Petter Portin
Englantilainen, Suomessa asuva antropologi Edward Dutton kirjoitti yksipuolisesti suomalaisten väkivaltaisuudesta (HS Sunnuntaidebatti 21. 2.). Hän teki väkivallasta kokonaan yksilökeskeisen ja vieläpä geenikeskeisen ongelman ehdottamalla, että väkivaltaa ehkäistäisiin riskiryhmien vuosittaisilla mielenterveyteen keskittyvillä lääkärintarkastuksilla.
Ennaltaehkäisy on toki tärkeää, mutta toimenpiteiden tulisi kohdistua yhteiskunnan rakenteisiin. Esimerkiksi Turun yliopiston psykologian laitoksessa kehitetty KiVa Koulu -niminen toimenpideohjelma on jo nyt kokeiluvaiheessa osoittanut, että puuttumalla luokkayhteisön (koululaisten vanhemmat mukaan lukien) toimintatapoihin voidaan koulukiusaamista eli väkivaltaa vähentää.
Lisäksi Dutton korosti liiaksi geenien osuutta väittäessään, että geenit vaikuttavat merkittävästi persoonallisuuteen ja että kulttuuri on geneettisessä talutusnuorassa. Tällaiset uskomukset ovat kovin yleisiä, mutta tieteellisen totuuden arvoa niillä ei ole.
Miten muuten olisi mahdollista, että geneettiseltä rakenteeltaan hyvin homogeenisessa ihmiskunnassa esiintyy niin tavattoman laaja kulttuurien kirjo ja että ihmiset ovat persoonallisuudeltaan niin erilaisia eri puolilla maailmaa?
Moderni genetiikka puhuu pikemminkin sen puolesta, että geenit eivät ole kahle tai lieka vaan mahdollisuus.
Myös skitsofrenian ja alkoholismin genetiikasta kirjoittaessaan Dutton osoittautui amatööriksi. Skitsofrenian genetiikka on avoin kysymys. Ei tunneta yhtään geneettistä tekijää, joka olisi skitsofreniaan sairastumisen sen paremmin riittävä kuin välttämätönkään ehto.
Dutton kertoi jonkun slovenialaisen geenitutkijan väittävän, että suomalais-ugrilaiset kansat kantavat "uralilaista" geeniä, joka altistaa alkoholin haitoille.
Onkohan tämä tutkija todella havainnut tällaisen geenimuodon, vai onko kyseessä pelkkä väite? Entä onko hän ottanut huomioon sen, että suomalais-ugrilaiset kansat eivät ole lainkaan geneettisesti yhtenäinen ryhmä, vaan käsite on lähinnä kielitieteellinen?
perinnöllisyystieteen emeritusprofessori
Asevelvollisuus saattaa koskea Norjassa pian myös naisia.
Kaiken takana ei ole nainen vaan norjalainen tasa-arvoajattelu.
- Suuri osa kansalaisista on sitä mieltä, että asevelvollisuus pitäisi olla molemmille sukupuolille samanlainen siinä missä mikä tahansa muukin asia, sanoo Silje Rögenes Norjan varusmiestoimikunnasta - itsekin asepalveluksen suorittanut nainen.
SDP:n "pakkopalvelu" ei käy Arhinmäelle
Naisten pakollinen "intti" turha
Elina Tiilikka kirjoitti prostituutiokokemuksistaan kirjan.
Mielenkiintoinen artikkeli vuodelta 1994
Suomen eri maakunnissa asuvien ihmisten geeniperimät poikkeavat toisistaan.
VastaaPoistaEro itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero.
Esimerkiksi saksalaiset ja britit ovat keskenään läheisempää sukua kuin itä- ja länsisuomalaiset.
Tiedot selviävät Helsingin yliopiston tutkijoiden tutkimuksesta, joka julkaistaan PLoS ONE -tiedelehdessä.
