Pistin vähä enklantii tonne Billingin Peten saitille ja pistän ny tännekin teille urpoille:
Is there any way to study whether The Structures suppress women or men? Which gender feels more empowered?
According to the feminist theory there is no question about it. Men have created the (social) world and swim in it like he fish in the sea. Women feel lost and powerless — and are made to feel that way, if necessary, by violence or threat of it.
So, folks, how do women — or men — answer when faced with this question: “Some people feel they have completely free choice and control over their lives, while other people feel that what they do have no real effect on what happens to them. Please use this scale where 1 means ”none at all” and 10 means ”a great deal” to indicate how much freedom of choice and control you feel you have over the way your life turns out?”
Surely women feel that they have less control over their lives …
I checked the answers at http://www.worldvaluessurvey.org/ for three quite random countries: Finland, USA, and Sweden.
The bottom line is: no, women in general don’t live in a society that denies them their freedom in these countries. In fact they feel on average somewhat more empowered than men. The differences are small, though, just 0,2 points. The most empowered are somewhat more likely to be women than men.
So, what to make out of it? My theory: patriarchy as a suppressive structure doesn’t exist and western societies favor women but not so much as certain activists seem to think.
When these and other survey answers are compared, one can’t but wonder why there are so little difference between the sexes. In western democracies, that is. Russia, for example, is another story altogether.
Does democracy work?
Anyways, the idea of a strictly “gendered” society (is that the right term in English when meaning a system that produces vastly different outcomes based on gender) is proven to be false.
I checked the survey for two additional countries: Russia because I happened to mention it as an example of a non-democracy (which probably is a bit unfair because there are, after all, many countries that even less democratic) and Egypt because it’s a muslim country.
In Russia men feel 0,5 points “more empowered” than women. In Egypt the difference is 0,7.
Itse suhtaudun jossain määrin skeptisesti siihen, että mitä nämä testit joissa eroja reaktionopeudessa mittaamalla pyritään mittaamään jonkinlaista implisiittistä preferenssiä kahden asian välillä. Tein kuitenkin itse erään testin, jonka perusteella testi väitti, että toisin kuin useimmilla (valkoisilla tai mustilla), minulla olisi jonkinasteinen preferenssi mustiin, eikä valkoisiin.
Mahtaakohan tällä olla jotain sen kanssa tekemistä, että jotkut tuttavani kiusoittelevat minua väittämällä minun olevan kiinnostuneita enemmän/lähinnä vain mustista miehistä, mikä ei kyllä ole totta. Eniten pidän hyvin vaaleanruskeasta ihonväristä - jotain sellaista, mitä esimerkiksi Välimerellä tapaa etenkin pohjoispuolella, joskin minusta esimerkiksi Espanjassa, Turkissa ja Kreikassa keskimääräinen pärstäkerroin ei ole kovin häävi. Sen sijaan Lähi-idän suunnan arabimiehistä monet ovat nuorena aika hyvännäköisiä, kun taas minusta keskimäärin juutalaiset ovat rumempia.
Mielenkiintoisesti heikosta pärstäkertoimesta huolimatta osassa juutalaisia on selvästi geneettistä yhteyttä Armenian suuntaan (suunnilleen sillä suunnallahan varsin yleisesti katsotaan ihmisten olevan keskimäärin parhaimman näköisiä maailmassa). Mietin, että voisi juutalaisilla olla enemmän jotain muuta kuin ulkonäköä parinvalinnassaan korostaneet sosiaaliset paineet, minkä takia ruma rumat ovat päässeet lisääntymään voimakkaammin kuin monessa muussa ympäristössä olisivat päässeet.
Anonyymi:"My theory: patriarchy as a suppressive structure doesn’t exist and western societies favor women but not so much as certain activists seem to think."
Onnellisuustutkimuksen survey-aineistoihin tukeutuminen on eräs mahdollisuus tutkia hyvin epäsuorasti sukupuolten valta-asemia, mutta patriarkaatin falsifioinnin yrittäminen tällä tavalla tuskin vakuuttaa feministeja, eikä varmasti monia muitakaan yhteiskuntatutkijoita. Naiset, jotka tuntevat, että heillä on valtaa elävät (esimerkiksi) väärässä tietoisuudessa.
Feminismin perusta on ideologinen, ja siksi patriarkaatin olemassaolosta aksiooman kaltaisena olettamana tuskin voidaan luopua ilman ongelmia.
