Ajattelutapa vuosikymmenen takaa

HS: Miesten näkökulma esiin

Tommi Snellman

Jarmo Lius ja Lars Moberg (HS Mielipide 13. 5. ja 14. 5.) kiinnittivät huomiota samaan seikkaan kuin minäkin: sosiaali- ja terveysministeriön ja etenkin sen tasa-arvoyksikön naisvaltaisuuteen. Mielestäni jälkimmäisen täysin naisista koostuva kokoonpano on yksikön tarkoitus huomioiden vähintään koominen.

En miehenä uskalla edes kuvitella, mitä tapahtuisi, jos kyseinen yksikkö koostuisi pelkistä miehistä. Pahoin pelkäisin jonkun joutuvan vähintään kivityksen kohteeksi.

Olen itsekin huolissani meidän miesten tulevaisuudesta. Itse sain ensikosketuksen naispuolisten paremmuuteen akateemisissa aineissa yliopiston fuksiryhmässä. Huomasin suureksi ihmetyksekseni, että viidentoista henkilön ryhmässä oli lisäkseni vain neljä miespuolista.

Aluksi epäilin puhdasta sattumaa, mutta tilanne näytti muissa ryhmissä melko vastaavalta. Näyttää siltä, että naiset pärjäävät tulevaisuuden kannalta kriittisinä vuosina opinnoissaan huomattavasti paremmin, ja ovet yliopistoihin aukeavat huomattavasti helpommin kuin meille miehille.

Tämä peilautuu tulevaisuudessa väistämättä nykyistäkin enemmäntyöelämään asiantuntija- ja johtotehtäviä jaettassa.

Ottaen huomioon naisten alhaisemman halukkuuden riskinottoon eli yritysten perustamiseen olen myös huolissani siitä, minne kyseinen korkeakoulutettu työvoima sijoittuu.

Mielestäni ei ole väärin todeta, että nykyinen järjestelmä suosii naisia ja tietyllä tavalla tukahduttaa nuorille miehille tyypillisiä piirteitä. Jos ylioppilaskokeen painoarvoa korostetaan entisestään, pelkään tilanteen pahentuvan edelleen.

Ottaen lisäksi huomioon esimerkiksi miehiin kohdistuvan väkivallan todennäköisyyden, yliedustuksen syrjäytymis- ja vankitilastoissa sekä asepalvelusvelvollisuuden, peräänkuuluttaisin tänä feministisenä aikana lisää keskustelua tosiasiallisista ongelmista tasa-arvossa myös miesten näkökulmasta suppean rusinat pullasta -argumentoinnin sijaan.

oikeustieteen maisteri
Helsinki

HS: Vastakkainasettelu ei kuulu tasa-arvokeskusteluun

Heikki Kuha

Mirjam Nordström kirjoitti mielipidesivulla näkemyksetään miesten tasa-arvosta (HS 16. 5.). Hänen mukaansa miehet ovat itse syypäitä epätasa-arvoonsa, naiset eivät.

Hänen näkemyksensä edustaa ajattelutapaa vuosikymmenien takaa, jolloin uskottiin naistenkin kokeman epätasa-arvon johtuvan heistä itsestään, eikä tähän tarvittu mitään tasa-arvo-ohjelmia: asia ei ollut miesten ongelma.

Esimerkiksi perheväkivalta kuitattiin nalkuttamisella ja syyllistettiin uhria; mitäs jäävät väkivaltaiseen parisuhteeseen. Raiskauksen uhrejakin syyllistettiin ja uskottiin, että uhriksi joutuminen on vähintään osittain oma vika. Onneksi parisuhdeväkivaltaan suhtaudutaan jo paljon järkevämmin, etenkin naisten kokemaan parisuhdeväkivaltaan. Naisten vika oli myös alhaiset ansiot; "tehkää miesten töitä niin saatte miesten palkkaa".

Tämänkaltainen ajattelutapa lähtee sukupuolten vastakkainasettelusta: jos toinen sukupuoli saa tasa-arvoa, se on toiselta pois. Toivoisin että 2010-luvulla ymmärrettäisiin, että tasa-arvo yhteiskunnassa on kaikkien eduksi.

Se, että tasa-arvokeskustelu ei ole tasa-arvoista, on kieltämättä myös miesten vika. Miehet ovat olleet hiljaa ongelmistaan, ja miesasialiikkeet tuntuvat monelle vieraalta. Tässä naiset voisivat olla avuksi rohkaisemalla miehiä kehittämään tasa-arvoa ja keskustelemaan myös näistä asioista – monilla tasa-arvoa vaatineilla naisilla kun on varmasti kokemusta aiheesta.

Tasa-arvokeskustelun laajentaminen koskemaan miehiä innostaisi varmasti myös miehiä kehittämään tasa-arvoista yhteiskuntaa, mikä edistäisi myös naisliikkeiden tavoitteita.

Onneksi, kuten Sami Koivisto kirjoitti (HS Mielipide 16. 5.), miehet alkavat hiljalleen muuttua ja päästä pois yksitoikkoisesta ja ankeasta mieskuvasta, joka Suomessa on vallinnut. Nyky-yhteiskuntaan sopivampien avoimien ja tunteistaan puhuvien miesten määrä on onneksi kasvussa, etenkin nuorten miesten kohdalla.

Helsinki

Keskustelua miesten tasa-arvosta Hesarissa