Jarmo Lius
Milloin miesten pahoinvointiin aletaan tosissaan puuttua?
Meille miehille kuuluu huonoa. Elinikämme on seitsemän vuotta liian alhainen, nautimme vain lyhyen ajan maksamistamme eläkkeistä, työpäivämme ovat pitkiä, työperäiset onnettomuudet vaivaavat meitä.
Meillä menee heikosti myös perheissä. Liki kaikki avioerot ovat naisten hakemia, saatamme herkästi menettää lapsemme ja kotimme avioerossa, jäämme yksin, koska elatusvelvollisuus heikentää uusperheiden taloutta.
Myös sosiaalisesti meillä menee heikosti. Lähes kaikki vangit ovat miehiä, oikeudet tuomitsevat miehet raskaasti, pojat päätyvät koulupudokkaiksi. Asunnottomat ja syrjäytyneet ovat valtaosin miehiä, ja itsemurha on monen miehen pahoinvoinnin päätepysäkki.
Meillä menee heikosti yhteiskunnassa, johon hyvinvointia tuottaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriö on lähes tasaprosenttisesti naisvaltainen instituutio. He jakavat hyvinvointia. He tarjoavat palveluja. Heidän kauttaan asunnottomat saavat tukea. Terveydenhoito on heidän vastuullaan. He tekevät. Me miehet kärsimme.
Samoin opetusministeriö on naisvaltainen. Heidän vastuullaan on opetuksen järjestäminen ja koulumenestys. Pojat eivät menesty kouluissa.
Yliopistoissa naistutkijat tutkivat yhteiskunnan rakenteita ja kehittävät niitä. Naisilla menee hyvin. Naisten elinikä on huiman korkea, opinnot sujuvat erinomaisesti peruskoulusta yliopistoon, yhteiskunnan avustuksella naiset asuvat loistokkaasti kohdusta eläkeiän loppuun asti. Hyvinvointi kohdistuu naisiin.
Poliittinen eliitti on yhä useammin naisten eliitti. Eduskunnan naisverkosto syytää rahaa naistutkimuksiin, ohjaa rahaa naisyhdistysten pyörittämiseen, ohjaa valtion rahaa jopa omien puolueiden naisverkostoihin. Eduskunnan poliittiset naisverkostot jakavat rahaa mulle, mulle ja mulle. Meille ei jaeta. Syrjäytyneiden miesten osuus kasvaa avioero avioerolta. Pahoinvointi kasvaa ikävuosi ikävuodelta.
Vastedes on kiinnitettävä huomiota hyvinvoinnin tasa-arvoon. Hyvinvoinnin tasa-arvoa on mitattava kouluissa, työpaikoilla, eläkekerhoissa ja perheissä. On kiinnitettävä huomiota nykyisen palvelusektorimme mustiin aukkoihin, joihin miehet putoavat. On tarkkailtava terveydenhoidon pimeitä kattoja, joihin miehet taittavat niskansa.
Suomessa on joitakin miesten hyväksi toimivia yhdistyksiä. Ne kärsivät jatkuvasta resurssipulasta. Yhteiskunnalta heruu suhteettoman vähän tukea, eduskunnasta ei lohkea lainkaan.
Toki miehet saattavat olla yliedustettuina suuryritysten hallituksissa; silti kärsimme tasa-arvottomuudesta keskimäärin naisia kärjekkäämmin.
Miesliikkeiden olisi yhdistettävä voimansa, miesten on liittouduttava. Miesten liitolle eduskunnan olisi tarjottava taloudelliset resurssit tehdä hyvinvointityöstä tasa-arvoista.
HS: Poikien annetaan syrjäytyä koulussa
Juuso Erno
L.N väitti (HS Mielipide 7. 5.) poikia hyysättävän Suomessa. Tosiasiat kertovat toista: suurin osa koulupudokkaista ja syrjäytymiskierteeseen ajautuvista on poikia, pojat joutuvat useammin väkivallan uhreiksi, tekevät enemmän itsemurhia, kärsivät suuresti yksinäisyydestä sekä hyvien roolimallien puutteesta ja niin edelleen.
