Tim Tebow Super Bowl Commercial-(ACTUAL COMMERCIAL)-Pro-Life-Focus on the Family (youtube) ja New feminist spin on Tebow ad: We were joking, but, um, not really (videossa huvittavaa feministi-argumentointia)
Glenn Sacks Shuts The Door
No excuse for man-bashing
Välihuuto: Baumolin tauti käy kalliiksi
French Feminist Blames Green Movement For Guilting Women Into Old-Fashioned Roles
Arkkiatri Pelkonen lopettaisi ympärileikkaukset
VastaaPoista"Arkkiatri Risto Pelkonen toivoo, että ympärileikkauksista luovuttaisiin. Hän kuitenkin toteaa kirkon pod.fi-sivustolla, että kyseessä on juutalaisten ja muslimien asia, johon muut eivät voi vaikuttaa."
Miten niin eivät voi vaikuttaa? Lain on oltava sama kaikille ja kaikkien on oltava yhdenvertaisessa asemassa lain edessä.
Psychologists: maintain testosterone by surrounding yourself with young girls
VastaaPoistaDemocrats and Republicans Can Be Differentiated from Their Faces
VastaaPoista"Julkiselle sektorille riittävät toisen tai kolmannenkin luokan kyvyt."
VastaaPoistaEivät kyllä riitä ainakaan minulle. Jos pernani repeää auto-onnettomuudessa, klapikone silpoo käteni tai virvelinkoukku tekee reiän silmämunaani, tahdon että minut hoidetaan ensimmäisen luokan kykyjen toimesta. Myös vanhempieni sydänlääkkeistä ja syöpäseurannasta saisi mielellään vastata joku Alepan kassaa fiksumpi henkilö.
Lasteni opettajien ei välttämättä tarvitse olla ydinfyysikkoja, mutta heiltäkin toivon auttavia älynlahjoja, sillä tyhmyys on tarttuvaa.
Kenties julkiset palvelut pitäisi järjestää valtion palveluseteleillä. Ne, joille riittää kolmannen luokan kyvyt, saisivat niiden avulla palvelutason mallia DDR. Me, jotka olemme halukkaita maksamaan ensimmäisen luokan kyvyistä, voisimme latoa päälle riittävän määrän kahisevaa omasta pussista.
Opettajat ja lääkärit ovat pieni osa julkisesta sektorista.
VastaaPoistaKirurgit ovat promillen luokkaa julkisesta sektorista, ja heidän palkkansa on jo kyllä ihan kohtuullinen.
VastaaPoistaJa DDR nimenomaan perustui julkiseen sektoriin ja tuhoutui taloudellisesti juuri sen takia -eli tämäkin esimerkkisi meni aivan väärinpäin logiikaltaan.
VastaaPoistaSitä kakkua on helppo jakaa ja vaatia itselleen, mutta kuka sen kakun tekee? Ja onko se kakku rajattoman kokoinen? Missä sellainen kakku sijaitsee?
VastaaPoista-
http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/01/24/elakkeista-on-luvattu-liikoja/20101068/139?offset=0#comments
"Parin vuosikymmenen kuluttua eläkkeellä on 600 000 suomalaista enemmän kuin nyt, ja samaan aikaan työikäisten määrä supistuu sadoilla tuhansilla, tiivistää Pukkila ongelman ytimen.
Pukkilan mukaan eläkejärjestelmä on menossa aikaan, jolloin eläkemeno ylittää maksutulon. Tämä on hänen mukaansa uusi tilanne, jollaiseen järjestelmä ei ole varautunut.
(lisäksi hoitajat kiristivät itselleen 24% huikean palkankorotuksen, ja nyt koko naisvaltainen julkinen sektori on lähtenyt samalla linjalle "tasa-arvoisesti". Miehet maksavat tämän yksityisen sektorin työn tuloksistaan, niin kaun kun nyt enää kykenevät...)
http://www.verkkouutiset.fi//index.php?option=com_content&view=article&id=25093:vaelihuuto-baumolin-tauti-kaey-kalliiksi&catid=50:reino-summanen-uusin-blogi&Itemid=15
"Suomessa verotuloin kustannettavan julkisen sektorin tuottavuus on ollut viime aikoina pikemminkin aleneva kuin nouseva. Palkat eivät kuitenkaan ole laskeneet, vaan päinvastoin nousseet - ja vieläpä enemmän kuin yleisen tuottavuuden määrittämä palkkakehitys. Vuoden 2007 syksyn palkkakierroksen seurauksena julkinen sektori otti jopa palkkajohtajan roolin: viime vuoden loppuun mennessä kunta-alan palkat nousivat korkoa korolle laskettuna keskimäärin 11,7 prosenttia.
...Myös hyvinvointipalvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat elintason nousun myötä... Hyvä kysymys on, kuinka kireäksi verotus voi mennä ennen kuin hyvinvointivaltion kannatuspohja alkaa rakoilla: palvelun kustantajat ja niiden käyttäjäthän eivät likikään aina ole samoja henkilöitä...Suomen pankin tutkijoiden laskelmien mukaan julkisen talouden rahoitusvajeen kattaminen pelkästään veronkorotuksilla nostaisi 2030-luvulla kokonaisveroasteen nykyisestä runsaasta 41 prosentista yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin pitkälle tuskin on tarpeen - tai edes mahdollista - mennä...Jos velkaantumista ei saada hallintaan, valtio joutuu lainaamaan rahaa myös velan korkojen maksamiseen. Tähän kierteeseen joutuminen romuttaisi varmasti nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion."
-
Tähän päälle feminismistä johtuva perheiden ennennäkemätön hajoaminen, yksinäisyys ja lasten sekä miesten kasvava pahoinvointi, niin ... tämä yhdistelmä tuhoaa Suomen talouden tulevaisuudessa.
Ilman että tarvii huomioida ollenkaan mitään ilmastokatastrofeja tai kiihtyvää moraalista rappiota ym.
Yläpuolista luettaessa on hyvä muistaa vertailuksi, että vain pienen pieni heilahdus taloudessamme (ilman mitään huoltosuhteen muutoksia ym) sai heti kansantaloutemme nytkin siihen tilaan, että pidämme julkista sektoria tälläkin hetkellä jo velkarahalla pystyssä.
VastaaPoista"Opettajat ja lääkärit ovat pieni osa julkisesta sektorista."
VastaaPoistaTotta. Julkisen sektorin leivissä on tosiaan myös sellaista väkeä, joiden työ ei vaadi Alepan kassaa kummempia kykyjä, ja joiden osaamiselle ei juuri ole yksityisellä sektorilla kysyntää. Juuri siksi julkisen sektorin työntekijöistä ei koskaan pitäisi puhua yhtenä massana. Jokaisessa organisaatiossa on sekä kriittisiä että ei-kriittisiä hommia.
Esim. kirurgit katoavat aivan varmasti yksityiselle sektorille, ellei heille makseta kovaa palkkaa, mutta vaikkapa sossun tätien tai kirjastoväen kohdalla tällaista vaaraa ei juuri ole. Heille voidaan siis turvallisesti maksaa varsin vaatimatonta palkkaa.
(Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen hallinnollinen yhdistäminen on muuten tämän takia todella typerää, koska sen seurauksena sossun väki ja muut kunnalliset vetelehtijät alkavat pian vaatia yhtä hyviä etuja kuin lääkärit ja kriittisimmät erikoissairaanhoitajat. Keikkafirmat menestyvät juuri tämän takia: ne tarjoavat palomuurin kovapalkkaisten lääkärien ja kunnan muiden työntekijöiden kateuden välille.)
Hoitajien palkoissa pitäisi olla mahdollisuus paljon nykyistä suurempaan vaihteluun. Osa hoitajista on korvaamattomia ammattilaisia, osa taas saamattomia vetelehtijöitä. Johtajien pitäisi pystyä sitouttamaan ydinosaajat ilman että turhalle porukalle on pakko tarjota samat edut.
Opettajille ja upseereille taas on maksattava sen verran, että alat eivät muutu kyvyttömien idioottien loppusijoituspaikoiksi. Kovin hyviä palkkoja heille ei kuitenkaan kannata syytää, koska työllistymismahdollisuudet yksityisellä sektorilla ovat aika vaatimattomat. Koulujen ryhmäkokoja voisi huoletta kasvattaa nykyisestä, ja varuskuntia pitäisi lakkauttaa samalla kun siirrytään pois miehiä syrjivästä asevelvollisuudesta.
Yliopistoissa pitäisi järjestää suursiivous ja lopettaa useita tiedekuntia, naistutkimus tietysti ensimmäisenä. Opiskelu pitäisi kustantaa nykyistä enemmän omasta pussista, se olisi tehokkain tapa varmistaa ihmisten hakeutuminen työllistäville aloille.
Teknologia- ja johtamisammattilaisten suhteen julkinen sektori kilpailee työvoimasta yksityisen sektorin kanssa, mutta toisaalta on oikeastaan vain hyvä, että hurjimmat propellipäät ja visionäärit tekevät kokeilunsa yksityisellä rahalla. Julkisen sektorin kannattaa palkata maltillisesti konservatiivisia ja tunnollisia hallintobyrokraatteja, ja jättää villeimmät visionäärit yksityisten firmojen iloksi tai tuhoksi.
Velkarahasta sen verran, että totta kai taantumassa kuuluu tehdä velkaa. Suomen velka on sitä paitsi muihin maihin verrattunua varsin pieni.
VastaaPoistaViime lamassa mokattiin täydellisesti, kun julkinen säästökuuri ajoitettiin samaan aikaan yksityisen sektorin laman kanssa. Julkisen taloudenhan pitäisi päinvastoin elää velaksi silloin kun yksityinen irtisanoo, ja säästää silloin, kun yksityisellä menee lujaa.
Valitettavasti tällainen vastavirtaan uiminen tuntuu olevan psykologisesti lähes mahdoton tehtävä poliitikoille ja äänestäjille. Onneksi poliittinen päätöksenteko on usein niin hidasta, että laman aikana tehdyt säästöpäätökset alkavat vaikuttaa vasta seuraavassa nousukaudessa, ja nousukaudella suunnitellut investoinnit alkavat toteutua vasta seuraavassa lamassa. :)
No ei opettajana pärjätäkseen tarvitse olla mikään raketti-insinööri. Ei niille alakoulaisille tarvi opettaa mitään differentiaalimatematiikkaa tai suhteellisuusteoriaa ja ihan varmasti vähän tyhmempikin osaa opettaa lapsille että 1+1=2, Australian olevan mantere ja Grönlannin saari ja että oravat syö käpyjä.
VastaaPoistaLähinnä siellä tarvitaan kai lehmänhermoja ja sopivaa auktoriteettia kuin veitsen lailla leikkaavaa älyä.
Aikuisten oikeesti Suomessa pitää maataloustuet ja syrjäseutujen asuttaminen verorahalla lopettaa. Eläkeikiä pitää nostaa ja koulutuksen kestoa lyhentää. Armeija pois tai muuten järkevämmäksi. Pakkoruotsista pitää luopua. Kyllähän näitä purettavia rakenteita on.
VastaaPoistaSossua ei sen sijaan saa lopettaa, toisin kuin hörhöt vaatii. Opettajien pitää olla huippulaatua, sillä Suomen harvoja etuja on kohtuullisen hyvä koululaitos. Sossun tukiviidakkoa sen sijaan pitää tietty raivata. Yliopistossa pitää humanistista ja yhtkunnallista opetusta lisätä, että luonnontieteellinen/ekonomistinen hörhöys vähenee ja ihmiset ymmärtää lajoja kokonaisuuksia.
