Mamuraiskausten ja suomiväkivallan oleellinen ero

Mamuraiskaukset ovat tyypillisesti ns. puskaraiskauksia, joissa raiskaus tulee naiselle enemmän tai vähemmän ullatuksena.

Suomiväkivalta naisia kohtaan tapahtuu sen sijaan parisuhteen sisällä tai muunlaisessa parisuhteen muodostuksen kontekstissa - harvemmin täydellisenä ullatuksena.

Mamuraiskaukset rajoittavat naisten vapautta liikkua

Ulkona päivystävä ullatusraiskauksen uhka rajoittaa naisten ja tyttöjen liikkumisvapautta.

Mamuraiskausten mielenkiintoinen piirre feministisestä näkökulmasta katsottuna on niiden valtaulottuvuus naisten vapauden riiston näkökulmasta katsottuna. Voisi kuvitella, että feministit haluaisivat lutkamarssinsa takaisin naisten liikkumisvapauden turvaamiseksi.



Mamuraiskaukset ylläpitävät rakenteellista väkivaltaa naisia kohtaan, jota vastaan feminismin luulisi taistelevan täysin voimin.

Parinvalinta, parinvalinta, parinvalinta

Suomalaisen parisuhdeväkivallan välttäminen on lähes täysin naisen omissa käsissä. Pitää vain valita sellainen partneri, joka ei ole väkivaltainen tai joka on naista itseään heikompi.



Jostain kumman syystä naiset haluavat ehdoin tahdoin valita itselleen tunnetusti väkivaltaisen partnerin ja kun murha tapahtuu, feministit ovat sormi pystyssä julistamassa suomalaisen miehen surkeutta.

Parisuhdeväkivalta ei kuitenkaan edusta sellaista naisten vapautta rajoittavaa väkivaltaa, mitä puskaraiskaukset ovat.

Järkevällä parinvalinnalla nainen pystyy estämään joutumisensa parisuhdeväkivallan uhriksi, eikä valinta useinkaan ole edes vaikea - pelkkä vilkaisu miehen naamaan tai parisuhdehistoriaan riittää paljastamaan riskit.

Miksi feministit syyttävät suomimiehiä?

Kuten yllä osoitin, mamuraiskaukset rajoittavat naisten vapautta paljon enemmän kuin suomimiehen tekemä parisuhdevalta, jonka välttäminen on täysin naisen omissa käsissä.

Siitä huolimatta feministit syyllistävät suomimiehiä 6-0, samalla kun he vaikenevat mamujen tekemistä raiskauksista. Miksi?

1. Manumiehet ovat suominaisiakin ylempänä uhrihierarkiassa. Itseä suurempaa "uhria" on hankala syyllistää näyttämättä sydämettömältä.
2. Feministit taistelevat rahasta ja vallasta suomalaisia eliittimiehiä vastaan. Hyökkääminen vallattomia mamumiehiä kohtaan ei palvele tuota tavoitetta millään tavalla.

Lähes joka päivä uutisoidaan uusista ullatusraiskuksista, mutta feministit ovat hiirenhiljaa odottaen tilaisuutta syyllistää suomimiestä, koska suomimiehen syyllistäminen palvelee feministien valtatavoitteita.

Mamumiesten syyllistäminen nostaisi suomalaista miestä korokkeelle ja sitä feministit eivät halua missään tapauksessa, koska suomalaisen miehen huono maine on feminismin elinehto.

Naisen korkean markkina-arvon salaisuus

Vauva-palstalla keskustellaan otsikolla Minuun rakastutaan nyt, kun olen laiha – ja itse olen menettänyt uskon aitoon rakkauteen:  

Laihtuneen naisen päässä syttyy toisinaan markkina-arvovalaistumisen lamppu.