Suomalaisten geneettiset juuret ovat tutkimuksen mukaan enimmäkseen Keski-Euroopassa
Itä- ja Länsi-Suomen kulttuurien erot syntyivät eri muuttoaalloissa...Itä- ja Länsi-Suomen geneettiset erot hakevat vertaistaan Euroopassa. Tuo raja on havaittu useissa eri tutkimuksissa...Suomen ensimmäiset asukkaat saapuivat maahan pian jääkauden jälkeen Keski- ja Itä-Euroopasta.
Geneettisesti tämä näkyy erityisesti äitilinjoissa, jotka eivät juuri eroa keskieurooppalaisista.
Havainto uutisoitiin 1990-luvulla meillä näyttävästi. Juuri sopivasti EU-jäsenyyden kynnyksellä geenit todistivat, että suomalaiset ovat eurooppalaisia.
Uudet asukkaat Ruotsista ja Baltiasta toivat mukanaan nuorakeraamisen kulttuurin Lounais-Suomeen ja rannikolle.
Itä-Suomeen nämä vaikutteet eivät yltäneet. Sama kehitys jatkui pronssikaudella ja osittain myös rautakaudella.
Seuraukset näkyvät geneettisissä isälinjoissa. Suomalais-ugrilaiset piirteet ovat säilyneet paremmin Itä-Suomessa, skandinaaviset ja eteläiset piirteet vallitsevat lännessä.
Suomeen on siis saapunut esihistorian saatossa asukkaita monessa aallossa. Aallot ovat vaikuttaneet maan eri osissa eri tavoin.
SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) pistäisi varusmiehet puhdistamaan junakiskoja lumesta
VastaaPoistaJukka ja Vappu yrittivät yllättää OECD tutkijat, IMF ekonomistit, maailmanpankin taloustietäjät ja Suomen johtavat asiantuntijamme, kuten Pukkilan: "eläkeläiset käyvätkin ostoksilla" -uskon kuitenkin, että tämä ei nyt ollut tuolle porukalle sinänsä mikään ekonominen uutispommi, ja ehkäpä he ovat ottaneet tämän laskelmissaan huomioon? Pistin Jukalle ja Vapulle vastauksenkin tuossa aamulla tuonne ketjuun, mutta tuskin he nyt sitäkään ymmärtävät riemuitessaan ekonomiaa mullistavasta "heurekastaan".
VastaaPoistaLoistavaa Jukka ja Vappu. Ekonomia mullistuu nyt! Tämä heureka tulee päätymään ennätysten kirjaan!
Hiukan ärsyttää, että Portin alentuu kyseenalaistamaan näitä satunnaisen skottihörhön ja Hesarin rasistifraktion hölinöitä. Rasistit saavat uskottavuutta, kun kerran oikeat tieteilijät ryhtyvät heidän kanssaan keskustelemaan.
VastaaPoistaKohta joku sofioksanen tai tatuvanhanen kirjoittaa vastineen tyyliin "kyllä suomalaismiehet ovat sittenkin perimältään mielisairaita lastenhakkaajia". Sen jälkeen ei enää keskustella siitä mistä pitäisi eli Duttonin mielipuolisuuden asteesta. Sen sijaan keskustellaan siitä, missä määrin rasismi tässä kohdin on oikeutettua, missä määrin rasististen väitteiden kohteet ovat mielipuolia.
Kävin läpi Hesarin keskustelupalstan kommentteja. Mistä kertoo se, että kukaan ei vaivautunut kumoamaan edes edes kaikkein alkeellisimpia virheitä Duttonin kirjoituksessa, esimerkiksi perheväkivaltaan liittyen? Siitäkö juuri, että ei vaivauduttu yhtä alhaiselle tasolle. Vai olisiko sittenkin siitä kysymys, että ollaan jo alistuneita? Rasistit yms. ovat voittaneet. Täytyy vain oppia elämään valheiden ja herjausten kanssa.
Feminismi täyttää kyllä kaikki propagandan tunnusmerkit.
VastaaPoistaSe taisi olla Aristoles, joka selitti demokratian syntyneen asevelvollisuuden kautta. Kun Ateenassa siirryttiin käyttämään soudettavia sotalaivoja, piti rekrytoida tuhansia soutajia. Jotta soutajia olisi löytynyt, heille oli taattava oikeus myös päättää siitä, koska soudetaan eli jonkinlainen päätäntävalta valtion ulkopolitiikasta, sitten myös muusta valtionhallinnosta. Syntyi demokratia.