Kenenköhän idea sekin on, että lastentarhassa tarvitaan korkeakoulutusta. Sen nyt ymmärrän, että johtajan on hyvä olla vähän koulutetumpi, mutta suurin osa varsinaisista hoitajidta voisi minusta olla vähän kevyemmin koulutettuja.
VastaaPoista"Yliopistossa pitää humanistista ja yhtkunnallista opetusta lisätä, että luonnontieteellinen/ekonomistinen hörhöys vähenee ja ihmiset ymmärtää lajoja kokonaisuuksia."
VastaaPoista-
Niin siis koko toimiva kaupunkimiljöö todellisuudessa rakentuu eri alojen insinööritieteistä ja ekonomian luomasta tehokkuudesta. Eli kaikesta mitä siinä sinunkin edessäsi ja ympärilläsi on -saat pohjimmiltasi kiittää heitä.
Sitä vastoin humanistisista naistutkimuksista ym, ei useasti ole mitään muuta kuin valtavaa haittaa toimivalle yhteiskunnalle -sen lisäksi että ne maksavat huikeasti.
Tyttöystävän korko lävisti miehen silmän
VastaaPoistaPerjantai 12.2.2010 klo 14.19
Baari-ilta päättyi traagisesti Iso-Britanniassa.
Gavin Taylor, 28, ja hänen tyttöystävänsä Staci Hargreaves, 33, olivat viettämässä iltaa ulkona Manchesterissa keskiviikkona.
Tapahtumien tarkka kulku on vielä hämärän peitossa, mutta kotimatkalla taksissa nainen potkaisi tahallisesti tai vahingossa miestä, jolloin hänen kenkänsä piikkikorko lävisti miehen silmän ja upposi aivoihin saakka.
Hargreaves vangittiin takuita vastaan epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä. Maksimirangaistus on elinkautinen.
Taylor kiidätettiin tapauksen jälkeen sairaalaan. The Sun -lehti kertoi torstaina, että hänen tilansa on kriittinen.
STEFAN LEPPÄNEN
stefan.leppanen@iltalehti.fi
"...kotimatkalla taksissa nainen potkaisi tahallisesti tai vahingossa miestä, jolloin hänen kenkänsä piikkikorko lävisti miehen silmän ja upposi aivoihin saakka."
VastaaPoista- eiköhän tuo ollut ihan puhdas vahinko
Olen samaa mieltä siitä, että hyvin suuri osa humanistisesta kouloutuksesta, tutkimuksesta yms hörhöilystä on yhteiskunnalle jokseenkin hyödytöntä tai jopa haitallista. Femakoiden "sukupuoli on pelkkä sosiaalinen konstruktio" yms reaalitodellisuuteen perustumattomat ideologiset opinkappaleet ovat hyvä esimerkki tällaisesta suorallaan haitallisesta touhusta.
VastaaPoistaJa on vanha humanistien viljelemä idea, että heidän koulutuksensa olisi jotain laajoja kokonaisuuksia ymmärtämään auttavaa, vaikka tosiasiassa suurin osa heistä ei osaa edes laskea alkeellisia laskuja, koulutus ei perustu reaalimaailmaan vaan ideologiaan yms. Kun ei ole esittää mitään todellista hyötyä siitä touhusta, yritetään ilman mitään evidenssiä väittää, että siitä hörhäilystä olisi edes apua laajojen kokonaisuuksien ymmärtämiseen paremmin kuin esimerkiksi insinöörit, tilastotieteilijät tms joiden koulutus antaa usein sentään jotain todellisia työkaluja maailman ymmärtämiseen - ja samoin kuin työkaluja kehittää yksityiskohtiin meneviä ja mitattavissa olevia yhteiskunnallisia hyötyjä, kuten vaikkapa kännyköiden kehittäminen.
"Niin siis koko toimiva kaupunkimiljöö todellisuudessa rakentuu eri alojen insinööritieteistä ja ekonomian luomasta tehokkuudesta."
VastaaPoistaJuuri tällaisesta hörhöydestä puhuin. On ikään kuin oma ihmislajinsa, joka ei ymmärrä mitään historiasta tai ylipäänsä symbolisista rakenteista (joita esimerkiksi tämän blogin isäntä tutkii). Siksi jokaiselle insinöörille pitäisi opettaa humanismin ja yhteiskuntatieteiden alkeet. Kauppakorkeassa jo vähän opetetaankin, mutta siitä huolimatta sieltä valmistuu ihmisiä joilla on hämmästyttävän kapea näkemys ihmis- ja yhteikunnasta.
Kaikkein järkyttävin ilmentymä tästä hörhäydestä on vaatimukset, että vapaan tieteen tuhatvuotinen perinne pitää katkaista ja pistää kaikki opiskelemaan jotain insinööritietietä.
Naistutkimuskin olisi mahdollista, kunhan pystyttäisiin valvomaan, että sen puitteissa noudatetaan tiede- ja yliopistoinstituution perinteitä eikä tehtäisi politiikkaa ja propagandaa, hyväkyttäisin kriittisyys tieteen ytimeen ja oltaisiin avoimia.
Kutsun nyt humanistisiksi aloiksi muitakin yleisesti jokseenkin hyödyttömiä tai haitallisia aloja, kuten esimerkiksi teologinen tiedekunta.
VastaaPoista"Olen samaa mieltä siitä, että hyvin suuri osa humanistisesta kouloutuksesta, tutkimuksesta yms hörhöilystä on yhteiskunnalle jokseenkin hyödytöntä tai jopa haitallista."
VastaaPoistaHuh, huh, onneksi kuulut tässä asiassa mitättömän pieneen vähemmistöön. Olisit varmaan lopettamassa Laasasenkin tutkimukset. Sitten vain odoteltaisiin koska joku insinööri selvittäisi sukupuoliin liittyviä symbolisia rakenteita ja taisteluja. Onnistuisi varmaan oskilloskoopilla tai jollain sellaisella mittauslaitteella.
Miestutkimukselle olisi paljon nykyistä vähemmän tarvetta, jos yhteiskunta ei olisi ensin rahoittanut kaiken maailman femakkotutkimusta ja saman ideologian vyöryttämistä muualle yhteiskuntaan. Tai edes leikkaisi pikaisesti naistutkimuksen rahoituksen suunnilleen nollaan.
VastaaPoistaKatsokaa nyt vain ympärillenne siinä istuessanne lämpimässä internetin edessä -ja käydessänne jääkaapilla ja suihkussa.
VastaaPoistaKyllä länsimaalainen mies on sitten jalo ja viisas.
On tosiaan hyvä yrittää miettiä mitä suuria keksintöjä ja hyötyjä luonnontieteet, tekniikka yms ovat suoneet nykyihmiselle. Kun yrittää miettiä mitä suuria hyötyjä humanismista tai teologiastaon tullut nykyihmiselle, niin eipä ainakaan kovin äkkiseltään tule mitään ainakaan kovin tuoretta näihin aloihin liittyvää suurta hyötyä mieleen.
VastaaPoistaJoku humanistirakastaja voisi kertoa vaikka viimeisen sadan vuoden ajalta viisi mielestään tärkeimpiin kuuluvaa humanistisen tutkimuksen saavutusta, jotta kaikki voivat arvioida sitten sitä, että kuinka hyödyllisestä hörhöilystä onkaan kyse.
VastaaPoistaEn itse viitsi ehdottaa tällaisia humanistisen tutkimuksen huippusaavutuksia, kun humanismiin vähintäänkin kriittisesti suhtautuvana minua voitaisiin syyttää siitä, että tarkoituksella valinnut mahdollisimman mitättömiä tai suorastaan haitallisia tutkimustuloksia. Jätän siis tälle anonyymille humanismin puolustelijalle tehtäväksi esittää näitä humanismin suuria saavutuksia. Luulisi sellaisia olevan helppo esittää, jos sellaisia on oikeasti olemassa.
Karl Marxista on aikaa hieman yli sata vuotta, mutta hän lienee yksi merkittävimmistä humanismin vaikuttajahahmoista. Tosin nettovaikutus oman arvioni mukaan on pikemminkin rankasti negatiivinen kuin positiivinen.
VastaaPoistaMonelle stallarifemakolle tosin Marx lienee suuri idoli edelleen.
VastaaPoista"On tosiaan hyvä yrittää miettiä mitä suuria keksintöjä ja hyötyjä luonnontieteet, tekniikka yms ovat suoneet nykyihmiselle. Kun yrittää miettiä mitä suuria hyötyjä humanismista tai teologiastaon tullut nykyihmiselle, niin eipä ainakaan kovin äkkiseltään tule mitään ainakaan kovin tuoretta näihin aloihin liittyvää suurta hyötyä mieleen."
VastaaPoistaSe johtuu siitä, että et ymmärrä näistä asioista ilmeisesti paljoakaan. Otetaan nyt vaikka nuo innovaatiot. Luonnontiedehörhö kuvittelee, että kaikki maailman innovaatiot ovat teknisiä. Hän ei olekaan kuullut esimerkiksi sosiaalisista innovaatioista vaikka ne määräävät hänen arkipäiväistä olemistaan luultavasti enemmän kuin tekniset keksinnöt. Hän ei ole kuullut niistä, koska hän halveksii kaikkea, mikä ei ole käsinkosketeltavaa tai tai perustu muuten johonkin suoraviivaisesti luonnolliseksi ymmärrettyyn.
Olen huomannut, että tekniikkahörhö ymmärtää suht kivuttomasti lakeihin liittyvät innovaatiot. Yliopiston ei-teknisen luonteen moni myös ymmärtää, mutta se vaatii jo hiukan pidemmän selittämisen. Yliopisto ei ole kone vaan sosiaalinen instituutio, joka on pitänyt keksiä ja kehittää läpi vuosisatojen.
Olisin tietysti yhtä rajoittunut ja ymmärtämätön, jos kieltäisin teknologisten innovaatioiden suuren merkityksen. Muun muassa tätä tarkoitta kokonaisuuksien ymmärtäminen.
Humanistit taitavat kuitenkin olla pienehkö osa kaikesta koulutuksesta. Ja esim. historia ja kielet ovat ihan hyödyllisiä ja pienessä mittakaavassa työllistäviä.
VastaaPoistaPostmoderni idiotia (naistutkimus, pääosin kirjallisuustiede, kulttuurintutkimus sun muut) relativismineen ja tiedevastaisuuksineen asia erikseen.
Yhteiskuntatieteistä löytyy myös kaikenlaista taloustieteestä kaikenlaiseen sosiologiaan laidasta laitaan.
Pääongelma humanistisissa aloissa on oikeastaan se, että niissä irtautuu aivan liian helposti (tieteellisistä) faktoista ideologiaan ja relativismiin, kun mikä tahansa menee läpi.
VastaaPoistaAnonyymi keisarin uudet vaatteet, esitinhän esimerkiksi Karl Marxin merkittävänä humanistisena vaikuttajana, vaikka käsittääkseni hänen innovaationsa ovat luonteeltaan muita kuin teknisiä. Valitettavasti minusta hänen vaikutuksensa on ollut pikemminkin haitallinen kuin hyödyllinen.