-15kg ja yhtäkkiä miehet kuolaavat perääni. Haluavat olla kanssani, sanovat että olen heidän elämänsä rakkaus. Itse olen nyt tosissaan alkanut uskoa, että mies rakastuu vain naisen ulkonäköön. Sama ihminen minä olen kuin ennenkin, en sen itsevarmempi, en sen mukavampi.

Te, jotka tuskailette sitä, että miehet aina jättää tai eivät kiinnostu. Kokeilkaapa huviksenne laihduttaa normaalipainon alarajoille ja katsotaan tilannetta uudestaan. Naurettavaa, mutta totta.

Tietoisuus markkina-arvotodellisuudesta voi olla tuskallinen.

• Ei kauheasti kiinnosta enää miesten antama huomio kun tietää mihin se aina lopulta perustuu. 
• Laihdutin 20kg ja nyt miehet tulevat juttelemaan ja pyytävät numeroani. Ennen minuun päin ei edes katsottu. Olin kuin ilmaa. Tosirakkauteen en usko minäkään, juurikin tämän kokemuksen takia.

Yle ryhtyy yhteistyöhön miesvihasivuston kanssa

YLE ryhtyy yhteistyöhön miesvihamielisen Vice-median kanssa.

Viimeisimpinä miesvihakirjoituksena esille on noussut The Year in Male Tears.


Kirjoitus “MISANDRY’S HERE TO STAY”: VICE Confirms They’re Anti-Men Scumbags huomauttaa aiheesta seuraavaa:

Sometimes you see a column so brazen that you think it must be a joke. That’s what happened to me early this morning when I was reading a recent piece from VICE titled: The Year in Male Tears. I kept thinking this must be some kind of humorous take, or a comedy routine I was just missing out on somehow. “Maybe I’m just not getting it,” I thought. However, by the time I got to the end, it was clear that this whole fucking thing was quite serious.

Ekofeminismin virheellinen maailmankuva

Vihreän Tuuman feministinumero tosiaankin pullistelee feminismiä.

Mukana on myös vihreän feminismin esittelyä.

 

Kirjoituksessa todetaan seuraavasti:

Ovatko ympäristöongelmat miesten syytä? Kysymys on provosoiva. Ekofeministinen ajattelu ei pyri osoittamaan syyllisiä, vaan huomauttamaan, että samankaltainen alistava rakenne koskee usein yhteiskunnan suhtautumista sekä luontoa että naisia kohtaan.

Syyllisistä ei ole tietoa, mutta naiset ovat uhreja. Syyllisten päätteleminen lähtöasetelmasta käsin ei ole järin vaikeaa.

"Yhtenä esimerkkinä toimii seksualisointi", Aaltola sanoo. Hän mainitsee feministisen kulttuuriteoreetikko Carol Adamsin tunnetun teoksen The Sexual Politics of Meat (1990), jossa Adams tuo esille tapoja, joilla naisten seksuaalinen objektifiointi ja eläinten nimeäminen lihaksi tukevat toisiaan: "Molemmissa itse elävä yksilö on 'poissaoleva' – yksilö katoaa lihallisuuden alle.

Vihreät feministit eivät huomaa tai tunnusta, että miehiä kohdellaan yksilöimättöminä lihakimpaleina paljon enemmän kuin naisia. Miehiä myös kohdellaan eläinten kanssa samankaltaisesti teuratettavina olevana massana.

Kun esimerkiksi pelissä tai elokuvissa on joukko kuolemaan joutuvia persoonattomia sotilaita tai pahiksia, he ovat lähes poikkeuksetta miehiä.

Armeijassa miehiltä viedään yksilöllisyys, jolloin heistä tulee kuolemalle altisteista persoonatonta massaa, eli teuraskarjaa.

Yhteenveto

Kun naisia objektivoidaan seksuaalisesti, kyse on naisten seksuaalisuuden suuren arvon tunnustamisesta, eikä suinkaan persoonan poistamisesta surmaamisen helpottamiseksi.

Kun kuolemaan lähteviltä sotilailta viedään persoona, kyse on teuraskarjan kohteluun verratavasta persoonan häivyttämisestä.

