Suomalaistytöt väkivaltaisia

Suomalaistytöistä lähes puolet turvautuu väkivaltaan ja Lähes joka toinen teinityttö käyttää väkivaltaa

Poikaystävän lyömistä piti hyväksyttävänä 40 prosenttia vastaajista.

Norjalaisyhtiöiden johdossa eniten naisia

satw_couples_by_humon.jpg

Who Knew I Was Not the Father?

He continued to feel that in all the ways that mattered, she was still his daughter, and he faithfully paid her child support. It was only when he learned that his ex-wife was about to marry the man who she said actually was the girl’s biological father that Mike flipped. Supporting another man’s child suddenly became unbearable.

Lisäykset: Monen teinitytön mielestä poikaystävää saa lyödä

LÄHES PUOLET TYTÖISTÄ KÄYTTÄÄ VÄKIVALTAA - "Bitch slap" tytöille tyypillinen väkivallan muoto

Fyysisistä väkivallan muodoista läpsiminen oli tyttöjen keskuudessa yleisin väkivallan muoto. Läpsimistä oli käyttänyt vähintään kerran kuukaudessa 24% kaikista vastaajista ja melkein puolet eli 49% väkivaltaan viimeksi kuluneen vuoden aikana turvautuneista tytöistä. Läpsimisen yleisyydestä kertoo myös se, että avovastauksissa merkittävimmäksi maininnaksi nousi esiin käsite "bitch slap". Tällä tarkoitettiin avokämmenellä lyöntiä poskelle. Tätä ei nähty varsinaisena lyömisenä, sillä se oli vastattu vielä erikseen avovastauksissa lyömisvaihtoehdon lisäksi. Vastauksissa läpsimistä myös vähäteltiin, eikä sitä näin ollen mielletty vakavana. Keskusteluryhmissä on noussut esiin samansuuntaisia mielipiteitä. "Tytöt eivät näe varsinkaan pojan läpsimistä vahingollisena, he oikeuttavat sitä sillä, että poikaa ei kuitenkaan satu, sillä poikahan on fyysisesti paljon vahvempi", kertoo projektissa nuorisokasvattajana työskentelevä Heini Lesojeff. "Läpsiminen nähdään myös "leikkinä", jota vastapuolen ei pitäisi ottaa liian vakavasti", mainitsee tutkija Eevastiina Gjerstad. Tytöt läpsivät myös toisiaan. Tähän voi johtaa haukkumisesta tai pilkkaamisesta alkanut riitatilanne, joka kärjistyy läpsimiseen. Töniminen oli lähes yhtä yleistä kuin läpsiminen. Sitä käytti kuukausittain 20% kaikista vastaajista ja 42% väkivaltaan turvautuvista tytöistä.

Fyysisen väkivallan lisäksi myös alistaminen ja nöyryyttäminen ovat olleet esillä Levottomat Tuhkimot -projektiin osallistuvien tyttöjen puheissa. Uhrin eteen mennään isolla porukalla ja vaaditaan häntä tilille sanomisistaan. "Nämä tilanteet sisältävät yleensä vahvasti alistavia tai nöyryyttäviä piirteitä, mutta eivät välttämättä suoranaista fyysistä väkivaltaa" kertoo Heini Lesojeff. Kaikista vastaajista lähes 10% ja väkivaltaan turvautuneista tytöistä 20% myönsi alistaneensa tai nöyryyttäneensä muita vähintään kerran viimeisen kuukauden aikana.

Esimerkiksi pettämisen vuoksi lyömisen näki kysymykseen vastaajista oikeutettuna yli 18%. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijan Venla Salmen seurusteluväkivallasta (2009) tekemässä tutkimuksessa 9. luokkalaiset pojat kokivat väkivaltaa - myös fyysistä väkivaltaa - seurustelusuhteissaan enemmän kuin tytöt. Yhtenä syynä saattavat Salmen mukaan olla väkivaltaan liittyvät asenteet: "Naista ei saa lyödä" -normi on yhteiskunnassamme vahvasti esillä, mutta vastaavanlaista "miestä ei saa lyödä" -sääntöä ei ole. Samantyyppisiä asenteita on ilmennyt myös Levottomat Tuhkimot -projektissa.