VastaaPoistaJa koska pidät itseäsi ilmeisesti minua parempana humanismin ymmärtäjänä, niin kertoisitko nyt viimeisen sadan vuoden ajalta ne viisi esimerkkiä merkittävimmistä humanistisista innovaatioista - vai kissako kielesi vei? Voimme sitten yhdessä miettiä kuinka paljon huonompi maailma olisi ollut ilman näitä innovaatioita ja kuinka itstäänselviä tai uskottavia ne innovaatiot ylipäätään ovat.
Vai ovatko sinustakin nämä humanistiset innovaatiot niin karmeita tai mitättömiä, ettei sellaisia kertakaikkiaan kehtaa tai pysty esittämään?
Näin internetin aikana humanistista perinnettä ja historiaa ei tarvitse opettaa yliopistoissa kuin minimaalisesti, koska ne ovat jokaisen kiinnostuneen ulottuvilla ilmaiseksi.
VastaaPoistaVäitän jopa, että luonnontieteellinen tai ekonomistinen pohjakoulutus antaa ihmiselle paremmat edellytykset historian, filosofian yms. ymmärtämiselle kuin se, että naivi lukiolainen alkaa heti täyttää päätään humanismin gurujen opinkappaleita.
Täälläkin usein linkattu Ruukinmatruuna on mainio esimerkki siitä, että itseoppinut teknoamis voi nykyään helposti saavuttaa laajemman humanistis-filosofisen sivistyksen kuin yliopistojen suoltamat tusinamaisterit.
Vapaalla tieteellä on tuhatvuotinen perinne, mutta valtiojohtoisella yliopistopolitiikalla sen sijaan varsin lyhyt historia. Professorien määrä seitsenkertaistui 60-luvulla, eiköhän se skaalautudu lähemmäksi vanhoja lukemia, jahka valtion rahahanoja kiristetään.
Vestigia, minusta tossin Ruukinmatruuna on vähän ristiriitainen hahmo. Hänellä on usein ihan järkeviä faktoja pohjaksi, mutta sitten myös jotain oudosti vinkasahtaneita nurkkia ajattelussaan.
VastaaPoistaOnko Ruukinmatruuna muuten sama henkilö. joka kirjoitteli aikanaan Susanna-nimimerkillä Ilta-Sanomien keskustelupalstalle? En ole hirveästi Ruukinmatruunan kirjoituksia lukenut, mutta sen vähän perusteella, mitä olen lukenut, ne vaikuttavat melko samankaltaisilta.
Humanistisiin innovaatioihin on helppo tutustua, kun ensin selvittää itselleen, mitkä alat kuuluu humanistisiin tieteisiin ja sitten tsekkaa, mitä aiheesta opetetaan yliopistolla. Wikipediankin avulla voisi varmaan päästää alkuun. Suurin osa innovaatioista on syntynyt viimeisimmän 150 vuoden aikana.
VastaaPoistaFilosofiasta voisi esimerkkinä mainita vaikka logiikan, loogisen positivismin, hermeneutiikan, eksistentialismin ja poststrukturalismin. Historiassa innovaatioina on esitelty noiden filosofisten virtausten sovellusten lisäksi esimerkiksi Braudelin ajan jakautumisen erikestoisuuksiin tai ns. historian alhaalta. Kielitieteessä on keskitytty paljon semantiikkaan ja tekoälyyn.
Voisin tietysti jatkaa sivukaupalla, mutta mitä järkeä siinä olisi? Eihän nyt sentään edes insinöörien enemmistö kummiskaan luule, että humanistiset tieteet olisivat jotain aivottomien idioottien päiväkerhoja. Jos luulevat, tilanne on juuri niin huolestuttava kuin aiemmin kärjistäen väitin.
Naistutkimuksen ja feminismin luomat loistavat "sosiaaliset innovaatiot" ovat ohjaamassa kulttuuriamme hiljalleen aivan sairaaksi ja luonnottomaksi.
VastaaPoista-
Myös tuossa itänaapurissa ym kokeiltiin vähän "sosiaalista innovaatiota". Tästä innovaatiosta kiersi oikein näyttely läpi Euroopan tässä vuosi pari sitten -sen nimi oli muistaakseni: sosialismin sata vuotta ja sata miljoonaa uhria.
"Näin internetin aikana humanistista perinnettä ja historiaa ei tarvitse opettaa yliopistoissa kuin minimaalisesti, koska ne ovat jokaisen kiinnostuneen ulottuvilla ilmaiseksi."
VastaaPoistaHeh, ihan tolkuton asenne. Juu, ei kvanttifysiikkaakaan tarvitse opettaa, kun siihen voi perehtyä netissä. Itse asiassa kvanttifysiikkaan voi perehtyä netissä paljon paremmin, koska historia on suurelta osin "käsityöläisyyttä" (arts, craft), johon perehtyminen vaatii "mestarin" henkilökohtaista ohjausta: mistä lähteitä löytyy, missä kontekstissa niitä olisi tulkittava jne.
Historianfilosofiaa voi toki opetella netistä siinä kuin kvanttifysiikkaa tai muita fysiikan teorioita.
Se on kyllä totta, että suomalainen yliopisto ei tuota keskimäärin kovin tasokkaita historioitsijoita. Historioitsijaksi kasvetaan vähitellen lukemalla, ajattelemalla ja kirjoittamalla.
NL oli ehkä maailman eniten tiedemiehiä. Tämä luki aikoinaan tiede lehdessä.
VastaaPoistaMaa kuitenkin oli muuutamassa vuosikymmenessä täysin romuna.
Miksi?
Vastaan itse lyhyesti.
VastaaPoistaSiksi, että markkinatalous ja ihmisten vapaat, oikeat tarpeet eivät määrännyt opetettavia aloja. Insinööritieteitä oli kyllä jonkin verran, joskin painotukset niissäkin mitä lie ja osa tärkeimmistä puuttui. Tervettä ekonomiaa ei ollut lainkaan. Erilaisia eriskummallisia sosiaalisia ja humanistisia aloja sitäkin enemmän.
Maa tuhoutui muutamassa vuosikymmenessä.
Täytyy vielä ihmetellä toistamiseen, että miten voi roikkua lukemassa Henry Laasasen blogia, jos on sitä mieltä, että vain luonnontieteissä on mieltä. Aiheet tällä eivät ole kuin pienenpieneltä osin luonnontieteellisiä. Pääsoin on kysymys ns. arbitraareista symbolisista järjestelmistä ja niiden välisistä kamppailuista. Sori, pojat, jos ette ymmärrä, mitä äsken kirjoitin. Kannattaisi varmaan tutustua ihmistieteisiin.
VastaaPoistaEi täällä ole kukaan alkuunkaan sanonut, että vain luonnontieteissä on mieltä.
VastaaPoista-
Nyt vain Suomen talous rappioituu seuraavina vuosikymmeninä kuten ylempänä kerrotaan -ja se ei tosiaan johdu siitä, että teknisiä innovaatioita tai Nokian miesinsinöörejä olisi liikaa.
"Nyt vain Suomen talous rappioituu seuraavina vuosikymmeninä kuten ylempänä kerrotaan -ja se ei tosiaan johdu siitä, että teknisiä innovaatioita tai Nokian miesinsinöörejä olisi liikaa."
VastaaPoistaJos nyt niin kummallisesti kävisi, että yksi maailman viime vuosikymmenien menestyneimmistä talouksista alkaisi äkkiä rappeutua, se saattaisi juuri johtua siitä, että maassa on liikaa insinöörejä. Tämän skenaarion ymmärtäminen vaatii hiukan tajua siitä, minkälaisia trendejä Suomen kaltaisessa kehittyneessä taloudessa on. Vinkin saa, kun tsekkaa, miten Nokia on muuttamassa liiketoimintaansa.
Anonyymi keisarin uudet vaatteet, varmastikin humanistisen hörhöilyn eri suuntauksiin voi tutustua Wikipedian avulla vaikka kuinka (eikä sieltä ole lköytynyt mitään kovinkaan ihmeellisiä innovaatioita), mutta pyysinkin sinua esittämään viisi tärkeimpiin kuuluvaa humanistista innovaatiota viimeisen sadan vuoden ajalta. Ilmeisesti tämä tehtävä on kuitenkin odottomattoman vaikea humanismin puolustelijoille, kun muuta kuin kovin ympäripyöreitä vastauksia tuntuu olevan kovin vaikea saada. Kenties tämä johtuu siitä, että humanismin dsaavutukset viimeisimmän sadan vuoden aikana on vielä ohuempi teos kuin Italialaisten uroteot toisessa maailmansodassa.
VastaaPoistaMitä tulee logiikkaan, niin logiikan oikeasti hyödyllisemmät osat siirtyivät pitkälti matematiikan alle yli sata vuotta sitten. Sama koskee varsinaisia luonnontieteitä, joilla etäisessä historiassa on jotain juuria filosofian kanssa, vaikka jotkut antiikin filosofit toki horisivat jostain maailman koostumisesta jostain alkuaineista, joita heidän mukaansa olivat sitten maa, tuli, ilma ja vesi yms. Ja jotkut filosofit, kuten Pythogoras hyvin kauan sitten toki edustivat matematiikan varhaisia juuria, vaikka siihen sekoittuikin kaikenlaisia perushumanistisia hörhöilyjä, kuten lyyran soittamisella ihmisten parantelua, kielletyt virtsaamisilmansuunnat yms.
En kuitenkin syytä olla liioittelematta filosofian roolia näissä luonnontieteissä. Monessa näissä tieteissä kestävä tieteellinen pohja saavutettiin vasta paljon sen jälkeen kun oltiin erkaannuttu filosofiasta. Esimerkiksi kemiakin syntyi vasta varsin epätieteellisen alkemian kautta kulkemalla.
Mitä tulee tekoälyyn, niin pääosa tekoälyn tutkimuksesta on tehty aivan muualla kuin kielitieteessä - ja toistaiseksi tekoälyn huippukin on vielä suhteellisen vaatimatonta, vaikka joissain erityisissä ja tarkoin rajatuissa käyttökohteissa se on jo jossain määrin käyttökelpoista.
There is no such thing as sexual intercourse
VastaaPoistaMost of the academic ideologies I mentioned, and I imagine many others, are attractive because they seem to violate some of our common assumptions. Madness is not brain dysfunction! Manhood has nothing to do with being a fellow! One is not born a woman, one becomes a woman!
Anonyymi, kuvitteletko että Nokia on saamassa jostain suomalaisten humanistien tekemästä sisällöstä jotain vientituotetta? Jos palveluihin tarvitaan kielellistä sisältöä tai jotain siihen rinnastettavaa, niin laadukkaampaa ja suurempaa yleisöä kiinnostavampaa sisältöä saataneen ulkomailta, etenkin maista, joissa henkilöt puhuvat natiivisti englantia. Suomalainen kirjallisuus ei ole ollut mikään suuri menestystuote ulkomaailla, eikä suuret ja maksavat kuluttajayleisöt varmaan jaksa kiinnostua mistään naistutkimuksen teoriasta, hermeneutiikasta tai fenomenologiasta.
VastaaPoistaJotain teollista muotoilua, animaatiofilmien tekemistä tms voinee sentään toteuttaa suomalaisinkin voimin sisällöksi, mutta siihenkään ei mitään laajaa humanistijoukkoa tarvita.