Ekofeminismin perusta on virheellinen kuvitellessaan, että naisten seksuaalisuuden palvominen on enemmän verrannollinen eläinten teuraskarjamaiseen kohteluun kuin miesten kohtelu persoonattomina sotilaina.

Feministiryhmästä poimittua

Ylilaudan keskustelusta löytyy kuvakaappauksia feministiryhmän keskusteluista.

Eipä muuta tällä kertaa.

Feministeille vitsailija lensi ulos feministifyhmästä

Iida Sofia Hirvonen kirjoitti ylioppilaslehteen jutun Näin olet hyvä feministi.

Älä koskaan vitsaile. Näin voit ehkä välttyä loukkaamasta tapaamiasi ihmisiä. Jos joku sanoo jotain väärin, huomauta hänelle siitä heti ja anna sitten kick bänniä.

Feministiryhmää Iida Sofian jutut eivät naurattaneet.

LUE MYÖS:

Voitaisiinko jo heittää feminismi roskikseen?

Ylilaudan keskustelu aiheesta.

Feminististä tasa-arvosontaa opetushallituksesta

Opetushallituksen julkaisu Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa levittää feminististä propagandaa valtion tuella.

Aluksi opas väittää seuraavasti:

Sekä naiset ja tytöt että pojat ja miehet kohtaavat epätasa-arvoa, naiset kuitenkin miehiä useammin.

Mitään lähdeviitettä vertailevalle tutkimukselle tasa-arvongelmien jakaantumisesta sukupuolten välillä ei kuitenkaan esitetä.

Kansanomaisesti puhumme tyttöpojista ja poikatytöistä.

Ei missään kansanosassa puhuta "tyttöpojista", mikä kuulostaisi pahimman luokan loukkaukselta poikaa kohtaan. Poikatyttö on sen sijaan positiivinen tai neutraali termi.

1. Tutustutaan YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan vuosille 2016 - 2030 ja otetaan selvää, miten monin tavoin tyttöjen ja naisten aseman parantaminen vaikuttaa köyhyyden vähentämiseen ja kehitykseen.
2. Ihmisoikeusajatteluun liittyen käsitellään laajasti naisten ja tyttöjen asemaa eri kulttuureissa ja eri aikoina.

Tytöt, tytöt, tyttöjen asema jne.

On todettu, että pojat saavat usein parempia arvosanoja kuin heidän osaamisensa edellyttäisi, ja tyttöjä arvioidaan vastaavasti ankarammin. Voi olla, että pojat saavat pienestäkin työstä enemmän kiitosta kuin tytöt.

Just joo.

Feministille oikosulku pakolaisista

Eveliina Talvitie on tuttu äärifeministisistä tuuttauksistaan ja miesten mollauksesta.

Pakolaisvyöry näyttää aiheuttaneen feministillemme aivojen oikosulun, mikä voidaan havaita viimeisimmästä kolumnista Patriarkaatin raskas hengitys.

On maita, joissa naisen asema on jotain aivan muuta kuin meillä Suomessa. Näin muotoiltuun todellisuuteen on tarrauduttu viime aikoina usein. Ratkaisua kaivetaan omasta navasta. Joku vallanpitäjä kysyi vastikään, miten ”parrakkaiden poikien arvostus naisia kohtaan saadaan muutettua normaalille tasolle”.

Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tiina Sotkasiira kysyi Facebook-sivullaan. Herätteleekö kriisitietoisuutta ulkomaalaisten Suomeen tulijoiden lukumäärä vai heidän sukupuolensa.

Sotkasiira arvioi, että kyse ei ole vain siitä, että pelätään. Kyse on vallasta: ”Poliittinen ja taloudellinen valta on perinteisesti keskittynyt miehille. Hegemoniaan sukupuolensa perusteella lukeutuvat saattavat tuntea olonsa uhatuksi, kun maahan tulee nyt nuoria miehiä. Sankaruus, hallinta ja resurssit jaetaan uudestaan”.