VastaaPoistaEi siitä ole kuin noin sata vuotta, kun Suomessakin mietittiin, voiko naisille antaa äänivaltaa, kun he eivät kuitenkaan kanna täyttä vastuuta. Looginen ratkaisu olisi ollut antaa äänioikeus ja vaatia asevelvollisuus. Lähes kaikkialla maailmassa päädyttiin kuitenkin epäloogiseen ratkaisuun eli annettiin täydet oikeudet mutta ei täysiä velvollisuuksia. Uskaltaisikohan väittää, että taustalla täytyy olla ihmisen perimään liittyvä asenne?
Toisaalta, jos perimästä puhutaan, on esitetty mielenkiintoinen ja operationalistettukin teoria, jonka mukaan ihmisille ominainen yleinen altruismi olisi syntynyt "aseveljien" kesken sodassa. Tästähän voi - tietty - johtaa, että naisille altruismi on vierasta. Politiikka taas on yhteisten asioiden hoitamista, parhaimmillaan siis altruismia. Ehkäpä politiikka siis on naisille luonnotonta.
(Siltä varalta, että joku sattuu tämän lukemaan, kerron, että aikuisten oikeesti en näille geenijutuille suostu paljon painoa antamaan varsinkaan silloin, kun ne joutuvat kulttuurijuttujen kanssa ristiriitaan, kuten tuossa yllä.)
Eikö kuitenkin tämän laajuinen, kaikkia miehiä koskeva palkaton asvelvollisuus ole aika uusi juttu.
VastaaPoistaOlikohan se niin, että Napoleon sitä vasta hiljalleen kehitteli? Eikä se Suomessakaan kovinkaan kauaa ole ollut voimissaan?
"Lisäksi Dutton korosti liiaksi geenien osuutta väittäessään, että geenit vaikuttavat merkittävästi persoonallisuuteen ja että kulttuuri on geneettisessä talutusnuorassa. Tällaiset uskomukset ovat kovin yleisiä, mutta tieteellisen totuuden arvoa niillä ei ole."
VastaaPoistaKyllä geenit vaikuttavat merkittävästi persoonallisuuteen temperamentin kautta. Ja kysymys geenien selityksellisesä osasta kulttuurien välisten erojen kohdalla on monien ominaisuuksien kohdalla avoin, mutta joitain alustavia tuloksia on olemassa:
Ujous, joka on synnäinen temperamenttipiirre, johtaa USA:ssa helposti huonoon itsetuntoon, koska ko. kulttuuri on pitänyt ominaisuutta pitkään lähes sairautena.
Toisin on esimerkiksi Kiinassa. jossa tietty varovaisuus ihmissuhteissa on arvostettu ominaisuus ja vastaavaa yhteyttä huonoon itsetuntoon ei olekaan löydetty.
Kulttuurien synnyssä ajatus meneekin niin, että USA:ssa monien eurooppalaislähtöisten kantaasukkien polveutuvan elämyshakuisista seikkailijoista, jotka lähtivät aikoinaan uuteen maailmaan etsimään uutta elämää.
Kiinassa ja yleisemminkin Itäaasiassa taas on huomattava osuus väestöstä temperamentiltaan rauhallisia.
Eli en ihan torpedoisi ideaa siitä, että geenit selittävät jonkinverran myös joitakin kulttuurien välisiä eroja. Muutenhan Portinin kirjoitus oli asiallinen.
Geneettisillä selityksillä esim. kaksostutkimuksilla on jonkin verran voimaa, mutta tässä tapauksessa demonisten suomalaisten (miesten) väkivaltaisuuden ja alkoholismin selittäminen menee aika pitkälle saatavissa oelvan näytön ulkopuolelle.
VastaaPoistaYlipäätään ihmisillä ns. "norm of reaction" vaikuttaa paljon ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus on tällaisissa jutuissa on suuri. Historia osoittaa, että ihmispopulaatioiden käytös voi muuttua ajan kuluessa. Väkivalta on nykyään historiallisesti harvinaista.