Tässä vielä anonyymin keisarin uuden vaatetehtailijan esiinnostamista humanistisen hörhöilyn suurista saavutuksista hänen mainostamansa Wikipedia-kirjoitukset, joista jokainen voi käydä arvioimassa itse sitä miten suuren menetyksen (tai mahdollisen hyödyn) yhteiskunta olisi kokenut, jos kyseistä kotkotusta ei olisi koskaan edes keksitty:
VastaaPoistaLooginen empirismi
Hermeneutiikka
Eksistentialismi
Jälkistrukturalismi (tätä paskaa saamme muuten pitkälti kiittää dekonstruktionismihörhöilyn läpilyönnistä)
Fernand Braudel
Hmm, eivätkö humanistit kuitenkin työllisty jotenkin?
VastaaPoistaKaikista ei kuitenkaan tulee insinöörejä ta ole kiinnostusta siihen.
Vähän huvittavaa tosin, että Homo kutsuu positivismia hörhöilyksi.
VastaaPoistaTiedän muuten työni ja koulutuksen puolesta yhtä sun toista tietokonelingvistiikasta ja tekoälystä, sekä näiden rajoitteista, joten niihin vetoamalla on turha yrittää sumuttaa minua. Tuon sanottuani, täytyy sanoa että tietokonelingvistiikka edustaa humanismista sitä hyödyllisempää ja vähämmän hörhöilevää suuntaa, toisin kuin kaiken maailman dekonstruktiot, naistutkimukset, marxismit, kuinka monta enkeliä mahtuu tanssimaan neulankärkeen yms hörhöilyt.
VastaaPoistaJa kyllähän esimerkiksi kielenkääntäjiä tarvitaan esimerkiksi käyttöohjeiden kääntämiseen (tosin mieluiten vain kääntäjän omalle äidinkielelle, kun ei se vieras kieli kieltä opiskelleeltakaan yleensä suju yhtä sujuvasti kuin kieltä äidinkielenään puhuvalta) tai tv-ohjelmien kääntämiseen. Mutta on turha yrittää glorifioida kielenkääntäjää joksikaan koulutuksensa puolesta insinööriä paremmin yhteiskuntaa ja suuria kokonaisuuksia ymmärtäväksi, jonka tulisi olla joku insinöörien ohjaaja ja suunnilleen esimies.
Minä esittelin muutamia tärkeitä innovaatioita, mutta ne eivät kelpaa sinulle, Homo, koska et ymmärrä näistä asioista ilmeisesti oikein mitään. Ymmärtämättömyys eli sivistymättömyys taas johtuu selvästi syvästä halveksunnasta. Halveksunta taas johtunee kouluttajien asenteista ja sivistymättömyydestä, muuten ei kai näin usein tällaisiin asenteisiin törmäisi. No, tiedän toki, että valtaosa luonnontieteilijöistä on ihan fiksua väkeä. Olisiko tämä tauti nuorissa assareissa, joista se siirtyisi kaikkein yksiulotteisimpiin sieluihin?
VastaaPoistaErityisen epätoivoinen on strategia, jossa kaikki ihmistieteiden saavutukset yritetään mitätöidä väittämällä, että ei ne oikeasti tapahtunut siellä tai jos tapahtukin niin ihan kohta ne sitten kummiskin oikeesti tapahtu luonnontieteissä tai jotain. Niiku toi semantiikka ja tekoälyn teoriaa, niin ei sitä oikeesti kehitetty kieliteiteessä ja jos kehitettiinkin niin oikeesti se kummmiskin kehitetiin luonnontieteissä, koska kielitieteessä nyt ei vain voi tapahtua mitään järkevää kun se kerran humanistinen tiede.
SE on kyllä totta, että jos ihmisen käyttäytymisessä yms. havaitaan joku toistuva säännönmukaisuus, sen tutkiminen siirtyy aika pian luonnontieteen puolelle tieteiden työnjaon mukaisesti. Tässä mielessä humanistiset ja ihmistieteen innovaatiot ovat ruokkineet luonnontieteitä.
Anonyymi, en muistaakseni varsinaisesti kutsunut loogista empirismiä hörhöilyksi, mutta maailma tuskin olisi ollut hirveän paljon huonompi, jos tätä nimenomaista filosofista suuntausta ei olisi keksitty. Filosofit ovat käyneet vuosituhansia keskenään väittelyä, yrittäneet rakentaa erilaisia omin tavoin puutteellisia maailmankuviaan - usein enemmän sanankäyttöön ja vilkkaaseen mielikuvitukseen kuin empiriaan pohjautuminen, ilman että näistä oppikuntariidoista, nyanssieroista yms olisi ollut juurikaan hyötyä muulle yhteiskunnalle.
VastaaPoistaJoskus noin sata vuotta sitten tosin osa suhteellisen nimekkäistä filosofeista (kuten Wittgenstein) taisi olla jo valmiita pistämään hanskat naulaat koettuaan touhun turhaksi, kun tietyt peruskysymykset tai -ongelmat eivät kuitenkaan tulisi filosofisin keinoin ratkaistuksi. Osaltaan ehkä sen vuoksi, että monet niistä oli huonosti aseteltuja kysymyksiä.
Anonyymi, esittelit suhteellisen ympäripyöreästi innovaatioita, rajaamatta niitä juurikaan. Annoin lukijoille linkit mainostamiisi Wikipedia-kirjoituksiin niistä, joiden pohjalta lukijat voivat arvioida kuinka suuren menetyksen yhteiskunta olisi kokenut, jos niitä ei olisi keksitty.
VastaaPoistaMitä tulee semantiikkaan, niin semantiikka tarkoittaa sanoasta riippuen niin monenlaisia asioita, etten ota siihen kantaa, missä määrin semanttiset asiat ovat minkäkäkin alan ilmiö.
Sen sijaan jos puhutaan tekoälystä, niin joitain tietokonelingvistiikkaan ulottuvia rönsyjä lukuunottamatta tekoäly on kyllä pääosin ollut muiden kuin humanististen alojen lapsi. Tosin kognitiotieteen piirissäkin tätä on käsitelty. Jos luet vaikka vähän Wikipedian kirjoitusta tekoälystä, niin huomaat miltä aloilta suurin osa alan ihmisistä on - ja miten suurin osa suuntauksista on selkeästi jotain muuta kuin tietokonelingvistiikkaa (jonka tapaista tekoälyä on harrastettu myös humanististen tiedekuntien ulkopuolella).
Pierre Bourdieu on, Laasanen, avuton hölmö. Lopeta aikasi tuhlaaminen ja osta oskillaattori Homolta!
VastaaPoistaC. P. Snow quotations
VastaaPoistaI remember G. H. Hardy once remarking to me in mild puzzlement, some time in the 1930s, Have you noticed how the word "intellectual" is used nowadays? There seems to be a new definition which certainly doesn't include Rutherford or Eddington or Dirac or Adrian or me? It does seem rather odd, don't y'know.
A good many times I have been present at gatherings of people who, by the standards of the traditional culture, are thought highly educated and who have with considerable gusto been expressing their incredulity at the illiteracy of scientists. Once or twice I have been provoked and have asked the company how many of them could describe the Second Law of Thermodynamics. The response was cold: it was also negative. Yet I was asking something which is the scientific equivalent of: Have you read a work of Shakespeare's?
I now believe that if I had asked an even simpler question — such as, What do you mean by mass, or acceleration, which is the scientific equivalent of saying, Can you read? — not more than one in ten of the highly educated would have felt that I was speaking the same language. So the great edifice of modern physics goes up, and the majority of the cleverest people in the western world have about as much insight into it as their neolithic ancestors would have had.
Technology is […] a queer thing. It brings you gifts with one hand, and stabs you in the back with the other.
Ai, että tämän olkiukon vuoro ... hohhoijjaa. Tähän tieteitä halveksivaan sivistymättömään näkemykseen kuuluu pakkomielteinen halu kuvat humanistit idiooteiksi, jotka eivät ymmärrä, hyväksy ja arvosta oikeasti tärkeitä asioita. Joo, olet sen jo osoittanut. Ihan turha on tuoda ulkopuolisia rakentamaan olkiukkoja.
VastaaPoistaAika erikoista tarkemmin ajatellen, että Snow otti esimerkikseen juuri entropian, kun ajattelee, että humanistit tutkivat juuri sitä osaa maailmasta, jossa entropia on oikeastaan merkityksetön.
"Heh, ihan tolkuton asenne. Juu, ei kvanttifysiikkaakaan tarvitse opettaa, kun siihen voi perehtyä netissä."
VastaaPoistaEi oikeastaan tarvitsekaan. Lähes kaikki suomalainen yliopisto-opetus olisi helppo järjestää verkkokursseina, jotka skaalautuisivat minimaalisilla kustannuksilla. Yksi tai kaksi yliopistoa riittäisi koko Suomen opetustarpeisiin. Se osa tenteistä ja opinnäytteistä, joita ei ole mahdollista arvostella tietokonetenteillä, voitaisiin korjauttaa vertaisverkkotyyliin muilla opiskelijoilla. Tosiassa näinhän tapahtuu jo nyt suurimmassa osassa yliopistoja, kun tentit ja esseet korjaa vain muutama vuotta opiskelijaa vanhempi assistentti.
Sikäli kun jokin oppiaine oikeasti vaatii mestari-kisälli opetusta, saisivat opiskelijat kaivaa kuvettaan henkilökohtaisesti. Pääsääntöisesti yliopistot fyysisinä rakennuksina alkavat kuitenkin olla yhtä tarpeettomia muinaismuistoja kuin pankkien fyysiset konttorit. Jonkinlaiset puitteet tutkimusryhmille tietysti tarvittaisiin, mutta ulkopuolisten lahjoitusten, patenttien lisensoinnista saatavien varojen, liike-elämän ja valtion virastojen tilaamien selvitysten yms. pitäisi riittää niiden pyörittämiseen.
En halua halveksua anonyymin listaa humanismin "innovaatioista", mutta en usko että tuollaisten pohdiskelujen synnyttämiseksi tarvitaan satojen miljoonien budjeteilla pyöriviä yliopistoja. Kourallinen joutilaita, lukeneita, taloudellisesti riippumattomia ja itsetärkeitä miehiä riittää, ja heitä luultavasti riittää tulevaisuudessa vähintäänkin yhtä paljon kuin humanististen tieteiden kulta-aikoina.
Anonyymi, Snow otti klassikkokirjoituksessaan suhteellisen sattumanvaraisesti esimerkiksi entropian (jonka merkityksestä humanisteille voi olla montaa mieltä) - hän olisi voinut valita jonkun toisenkin luonnontieteellisen seikan. Kyse oli humanistien sivistymättömyyden osoittamisesta, koska se osoitti humanistien suurista puheistaan huolimatta olevan fakki-idiootteja.
VastaaPoistaSuomessa on ollut etäyliopistoja sun muita etäopintosysteemejä iät ja ajat. Oppimistulokset eivät tietenkään ole yhtä hyviä kuin perinteisissä. Lisäksi yliopistoilla yms. on muita funktioita kuin oppiminen. Sosiaalisen pääoman hankkiminen, verkottuminen, lienee niistä tärkein. Se on kuitenkin varmaa, että virtuaalisten oppimisympäristöjen merkitys kasvaa jatkossa varsinkin kehitysmaissa.