Itse empiriaan: onnellisuuden perustaso riippuu osaltaan perintötekijöistä, osaltaan ympäristöstä (maslowlaiset perustarpeet, yhteiskunnan taloudellinen tasa-arvo ja sosiaalinen vertailu) ja vieläpä pyrkii palautumaan yksilön "perustilaan". Kyse on yksilön odotuksista ja vertailutasosta. En ole kovin vakuuttunut siitä, että länsimaissa esiintyvillä kuitenkin verrattain vähäisillä tasa-arvo-ongelmilla (ei maaorjuutta) ja tasa-arvopolitiikan avulla voisi saada aikaan suuria muutoksia onnellisuudessa.
Itse kysymykseen tyydyttävästi vastaaminen vaatisi huomattavan paljon työtä, jossa pitäisi ensin yrittää määritellä esimerkiksi "valta" ja sitten pyrkiä operationalisoimaan se. En usko, että useimmilla feministeillä on siihen edes tarvetta; kasa feminismin klassikoita, luova mielikuvitus ja nojatuolifilosofointi riittävät pitkälle.
Kyse ei ollut onnellisuuden vaan elämänhallinnan määrästä.
Subjektiivisten kokemusten objektiivinen mittaaminen on tietysti mahdotonta. Kyselyillä voidaan kuitenkin jossain määrin mitata eri ryhmien kokemusten suhteellisia eroja. Ainakin saman kulttuurin sisällä.
Noin niinku yhteiskuntafilosofisesti voi myös kysyä: Jos ihmiset ei itse tiedä, mitä ne kokee, kuka sitten tietää? Vastaus tähän kysymykseen vaikuttaa esimerkiksi siihen kannattaako demokratiaa vai onko sitä mieltä, että jonkun visionääridiktaattorin pitäisi määrätä asioista.
Taloustieteen puolella jotkut ovat puhuneet jopa vallankumouksesta näiden subjektiivisia tuntoja mittaavien tutkimusten yhteydessä.
"Kyse ei ollut onnellisuuden vaan elämänhallinnan määrästä."
Aivan totta, lisäsin juuri WVS:n onnellisuusmittarin tilastoja-sivulle ja lähdin sitten siitä liikkeelle.
Elämänhallintaan tietysti pätevät osittain eri seikat, mutta oletettavasti feministit kritisoisivat sitä kokemuksen inherentistä sukupuolittuneisuudesta ja subjektiivisuudesta, siitä että kyseessä on vain yksi heteronormatiivinen patriarkaalisen tieteen tuottama tulkinta todellisuudesta, joka pakottaa sorretun ja alistetun naissukupuolen kategorisoimaan toiseuden kokemuksensa ahtaasti, kielelliset konstruktiot ovat väistämättä subjektiivisia, naiset ovat sisäistäneet sortajansa näkökulman tms.
"Jos ihmiset ei itse tiedä, mitä ne kokee, kuka sitten tietää?"
Tiedostava feministi tai kriittinen miestutkija.
Lainaan Jouni Varankaa: "Ensinnäkin johdantoluvussa esitetyt perustelut [em. 4 kpl] näkemykselle miesten paremmasta asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa mahdollistavat asenteen, jossa tämä näkemyksen kiistävät elävät ns. "väärässä tietoisuudessa". Koska en kuitenkaan esittele tarkempia perusteluja (mikä vaatisi kokonaisen kirjan kirjoittamista) tähän väitteeseen uskomiselle, vaan se toimii työn lähtökohtana, saattaa kyseessä lukijan kannalta olla myös 'uskon hyppy'."
Asevelvollisuus on tunnetusti jo itsessään miesten sortamista. Tilannetta ei yhtään paranna se käsittämätön röykeys jolla vapaaehtoisesti armeijaan menneet naiset kehtaavat valittaa siitä että paikka suosii miehiä ja että siellä pelataan miesten säännöillä. Tuossa uutisessa käsitellään siis aivan väärää asiaa :)
Miesten keskinäisen väkivallan vähentäminen vähentäisi lopulta myös naisiin kohdistuvan väkivallan määrää. Kaikkein oleellisinta olisi kuitenkin ehkäistä väkivaltaista käytöstä tytöissä ja naisissa, koska yhteiskunnassamme äidin rooli kasvatuksessa on keskeisempi kuin isän ja lapset oppivat ja omaksuvat toimintamalleja kasvattajaltaan.
