Feministinen seksiroolikasvatus harhateillä

Feministi Anna-Stiina Nykänen on haltioissaan äitipornon menestyksestä.

Var­si­nai­nen vä­hek­syt­ty­jen la­ji­tyyp­pien ris­tey­tys on ro­man­tiik­kaa ja sa­do­ma­so­kis­tis­ta sek­siä yh­dis­tä­vä ro­maa­ni­sar­ja 50 Sha­des of Grey. Fe­mi­nis­ti­nä sii­tä voi ol­la iloi­nen: On­pa taas yk­si nai­nen pääs­syt hui­pul­le. Vie­lä vii­si­kymp­pi­se­nä on lyö­nyt it­sen­sä lä­pi. Ol­laan nyt yl­pei­tä ei­kä ly­tä­tä. Leo­nard on ri­kas­tu­nut­kin, ji­huu! Por­no­teol­li­suu­des­sa on liik­ku­nut hir­veäs­ti ra­haa, mut­ta ai­ka vä­hän sii­tä on pää­ty­nyt nais­ten tas­kuun.

Nykänen julistaa:

Nai­sil­la on oi­keus naut­tia mis­tä ha­lua­vat. Kun sii­tä ei ole ke­nel­le­kään hait­taa.

Onko myös miehillä oikeus nauttia siitä, mitä he haluavat? Esimerkiksi ohikulkevien tissien ja pyllyjen tuijottamisesta. Eihän siitä ole haittaa kenellekään.

Milloin väärästä nautinnosta on haittaa? Feministit sanovat että tissien ja pyllyjen tuijotuksesta on naisille haittaa: tuijotus on epämiellyttävää ja se tekee naisista objekteja. Tuijotus opettaa, että isot tissit ja kiinteät pyllyt ovat seksikkäitä, mikä johtaa naiset silikonileikkauksiin ja ylenpalttiseen laihdukseen kuntoilun kera.

Mitä haittaa äitipornosta on?

Äitipornon miessankarina on dominoiva, sadomasokistinen, rikas ja monella tapaa täydellinen mies, joka alistaa naista. Äitiporno opettaa miehille traditionaalisen patriarkaalisen roolin, jossa mies on menestyvä ja dominoiva. Se juuri se rooli, jota vastaan feministit ovat protestoineet.

Vain feministi voi kuvitella, että traditionaalista maskuliinisuutta voidaan purkaa, samalla kun naisille suunnattu porno antaa täysin päinvastaisen viestin alistavan miehen seksikkyydestä. Miksi feministit eivät ylistä kotitöitä tekevän poninhäntäisen sivarin seksikkyyttä? Miksi feministi eivät osta kirjaa "Nössömiehen seksiseikkailut" miljoonin kopioin?

Feministit siunaavat aivan väärän roolikasvatuksen miehille, joka on monella tapaa haitallista.

Por­no­teol­li­suus­han on käyt­tä­nyt hy­väk­si, esi­neel­lis­tä­nyt ja alis­ta­nut nai­sia, mut­ta näi­den ta­ri­noi­den ta­kia ei yh­den­kään ih­mis­kau­pan uh­rin ole tar­vin­nut ka­me­ran edes­sä le­vi­tel­lä haa­ro­jaan. Nä­mä ovat syn­ty­neet yh­den nai­sen mie­li­ku­vis­ta, ja nai­set it­se mie­les­sään ne ku­vit­ta­vat ihan niin kuin ha­lua­vat.

Nykänen väittää tosissaan, että roolimalleille ei ole mitään merkitystä sille, millaista alistusta naiset kohtaavat elämässä.

Hyvä­hän se on, et­tä nais­ten elä­mäs­sä on enem­män ero­tiik­kaa, ei­kö?

Ei ole, jos tuo erotiikka kasvattaa miehet alistaviksi sioiksi.

Jos jo­ku nai­nen fan­ti­soi tu­le­van­sa rais­ka­tuk­si, se ei tar­koi­ta, et­tä hän oi­keas­ti si­tä ha­luai­si. Se­hän on sel­vä.

Miten niin on selvä? Minä ainakin fantasioin vain sellaisesta seksistä, jota haluan, eli joka kiihottaa minua.  Nykänen väittää perinteiseen paradoksaaliseen tapaan, että naiset kiihottuvat raiskauksista, mutta eivät kuitenkaan oikeasti halua niitä. En ymmärrä fantasioimista ilman oikeaa halua. Jos minä fantasioin ryhmäseksistä perintöprinsessojen kanssa, niin minä halua ryhmäseksiä perintöprinsessojen kanssa. Mitä ihmeen järkeä on fantasioida jostakin, mitä ei oikeasti halua?

Julkilausutut fantasiat eivät ole vain yksitysomaisuutta, vaan viesti vastakkaiselle sukupuolelle. Kun miehet fantasioivat perintöprinsessoista, he viestittävät naisille "pakon" olla kauniita. Kun naiset kertovat fantasioivansa dominoivista raiskareista, he viestittävät miehille "pakon" olla dominoivia raiskareita.

Julkilauttu fantasia ei ole pelkkä fantasia, vaan imperatiivi vastakkaiselle sukupuolelle. Julkilauttu fantasia ei ole harmiton leikki, joka katoaa olemattomiin sen todellisuusyhteydet kieltämällä.

Ke­nel­lä on ot­saa tul­la sa­no­maan, et­tä nyt kyl­lä nai­set kii­hot­tu­vat ihan vää­ris­tä asiois­ta? Kii­hot­tu­kaa si­vis­ty­neem­min!

Minulla on otsaa sanoa. Feministien olisi syytä sanoa  kiihottuvansa sellaisista asioista, jotka kasvattavat miehiä feministien haluamaan rooliin. Eikä suinkaan sanoa kiihottuvansa dominoivista ja raiskaavista sioista. 

Jos mi­nun pi­täi­si täs­sä iäs­sä kir­joit­taa kir­ja sek­sis­tä, sii­tä tu­li­si kyl­lä ihan eri­lai­nen.

Kirjoitapas piruuttaan feministinen kirja seksistä, joka opettaa miehiä feministien haluaman roolin kaltaiksi nössöiksi kotityöhirmuiksi. Feministithän ovat huutaneet kurkku suorana rooleihin sosiaalistamisen puolesta. Nyt olisi aika laittaa suu sinne, missä raha on.