VastaaPoistaVestigia, sinällään luennot, harjoitustöiden/harjoitusten/kotitehtävien tekemiset, lukeminen yms voitaisiin varmasti pitkälti järjestää yliopistorakennusten ulkopuolella. Mutta monella alalla on osia, joissa olisi hyvä olla myös jotain käytännön kokemusta, kalliita instrumentteja, hands on -työskentelyä yms, mitä on vaikea järjestää ihan missä tahansa.
VastaaPoistaJa minusta esimerkikit maailmalta eivät ole oikein osoittaneet ulkopuolisen rahoituksen riittävyyttä ainakaan perustutkimukseen. Kokonaan toinen asia vain on se, että pitäisikö jossain narttututkimusta yms hörhöilyä rahoittaa sen enempää tutkimuksen kuin opetuksen osalta.
Otetaas nyt vielä kerran uusiksi humanistifilosofille -kopiona ylempää:
VastaaPoista-
"Parin vuosikymmenen kuluttua eläkkeellä on 600 000 suomalaista enemmän kuin nyt, ja samaan aikaan työikäisten määrä supistuu sadoilla tuhansilla, tiivistää Pukkila ongelman ytimen.
Pukkilan mukaan eläkejärjestelmä on menossa aikaan, jolloin eläkemeno ylittää maksutulon. Tämä on hänen mukaansa uusi tilanne, jollaiseen järjestelmä ei ole varautunut."
+
...lisäksi hoitajat kiristivät itselleen 24% huikean palkankorotuksen, ja nyt koko naisvaltainen julkinen sektori on lähtenyt samalla linjalle "tasa-arvoisesti"...vuoden 2007 syksyn palkkakierroksen seurauksena julkinen sektori otti jopa palkkajohtajan roolin: viime vuoden loppuun mennessä kunta-alan palkat nousivat korkoa korolle laskettuna keskimäärin 11,7 prosenttia...
+
"Myös hyvinvointipalvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset/kustannukset per capita kasvavat elintason nousun myötä voimakkaasti"
=
TÄMÄN YHTÄLÖN MAKSAMISEEN TARVITAAN MARKKINOIDEN TOIMINTAA, HÖRHÖILYJEN KARSINTAA JA INSINÖÖRIEN INNOVAATIOITA, MUTTA EDES SE EI TULE RIITTÄMÄÄN.
"Anonyymi, Snow otti klassikkokirjoituksessaan suhteellisen sattumanvaraisesti esimerkiksi entropian (jonka merkityksestä humanisteille voi olla montaa mieltä) - hän olisi voinut valita jonkun toisenkin luonnontieteellisen seikan."
VastaaPoistaLuultavasti ei olisi, koska luonnontieteellisillä teorioilla ei ole paljokaan merkitystä humanistisen metodologian kannalta. Itse kyllä olen yleissivistynyt, mutta en ole sitä mieltä, että humanistien yleensä kannattaa opiskella kaikkea mahdollista. Kenenkään ei kannata opiskella kaikkea mahdollista. Jos entropia on turha käsite vaikkapa Shakespearen henkilöllisyyden selvittämisen kannalta, ei pidä olettaa, että Shakespearen henkilöllisyyttä selvittävän henkilön on tiedettävä siitä. Ei kyseinen historioitsija odota luonnontieteilijänkään tietävän kaikkea Shakespearesta.
Sen sijaan luonnontieteen metodologiasta jokaisen tutkijan on tiedettävä jotain ja mielellään paljonkin. Hyvä olisi, jos luonnontieteilijät tietäisivät samalla lailla vaikkapa hermeneutiikasta tai osaisivat edes kuinka alkeellisella tasolla kyseenalaistaa luonnontieteellistä maailmankuvaansa. Useimmat toki varmaan osaavatkin, ainakin vanhemmiten.
Vielä nopeaan yläpuoliseen yhtälöön se vinkki:
VastaaPoistaEli jokainen rehellinen humanistikin ymmärtää mitä on edessä jo siitä, että nyt kun taloutemme pikkuriikkisen laski (ei siis mitään verrattavaa, mitä kiistatta on tulossa huoltosuhteiden vääristymineen ym lähitulevaisuudessa) -niin pidämme sitä pystyssä jo nyt heti velkarahalla. Yhtälö ei siis toimi enää nytkään ; )
Eli pelkästään tällainen pikkuriikkinen talouden lasku, ei olisi enää kestävä tila pitkässä juoksussa. Odottakaapa lähivuosia ; )
Suomi ei ole ajautumassa konkurssiin. Hyvää tarkoittavia tuomiopäivän julistajia tietty riittää. Pitää luoda kriisitunnelma, jotta tarvittavat muutokset saadaan tehtyä. Tämä on humanistille selvää.
VastaaPoistaTyövoimaa riittää maailmalla, jos työvoimasta -- toivottavasti -- tulee pula. Niin tai näin, talous hakeutuu tasapainoon. Insinöörit on ihan kiva, mutta aika moni on sitä mieltä, että insinöörivetoinen talous vetelee viimeisiään. Jatkossa tekemistä pitää löytää yhä enemmän palveluissa ja sisältötuotannossa. Tulevaisuuden parhaat liikeideat yhdistää teknologiaa sisältöihin ja palveluihin. Aalto-yliopisto on vastausyritys tähän tarpeeseen. Sisältöpuolen osaaminen sieltä kyllä pitkälti puuttuu. Yhteistyö humanistein kanssa olisi hyvä saada aikaan.
Jos humanisti myöntää avoimesti, että hänen tietämyksensä rajoittuu yleissivistyksen sijaan esimerkiksi fakki-idioottimaiseen tapaan lähinnä Shakespearen henkilöllisyyden selvittämiseen, niin mikäpäs siinä. Silloin kuitenkin on turha yrittää esittää tällaista humanistia minään yleissivistyneenä ja poikkitieteellisenä suurten kokonaisuuksien ymmärtäjänä. Kyllä yleissivistykseen kuuluu nykypäivänä myös fysiikan alkeiden tunteminen.
VastaaPoistaOn täysin älytöntä kuvitella, että humanisteilla tai muillakaan tekstipohjaista sisältöä tuottavilla tulisi jatkossakaan olemaan erityisemmin vientiä ulkomaille. Eihän tähänkään mennessä suomalaiset kirjailijat ole olleet mitään vientimenestyksiä.
VastaaPoistaMitä tulee palveluihin, niin sillä tavalla voidaan toki saada näyttämään työllisyys hyvältä, mutta eri asia on miten hyvässä jamassa talous on, jos vain suunnilleen pesemme toistemme paitoja. Jos haluamme ulkomailta erilaisia teollisuuden tuotteita, öljyä yms - niin silloin meillä pitää olla käytännössä jotain vietävää myös ulkomaille, sillä loputtomiin ei velaksi myydä. Enkä usko Suomeen suuntautuvan turisminkaan tms kovin pitkälle tuontitavaroiden ostelua kattavan.
Kyllä se sisältötuotanto, jolla oikeasti nostetaan kansantaloutta tai tehdään vientiä löytyy tuolta tietojenkäsittelyn ja informaatioteknologian puolelta ja kauppatieteistä -ei mistään leninin runokirjoista tai naistutkimuksen puolelta ; )
VastaaPoistaVestigia, "Esim. kirurgit katoavat aivan varmasti yksityiselle sektorille, ellei heille makseta kovaa palkkaa"
VastaaPoistaVarmaan jokainen erikoislääkäri, ja varmaan suuri osa yleislääkäreistäkin, pitää omaa praktiikkaa julkisen viran päälle. Suomessa kun tämä on mahdollista. Eli se menee niin, että jossain HYKSissä on virka ja Mehiläisessä tms. vastaanottoaika muutamana päivänä viikossa. Käytännössä lekuri sukkuloi kahden duunin väliä ajankäytöllisesti miten haluaa, ei niitä menemisiä kukaan kyttää.
Lääkärit ovat neuvotelleet itselleen aika hyvän diilin. Esim. Ruotsissa ei voi pyörittää omaa praktiikkaa, jos haluaa viran.
Kyllä minusta jossain kuvataidepuolella, kuten animaatiofilmeissä (esimerkiksi Niko – Lentäjän poika), teollisessa muotoilussa yms on taidepuolellakin potentiaalia vientituotteeksi. Mutta suomenkielisille sanasapoille, assyrologeille, naistutkijoille yms en kyllä näe tällaisia markkinoita.
VastaaPoistaMutta voivathan ne naistutkijat vaikka yrittää kilpailla mamujen kanssa siivoojan vakansseista.
VastaaPoistaTehdään mamuista ja feministeistä vientituote. Ammutaan ne kuuhun.
VastaaPoistaTietysti Suomi voisi säilyä taloudellisesti edes joten kuten pystyssä tulevaisuudessa, jos se yksinkertaistaisi ja pienentäisi sosiaalitukiaan -ja loisi perustulojärjestelmän...
VastaaPoista"Varmaan jokainen erikoislääkäri, ja varmaan suuri osa yleislääkäreistäkin, pitää omaa praktiikkaa julkisen viran päälle."
VastaaPoistaVuoden 2006 tilastojen mukaan alle viidesosa työikäisistä lääkäreistä piti sivutoimista yksityisvastaanottoa.
"Käytännössä lekuri sukkuloi kahden duunin väliä ajankäytöllisesti miten haluaa, ei niitä menemisiä kukaan kyttää."
Tämä ei kuulosta kovin uskottavalta. Eiköhän muu leikkaustiimi tai potilaat reklamoi varsin äkkiä, jos kirurgia ei näy sovittuna aikana. Iltapäivälehdistö on nykyään hyvin kiinnostunut lääkäreiden väärinkäytöksistä, joten jos tunnet jonkun työantajaansa huijaavan lääkärin, kannattaa sinne suuntaan laittaa vinkkiä.
Nainen! Oletko yksinäinen? Etsitkö elämääsi miestä? Ei hätää, nyt on apu lähellä!
VastaaPoistahttp://img503.imageshack.us/img503/7282/erkkimetsolaub3.jpg
- Vortac
Heh, heh..
VastaaPoista"Eräs ilta viime viikolla olin menossa tyttöystäväni kanssa sänkyyn.
Intohimot alkoivat jyllätä, kunnes lopulta hän sanoi:
"Sori Kulta. Nyt ei vaan tunnu siltä. Mä vaan haluisin että pitäisit mua sylissä"
Minä siihen: "MITÄ?! Mikä vittua toi nyt oli?"
Joten hän sanoi sanat, jotka jokainen poikaystävä tässä maailmassa pelkää kuulla: "Sinä et vain ole samalla tasolla minun henkisten ja naisellisten tarpeiden kanssa jotta voisin tyydyttää sinun miehiset, fyysiset tarpeet. Etkö voi vain rakastaa minua sellaisena kuin minä olen, ei sellaisena mitä teen vuoksesi makuuhuoneessa"
Tajusin, että mitään ei sinä iltana tule tapahtumaan, joten aloin nukkumaan.
Seuraavana päivänä päätin ottaa vapaapäivän töistä, jotta voin viettää aikaa tyttöystäväni kanssa.
Menimme ensin mukavalle lounaalle, jonka jälkeen shoppailemaan isoon tavarataloon. Kävelin hänen kanssaan ympäri osastoa hänen kokeillessa eri asuja päälleen. Koska hän ei osannut päättää minkä ottaa
minä ehdotin että otetaan yksi jokaista mallia.
Seuraavaksi hän halusi parin uusia kenkiä ja minä ehdotin, että otetaan pari jokaiselle uudelle asulle.
