HS: Yritysten viestintäosastot naisistuivat nopeasti
Keskon Paavo Moilanen vaihtuu Merja Haveriseen. Paavo Moilanen, Lauri Peltola, Atte Palomäki, Jussi Ollila, Timo J. Anttila – sukupuuttoon kuolevaa lajia? Samaan dinosaurussakkiin kuuluvat Jukka Koivisto, Jukka Kortelainen ja Mika Nykänen.
Edelliset ovat suuryritysten viestintäjohtajia, jälkimmäiset kolme elinkeinoelämän etujärjestöjen viestintävastaavia.
Ja miesrivistö vain harvenee: eläkkeelle jäävän Paavo Moilasen korvaa runsaan kuukauden päästä Keskossa Merja Haverinen, EK:n Jukka Koiviston tilalle tulee Leena Jaakkola ja Energiateollisuus ry:n Jukka Kortelaisen esimieheksi Eeva Kalli.
Suomen 40 suurimman yrityksen viestintäjohtajista tai -päälliköistä seitsemän on miehiä.
Runsaan kuukauden päästä määrä putoaa viiteen, kun Nokian Arja Suominen korvaa Finnairissa Christer Haglundin. Finnairin viestintä naisistuu kokonaan, sillä myös talousasioiden viestintäjohtaja Taneli Hassinen lähtee. Viestintäosastolle jää Suomisen lisäksi viisi naista.
Naisten "yliedustus" yritysten viestinnässä on vielä suurempi, jos katsotaan koko viestintäporukkaa. Esimerkiksi valtiollisessa Fortumissa viestintää ja yhteiskuntasuhteita johtaa Anne Brunila, jolla on alaisenaan seitsemän talous-, brändi- ja markkinointiviestijää. He ovat kaikki naisia samoin kuin yhtiön kolmen divisioonan viestintäjohtajat.
Naisistuminen on edennyt vielä pitemmälle elinkeinoelämän järjestöissä, joista miehiä saa hakea täikammalla.
Elinkeinoelämän keskusliiton uuden viestintäjohtajan Leena Jaakkolan viestintäpäällikkönä toimii Helvi Kaijomaa.
Kun Energiateollisuudenkin viestintäjohto feminiinistyy, Etelärannan viimeiseksi mieslinnakkeeksi jää metallialan Teknologiateollisuus, jonka viestintäjohtajana toimii Mika Nykänen.
Keskuskauppakamarin viestintäjohto on ollut naisten käsissä jo iät ajat.
Samanlainen sukupuolijakauma on yritysten henkilöstöjohdossa.
Alan ihmisiä yhdistävän Henkilöstöjohdon ryhmän Henry ry:n jäsenkunnasta 80 prosenttia on naisia, yhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Malin kertoo.
Viestintä ja henkilöstöhallinto voidaan nähdä yritysten tukifunktioina, ja niissä tehtävissä on paljon naisia.
"Sukupuolellakin on oma merkityksensä viestinnässä ja kommunikoinnissa alaisten kanssa. Naiset ovat yleisesti ottaen enemmän ihmisorientoituneita, miehillä on taas taipumusta tekniikkaan, mutta yksilöistä se on enemmän kiinni", Malin sanoo.
Miksi naiset eivät nouse yrityksen toimitusjohtajiksi? Malinin mukaan voi olla niinkin, että naiset eivät halua oravanpyörään, joka merkitsee yleensä työtä vuorotta.
Sirpa Pietikäinen & Viviane Reding: Lasikatto rikki keinolla millä hyvänsä
"Sirpa Pietikäinen & Viviane Reding"
VastaaPoistaMitä nämä eliitin edustajat oikein kitisevät?
Insurance premiums to change after ECJ gender ruling
VastaaPoistaSuurennetaanko rintoja vain "omaksi iloksi"?
VastaaPoistaVain omaksi iloksi? Ehkä ei kuitenkaan.
"Kauneuskirurgia on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen mukaan luonut aktiivisesti tiettyä ruumisihannetta ja samalla vakiinnuttanut sitä."
Biologialla ei taaskaan ole mitään sijaa näissä selityksissä.
"Tutkija kuitenkin kysyy, uskottaisiinko miestä, joka vakuuttaisi käyneensä penissuurennuksessa "ihan omaksi ilokseen"?"
Tuskin, mutta uskotaanko miestä, joka kertoo hankkineensa näyttävän auton "vain omaksi ilokseen"?
Sopimaton nuori mies
VastaaPoista"Urhean, miehisen raatajan mallia ei enää ole tarjolla. Komsi kysyy, miten pojat voisivat tulla ihailluiksi.
”Poikiin asennoidutaan helposti niin että heiltä odotetaan mokaa. Että ’voisitko jättää mokan tänään tekemättä’. Kyllä pojat sen huomaavat.”, hän sanoo.
”Ihan hyviä miehiä niistä kasvaa silloin, kun joku uskoo heihin. Ei kukaan päätä, että haluanpa tehdä elämäni onnettomaksi. Ihminen ei tee sellaista valintaa. Pitää miettiä, miksi pojat reagoivat niin kuin reagoivat.”"
"Hoikkala ei suoraan niele ajatusta, että koulu suosisi erityisesti tyttöjä.
”Koulussa oli monenlaisia jakolinjoja. Sukupuoli on tietysti yksi sellainen, ja jossain määrin pojat ovat toki ovat tyttöjä enemmän käytännöllisesti suuntautuneita. Mutta ei sukupuoli ratkaisevasti määrännyt, oliko oppilas kiinnostunut koulusta. Joskus kuulee ehdotuksia poika- ja tyttökouluihin palaamisesta, mutta ne eivät oikein ole tätä päivää."
Miksi ei olisi, jos se tuottaa paremman ja tasa-arvoisemman lopputuloksen? Opetuksen voisi eriyttää joissain aineissa, vaikka koulu olisi yhteinen. Kumma tarve vähätellä ja piilotella selvää ongelmaa.
"”Meille tulevat haastavimmat tapaukset, joiden ohjaamiseen koulussa ei ole resursseja”, Lehto sanoo.
Enemmistö heistä on poikia.
”Osa keskeyttää ammatilliset opinnot. Jos koulussa ei ole viihtynyt aiemminkaan, se ei välttämättä innosta amiksessakaan. On tylsää ja vaaditaan kaikkea, pitää lukea matikkaa ja äidinkieltä”, Lehto kuvaa."
Eih, TAAS näitä "where have the good men gone"-ruikutuksia.
VastaaPoistaNiitä on jo nähty 50 vuotta - eikö olisi jo aika tasa-arvonkin vuoksi alkaa julkaisemaan "Where have the good women gone"-artikkeleita suuressa mittakaavassa?
Alkaa jo todella potuttaa toi jatkuva "hyviä miehiä ei ole missään"-mantra, kun hyviä miehiähän on koko maailma täynnä - naiset vain haluavat PAHOJA miehiä, eivätkä näe hyviä miehiä miehinä ollenkaan, vaan luusereina, peräkammarin poikina, saamattomina nössöinä, jne.
Naiset valitsevat pahoja miehiä, ja sitten valittavat, kun miehet ovat niin pahoja. Ottakaa nyt jumankauta vihdoinkin se ujo, silmälasipäinen nörtti sieltä nurkasta, älkääkä sitä hiivatin öyhöilevää prätkäjengiläistä, niin ei tarvitse kitistä!
- Vortac
Sijoittajasuhteet ja henkilöstöhallinto tuntuu myös olevan pelkästään naisista koostuvia.
VastaaPoista