Viihdyttävä ilta

HS mielipide Petteri Järvinen :

Ke­säi­nen il­ta kau­pun­gil­la, ja ha­vain­to on sel­vä: nuo­ret nai­set ovat kau­niim­pia, pi­dem­piä ja fik­sum­pia kuin kos­kaan en­nen. He täyt­tä­vät kah­vi­lat, har­ras­tus­pai­kat, lii­kun­ta­hal­lit ja ylio­pis­tot. Mut­ta mis­sä ovat vas­taa­van­ikäi­set nuo­ret mie­het? Hei­tä ei ka­duil­la näy. Mo­ni on to­den­nä­köi­ses­ti jää­nyt ko­ti­soh­val­le tai men­nyt kal­jal­le. Ja ai­van liian mo­ni on ko­to­na tie­to­ko­neen ää­res­sä pe­laa­mas­sa, koo­daa­mas­sa tai muu­ten vain ne­tis­sä roik­ku­mas­sa. Nai­set ovat pys­ty­neet hyö­dyn­tä­mään ter­vey­den­huol­lon ja tek­nii­kan ke­hit­ty­mi­sen mie­hiä pa­rem­min. Ny­ky­maail­mas­sa tar­vit­ta­vat so­siaa­li­suus, ver­kos­toi­tu­mi­nen ja vies­tin­tä ovat heil­le help­poa. Po­jat ku­lut­ta­vat ai­kaan­sa tie­to­ko­ne­pe­lien ja You­tu­ben ää­rel­lä. So­siaa­li­set tai­dot ei­vät pää­se ke­hit­ty­mään nii­nä rat­kai­se­vi­na vuo­si­na, joi­ta tar­vit­tai­siin mie­hek­si kas­va­mi­seen. Lii­ka tek­ni­nen osaa­mi­nen tai yh­teen asiaan up­pou­tu­mi­nen voi ol­la hai­tak­si. Mies­ten syr­jäy­ty­mis­tä li­sää työn muut­tu­mi­nen. Mo­net pe­rin­tei­set mies­ten työt on au­to­ma­ti­soi­tu, ko­neis­tet­tu tai ul­kois­tet­tu. Nais­ten suo­si­mat pal­ve­lu- ja hoi­va-alat ei­vät ole ko­ke­neet sa­man­lais­ta mul­lis­tus­ta. Nais­ten on hel­pom­pi pääs­tä kiin­ni työ­elä­mään ja si­tä kaut­ta yh­teis­kun­taan. Tie­to­yh­teis­kun­ta suo­sii kou­lu­tus­ta ja tun­nol­lis­ta puur­ta­mis­ta. Tyt­tö­jen ja nais­ten on­gel­mat ovat saa­neet run­saas­ti huo­mio­ta me­dias­sa, se­mi­naa­reis­sa ja te­le­vi­sio­sar­jois­sa. Sa­mal­la po­jis­ta on tul­lut tie­to­yh­teis­kun­nan vä­liin­pu­toa­jia, joi­den odo­te­taan sel­viä­vän omil­laan. Po­jil­ta kui­ten­kin puut­tuu esi­ku­via, ta­voit­tei­ta ja toi­min­ta­mal­le­ja. Vain kil­pai­lu­yh­teis­kun­nan ar­mot­to­mat vaa­ti­muk­set ovat kai­kil­le sa­mat. Kun so­sio­lo­gi syyt­tää nai­sia nir­soik­si, mies­ten on syy­tä kat­soa pei­liin. Mi­ten jo­ku nai­nen voi­si ol­la kiin­nos­tu­nut mi­nus­ta, el­len it­se­kään ole? Pa­ras pa­riu­tu­mis­stra­te­gia on hank­kia kou­lu­tus, työ, py­syä sel­vä­nä – ja hen­gis­sä. Sik­si mies­ten hy­vin­voin­ti on ko­ko yh­teis­kun­nan etu.

Aakkostarinat: A niin kuin antifemakko

Vietin eilen hyvin viihdyttävän illan H. Laasasen blogissa keskeisten kirjoitusten parissa. Suurinta nautintoa tuottivat puheenvuorojen kommentit. Etenkin naisten kommentit osoittavat vain todeksi väitteen, että naiset ampuvat viestintuojan. Se huvittaa mua suuresti, koska vanha sanonta "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa" pitää mun mielestä niin hyvin paikkansa. Johonkin kipupisteeseen Laasanen osuu kerta toisensa jälkeen, kun saa toiset reagoimaan teksteihinsä. Enkä nyt ole lainkaan varma siitä, että kaikki mitä Henry kirjoittaa on häntä itseään. Ennemminkin hän tietää täsmälleen, mistä naruista kannattaa vedellä, että saa naiset huutamaan hänelle kuorossa.

KOMMENTTI: No mutta onpahan mahdottoman mielenkiintoinen tuo "miespuolisen tuksun" blogi! Luin vähän aikaa keskusteluja hoiva-ala/armeija/tasa-arvo enkä meinannut malttaa lopettaa... :O

Kyselyn tulos selvillä - kelpaako kiltti mies? - Iskelmä - Parhaita kotimaisia

Tahattoman koomikon tunnustuksia | Image.fi

Neljäs huumorin mekanismi on tietysti se, että havaitsee ja sietää maailman täydellisen järjettömyyden. Maailmahan ei todellisuudessa ole yhtään sellainen kuin realistisissa romaaneissa, sanomalehdissä ja koulukirjoissa väitetään. Se on outo, absurdi ja vailla mieltä. Se sisältää rotta-agilityä, akvaariokaloja, jotka tekevät ihmisille pedikyyriä syömällä jaloista kuollutta ihosolukkoa (ja tietysti kalojen isännän, joka käärii tästä rahaa), Henry Laasasen, Lord of Dancen ja Twilightin. Hassuja juttuja ei tarvitse keksiä. Ei ole mitään niin outoa, etteikö joku sellaista puuhailisi parasta aikaa.