On koululaitoksen velvollisuus tehdä kaikkensa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tätä velvoitetta ei todellakaan voi kuitata vain nostamalla kädet pystyyn 7–16-vuotiaiden koulupoikien väitetyn laiskuuden ja vastuuttomuuden edessä. Myös pojista on koulutettava vastuuntuntoisia, innokkaita ja osaavia opiskelijoita. Koska tässä ei nykyisellä systeemillä onnistuta likimainkaan riittävästi, on poliittisten päättäjien velvollisuutena luoda viipymättä tavoiteohjelma tilanteen korjaamiseksi.
Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa haaskata poikien potentiaalia ja sietää heidän syrjäytymistään nykyiseen malliin. Poikien ja miesten tasa-arvo-ongelmien korjaaminen hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, myös tyttöjä ja naisia. Siksi tarvitsemme kipeästi tasa-arvoista tasa-arvopolitiikkaa.
Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja
Joo, hyviä mielipidekirjoituksia hotka hesari jopa julkaisi :).
VastaaPoistaLiuksen tekstissä pisti silmään me-muodon käyttäminen miehistä puhuttaessa. Ihan hyvä tyyli/argumentointikeino joka toivottavasti saa muutaman miehen ajattelemeen kanssaveljeään tai peilaamaan omia kokemuksiaan heihin.
Tuntuu siltä Hesari on aavistuksen muuttanut linjaansa. Ehkä siellä on palavereissa puitu kysymystä siitä, miksi lehti saa niin paljon kielteistä palautetta feministisestä kirjoittelusta. Ehkä palautetta on tullut niin paljon etenkin keskustelupalstoilla, että esimiehille ei enää ole kelvannut selitykseksi naisviha tai muu feministinen huuhaa. Sen jälkeen ei ole pitkä askel sen ihmettelemiseen, miksi miehet tosiaan ovat niin selvästi huono-osaisempia.
VastaaPoistaKovaääniset pojat ovat aina saaneet eniten huomiota ja apua koulussa. Vielä 2010.
VastaaPoistaLoistavat tekstit. Onnittelut kirjoittajille!
VastaaPoista♥ Hannele mummu sanoi...
VastaaPoista" Kovaääniset pojat ovat aina saaneet eniten huomiota ja apua koulussa. Vielä 2010."
- tämä, että pojat saavat huomiota enemmän koulussa, kuin tytöt, on legenda. Tai voihan se tietyllä tavalla tulkiten olla tottakin.
Kysehän on siitä, että poikien saama "huomio" on lähinnä sitä, että heidän tekemisiinsä puututaan joillain rajoittavilla toimenpiteillä.
Mahtaisivatko tytöt kaivata, että heidän tekemisiinsä puututtaisiin erilaisilla rajoittavilla tavoilla? Sitäkö tytöt kaipaisivat? Sitäkö Hannele mummu kaipaisi?
Suhde-, seksi- ja muu sosiaalielämäblogini
VastaaPoistaEikös se Alan Turing jo sanonut, että kun nainen avaa suunsa, niin aivan kuin sammakko loikkaisi ulos suusta.
VastaaPoistaIle, missä maailmassa elät? Mitä tiedät koulusta? Olen itse ollut oppilas (silloin kivikaudella), minulla on omia lapsia, olen yläasteella töissä 2010..
VastaaPoistaTapaan paljon nuoria. Näen ja kuulen itse, millainen homma on, todellisuudessa, in real life, eikä vain lehtien kautta..
"olen yläasteella töissä 2010.. "
VastaaPoistaJaahas eli Hannele mummu on töissä laitoksessa, joka on täysin epäonnistunut poikien opettamisessa ja nyt yrittää vierittää syyn pojille itselleen.