Hämmästyttävän monet tahot ovat juuri nyt osoittaneet huolensa juuri naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen.

Riemuitsisin, ellen kuulisi taustalta patriarkaatin raskasta hengitystä.

Kyseessä on ikiaikainen ja maailmanlaajuinen ongelma. Suomi on väkivaltainen maa. Maailma on väkivaltainen. Maailman, rakenteiden ja meidän kaikkien on muututtava.

Feministillä leikkaa tyypillisesti aivo kiinni, kun ulkomaalaisten laaja seksuaalinen väkivalta naisia kohtaan pitäisi saada jäsennellyksi niin, että lopulta suomalainen mies saadaan näyttäytymään suurimalta syylliseltä.

Lopputuloksena vinkasahtaneesta tavoitteesta on käsittämätön sekametelisoppa, josta patriarkaatti hyppää esille pelastavana terminä. Jos kaikki muu menee pieleen, kaiva esiin patriarkaatti, kuten jokaisen tiedostavan feministin opas kertoo.

”Poliittinen ja taloudellinen valta on perinteisesti keskittynyt miehille. Hegemoniaan sukupuolensa perusteella lukeutuvat saattavat tuntea olonsa uhatuksi, kun maahan tulee nyt nuoria miehiä. Sankaruus, hallinta ja resurssit jaetaan uudestaan”.

Eivät maahanmuuttajamiehet uhkaa millään tapaa vallas olevien miesten sankaruutta, hallintaa ja resursseja.

Maahanmuuttajamiehet uhkaavat kahta asiaa.

1. Nuorten suomalaisnaisten liikkumisen vapautta ja seksuaalista koskemattomuutta.
2. Tavallisten suomalaisten miesten pääsyä naissuhteisiin, koska miesenemmistön kasvaessa kilpailu lisääntyy.

Laasasen lista miesten tasa-arvo-ongelmista uusintana

Vuonna 2008 tein Laasasen listan miesten tasa-arvo-ongelmista Esittelin listaa Eve Mannun radio-ohjelmassa.

Laasen lista kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

Lähteet

Baumeister R. F. (2007). Is there anything good about men?
http://www.psy.fsu.edu/~baumeistertice/goodaboutmen.htm

Baumeister, R. F. & Tice, D. (2001). The social dimension of sex. New York: Allyn & Bacon.

Baumeister, R. F. & Vohs, K. (2004). Sexual economics: Sex as female resource for social exchange in heterosexual interactions. Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339–363.

Betzig, L. (1989). Causes of conjugal dissolution. A cross-cultural study. Current Anthropology, 30 (5), 654–669.

Bhrolchain, N. M. & Sigle-Rushton, W. (2004). Gender contrasts in partner supply: marriage market estimates and their implications. Southampton, UK, Southampton Statistical Sciences Research Institute.

Blumstein, P. & Schwartz, P. (1983). American couples. New York: Morrow.
http://eprints.soton.ac.uk/8159

Borchorst, A. (2001). Valtiofeminismi ja femokraatit. Teoksessa C. Bergqvist, A. Borchorst, A-D.

Christensen, V. Ramstedt-Silén, N. C Raaum ja A. Styrkársdóttir (toim.) Tasa-arvoiset demokratiat?
Sukupuoli ja politiikka Pohjoismaissa. Helsinki: Edita. 178–179.

Browne, K. R. (2002). Biology at work. Rethinking sexual equality. New Brunswick, NJ: Rutgers University Press.

Buckle, L., Gallup, G. G. Jr. & Rodd, Z. A. (1996). Marriage as a reproductive contract: Patterns of marriage, divorce, and remarriage. Ethology and Sociobiology, 17, 363–377.

Campbell, A. (2002). A mind of her own. New York: Oxford University Press.