"Aiemmin sotavoimat perustuivat yleensä palkka-armeijoihin, muun muassa Suomessa osin myös veroluonteiseen ruotujakoon, jossa tietty määrä taloja, eli ruotu oli velvollinen kustantamaan sotamiehen.
VastaaPoistaRanskan suuren vallankumouksen ajauduttua sotiin, vuonna 19 fructidoria vuonna VI (5.9.1798) annettiin Jean-Baptiste Jourdanin nimeä kantanut asevelvollisuuslaki, jossa määrättiin "jokainen ranskalainen on sotilas ja velvollinen puolustamaan isänmaataan." ("Tout Français est soldat et se doit à la défense de sa patrie") Ranskan asevelvollisuusarmeija löi useimmat Euroopan ammattiarmeijat. Käytäntö levisi myöhemmin muihin maihin, ja militaristisen Preussin esimerkki oli tärkeimpiä esikuvia otettaessa asevelvollisuus käyttöön vuonna 1871, tosin keisarin määräyksestä.
Asevelvollisuus oli voimakkaasti kytköksissä nationalismiin, jolloin valtion etujen katsottiin olevan yksilön etuja korkeammalla. Suurien palkka-armeijoiden aikakausi oli 1800- ja 1900-luvuilla, kulminoituen ensimmäiseen maailmansotaan ja erityisesti toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa asevelvollisuus otettiin käyttööön vasta vuonna 1917."
-
YLEINEN, KAIKKIA MIEHIÄ KOSKEVA, PALKATON ASEPALVELU SUOMESSA EI OLE OLLUT SIIS KOVIN KAUAA VOIMISSAAN. EIKÄ TULE OLEMAAN ENÄÄ KOVIN KAUAA.
Olen lueskellut Tiede-lehden arkistoja läpi, ja tämä Jarno Forssellin artikkeli liittyy mutkan kautta aiheeseen, "Kansalliset stereotypiat saavat kyytiä":
VastaaPoista"Suomalaisiin stereotypioihin kuuluvat Löytyn mukaan pelkistyneisyys, hiljaisuus, vaatimattomuus ja tietynlainen yksioikoisuus. Piirteet ovat peräisin 1800-luvun lopusta, jolloin Suomen eliitti rakensi suomalaista kansakuntaa ja määritteli suomalaista kansallisuutta.
– Tämä topeliaaninen käsitys suomalaisista tulee edelleen esiin esimerkiksi silloin, kun meistä puhutaan rehellisinä EU-kansalaisina. Tässä arviossa on kääntynyt voimaksi stereotyyppinen ajatus, jonka mukaan me olemme höynäytettävissä."
Väkivaltaisuudesta ei artikkelissa mainita, mutta ehkä se sitten on osa "monien suomalaisten miesten identiteettiä", vapaasti Hearnia lainatakseni. Sivumennen sanoen on vaikea sanoa, miten Hearn suhtautuisi taustallaan selitykseen suomalaisen miehen geneettisestä taipumuksesta väkivaltaan.
Enemmän painoa laittaisin tosin vaikkapa Pertti Tötön ja OPTULAn kannanotoille kuin tällekään kriittiselle miestutkijalle.
Portinin ja Duttonin ajatustenvaihtoon sen verran, että vielä tällä hetkellä on mielestäni ennenaikaista julistaa yksioikoisia käyttäytymisgeneettisiä totuuksia, etenkään kokonaisiin kansakuntiin kohdistuvina.
Joka tapauksessa suuri osa suomalaisesta väkivallasta tapahtuu tietyissä riskiryhmissä, jolloin kokonaisen kansakunnan tai Sofi Oksasen tapaan tyypillisen suomalaismiehen väkivaltaisuudesta puhuminen on liioittelua. Se on ehkä propagandamielessä tehokasta, mutta en ole varma auttaako sen ongelmien ratkaisemisessa.