Asevelvollisuuden ja yhteiskunnan väkivaltaisuuden suhteen tutkimisessa voisi olla jollekin tilastotieteellisemmin suuntautuneelle sosiologian harrastajalle työsarkaa. Onko aiheesta vielä tehty vertailevaa tutkimusta?
Oletteko muuten huomanneet, että femakkopiireissä tuntuu vaihtuvan muotivirtausten lailla se, että mikä muotisana tai -hokema on vallalla. Välilla se oli sukupuolineutraaliuus ja kuinka sukupuoli on pelkkä sosiaalinen konstruktio, nyt sukupuolisensitiivisyys ja naiserityisyys, kun se sopii paremmin nykytilanteessa. Välillä oli suosittua kiistää se, että parisuhdeväkivaltaa esiintyy enemmän syrjäytyneillä. Nyt on suosittua puhua struktuureista jne.
Kyllä sukupuolten tasa-arvo-ongelmat ovat sen verran syvällä, että niiden voidaan olettaa olevan merkittävä onnellisuutta ja hyvinvointia estävä tekijä. Eivät tasa-arvo-ongelmat parin muotoseikan ratkaisemiseen lopu, vaan ne ovat biologiassa asti.
Sammalkieli teki oikean havainnon miesten väkivallan kulttuurista. Naiset eivät ota itseensä kohdistuvaa hajontaväkivaltaa analydoidessaan huomioon sitä, että suuri osa väkivallasta on kuitenkin aina ollut miesten välillä ja se tapahtuu pitkälti naisista käytävän kamppailun vuoksi. Ja naiset nimenomaan toivovat tuota kilpailua ja sitten loukkaantuvat jos joku jätkistä päätyykin hujauttamaan naista toisen miehen sijasta. Se on naisen kannalta pelottavaa ja vainoharhaista käytöstä, koska miehen pitäisi lyödä toista miestä ja sitäkin vain naisen seksuaalisesta seurasta (tai valtion itsenäisyyden puolesta) kamppailtaessa.
Asevelvollisuuden ratkaiseminen itsessään ei kuitenkaan ole nykytilanteessa keskeistä ja koko laitos perustuu Venäjään enemmän kuin miesten sortamiseen Suomessa. Venäläiset vallanpitäjät ihailevat armeijakulttuuria ja miesten verenvuodatusta, ja täten myös meidän armeijaamme, koska olemme irrotettu emosta tilapäisesti. Me toteutamme sa-inttiä tilaustyönä venäläisille, jotta heidän olisi letkeämpää käydä mökkikauppaa itäsuomessa. Meidän armeijamme on puhtaasti Venäjän toivomus! Sen kaataminen ilman puolustusliittoa johtaa tuhoon! Ja myös miesten aseman huononemiseen!
"Asevelvollisuuden ja yhteiskunnan väkivaltaisuuden suhteen tutkimisessa voisi olla jollekin tilastotieteellisemmin suuntautuneelle sosiologian harrastajalle työsarkaa."
Saattaa olla, että asevelvollisuus vähentää väkivaltaisuutta. Se voi nimittäin lisätä solidaarisuutta ja altruismia ja miksei sellaisia ihmissuhdetaitoja, jotka ehkäisevät satunnaisia tappeluja. Suomihan on poikkeuksellisen väkivallaton maa . Mutta tuskinpa tuolla on kovin suurta merkitystä suuntaan tai toiseen.
Miestenpäivä on ne loput 364 päivää.
VastaaPoistaEipä taida Hannele-mummu paljon antaa
VastaaPoistapainoa miesasialiikkeelle..
Hennele-mummu on wanhan polwen katkera akka.
VastaaPoistaMinusta voisi olla joku hiivavittujen manaaja, joka sanoisi muutaman voimasanan, joka saisi feministiset räyhähenget katoamaan kuin pieru Saharaan.
VastaaPoistaPistin vähä enklantii tonne Billingin Peten saitille ja pistän ny tännekin teille urpoille:
VastaaPoistaIs there any way to study whether The Structures suppress women or men? Which gender feels more empowered?
According to the feminist theory there is no question about it. Men have created the (social) world and swim in it like he fish in the sea. Women feel lost and powerless — and are made to feel that way, if necessary, by violence or threat of it.
