Naistutkimus FAQ

Mitä on naistutkimus?

Naistutkimus on kattokäsite, joka pitää sisällään naisten kulttuurin tutkimuksen ja feministisen tutkimuksen.

Mitä on feministinen tutkimus?

Feministinen tutkimus on ideologisesti orientoitunutta tutkimusta, joka on sitoutunut naisten emansipaatioon. Feministinen tutkija huomioi (1) naisten alistuksen, naisille epäedulliset valtarakenteet ja (2) esittää niille vaihtoehtoja. Feministisellä tutkimuksella on poliittinen tavoite naisten aseman parantamiseksi. Siksi feministinen tutkija kehittelee sellaisia teorioita (kuten miesten valtaa korostava patriarkaattiteoria), jotka mahdollistavat naisille edulliset tulkinnat.

Onko feministinen tutkimus tiedettä vai ideologiaa?

Se on pääasiassa ideologiaa, joka käyttää tiedettä ja tieteen arvovaltaa hyväkseen edistääkseen omia päämääriään. Naistutkimuksen kurssit ovat suurelta osin värväysleirejä uusille feministeille, jossa tieto on etukäteen valikoitua ja sijaitsee lähellä propagandaa.

Eikö (sukupuolen)tutkija ole kuitenkin aina oman näkökulmansa vanki?

On toki.

Eikö feministinen näkökulma ole silloin vain eräs näkökulma muiden joukossa?

Ei. Tutkijanpositio on toki tärkeää tuoda esille: tutkijan maailmankuva ja kytkökset, jotka vaikuttavat tutkimuksen tuloksiin. On kuitenkin eri asia sitoutua jo lähtökohtaisesti ideologisten tavoitteiden edistämiseen.

Mitä ongelmia feministisessä tutkimuksessa on tieteen kannalta?

Tieteen kannalta ongelma on se, että tutkimuksen tulokset tiedetään jo etukäteen (kuten myös kriittisessä miestutkimuksessa). Se johtaa lähteiden ja todistusaineiston valikoivaan käyttöön. Ongelmana on myös biologian sivuuttaminen.

Miksi feministiset tutkijat sivuuttavat biologian?

Feministisen tutkimuksen tavoitteena on muuttaa vallitseva tilanne ja pyrkiä naisten aseman parantamiseen. Biologia sopii kuitenkin huonosti yhteen tuon tavoitteen kanssa, koska biologisella tiedolla on taipumuksen tuoda esille sukupuolieroja. Sukupuolierot viittaavat puolestaan sukupuoliroolien luonnollisuuteen, mikä pitää yllä status quoa. Sosiaaliseen konstruktionismiin perustuvat teoriat ovat siten houkuttelevampia feministeille, koska ne mahdollistavat paremmin muutoksen vaatimisen.

Eikö se ole hyvä asia, jos teoria on edistyksellinen?

Hyvä teoria perustuu tieteellisille faktoille, kuten biologialle. Teoria, joka hylkää tieteellisen tiedon edistyksen nimissä, on huonoa tiedettä, jota edistyksellisyys ei kompensoi.

Eihän sosiologiassakaan näy paljoa biologiaa?

Totta. Sukupuolentutkimuksen kannalta biologian puuttuminen on kuitenkin paljon ongelmallisempaa, koska sukupuolijärjestelmän keskeiset osat, kuten pariutuminen ja seksuaalisuus, ovat voimakkaasti biologian ohjaamia ilmiöitä. Niitä ei voi selittää pelkällä konstruktiolla yhtä hyvin kuin useimpia sosiologisia aiheita.

Missä asioissa naistutkimuksen olisi huomioitava biologia?

Erityisesti parinvalintapreferenssit ja seksuaaliset halut tulisi huomioida, koska ne ovat vahvasti biologian ohjaamia. Niitä ei voi selittää pelkiksi konstruktioiksi. Noiden alueiden käsittely puuttuu kuitenkin naistutkimuksesta lähes kokonaan. Osittain siksi, että naistutkijat joutuisivat perehtymään aiheista tehtyihin tuhansiin tutkimuksiin (esimerkiksi evoluutiopsykologian parissa). Kun (luonnon)tieteelliseen tietoon nojaava perusta pariutumismarkkinoista puuttuu, koko feministinen sukupuolentutkimus seisoo konstruktionismin savijaloilla.

Onko seksuaalivähemmistöt keskipisteeseen nostava queer-teoria epätieteellistä?

Se on epätieteellistä samoista syistä kuin feministinen tutkimuskin. Se on ideologista seksuaalivähemmistöjä emansipoivaa tutkimusta, joka sivuuttaa biologiset faktat.

Onko queer-teoriassa muita ongelmia?

Ongelma on myös siinä, että queer-teoria ei pyri selittämään sukupuolijärjestelmää yksinkertaisimmalla ja intuitiivisimmalla tavalla. Se on suunnilleen sama asia, jos aurinkokunta selitettäisiin maakeskeisen mallin avulla. Ei ole sinällään epätieteellistä selittää sukupuolijärjestelmää siten, että seksuaalivähemmistöt asetetaan keskipisteeseen ja heterot poikkeuksiksi. Se tuottaa kuitenkin omituisen kuvan maailmasta, mikä ei ole hyvän teorian tunnusmerkki. Poliittiset tavoitteet seksuaalivähemmistöjen statuksen nostamiseksi menevät silloin selkeän ja yksinkertaisen teorian esittämisen edelle.

Kiistävätkö feministiset tasa-arvotutkijat miesten tasa-arvo-ongelmien olemassaolon?

Eivät kiistä. He eivät kuitenkaan kiinnitä miesten ongelmiin juuri mitään huomiota tai edes mainitse niiden olemassaolon mahdollisuutta. Feminististen tasa-arvotutkijoiden sukupuolisilmälasit (tai oikeammin monokkeli) ovat suuntautuneet siten, että vain naisten ongelmat ovat näkyvissä.

Eikö kuitenkin ole hyvä, että naisten tasa-arvo-ongelmia tutkitaan?

On toki, mutta jos kaikki valtiorahoitteinen tasa-arvotutkimus on naisten tasa-arvo-ongelmien tutkimusta, saamme - luonnollisesti - tietoa vain naisten tasa-arvo-ongelmista.

Mitä naistutkimukselle pitäisi tehdä sen tieteellistämiseksi?

1. Naistutkimus pitäisi ankkuroida biologiaan, joka on avain paikkansapitävien sukupuolijärjestelmäteorioiden esittämiseen.
2. Naistutkimus pitäisi irrottaa ideologisista tavoitteistaan. Se pitäisi muuttaa sukupuolentutkimukseksi, joka pyrkisi tarjoamaan hyvän kuvauksen sukupuolijärjestelmästä. Hyvä tieteellinen teoria kuvaa, miten asiat ovat, eikä sitä, miten asioiden pitäisi olla.
3. Pariutumismarkkinat ja niihin liittyvät valtasuhteet tulisi ottaa kiinteäksi osaksi sukupuolijärjestelmäteorioita.