-- mies.asia
"SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) pistäisi varusmiehet puhdistamaan junakiskoja lumesta"
VastaaPoistaMinä laittaisin kansanedustajat, Kimmo Kiljusen etunenässä, puhdistamaan junakiskoja lumesta. Tekesivät kerrankin jotain konkreetista ja näkyvää...
Lisäksi Kimmo Kiljusen sopii ostaa ne tarvitsemansa käyntikortit omasta kulukorvauksestaan, eikä vikistä, kun eduskunta ei niitä hänelle hommaa riittävästi...
Onpa se nyt kun joku geeneihin viittaava tutkija nimeää jotain epämiellyttävää miehistä niin koko käytös onkin yllättäin kulttuurisidonnaista ja geenit eivät merkitse mitään. Yleensä täällä kun joku heittää kulttuurin määrittelevän seksuaalisuutta niin saa vastalauseiden ryöpyn, että kyllä dominoiva heteromies on luonnollisesti maailmankaikkeuden napa ja kaikki sitä vastaan käyvät ovat perverssejä kommareita.
VastaaPoistaPäättäkää mistä se ihmisluonto tulee ja pysykää siinä hyvät rusinat pullasta-mra:t
Anonyymi: "Onpa se nyt kun joku geeneihin viittaava tutkija nimeää jotain epämiellyttävää miehistä niin koko käytös onkin yllättäin kulttuurisidonnaista ja geenit eivät merkitse mitään."
VastaaPoistaIhan hyvä viittaus mahdollisiin kaksoisstandardeihin, mutta en ole varma mihin keskustelijoihin viittaat.
Täältä(kin) löytyy varmasti erilaisia näkymyksiä ja tietopohjia aiheesta.
Dutton ei myöskään viitannut tarkalleen ottaen vain miehiin, vaan kaikkiin suomalaisiin, ja muutenkin kirjoituksesta löytyy perustellusti kritisoitavaa.
"Yleensä täällä kun joku heittää kulttuurin määrittelevän seksuaalisuutta niin saa vastalauseiden ryöpyn,
Tässä mahdollisesti sekoitetaan joitakin asioita:
(1) geneettisten ja evolutiivisten selityksien voimanuniversaalien tai yksilötason inhimillisten piirteiden selittämisessä (kuten juuri seksuaalisuus); ja
(2) geneettisten selityksen voiman ihmispopulaatioiden välillä olevien erojen selittäjänä.
Näyttöä toisen kategorian selityksien puolesta ei ole yhtä helppo saada kuin ensimmäisen.
"että kyllä dominoiva heteromies on luonnollisesti maailmankaikkeuden napa ja kaikki sitä vastaan käyvät ovat perverssejä kommareita."
Epäilemättä täältä löytyy myös tämän suuntaisia mielipiteitä.
"Päättäkää mistä se ihmisluonto tulee ja pysykää siinä hyvät rusinat pullasta-mra:t"
En ole tätä vastaan.
-- mies.asia
"SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) pistäisi varusmiehet puhdistamaan junakiskoja lumesta"
VastaaPoistaJärkevä ehdotus. Kaikki hötyisivät.
Mutta ilmeisesti homma on mahdoton toteuttaa, kiitos turhan jähmeän järjestelmän, puutteellisen koulutuksen ja asennevammaisten nillityksen.
Kiitos mies.asia asiallisesta vastauksesta vaikka aloitukseni oli tarkoituksellisen kärkäs ja yksinkertaistettu. Tuollaista keskustelua soisi näkevän useamminkin täällä.
VastaaPoistaGenetiikan vaikutuksista itse olen suurin piirtein samaa mieltä. Kai. Geenit luovat haluja (pitääkö tytöistä vai pojista), mutta niiden tarkkoja ilmentymisiä (minkälaisesta ulkonäestä pitää, jne...) ohjaavat kulttuuri ja yhteiskunta. Onneksi nämä ovat edes jossain määrin meidän itsemme ohjailtavissa lainsäädännön ja julkisen mielipiteen muodossa.
""Päättäkää mistä se ihmisluonto tulee ja pysykää siinä hyvät rusinat pullasta-mra:t"
VastaaPoistaEn ole tätä vastaan."