So, folks, how do women — or men — answer when faced with this question: “Some people feel they have completely free choice and control over their lives, while other people feel that what they do have no real effect on what happens to them. Please use this scale where 1 means ”none at all” and 10 means ”a great deal” to indicate how much freedom of choice and control you feel you have over the way your life turns out?”
Surely women feel that they have less control over their lives …
I checked the answers at http://www.worldvaluessurvey.org/ for three quite random countries: Finland, USA, and Sweden.
The bottom line is: no, women in general don’t live in a society that denies them their freedom in these countries. In fact they feel on average somewhat more empowered than men. The differences are small, though, just 0,2 points. The most empowered are somewhat more likely to be women than men.
So, what to make out of it? My theory: patriarchy as a suppressive structure doesn’t exist and western societies favor women but not so much as certain activists seem to think.
When these and other survey answers are compared, one can’t but wonder why there are so little difference between the sexes. In western democracies, that is. Russia, for example, is another story altogether.
Does democracy work?
Anyways, the idea of a strictly “gendered” society (is that the right term in English when meaning a system that produces vastly different outcomes based on gender) is proven to be false.
I checked the survey for two additional countries: Russia because I happened to mention it as an example of a non-democracy (which probably is a bit unfair because there are, after all, many countries that even less democratic) and Egypt because it’s a muslim country.
In Russia men feel 0,5 points “more empowered” than women. In Egypt the difference is 0,7.
Itse suhtaudun jossain määrin skeptisesti siihen, että mitä nämä testit joissa eroja reaktionopeudessa mittaamalla pyritään mittaamään jonkinlaista implisiittistä preferenssiä kahden asian välillä. Tein kuitenkin itse erään testin, jonka perusteella testi väitti, että toisin kuin useimmilla (valkoisilla tai mustilla), minulla olisi jonkinasteinen preferenssi mustiin, eikä valkoisiin.
VastaaPoistaMahtaakohan tällä olla jotain sen kanssa tekemistä, että jotkut tuttavani kiusoittelevat minua väittämällä minun olevan kiinnostuneita enemmän/lähinnä vain mustista miehistä, mikä ei kyllä ole totta. Eniten pidän hyvin vaaleanruskeasta ihonväristä - jotain sellaista, mitä esimerkiksi Välimerellä tapaa etenkin pohjoispuolella, joskin minusta esimerkiksi Espanjassa, Turkissa ja Kreikassa keskimääräinen pärstäkerroin ei ole kovin häävi. Sen sijaan Lähi-idän suunnan arabimiehistä monet ovat nuorena aika hyvännäköisiä, kun taas minusta keskimäärin juutalaiset ovat rumempia.
Mielenkiintoisesti heikosta pärstäkertoimesta huolimatta osassa juutalaisia on selvästi geneettistä yhteyttä Armenian suuntaan (suunnilleen sillä suunnallahan varsin yleisesti katsotaan ihmisten olevan keskimäärin parhaimman näköisiä maailmassa). Mietin, että voisi juutalaisilla olla enemmän jotain muuta kuin ulkonäköä parinvalinnassaan korostaneet sosiaaliset paineet, minkä takia ruma rumat ovat päässeet lisääntymään voimakkaammin kuin monessa muussa ympäristössä olisivat päässeet.
VastaaPoistaJuutalaisilla on omaa luokkaansa oleva määrä Nobel palkintoja verrattuna muihin kansoihin. Myös länsimaihin tai Japaniin.
VastaaPoistaKauniit miehet ovat yleensä aika tyhmiä teknisesti, eikä heistä ole muutenkaan miesten töihin pitämään yhteiskuntaa pystyssä.
Kauniilla miehillä ei ole juuri mitään käyttöä evoluution kannalta.
Anonyymi: "My theory: patriarchy as a suppressive structure doesn’t exist and western societies favor women but not so much as certain activists seem to think."
VastaaPoistaOnnellisuustutkimuksen survey-aineistoihin tukeutuminen on eräs mahdollisuus tutkia hyvin epäsuorasti sukupuolten valta-asemia, mutta patriarkaatin falsifioinnin yrittäminen tällä tavalla tuskin vakuuttaa feministeja, eikä varmasti monia muitakaan yhteiskuntatutkijoita. Naiset, jotka tuntevat, että heillä on valtaa elävät (esimerkiksi) väärässä tietoisuudessa.
Feminismin perusta on ideologinen, ja siksi patriarkaatin olemassaolosta aksiooman kaltaisena olettamana tuskin voidaan luopua ilman ongelmia.