Menimme seuraavaksi koruosastolla, jossa hän valitsi itselleen timanttikorvakorut. Hän oli niin innostunut... Hän alkoi jo jopa lähestyä seksuaalista kiihottumista kun hän sanoi: "Eiköhän tässä ole kaikki kulta. Mennäänkö sitten kassalle?"
Pystyin juuri ja juuri hillitsemään itseni, kun sanoin: "Sori kulta, nyt ei vaan tunnu siltä". Hänen kasvonsa muuttuivat kalpeiksi ja hänen leukansa loksahti auki kun hän sai sanottua suustaan: "Mitä?!"
Minä jatkoin: "Kulta minä vain halusin että pitäisit näitä tavaroita sylissä. Sinä et vain ole samalla tasolla minun miehisten, taloudellisten tarpeideni kanssa jotta voisin tyydyttää sinun ostos-tarpeet naisena". Ja juuri kun hän alkoi näyttää siltä että tulee varmasti tappamaan minut, minä lisäsin:
"Mikset voi vain rakastaa minua sellaisena kuin olen, ei sellaisena mitä voin sinulle ostaa?"
-----------
Joskus pieni kasku kiteyttää todellisuuden niin mehevästi, että hymyilyttää syvällisesti..
- Vortac
Vanha vitsi, mutta huumoria ehdottomasti tarvitaan, ja ikävä kyllä tämä lista perustuu juuri sen todellisuuteen - näitä EI tosiaan kuule naisen suusta.
VastaaPoista"Yksitoista lausetta, joita miehet haluaisivat kuulla naisen suusta.
1. Sinä olet niin seksikäs krapulassa.
2. Loistopieru! Päästäpä toinen!
3. Kulta - uuden naapurin tytär ottaa taas aurinkoa, tule katsomaan.
4. Tee minulle palvelus - unohda se typerä ystävänpäiväkortti ja osta
vaikka itsellesi pari golfmailaa.
5. Kyllä minä ymmärrän, hääpäivämme on joka vuosi; mene vain poikien kanssa
ulos, se vähentää stressiä.
6. Vai haluaisit harrastaa seksiä minun ja seksikkään kaverini kanssa,
kyllä se sopii.
7. Kyllä minä maksan.
8. En minä tarvitse uusia vaatteita, minulla on niitä vaikka kuinka paljon
ennestään.
9. Vaihdoin juuri meidän autosta pakoputken ja kaikki hihnat sekä öljyt.
10. Kyllä naisen paikka on kotona, sano sinä ukko mitä haluat.
11. Juo vaan...Avaanko sinulle kaljapullon vai teenkö kossusta siivun?"
-----------
Karmiva maailma, vai mitä? Miksi naisen on niin vaikea sanoa joitain noista asioista?
- Vortac
Miksi vessanpönttö on parempi vaihtoehto kuin Susan Kuronen?
VastaaPoista-Vessanpönttö ei pulputa puolta vuotta yhden vetäisyn jälkeen.
---------
Kaskuja lisää vaan aina välillä..
- Vortac
"Mies tulee juosten kotiin ja huutaa jo ovelta vaimolleen:
VastaaPoista-'Vaimo, voitin lotossa 7 oikein! Pakkaa äkkiä matkalaukkusi!'.
-'Ihanaa, kulta! Pakkaanko bikinit vai toppatakin?' , vaimo kysyi.
-'Ihan sama, kunhan painut helvettiin täältä!'"
----------
Hehheh.. kyllä nää vanhan kansan kaskut sentään kertovat totuuden naisista.
- Vortac
Kunpa tää pitäis vielä nykysin paikkansa..
VastaaPoistahttp://i26.tinypic.com/2m5aul3.jpg
- Vortac
Miten niin eivät voi vaikuttaa? Lain on oltava sama kaikille ja kaikkien on oltava yhdenvertaisessa asemassa lain edessä.
VastaaPoistaKoska juutalaiset kontrolloivat maailmaa, ja heidän agendansa kieltää muslimien pakottamisen elämään ympäröivän yhteiskunnan lakien mukaan.
Turha kuvitella, että tässä maailmassa olisi kenelläkään todellisia ihmisoikeuksia - viranomainen voi aina päättää, että nyt sinulla ei enää ole oikeuksia. Sellaiset oikeudet eivät ole aitoja oikeuksia.
Tai no, tietenkin meillä on oikeudet, mutta tämä yhteiskunta voi milloin hyvänsä lakata kunnioittamasta niitä, milloin se yhteiskunnan agendalle sopii. Samoin ihmiset eivät koskaan ole yhdenvertaisia lain edessä; rikkaat, naiset, muslimit, jne. pääsevät aina kuin koira veräjästä kaikesta. Lisäksi poliittinen korrektius määrää, että näistä asioista ei saa totuutta kertoa, tai on rasisti, sovinisti, terroristi jne..
Kätevää, vai mitä?
Kansa nukkuu ruususen unta uskoen sillä jotain oikeuksia olevan, ja uskoen oikeuslaitosten kohtelevan ihmisiä tasaveroisesti, kunnes todellisuus aukeaa yksilön omalle kohdalle. Tällaista yksilöä kansa ei kuitenkaan koskaan usko, ja niin pidot paranee kun nukkujat yksi kerrallaan saadaan järkyttymään asioiden tosi tolasta..
Tästä selityksestänihän tulee melkein mieleen Highlander.. "There can be only one", heh.
- Vortac
"Kun minulla kestää kauan, olen hidas
VastaaPoistaKun minun vaimollani kestää kauan, hän on perusteellinen
Kun minä en tee sitä, olen laiska
Kun minun vaimoni ei tee sitä, hän on liian kiireinen
Kun yritän tehdä jotain ilman mainitsemista, yritän olla älykkö
Kun minun vaimoni tekee saman, hän on aloitekykyinen
Kun yritän olla vaimolleni mieliksi, olen perseennuolija
Kun minun vaimoni yrittää olla mieliksi hänen kavereilleen, hän on yhteistyökykyinen
Kun teen jonkin asian hyvin, minun vaimoni ei koskaan muista sitä
Kun teen jonkin asian väärin, minun vaimoni ei koskaan unohda sitä"
----------
Naisten tekopyhyydellä ei ole rajoja.
- Vortac
Ja pari mehevää kaskua lisää.. tällaista ei kohta saa missään enää kertoa, on varmaan joku lakikin tulossa tämä estämään.
VastaaPoistaMiksi Jumala loi naisen?
- Jonkun pitää kantaa siemenneste makuuhuoneesta vessaan.
Kuinka monta miestä tarvitaan avaamaan olut?
- Ei yhtään, akan pitää se tuoda valmiiksi avattuna.
Miten kissasta tehdään lehmä?
- Mene naimisiin sen kanssa.
Mitä eroa on patterilla ja naisella?
- Patterissa on positiivinen puoli.
Miten kolme kiloa läskiä saadaan näyttämään hyvältä?
- Laitetaan siihen nänni.
Miksei kuussa ole käynyt yhtään naista?
- Se ei ole vielä siivouksen tarpeessa.
Nymfomaani soitti sähkölaitokselle.
- Lähettäkää pian tänne oikein riski sähkömies. Minä olen joutunut olemaan jo kolme päivää pelkän
kynttilän varassa.
Vaimo huusi miehelleen kotiovella:
- Tule pihalle auttamaan minua. Saat siirtää autotallin siihen paikkaan, mihin olen ajanut autoni.
Miksi morsian pukeutuu valkoiseen?
- Tiskikone, liesi ja jääkaappikin ovat valkoisia.
Miksei kannata iskeä naista automaattipesulassa ?
- Jos naisella ei ole varaa omaan pesukoneeseen, niin eihän se pysty miestäkään elättämään.
Mistä tietää että vaimo on kuollut?
- Seksi on kuten ennenkin, mutta tiskiallas täyttyy.
Miksi naisella on lyhyemmät jalkaterät kuin miehillä ?
- Evoluutioon perustuva asia: näin nainen voi seistä lähempänä tiskiallasta.
Mitä kolmea sanaa et halua kuulla rakastellessasi?
- Kulta, olen kotona!
Miten korjaat naisen rannekellon ?
- Ei tarvitse, hellassahan on kello.
Jos koirasi haukkuu takaovella ja vaimo etuovella, kumman päästät sisään?
- Koiran tietenkin - sehän lopettaa heti sisään päästyään.
Mikä on pahempi kuin sovinistisika ?
- Nainen, joka ei tee niin kuin käsketään.
Tiedemiehet ovat keksineet ruuan, joka vähentää naisten seksuaalista halukkuutta 90 prosentilla.
- Sitä kutsutaan hääkakuksi.
Miksi miehet kuolevat ennen vaimojaan ?
- Koska he haluavat niin.
-----------------
Miehistä varmaan saa jatkaa pilkantekoa AINA ja IKUISESTI..
- Vortac
Kenenköhän idea sekin on, että lastentarhassa tarvitaan korkeakoulutusta. Sen nyt ymmärrän, että johtajan on hyvä olla vähän koulutetumpi, mutta suurin osa varsinaisista hoitajidta voisi minusta olla vähän kevyemmin koulutettuja.
VastaaPoistaMuista, että 'koulutus' tarkoittaa nykyään 'ehdollistamista' (indoktrinaatiota).
Näin ollen saadaan siis varmistettua, että lastentarhan 'opettajiksi' saadaan yksilöitä, jotka saastuttavat lasten mielen täydellä kuonalla ja tekevät heistä pelokkaita, ehdollistettuja droneja korporaatioiden rattaisiin ja tarpeisiin.
Myös työttömät ovat tärkeä osa tätä kapitalistista riistojärjestelmää, ja mahdollistaa korporaatioiden maksimaalisen ahneuden ja voiton.
- Vortac
"Jos haluamme ulkomailta erilaisia teollisuuden tuotteita, öljyä yms - niin silloin meillä pitää olla käytännössä jotain vietävää myös ulkomaille, sillä loputtomiin ei velaksi myydä."
VastaaPoistaJepulis - naurettavaa tämä
nykyinen touhotus ja asenne, että haluamme ostaa kaikki palveluita toisiltamme. Se on kallista, eikä kellään ole varaa. Ei moni voi ostaa jatkuvasti kahdenkymmenen euron pihvejäkään. Ja sitten vielä pitäisi ne kalleimmat - elikä seksipalvelut kriminalisoida kokonaan, koska seksiähän saa parisuhteesta jos ei ole impotentti...
Ei suomi kokonaan pyörille nouse enää tässä muodossa. Läntisen Euroopan maissa vain osa ihmisistä
tulee menstymään, mutta sekin huvi loppuu hetkeksi aikaa, kun syrjäytyneiden määrä ylittää tietyn kipurajan. Silloin siirrytään demokratiasta johonkin muuhun hallintosysteemiin.
Veikkaan, että ensimmäisenä kaatuu Suomi. Sen jälkeen tulee Hollanti ja Britannia.
"Turha kuvitella, että tässä maailmassa olisi kenelläkään todellisia ihmisoikeuksia - viranomainen voi aina päättää, että nyt sinulla ei enää ole oikeuksia. Sellaiset oikeudet eivät ole aitoja oikeuksia."
VastaaPoistaPerusoikeudet muuttuvat äkkiä
etuoikeuksiksi, jos demokratia alkaa hajota kustannustaakan paineessa. Ihminen on tehnyt sen suuren virheen, että on antautunut itsekkään ja lyhytnäköisen hallituksen ohjattavaksi tietyin kansalaisvapauksin.