Minä olen vastaan ... luultavasti ... en nimittäin ole varma ymmärränkö kommenttia.
Jos tarkoitus on puolustella tai peräti vaatia dogmaattisuutta niin sellaiseen ei pidä ryhtyä. Ainakaan tässä asiassa.
Feministi menestyvät hyödyntämällä stereotypioita ja niihin liittyviä kielteisiä mielikuvia. Pitkällä tähtäimellä he ampuvat itseään jalkaan.
Loukkaavien stereotypioiden käyttöä kannattaa ehkä välttää yleensäkin. Erityisesti kannattaa välttää Sorretun Enkelisukupuolen herjaamista. Mikä sopii lehmälle, ei sovi härälle. Tai edes sonnille.
"Onpa se nyt kun joku geeneihin viittaava tutkija nimeää jotain epämiellyttävää miehistä niin koko käytös onkin yllättäin kulttuurisidonnaista ja geenit eivät merkitse mitään."
VastaaPoistaTotta kai ne merkitsevät. Eivät vain sitä, mitä on nyt väitetty.
Dogmaattisuutta siinä suhteessa oisi hyvä olla, että väitteet perustuisivat selkeästi johonkin viitekehykseen, jolloin niitä ei olisi niin helppo ampua alas. Jos täällä on erimielisyyttä siitä mistä seksuaaliset tarpeet tulevat niin on hiukan ongelmallista. Esim. Jos sanotaan, että seksuaaliset halut ovat pääosin geneettisiä niin silloin kulttuurinmuokkaaminen on merkityksetöntä, sillä ihmiset vain käyttäytyvät niin kuin he käyttäytyvät. Mikään määrä poliittista toimintaa ei tätä muuta. Tällöin feminismi ja mra-toiminta on turhaa ja mm. betat ovat tuomittuja kohtaloonsa. Jos taas myönnetään, että seksuaalisten halujen ilmentyminen on jotenkin tai itseasiassa pääasiassa kulttuurisidonnaista ja osoitetaan, että nykytila on suurelle vähemmistölle epämieluisa niin poliittinen toiminta asian korjaamiseksi on silloin paljon paremmin perusteltua.
VastaaPoistaTiedän kyllä, että tässä keskustelussa feministeillä on teidän mukaanne epäreilu etu. Median ja etujärjestöjen muodossa siinä määrin, että he voivat tuputtaa väitetysti väärää tietoa asiantilasta, mutta se ei poista sitä, että paremmin perusteltu ja koherentti kanta ei kestäisi tarkempaa syyniä.
"paremmin perusteltu ja koherentti kanta ei kestäisi tarkempaa syyniä."
VastaaPoistaKantahan on se, että sekä perimä, että ympäristö vaikuttavat.
Sain selailtua riittävän määrän Tiede-lehden vuosikertoja, ja lopputulos löytyy osoitteesta http://mies.asia/#tiede-lehti
VastaaPoista***
Mitä tulee seksuaalisuuden geneettiseen/kulttuuriseen määräytymiseen ja politiikkaan, niin en ole pohtinut asiaa tarkemmin, enkä itse näe sitä merkittävänä aktivismin osa-alueena.
Vaikka feministien mukaan "henkilökohtainen on poliittista", niin käytännössä seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa miehet joutuvat (aina?) menemään naisten ehdoilla (perusteluna vanha sukusoluargumentti), ja yksilön (naisten) valinnanvapautta on vaikea rajoittaa.
Kunhan saataisiin ensin vaikka helposti ymmärrettävissä ja kritisoitavissa oleva valtion tasa-arvopolitiikka kuntoon.
-- mies.asia
Geenien vaikutuksesta tarkempien parinvalintamieltymysten kohdalla on vaikea sanoa, sillä geenit voivat vaikuttaaa (ja selittävät eroja ihmisten välissä) siinäkin miten hyvin vaikutteita mediasta otetaan.