Itse empiriaan: onnellisuuden perustaso riippuu osaltaan perintötekijöistä, osaltaan ympäristöstä (maslowlaiset perustarpeet, yhteiskunnan taloudellinen tasa-arvo ja sosiaalinen vertailu) ja vieläpä pyrkii palautumaan yksilön "perustilaan". Kyse on yksilön odotuksista ja vertailutasosta. En ole kovin vakuuttunut siitä, että länsimaissa esiintyvillä kuitenkin verrattain vähäisillä tasa-arvo-ongelmilla (ei maaorjuutta) ja tasa-arvopolitiikan avulla voisi saada aikaan suuria muutoksia onnellisuudessa.
Itse kysymykseen tyydyttävästi vastaaminen vaatisi huomattavan paljon työtä, jossa pitäisi ensin yrittää määritellä esimerkiksi "valta" ja sitten pyrkiä operationalisoimaan se. En usko, että useimmilla feministeillä on siihen edes tarvetta; kasa feminismin klassikoita, luova mielikuvitus ja nojatuolifilosofointi riittävät pitkälle.
Kyse ei ollut onnellisuuden vaan elämänhallinnan määrästä.
VastaaPoistaSubjektiivisten kokemusten objektiivinen mittaaminen on tietysti mahdotonta. Kyselyillä voidaan kuitenkin jossain määrin mitata eri ryhmien kokemusten suhteellisia eroja. Ainakin saman kulttuurin sisällä.
Noin niinku yhteiskuntafilosofisesti voi myös kysyä: Jos ihmiset ei itse tiedä, mitä ne kokee, kuka sitten tietää? Vastaus tähän kysymykseen vaikuttaa esimerkiksi siihen kannattaako demokratiaa vai onko sitä mieltä, että jonkun visionääridiktaattorin pitäisi määrätä asioista.
Taloustieteen puolella jotkut ovat puhuneet jopa vallankumouksesta näiden subjektiivisia tuntoja mittaavien tutkimusten yhteydessä.
"Kyse ei ollut onnellisuuden vaan elämänhallinnan määrästä."
VastaaPoistaAivan totta, lisäsin juuri WVS:n onnellisuusmittarin tilastoja-sivulle ja lähdin sitten siitä liikkeelle.
Elämänhallintaan tietysti pätevät osittain eri seikat, mutta oletettavasti feministit kritisoisivat sitä kokemuksen inherentistä sukupuolittuneisuudesta ja subjektiivisuudesta, siitä että kyseessä on vain yksi heteronormatiivinen patriarkaalisen tieteen tuottama tulkinta todellisuudesta, joka pakottaa sorretun ja alistetun naissukupuolen kategorisoimaan toiseuden kokemuksensa ahtaasti, kielelliset konstruktiot ovat väistämättä subjektiivisia, naiset ovat sisäistäneet sortajansa näkökulman tms.
"Jos ihmiset ei itse tiedä, mitä ne kokee, kuka sitten tietää?"
Tiedostava feministi tai kriittinen miestutkija.
Lainaan Jouni Varankaa: "Ensinnäkin johdantoluvussa esitetyt perustelut [em. 4 kpl] näkemykselle miesten paremmasta asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa mahdollistavat asenteen, jossa tämä näkemyksen kiistävät elävät ns. "väärässä tietoisuudessa". Koska en kuitenkaan esittele tarkempia perusteluja (mikä vaatisi kokonaisen kirjan kirjoittamista) tähän väitteeseen uskomiselle, vaan se toimii työn lähtökohtana, saattaa kyseessä lukijan kannalta olla myös 'uskon hyppy'."
Asevelvollisuus on tunnetusti jo itsessään miesten sortamista. Tilannetta ei yhtään paranna se käsittämätön röykeys jolla vapaaehtoisesti armeijaan menneet naiset kehtaavat valittaa siitä että paikka suosii miehiä ja että siellä pelataan miesten säännöillä. Tuossa uutisessa käsitellään siis aivan väärää asiaa :)
VastaaPoistaMiesten keskinäisen väkivallan vähentäminen vähentäisi lopulta myös naisiin kohdistuvan väkivallan määrää. Kaikkein oleellisinta olisi kuitenkin ehkäistä väkivaltaista käytöstä tytöissä ja naisissa, koska yhteiskunnassamme äidin rooli kasvatuksessa on keskeisempi kuin isän ja lapset oppivat ja omaksuvat toimintamalleja kasvattajaltaan.