Tosiasia on, ettei hallitus
hoidakaan sille annettuja hommiaan.
Suomalainen eduskunta on pelkkää nukkeshowta ilman kunnon poliittista vetäjää.
MITEN TODELLAKIN VOI OLLA VARAA TEHDÄ LÖÖPPEJÄ POLIITIKKOJEN RAHANKÄYTÖSTÄ, LENTOMATKOISTA JA VAALIRAHOITUSSOTKUISTA. MITÄ IHMEEN VÄLIÄ SILLÄ ON JOS KANSANEDUSTAJAT EIVÄT MUUTENKAAN HOIDA HOMMIAAN, ELI KANSALAISTEN ETUJA, KUTEN VANHUSTENHOITOA JA TASA-ARVO-ONGELMIA?
"Myös työttömät ovat tärkeä osa tätä kapitalistista riistojärjestelmää, ja mahdollistaa korporaatioiden maksimaalisen ahneuden ja voiton. "
VastaaPoistaIhmisillä on se harhakäsitys,
että kaikki voivat saavuttaa hyvän ansiotulon, ison talon meren rannalta vaimoineen ja koirineen, uima-altaineen. Ehkä näin olisikin, jos ihmiset eivät varastelisi toistensa leipää ja koneet/robotit tekisivät enemmän töitä ihmisten sijasta.
Mutta eihän se ole
mahdollista, jos ihmisiä tarvitaan tehtaisiin sen takia, ettei nörttejä arvosteta. Ei tule kukaan kehittämään uutta tekniikkaa, että statusurokset saavat nussia betaurostenkin visvapillut.
"Näin ollen saadaan siis varmistettua, että lastentarhan 'opettajiksi' saadaan yksilöitä, jotka saastuttavat lasten mielen täydellä kuonalla ja tekevät heistä pelokkaita, ehdollistettuja droneja korporaatioiden rattaisiin ja tarpeisiin."
VastaaPoistaNo eihän nykyään vanhemmatkaan voi olla lastensa kanssa rauhassa, kun jo puistotädit alkavat ihmetellä jos jostain kaverista uhkaa kehittyä liian omintakeinen.
Tässäpä hyvä syy, miksi minä ja naisystäväni emme tee lasta. Emme halua kenenkään fuckin hoitajan tai suckin sosiaalitantan puuttuvan perheemme sisäisiin asioihin mitenkään.
Ei tässä systeemin suuhun ruveta synnyttämään.
Nielköön lastenhoitojärjestelmä keskenään omat paskansa.
"Seuraavana päivänä päätin ottaa vapaapäivän töistä, jotta voin viettää aikaa tyttöystäväni kanssa."
VastaaPoistaHah hah haah hhaa. Onpas
muuten romanttinen syy ottaa vapaapäivä töistä: olla oman tyttöystävänsä kanssa. Kuullostaa niin pirun itsekkäältä.
Ottaisikohan joku vapaapäivän sen vuoksi, että voisi viettää sen kahdestaan lemmikkikoiran kanssa?
Ei kun sen pitää olla likkakaveri.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yliopiston+opettaja+ampui+kolme+kollegaansa/1135252855230
VastaaPoistaNaiset tällä kertaa asialla. Jotenkin ihmeellisesti veikkaan, ettei Myyttikset ja Iinekset lähde tästä kovaan ääneen taivastelemaan.
Homo: Aika vähän niitä ainoastaan suomen kielellä kirjoittavia assyriologeja tai vastaavia on. Siis niitä, jotka ovat ihan tutkijoitakin. Merkittävimmät tiedejulkaisut ovat kuitenkin englanninkielisiä ja niihin sitten kirjoitetaan. Koska suomalaisten kielitaito on yleensä hyvä, suomalaisilla tutkijoilla ei ole kielen suhteen ongelmia viipottaa pitkin maailmaa. Koskee ihan humanistejakin.
VastaaPoistaKyllähän humanisteissa on paljonkin täysin kiistattomasti hyödyllisiä juttuja, esimerkiksi kielitieteilijät. Lienee sanomattakin selvää että ilman tulkkeja ja kääntäjiä, tahi vieraiden kielten opettajia elämä olisi paljon hankalampaa.
VastaaPoistahumanismista on vain tullut samanlainen sanonta kuin ammarista eli se ei tarkoita enää sitä mitä se on joskus tarkoittanut, vaan ainakin tiettyissä porukoissa se on synonyymi tietyntyyppiselle hörhöilylle.
Syltty, niin kuten sanottua, esimerkiksi kääntäjiä tarvitaan vaikkapa ohjekirjojen kääntämiseen ja vaikkapa Kauniiden ja rohkeiden tekstittämiseen Haukiputaan mummoille. Kokonaan eri asia vain on, että tekeekö tällainen koulutus heistä mitään hyviä laajojen kokonaisuuksien ymmärtäjiä vai lähinnä fakki-idiootteja. Tosin kokonaan eri asia on se, että pieni osa tällaisenkin koulutuksen saaneista, samoin kuin vaikka teurastajan koulutuksella raatojen kieliä kääntävistä, voi koulutuksestaan huolimatta olla silti harrastuneisuuttaan itseään laajemminkin yleissivistystään kartuttaneita.
VastaaPoistaArawn, eihän tästä muuten ole kuin joitain kuukausia, kun jotkut feministit taas lehdissä itkivät siitä kuinka joillain muilla aloilla (esimerkiksi luonnontieteessä ja tekniikassa) kehdataankin julkaista tutkimukset englanniksi, toisin kuin heidän hyvissä humanistitissa hyvä sisko -kerhoissa. Tosin varmastikin monet näistä kitisijöistäkin julkaisevat ainakin osan myös englanniksi. Tosin kokonaan eri asia on, että onko edes englanniksi julkaisevalla assysologilla tms mitään niin kauhean kiinnostavaa sanottavaa, että sellaisesta saisi jonkun Suomelle taloudellisesti merkittävän sisältöpohjaisen vientituotteen.
Eikä kirjoituksiani pidä tulkita niin, että pitäisin vaikka assyrologeja automaattisesti minään epätieteellisinä hörhöinä (toisin kuin esimerkiksi naistutkimusta). Mutta talouselämä ei kyllä löydä kovin paljoa käyttöä assyrologeille ja muille vastaaville aloille, mistä seuraa se, että mitä enemmän tämän alan ihmisiä on, sitä surkeampaa palkkaa heille on varaa maksaa. Silti minusta yhteiskunnan on ihan yleissivistyksen nimissä järkevää kanavoida jonkin verran rahaa myös sellaisille yleissivistäville humanistisille aloille, jotka eivät ole taloudellisesti hyödyllisiä - kunhan kyse ei ole pseudotieteellisestä hörhöilystä.
Korjaus vielä edelliseen viestiin. Tarkoitukseni oli sanoa, että vain joitain kuukausia sitten humanistit (eikä siis feministit) itkivät kuinka julkaistaan englanniksi etenkin muilla aloilla.
VastaaPoistaHomo: Monet gradut ovat kyllä vielä suomenkielisiä esimerkiksi omalla alallani, mutta jo ihan kohtuullinen osa tohtorintutkimuksista on englanniksi ja väitöstilaisuudessa käytetään englantia, kun vastaväittäjä on joku ulkomainen tyyppi. Ja osa suomenkielisistäkin tutkimusjutuista julkaistaan myös englanninkielisinä esimerkiksi tieteellisissä julkaisuissa. Englanti on nykyään tieteen kieli, sille ei voi mitään.
VastaaPoistaMitään rahakasta vientituotetta assyriologeista ei tietenkään saa, mutta arvelen, että kannattaa jonkin verran panostaa humanistialoillekin, jotta saamme ylläpidettyä Suomen mainetta pätevänä yliopistomaana, joka tuottaa hyviä tutkijoita. Se auttaa tutkimuksessa kaikilla aloilla, kun maine on moinen, koska se esimerkiksi houkuttelee tänne ulkomaisia tutkijoita, tukee suomalaisten tutkijoiden työnhakua ulkomailla jne.
Siinä olen samaa mieltä, että porukkaa ei pitäisi kouluttaa liikaa ns. sivistyksellisille aloille, esimerkiksi nyt arkeologia, uskontotiede, kansantutkimus jne. Ei niillä aloilla yksinkertaisesti riitä töitä eikä Suomi ole englanti, missä melkein minkä tahansa alan tutkinto avaa ovet hakea hyvin laajaa kirjoa eri työpaikkoja. Porukkaa koulutetaan liikaa.
"Porukkaa koulutetaan liikaa."
VastaaPoistaNiin, esimerkiksi insinööreiksi. Kannattaa tsekata eri alojen koulutuksen saaneiden työllistymistä.
Insinöörin yms. koulutuksessa on vielä se vika, että sieltä tulee fakki-idiootteja, joilla on todella vaikea kouluttautua muille aloille. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän kielten ja merkitysten kanssa pelaamista ja sitä nämä onnettomat luonnontieteilijät eivät yleensä osaa lainkaan.
Laaja yleissivistyskin kun puuttuu, niin sitä ollaan aika loukossa, kun pitäisi siirtyä uudelle alalle.
Monen humanistisen alan hyvä työllistyminen johtuu juuri laajojen kokonaisuuksien ymmärtämisestä eli yleissivistyksestä ja hyvistä kielellisistä valmiuksista (kun luonnontieteilijä tankkaa fysiikan teorioita tai kemian kaavoja, humanisti lukee kymmenittäin ihmistieteen klassikoita ja sen sellaista).
Tässä mielessä on hupaisaa tuo insinöörien ylimielisyys. Se on vähän kuin roskakuski ylpeilisi Sokrateelle: "Hah, olen parempi kuin sinä, koska minä kerään paskaa paljon nopeammin" (Sokrates oli eräs filosofi kauan sitten maassa, josta insinöörit ovat kuulleet vain hiekkarantojen ansiosta).
Kielenkääntäjiä lukuunottamatta länsimaissa tuskin tullaan tavitsemaan kovinkaan paljoa muiden kielten kuin englannin osaamista. Poikkeuksiakin toki on, kuten joku myyntityö Venäjälle (johon tosin mieluummin palkattaneen silti jonkun muun alan ihminen kuin humanisti, kun osa muidenkin alojen ihmisistä kuitenkin osaa venäjää - osa jopa äidinkielenään).
VastaaPoistaKiinan talousnousun myötä tosin kiinan kielen asema mahdollisesti nousee, mutta suurin osa humanisteista ei ole opiskellut tippaakaan kiinaa - ja tarpeen vaatiessa teknisillä aloilla toimivat ovat aina osanneet opiskella käyttöönsä riittävästi kielitaitoa. Esimerkiksi ennen 1900-lukua syntynyt isoisäni, joka oli DI, suoritti osan opinnoistaan Ranskassa ja jutteli sujuvasti saksalaisten kanssa saksaksi (olihan saksa siihen aikaan tekniikan kieli) jne. Tosin toisen maailmansodan jälkeen saksan merkitys on laskenut varsin olemattomaksi ja englannin kieli noussut selvästi ylitse muiden. Ei naistutkimuksen, filosofian, etnomusikologian yms opinnot tuo mitään erityistä etulyöntiasemaa esimerkiksi kiinan kielen opettelemiseen.
