin.
Jape: perhospuu@hotmail.com
VastaaPoistaTätä keskustelua on turha käydä enää ainakaan täällä.
Tätä keskustelua on turha käydä enää ainakaan täällä.
VastaaPoistaEnnakkoluulojen murtamiseksi/vahvistamiseksi voisitte treffata vaikka vaniljalatella Wayne's Coffeessa.
Itse juon vain pikakahvia ja sitäkin vain kotona, mutta tämä on ollut niin nerokasta sissimarkkinointia, että uteliaisuudesta olen melkein valmis tutustumaan Väinön kahviloihin, noihin lusmuavien opiskelijoiden rappiopesäkkeisiin.
Brunologi: Tunnustan, että kyseinen ketju on suosikkini - ja kyllä, istun siellä paljon. Toisaalta, toisin kuin Jape väittää, en vain lusmua vaan teen siellä koulutöitä. Olen huomannut, että kirjoittamiseen se ympäristö sopii paremmin kuin koti. Olen tehnyt luentopäiväkirjani, harjoitustyöni ja esitelmäni nimenomaan Wäinössä. :D
VastaaPoistaJape: Fine. Jos et halua selvittää, ei sitten.
VastaaPoistaArawn: "Fine. Jos et halua selvittää, ei sitten."
VastaaPoistaSelvittää mitä?
Lähetin sinulle sähköpostia jo pari päivää sitten. Sinä et siihen vastannut, joten mikä mättää?
Miksi laitat sposti-osoitteesi jos et halua viestiä kanssani?
Lisäksi jos sinulla on jotain mielessäsi, niin kerro se selvästi, äläkä odota että osaisin lukea ajatuksiasi. Pistä selvät kysymykset esiin, johon haluat selvyyttä tai vastauskia, niin voi koittaa selventää.
Toisaalta kirjoitit näin, Arawn:
"Tätä keskustelua on turha käydä enää ainakaan täällä."
Miksi pistät tänne viestejä minulle? Oliko tarkoitus vain vaivihkaa laittaa se tänne että voit joskus myöhemmin viitata tähän ketjuun? Vai mikä oli tarkoituksesi?
Onko tämä tällainen sinusta reilua toimintaa, Arawn?
Vielä pieni lisäys:
VastaaPoistaArawn: "Ei tarvitse jutella kanssani enää"
Etkö tuossa sano aika selvästi mikä on kantasi? Kiellät juttelun kanssasi. Varsin selvää tekstiä. Pääsin ilmeisesti kuuluisalle boikotti/mustallelistallesi, jossa on kait tällä hetkellä ainakin Jorma ja Vortac. Fine!
Tarkoitukseni oli, että jos viitsisit laittaa mailia (minulla ei katsos ole sinun mailiosoitettasi eli en voi laittaa sinulle), voisi ehkä yrittää selvittää tätä asiaa.
VastaaPoista"Etkö tuossa sano aika selvästi mikä on kantasi? Kiellät juttelun kanssasi. Varsin selvää tekstiä. Pääsin ilmeisesti kuuluisalle boikotti/mustallelistallesi, jossa on kait tällä hetkellä ainakin Jorma ja Vortac. Fine!"
Olin vihainen ja loukkaantunut, kun kirjoitin tuon.
Arawn: "Tarkoitukseni oli, että jos viitsisit laittaa mailia (minulla ei katsos ole sinun mailiosoitettasi eli en voi laittaa sinulle), voisi ehkä yrittää selvittää tätä asiaa."
VastaaPoistaArawn hyvä,
Minä laitoin sähköpostia tuohon antamaasi sähköpostiosoitteeseen kolmisen päivää sitten. Eikö se tullut perille? Siitä saisit sähköpostiosoitteeni. Lisäksi se sähköpostiosoitteeni on nähtävissä profiilissani johon pääset esim. klikkaamalla tätä minun nimimerkkiä tässä postauksen vasemmassa kulmassa.
Hienoa, jos asiaa voi selvitellä ja näkemyksiä ja kantoja selventää. Olen siihen valmis.
Olen vain ihan kohta lähdössä viikonloppureissuun, joten en pääse vastaamaan mahdolliseen viestiisi ennen sunnuntai iltaa. Tämä vain tiedoksi siis.
Arawn: "Olin vihainen ja loukkaantunut, kun kirjoitin tuon."
OK - kiitos selvennyksestä.
Jape: Laitoitko? Viitsitkö laittaa uudestaan, muuta ei tuolla näy kuin viagra-spämmiä... :P
VastaaPoistaArawn: "Laitoitko? Viitsitkö laittaa uudestaan, muuta ei tuolla näy kuin viagra-spämmiä... :P"
VastaaPoistaNo laitoin tietenkin, kun kerta sanoin. En teidä jäikö se sitten jonnekin filtteriisi (?), mutta vainhan se uudelleen laittaa. Kai tuo antamasi email on oikein?
Minulla on gmail-osoite.
Minulla ei viestissäni ollut paljoakaan teksitä vielä, mutta laitan sen nyt heti miten uudelleen.
Arawn: "Laitoitko? Viitsitkö laittaa uudestaan, muuta ei tuolla näy kuin viagra-spämmiä... :P"
VastaaPoistaEipä ole sinusta kuulunut mitään, Arawn, vaikka tuon sähköpostini laitoin jo pari päivää sitten uudelleen...
Fine! Kenties asiassa ei sitten ole selvitettävää, tai et muuten vain halua asiaa käsitellä. Ei sitten, en jaksa tämän asian tiimoilta kyttäillä mitä haluat/aiot tehdä.
Viestintänne, sen epäonnistuminen, on ihmeen vangitsevaa seurattavaa.
VastaaPoistaTo be continued? :)
Bruno: "Viestintänne, sen epäonnistuminen, on ihmeen vangitsevaa seurattavaa."
VastaaPoistaNiinkö? No kiva että tästä joku saa jotain irti :)
Bruno: "To be continued? :)"
Riippuu Arawnista, kauako hän jaksaa jumpittaa...
Pallo on hänen kulmauksessaan, aika vahvasti. Jos hänellä on selvitettävää, ottakoon yhteyttä tavalla joka on jo kuvattu aiemmin.