VastaaPoistaToisaalta myös vanhakunnon "tykkään tutusta eli sellaisesa kun äitini näytti nuorena" on triviaalisti myös osittain perinnöllinen koska äidin ulkonäköön vaikuttavat ulkonäkögeenit :)
Tähän sekavaan soppaan voidaan vielä lisätä henkilön omat ulkonäkögeenit ja niiden epäsuora vaikutus henkilön persoonallisuuteen sitä kautta miten muut ihmiset ko. henkilöön suhtautuvat. Toki ko. henkilön persoonallisuuden taustalla olevat temperamenttipiirteet ovat niin vahvasti periytyviä, että tämä vaikutus ei liene niin merkittävä.
Jokatapauksessa sekavaa ja vaikeaa sanoa syy-seuraus suhteita. Pointti on se, että tutkimusta tarvitaan. Jo senkin takia, että voitaisiin ymmärtää miksi median/kasvatuksen/oppimisen rooli sitten on niin iso kuin kirjoittaja väittää.
"Jos täällä on erimielisyyttä siitä mistä seksuaaliset tarpeet tulevat niin on hiukan ongelmallista. "
VastaaPoistaNo, hiukan hupaisa ajatus. Ai, että "täällä" ...
Hyvin perusteltujen kantojen voittoon minäkin haluan uskoa. Feministien suosikkifilosofit uskovat kuitenkin, että totuus ei voi olla kielessä. Ehkä se on sitten tahdossa. Totta on se, mitä vahvimmin väitetään todeksi.
Heil vaan
"Jos sanotaan, että seksuaaliset halut ovat pääosin geneettisiä niin silloin kulttuurinmuokkaaminen on merkityksetöntä, sillä ihmiset vain käyttäytyvät niin kuin he käyttäytyvät.
VastaaPoistaMikään määrä poliittista toimintaa ei tätä muuta. Tällöin feminismi ja mra-toiminta on turhaa ja mm. betat ovat tuomittuja kohtaloonsa. Jos taas myönnetään, että seksuaalisten halujen ilmentyminen on jotenkin tai itseasiassa pääasiassa kulttuurisidonnaista ja osoitetaan, että nykytila on suurelle vähemmistölle epämieluisa niin poliittinen toiminta asian korjaamiseksi on silloin paljon paremmin perusteltua."
Nojaa, ei ilmiön geneettisyys tarkoita sitä etteikö siihen voisi vaikuttaa. Itse vastustan seksuaaliliberalismia mm. siitä syystä, että liberaalissa yhteiskunnassa ihmisten välisissä eroissa geenit merkkaavat enemmän kuin traditionaalisessa.
Toisaalta olen kuitenkin sittenkin enemmän tutkija kun feministiläinen hutkija eli mielestäni ensin pitää yrittää selvittää faktat ja sitten vasta on politiikan vuoro. Toki tiedostan, että arvot vaikuttavat siihen millaiset tutkimuskysymykset ovat mahdollisia/relevantteja ja myös siihen millaisia poliittisia päätöksiä tutkimuksesta tehdään, mutt itse tytkimukseen niiden ei pitäisi juurikaan vaikuttaa (saatan olla naiivi).
Mitä muuten on mra-toiminta?
Arhinmäen, Yvipäävikön, ja Anne Moilasen kaltaisten älyvapaiden avipääviköiden vuoksi en tätä maata maanpuolustaisi.
VastaaPoistaGallup:
VastaaPoistaKeitä suomalaisia vähiten mieluiten maanpuolustaisitte?
Lista henkilöistä joita vähiten mieluiten maanpuolustaisin:
Ylipäällikkö Halonen
Sofi Oksanen
Anne Moilanen
Akuliina Saarikoski
Lenita "tennissukka" Airisto
Sunniva Drake
Kaarina Hazard
Tarja Heinilä-Hannikainen
Astrid Thors
Annamari Vänskä
Piia Koskela, Oulusta (Pia Livia Hekanaho)
Anja Snellman
Kieltäytyisin ehdottomasti maanpuolustamasta esimerkiksi seuraavia henkilöitä:
Pirkko Mäkinen
Päivi Romanov
Sari Näre
Suvi Ronkainen
Teija Hautanen
Marita Saxen
Paavo Arhinmäki
Jouni Varanka
Jouni karhu
Arto Jokinen
Jeff Hearn
MRA, men's rights activism/activist.
