Poimintoja Feministien vuoron kommenteista

Feminismi, tasa-arvo ja suomalainen keskustelu

Mäkinen: Tasa-arvopolitiikka ei kuitenkaan minusta ole jotain mitä kuka tahansa voisi sukupuolensa perusteella tehdä – siihen pitää jollakin lailla pätevöityä, niinkuin muuhunkin politiikkaan. Sen sijaan että nyt vaaditaan kiintiöitä miehille tasa-arvopolitiikkaan kannattaisi minusta pikemminkin alkaa panostaa siihen että miehet pätevöityisivät tällä alueella, että esim. työn ja perheen yhdistämiseen liittyvät kysymykset näyttäytyisivät riittävän kovana politiikkana kiinnostamaan myös miehiä, samoin seksuaalipolitiikkaan liittyvät kysymykset jne. Olen samaa mieltä että myös miesasiantuntijoita tarvitaan, mutta en usko että ongelma ratkeaa pelkällä vaatimuksella kiintiöistä, vaan (kuten muussakin tasa-arvotoiminnassa) on kyettävä vaikuttamaan asenteisiin ja arvostuksiin. En minäkään feministinä syytä esim. miesprofessoreja siitä että he eivät anna paikkojaan naisille vaan, kuten aiemmissa kommenteissa on todettu, yritän pyrkiä vaikuttamaan niihin moninaisiin mekanismeihin joiden seurauksena naiset eivät pätevöidy samassa määrin kuin miehet.

Hiitola: Ja sitten vielä näistä kommenttiketjujen jutuista… Täällä välillä lukee tekstiä, josta tulee mieleen, että porukka haluaisi palata ajassa ainakin 50 vuotta jos ei jopa sata vuotta taaksepäin aikaan, jolloin miehet todellakin hallitsivat maailmaa (ja joo, hallitsevat nykyisinkin suurelta osin, mutta ei samoissa mittakaavoissa). TÄMÄ “naiset takaisin paikalleen” retoriikka on täysin feminismin vastaista.

Hiitola: Minä en kertakaikkiaan tunnista tuota kummallista seksin saamiseen tai sen puutteeseen nojaavaa teoriaa – en teoriassa enkä käytännössä. En ymmärrä mihin ihmeeseen se voi pohjautua. Ja joo, olen lukenut Laasasen blogia joskus. Tunnen väitteet. Ja jos miesten syrjäytymistä (joka muuten on ihan oikea ja iso ongelma, sen kyllä tunnistan!!!) tarkastelee noin kapeakatseisesti, ei varmasti tule löytämään ratkaisuja. Itse lähtisin miettimään, että mikä syrjäyttää osan miehistä ja nostaa osan taas yhteiskunnan johtoon. Aika hurjat erot on nimittäin miesten keskinäisissä asemissa.Minä en kertakaikkiaan tunnista tuota kummallista seksin saamiseen tai sen puutteeseen nojaavaa teoriaa – en teoriassa enkä käytännössä. En ymmärrä mihin ihmeeseen se voi pohjautua. Ja joo, olen lukenut Laasasen blogia joskus. Tunnen väitteet. Ja jos miesten syrjäytymistä (joka muuten on ihan oikea ja iso ongelma, sen kyllä tunnistan!!!) tarkastelee noin kapeakatseisesti, ei varmasti tule löytämään ratkaisuja. Itse lähtisin miettimään, että mikä syrjäyttää osan miehistä ja nostaa osan taas yhteiskunnan johtoon. Aika hurjat erot on nimittäin miesten keskinäisissä asemissa.

Mäkinen: Unohtuu, että hyvin pitkään miesten yliedustusta esim. kansanedustajissa, professoreissa, liike-elämässä, käytännössä kaikilla yhteiskunnan julkisilla alueilla pidettiin täysin ongelmattomana – feministit nimenomaan olivat ne, jotka toivat esiin että ehkä kyse ei olekaan luonnollisesta järjestyksestä vaan asiasta johon voidaan vaikuttaa yhteiskuntaa muuttamalla. Tähän nähden on vähintäänkin erikoista syyllistää feministejä siitä mahdollisuudesta, että naisten kohoaminen _tulevaisuudessa_ jopa määrällisesti miehiä merkittävämpään asemaan ei oletetusti olisi feministeille ongelma. Menneisyydessä kun oli niin, että toisen sukupuolen yliedustus ei oikeastaan ollut ongelma kellekään muulle kuin feministeille. Eiköhän meillä ole jatkossakin herkkyyttä tämmöisille asioille.

Hiitola: Mun toive olisi, että feministisistä lähtökohdista tehtävä tasa-arvotyö tosissaan nähtäis positiivisena asiana ja lopetettais tarpeeton feministien mollaaminen.