Asevelvollisuuden ja yhteiskunnan väkivaltaisuuden suhteen tutkimisessa voisi olla jollekin tilastotieteellisemmin suuntautuneelle sosiologian harrastajalle työsarkaa. Onko aiheesta vielä tehty vertailevaa tutkimusta?
VastaaPoistaOletteko muuten huomanneet, että femakkopiireissä tuntuu vaihtuvan muotivirtausten lailla se, että mikä muotisana tai -hokema on vallalla. Välilla se oli sukupuolineutraaliuus ja kuinka sukupuoli on pelkkä sosiaalinen konstruktio, nyt sukupuolisensitiivisyys ja naiserityisyys, kun se sopii paremmin nykytilanteessa. Välillä oli suosittua kiistää se, että parisuhdeväkivaltaa esiintyy enemmän syrjäytyneillä. Nyt on suosittua puhua struktuureista jne.
VastaaPoistahttp://www.eurofem.net/valtavirtaan/sanasto.html
VastaaPoistaMelkoista propagandaahan tuo feminismi on.
Kyllä sukupuolten tasa-arvo-ongelmat ovat sen verran syvällä, että niiden voidaan olettaa olevan merkittävä onnellisuutta ja hyvinvointia estävä tekijä. Eivät tasa-arvo-ongelmat parin muotoseikan ratkaisemiseen lopu, vaan ne ovat biologiassa asti.
VastaaPoistaSammalkieli teki oikean havainnon miesten väkivallan kulttuurista. Naiset eivät ota itseensä kohdistuvaa hajontaväkivaltaa analydoidessaan huomioon sitä, että suuri osa väkivallasta on kuitenkin aina ollut miesten välillä ja se tapahtuu pitkälti naisista käytävän kamppailun vuoksi. Ja naiset nimenomaan toivovat tuota kilpailua ja sitten loukkaantuvat jos joku jätkistä päätyykin hujauttamaan naista toisen miehen sijasta. Se on naisen kannalta pelottavaa ja vainoharhaista käytöstä, koska miehen pitäisi lyödä toista miestä ja sitäkin vain naisen seksuaalisesta seurasta (tai valtion itsenäisyyden puolesta) kamppailtaessa.
Asevelvollisuuden ratkaiseminen itsessään
ei kuitenkaan ole nykytilanteessa keskeistä ja koko laitos perustuu Venäjään enemmän kuin miesten sortamiseen Suomessa. Venäläiset vallanpitäjät ihailevat armeijakulttuuria ja miesten verenvuodatusta, ja täten myös meidän armeijaamme, koska olemme irrotettu emosta tilapäisesti. Me toteutamme sa-inttiä tilaustyönä venäläisille, jotta heidän olisi letkeämpää käydä mökkikauppaa itäsuomessa.
Meidän armeijamme on puhtaasti Venäjän toivomus! Sen kaataminen ilman puolustusliittoa johtaa tuhoon! Ja myös miesten aseman huononemiseen!
Bmad
"Asevelvollisuuden ja yhteiskunnan väkivaltaisuuden suhteen tutkimisessa voisi olla jollekin tilastotieteellisemmin suuntautuneelle sosiologian harrastajalle työsarkaa."
VastaaPoistaSaattaa olla, että asevelvollisuus vähentää väkivaltaisuutta. Se voi nimittäin lisätä solidaarisuutta ja altruismia ja miksei sellaisia ihmissuhdetaitoja, jotka ehkäisevät satunnaisia tappeluja. Suomihan on poikkeuksellisen väkivallaton maa . Mutta tuskinpa tuolla on kovin suurta merkitystä suuntaan tai toiseen.
"Kauniilla miehillä ei ole juuri mitään käyttöä evoluution kannalta."
VastaaPoistaOlipa rasistinen heitto!
"Perheen ja työelämän yhteensovittamien".....
VastaaPoista....päläpäläpäläpäläläpläläpäläpäläpäläläplälälpälälälälpälä
"Liiton mukaan pelkästään seksin pyytäminen sairaanhoitajalta on seksuaalista häirintää."
VastaaPoistaJa kohtapuolin vääriä raiskausilmoituksia alkaa tulla hollantilaishoitsuiltakin.
En ymmärrä miksei kastraatio riitä. :)