Mikko AP, missä koulussa sinä olet käynyt ja oppinut lukeman, sillä en ole missään kirjoittanut, että:
VastaaPoista"syy pojilla itsellään".
"Mikko AP, missä koulussa sinä olet käynyt ja oppinut lukeman, sillä en ole missään kirjoittanut, että:
VastaaPoista"syy pojilla itsellään"."
Missä koulussa sinä olet käynyt oppimassa luetun ymmärtämistä? Tai edes itse kirjoittamasi tekstin ymmärtämistä?
Täällä on puhuttu siitä, että nykyinen koulujärjestelmä syrjii poikia, josta poikien huono oppimistulos johtuu.
Sinun vastauksesi tähän on ollut, että paitsi ettei poikia syrjitä, heitä jopa hyysätään, eli annetaan tyttöjä paremmat mahdollisuudet oppia.
Mutta silti he suoriutuvat tyttöjä huonommin.
Me syytämme heidän huonosta suoriutumisesta koulujärjestelmää.
Sinä väität koulujärjestelmän suosivan poikia, joten siten väität heidän huonon suorituksensa olevan heidän omaa syytään.
Vastaapa Hannele yhteen kysymykseen:
VastaaPoistaJos kerran tytöt saavat osakseen vähemmän huomiota ja apua, miten selität sen, että pojat pärjäävät koulussa reippaasti kehnommin?
Pojat ovat vain tyhmiä? Älykkyystestit väittävät muuta. Pojat ovat laiskempia ja rauhattomampia? Ehkäpä, mutta mistäköhän se mahtaisi johtua? Esimerkiksi siitä, että biologia ajaa näin toimimaan? Napakymppi! Miksi siis koululaitos vaan jatkaa todellisten kypsyystestien, eli pääsykokeiden, lakkauttamista? Jaa'a, ehkäpä siksi, että silloin miehet olisivat samalla viivalla naisten kanssa.
Yläastevuodet - se kriittisin aika oppilaan elämästä jatkoa ajatellen - on samaan aikaan poikin murrosiän pahin. Lisäksi vielä feministiopettajien tuoma "mies on aina huonompi kuin nainen"-propaganda, jonka kohteeksi jouduin monesti itsekin, huonontaa tilannetta vain entisestään. Poikiin suhtaudutaan toisen luokan kansalaisina ja heidän oletetaan menevän ammattikouluun. Opinto-ohjaus on hyvin naiskeskeistä, siellä ei oteta huomioon niitä fiksuja ja vaivaa näkeviä poikia. Meille ei kukaan edes vihjannut, että hei, lukioon pääsevät pojatkin. Meidän vain oletettiin haluavan automaattisesti ammattikouluun.
Toisekseen: mitä sitten, jos pojat saisivatkin enemmän huomiota? Eikö koulussa pitäisi antaa apua niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, vai onko siinäkin jo joku narsistinen naiskiintiö? Naisten murrosikä ja biologinen sukupuolikäyttäytyminen eroaa huomattavasti miesten vastaavasta, mikä siinä on niin vaikea hyväksyä? Ja kun vielä samaa hengenvetoon perustelaan naisten puuttuvaa asevelvollisuutta biologisilla eroavaisuuksilla...
Enkä minä todellakaan sitä tarkoita, että poikia pitäisi HYYSÄTÄ, vaan pitää oletusarvoisesti täysin yhtä potentiaalisina menestyjinä kuin tyttöjäkin. En myöskään näe mitään väärää siinä, että koulussa ne ahkerammat ja osaavammat menestyvät. Mutta kun koululaitoksen tärkeimmät vuodet ovat miesten keskimäärän kannalta pahimmat, niin miksei asialle tehdä mitään? Onko nyt niin, ettei selkeää ongelmaa haluta nähdä, vai eikö se vain kiinnosta?