VastaaPoistaTodella hyvä idea tuo varusmiesten osallistuminen VR:n lumitalkoisiin.
VastaaPoistaVarusmiesten kunto on aikojen saatossa laskenut kuin lehmän häntä samalla kun heidän painonsa on noussut.
Lumitalkoot auttaisivat kumpaankin.
Kaiken lisäksi hyväkuntoinen % timmi nuorukainen pariutuu paremmin kuin plösö sohvaperuna.
”Tällaiset uskomukset ovat kovin yleisiä, mutta tieteellisen totuuden arvoa niillä ei ole” sanoo Portin. Kukahan tässä nyt onkaan uskovainen? Titteli ei näköjään ole tae siitä, etteikö henkilökohtainen usko vaikuttaisi tiedemiehenkin ajatteluun.
VastaaPoista”Kulttuurien kirjo” on suuresti ylimainostettu asia ja sillä yritetään käydä sotaa biologiaa vastaan juurikin samoin kuin Portin tekee. Väitteellä yritetään piilottaa se suuri tosiasia, että ihmisten käyttäytyminen on pohjimmiltaan samanlaista kaikkialla.
Miksi turha pinta kiihottaa useimpia? Samaa voisi kysyä feministeiltä, jotka eivät tunnista sukupuolten peruseroja vaan hämäävät keskustelua yksilöiden erilaisuudella. Ikään kuin se, että on olemassa lyhyitä ja pitkiä naisia poistaisi tosiasian, että miehet keskimäärin kuitenkin ovat naisia pidempiä. Portinin logiikka on siis feministilogiikkaa.
"Gallup:
VastaaPoistaKeitä suomalaisia vähiten mieluiten maanpuolustaisitte?"
top five:
1. väkivaltafeministi, ylipäällikkö Halonen
2. väkivaltafeministi Anne Moilanen
3. väkivaltafeministi Sofi Oksanen
4. väkivaltafeministi Anja Snellman
5. väkivaltafeministi Sari Näre
Johan-on Korhonen ainakin, joka kirjoitti:
VastaaPoista"Kirjailija Sofi Oksanen sai viime viikolla joka puolelta turpaan, kun sanoi Tanskan televisiossa jotain suomalaisten väkivaltaisuudesta.
Ai perkele kuinka me tosisuomalaiset suututtiin, kun tommonen akka puhuu meistä paskaa. Nyt pitäis pimulle antaa oikein isän kädestä!
Keskustelu oli täsmäesimerkki siitä, mistä pitikin puhua: väkivallan kulttuurista. Oksasen mainitsemat perheissään väkivaltaiset miehet ovat vain yksi näyte suomalaisten monipuolisesta väkivaltaosaamisesta. "
Ihan kyllä kjmmallisesti on Jonsku tossa lukenut väärin, mitä Oksanen oksensi. Sitten vielä nautiskellaan maassa makaavan uhrin potkiskelusta. (Hiukan täytyy nähdä vaivaa, että ymmärtää ironian.)
Huvittava yksityiskohta on, että nämä muissa maailmoissa liitelevät feministimme sanoivat aloittaessaan Hesarin kolumnisteina: "On huolestuttavaa, että suuri osa meistä kolumnisteista ja journalisteista elää sellaisessa järjestäytyneessä maailmassa, jossa iso osa ihmisistä ei elä. Meidän olisi kyettävä paremmin ylittämään oman elämämme rajat".
Korhonen on kai saanut isän kädestä ja se selittää paljon. Pahoinpidellyt lapset ja niin pois päin.
VastaaPoistaOnneksi hän on lesbo, joten hyvässä lykyssä hakkaamisen perinne ei siirry uusille kolumnistisukupolville. Lesbothan voivat nykyään hankkia lapsia, joten mistä sitä tietää?
Onko suomalainen nainen jo geneettisesti ruma vai onko tämä kulttuurin aikaansaamaa?
VastaaPoista