Mitä tulee muille aloille kouluttautumiseen, niin tosiasiassa etenkin matemaattispainotteisimmat luonnontieteen ja tekniikan alat antavat suhteellisen hyvät valmiudet siirtyä operoimaan muilla aloilla. Ei ole kovinkaan harvinaista, että esimerkiksi fyysikko tai matemaatikko tekee uraa vaikkapa ekonomiassa tai jopa humanistisilla aloilla, kun sen sijaan on hyvin harvinaista, että ekonomi tai joku humanisti tekee uraa vaikkapa fysiikassa.
Mitä tulee klassiseen kirjallisuuteen, niin sellaista muuten lukevat monet luonnontieteellisen tai teknisen koulutuksen saaneet, joista monilla on muuten myös esimerkiksi erilaisia kulttuuriharrastuksia. Sen sijaan selvästi harvemmin joku humanisti opiskelee harrastuksekseen vaikkapa luonnontieteitä, tekniikkaa tai matematiikkaa.
Mitä tulee työllistymiseen, niin monelta humanistiselta alalta ei työllistytä kovin hyvin (ellei sitten jotain siivoojan tai kaupan kassan) hommia lasketa työllistymiseksi. Ovatko nämä humanistiset alat mielestäsi huonommin yleissivistäviä ja vähemmän merkitysten kanssa pelaavia, kun työllistyminen on niin vaikeaa? Vai olisiko sittenkin kyse siitä, että työllistymiseroissa on kyse pitkälti koulutettavien määrässä suhteessa talouselämän tarpeisiin?
Täällä muuten jotain humanistien työllistymisestä:
Valtaosa humanisteista on työllistynyt alkuvaikeuksien jälkeen kohtuullisen hyvin. Humanistit sijoittuvat silti muita akateemisia useammin koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Työttömyysjaksot uran alussa olivat humanisteilla myös yleisempiä verrattuna useimpiin muihin akateemisiin tutkintoihin.
...
Koulutusta vastaavassa työssä olivat valmistumisen jälkeen pisimpään työskennelleet viestinnästä ja informaatiotutkimuksesta valmistuneet. Hankalinta oman alan työn löytäminen oli taiteiden ja kulttuurien tutkimuksen ryhmässä.
...
Noin 40 prosenttia vastaajista oli ollut työttömänä vähintään kerran valmistumisen jälkeen. Työttömyys kesti keskimäärin viisi kuukautta. Työttömyysjaksot uran alussa vaivasivat erityisesti historia-aineista valmistuneita, joista yli puolet oli ollut vailla työtä. Heikko työmarkkinatilanne oli keskeisin työttömyyden syy.
...
Vakituisessa kokopäivätyössä työskenteli vähän yli 60 prosenttia vastaajista. Noin neljännes oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Yrittäjyys oli yleisintä kääntämistä ja tulkkausta sekä teoreettista kielitiedettä opiskelleilla.
Koko aineistossa humanistien kuukausipalkan mediaani oli noin 2500 euroa [diplomi-insinööreillä tuolloin mediaanipalkka ollut runsaat 4000 euroa].
...
Tässä keskustelussa esim. aika moni humanisti itkee kovaa kohtaloaan, osa on tainnut tosin saada töitä esim. opettajana.
VastaaPoistaAnonyymi: "Tässä mielessä on hupaisaa tuo insinöörien ylimielisyys. Se on vähän kuin roskakuski ylpeilisi Sokrateelle: "Hah, olen parempi kuin sinä, koska minä kerään paskaa paljon nopeammin" (Sokrates oli eräs filosofi kauan sitten maassa, josta insinöörit ovat kuulleet vain hiekkarantojen ansiosta)."
VastaaPoistaJa nämä sinun juttusihan eivät ole lainkaan ylimielisiä? Jospa vielä kertaisit, mitä ne kreikkalaiset kirjoittivat hubriksesta.
Tämä pissimiskilpailu luonnontieteiden ja humanismin välillä on turha, sivistynyt ihminen juo molemmista kupeista eikä ripusta omanarvontuntoaan jonkun tutkintotodistuksen varaan.
Homo: "Mitä tulee klassiseen kirjallisuuteen, niin sellaista muuten lukevat monet luonnontieteellisen tai teknisen koulutuksen saaneet, joista monilla on muuten myös esimerkiksi erilaisia kulttuuriharrastuksia. Sen sijaan selvästi harvemmin joku humanisti opiskelee harrastuksekseen vaikkapa luonnontieteitä, tekniikkaa tai matematiikkaa."
Tämä on erittäin hyvä pointti, jota itsekin tuossa aikaisemmin hieman hain. Klassista kirjallisuutta, taidetta ja kulttuureita on huomattavasti helpompaa (ja antoisampaa) opiskella myöhemmällä iällä. Lisäksi niiden oppimiseen ei yleensä tarvita mitään käytännön harjoittelua, laboratoriotiloja tms.
Luulen, että ihmisen henkiselle kehitykselle tekee hyvää tehdä ensin jotakin, joka on tiukasti kiinni reaalitodellisuudessa, ennen kuin hän ryhtyy pohtimaan esim. politiikkaa, filosofiaa tai kulttuuria. Ottomaanien sulttaanitkin opettelevat aina ensin jonkun käytännöllisen ammatin ennen kuin ryhtyivät hallitsemaan.
"Ja nämä sinun juttusihan eivät ole lainkaan ylimielisiä? "
VastaaPoistaNo, hittolainen, toimi ihan kuin odottaa sopi. Humanisteja saa haukkua apinoista seuraaviksi, eikä paviaani perään hauku. Kun kirjoittaa samaan tyyliin luonnontieteilijöistä, niin heti huomaa Sivistunut Ihminen, että nyt, kuule, meni överiksi, saatana.
Mutta eiköhän tämä ollut tässä. Minä voitin ja te hävisitte, sanoisin puolueettomana yhteenvetona.
Ano, lakkaa fantasioimasta ja palaa ruotsin pistarien tarkastamisen/Kauniiden ja rohkeiden kääntämisen pariin.
VastaaPoista"Humanisteja saa haukkua apinoista seuraaviksi, eikä paviaani perään hauku."
VastaaPoistaTässä ketjussa haukkumisen aloitit sinä itse kirjoittamalla "luonnontieteellisestä / ekonomistisesta hörhöydestä" ja antamalla ymmärtää, että humanistinen yliopisto-opetus on edellytys laajojen kokonaisuuksien ymmärtämiselle.
Alan melkein epäillä, että anonyymi humanistimme on trollaava Ilkka Kokkarinen, niin kovasti hän muistuttaa tämän klassikkotekstin pilakuvaa humanistista:
Miksi humanistit ovat tyhmiä ja rumia pellejä, jotka pitäisi ampua
Selvennyksenä sanottakoon, että omasta mielestäni ihminen, joka samaistuu kovin voimakkaasti pelkästään luonnontieteisiin tai humanismiin, on henkisesti köyhä.
Kokonainen ihminen osaa keskustella asiantuntevasti (tai ainakin ymmärtää asiantuntijoiden keskustelua) esim. arkkitehtuurista, solubiologiasta, langattomista verkoista, renessanssin ja barokin eroista, käyttöjärjestelmistä, kristinuskon historiasta, satelliittipaikannuksen toimintaperiaatteesta, tieteenfilosofiasta, keynesiläisyydestä ja ohjelmointikielistä.
Pelkästään vaikkapa algoritmiikkaan fakkiutuneita mutteripäitä ei saisi päästää päättämään yhtään mistään oman erikoisalansa ulkopuolisesta asiasta. Luonnontieteellisesti lukutaidottomia taas ei saisi päästää kirjoittamaan yhtään mitään julkisesti. Vaarallisten humanistihörhöjen syntymistä tulisi ennaltaehkäistä tekemällä esim. Foucault'n ja Derridan lukemisesta laitonta, ellei ole ensin tenttinyt vaikkapa sähkömagnetismin peruskurssia.
"Pierre Bourdieu on, Laasanen, avuton hölmö."
VastaaPoistaHyvä luonnehdinta!
IMK, rauha hänen sielulleen.
VastaaPoistaArawn: "jo ihan kohtuullinen osa tohtorintutkimuksista on englanniksi ja väitöstilaisuudessa käytetään englantia, kun vastaväittäjä on joku ulkomainen tyyppi."
VastaaPoistaJo ihan kohtuuton osa ihmisitä koulutetaan tohtoreiksi. Mitä virkaa (!!) heillä on? Ei nähdäkseni juuri mitään. Eikä se tohtorin hattukaan ole mitenkään komea.
Ihan silkkaa rahan haaskausta kouluttaa kasapäin tohtoreita, kun heille ei ole mitään järkeävää työtä tarjolla. Lisäksi suuri oa näistä tohtorinväitöksistä on todella merkitysttömiä ja niin kapealta sektorilta, että siitä ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle, joka tuonkin tohtorinkoulutuksen loppuviimeksi maksaa. Tutkitan jotain kirjaimen merkitystä... Voi vinetto mitä touhua.
Lisäksi nämä tohtorihattuiljiat on myös sitä kautta yhteiskunnalle hyödyttömiä, että nyt kun ihmisten eläkeikää hautaan kovasti korottaa, niin miten voidaan sallia joidenkin yksilöisen lähes "ikuinen" opiskelu?
Arawn: "otta saamme ylläpidettyä Suomen mainetta pätevänä yliopistomaana, joka tuottaa hyviä tutkijoita."
Saamme ylläpidettyä? Koska tällainen maine, jota pitää ylläpitää, on syntynyt? Miten tämä maine ilmenee?
"Tässä ketjussa haukkumisen aloitit sinä itse kirjoittamalla "luonnontieteellisestä / ekonomistisesta hörhöydestä" ja antamalla ymmärtää, että humanistinen yliopisto-opetus on edellytys laajojen kokonaisuuksien ymmärtämiselle."
VastaaPoistaLOL! Kertoo hyvin näiden hörhöjen maailmankuvasta, että humanismin puolustaminen on haukkumista: "Aah, loukkaatte minua syvästi, sir, väittämällä, että teillä olisi jotain järkevää sanottavaa". Sekin kertoo jotain varsin hupaisasta luonteenlaadusta, että ei muka tiedä maailmassa olevan "luonnontiedehörhöjä" vaikka niitä on nettikin täynnä. Tässäkin ketjussa ainakin yksi tai kaksi. Nämähän on esimerkiksi niitä, jotka puuhastelevat kyllä mielellään kaikenlaisten todellisuutta tutkivien kojeiden kanssa, mutta saavat hepulin, jos joku väittää, että kieli on samanlainen "koje" vahvuuksineen ja puutteineen. Ehei, kieli on arvovapaa todellisuuden kuva, paitsi silloin kun humanistit tai muut idiootit pääsevät sitä sorkkimaan.
Mutta siis, ihan totta, ei teikäläisten kanssa jaksa nyt jutella. Palataan asiaan sitten kymmen vuoden päästä, kun olette toivottavasti vähän sivistyneet.
Jos tavoitteesi on ollut puolustaa humanismia, olet epäonnistunut siinä surkeasti. Tämä ei johd siitä, etteikö humanismissa olisi mitään puolustamisen arvoista, vaan pikemminkin omista vajavaisista käytös- ja argumentointitavoistasi.
VastaaPoistaAinoa saavutuksesi tässä ketjussa on ollut vahvistaa stereotypiaa humanisteista ylimielisinä ja pikkusieluisina suunpieksijöinä.