Choice for men (2007). "Choice For Men" (C4M), also known as "male abortion"
http://www.childsupportanalysis.co.uk/analysis_and_opinion/c4m/c4m_details.htm

Clawar, W. S. & Rivlin, B. V. (1991). Children held hostage: Dealing with programmed and brainwashed children. Chicago: American Bar Association.

Donnelly, D., Burgess, E., Anderson, S., Curry, R. & Dillard, J. (2001). Involuntary celibacy: A life course analysis. Journal of Sex Research 38 (2), 159–169.

Ensi- ja turvakotien liitto (2006). Miesten kokemuksia naisten tekemästä väkivallasta.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/haetko_tietoa2/tietoa_perhevakivallasta/naiset_vakivallan_tekijoina/miehet_naisten_tekeman_vakivalla/

Farrell, W. (1988). Why men are the way they are. New York: Berkley.

Farrell, W. (1994). The myth of male power. New York: Berkley.

Farrell, W (1999). Women can’t hear what men don’t say. New York: Tarcher/Putnam.

Farrell, W. (2005). Why men earn more: The startling truth behind the pay cap – and what women can do about it. New York: Amacom.

Federal Reserve Board (2002). Shockingly wealthy women – News & Trends – Brief Article – Statistical Data Included.
http://findarticles.com/p/articles/mi_m0ICC/is_10_70/ai_87700810/pg_1

Gilmore, D. (1990). Manhood in the making: Cultural concepts of masculinity. New Haven, CT: Yale
University Press

Goldberg, H. (2000/1976). Hazards of being male. Surviving the myth of masculine privilege. Gretna, LA: Wellness Institute.

Global Finland (2007). Sukupuolten välinen tasa-arvo (gender equality).
http://global.finland.fi/gender/ngo/peruskasitteet.htm

Gutek, B. (1985). Sex in the workplace: The impact of sexual behavior and harassment on women men, and organizations. San Francisco: Jossey-Bass.

Hallitus (2005). Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004–2007. STM:n julkaisuja.
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/12/hu1113290103627/passthru.pdf

Hallitusohjelma (2007). Pääministeri Matti Vanhasen 2. hallituksen ohjelma.
http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/hallitusohjelma-painoversio-040507.pdf

HS (2008a). Lastensuojelussa lapsi etusijalle. Helsingin Sanomien mielipideosasto 19.04.2008.

HS (2008b). Naiset valmistuvat opinnoista miehiä useammin.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Naiset+valmistuvat+opinnoista+miehi%C3%A4+useammin/1135236176009?ref=rss

Ilta-Sanomat (2007). Miessiivooja suututtaa uimahallin naisia.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1392544

Jalovaara, M. (2007). The effects of marriage partners' socio-economic positions on the risk of divorce in Finland. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology

Karjalainen, T. (2007). Halpoja ikämiehiä. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Kenrick, D. T. & Trost, M, R. & Sheets, V. L. (1996). Power, harassment, and trophy mates: The feminist advantages of an evolutionary perspective. In D. Buss and N. Malamuth (eds.) Sex, power, conflict:

Evolutionary and feminist perspectives. New York: Oxford University Press. 29–53.

Ketola, T. (2006). Kartoitus keskeisistä tasa-arvopoliittisista asiakirjoista muutamissa maissa. Liite 1 STM:n asiakirjassa Miehet ja tasa-arvopolitiikka.
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/10/hu1159775149254/passthru.pdf

Kitunen, T. (2007). Sosiaalityön näennäinen tasa-arvo. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Kotro, A. (2007a). Armeija – tasa-arvon sokea piste. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Kotro, A. (2007b). Pojat pulpetissa ja koulukeskustelun harhat. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen
(toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Kotro, A & Sepponen, H. toim. (2007). Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Laasanen, H. (2005). Isyyshuijaus. Sosiologian kandidaatin tutkielma.

Laasanen, H. (2008). Naisten seksuaalinen valta. Jyväskylä: Multikustannus.

Lahelma, E. (2004). Tytöt, pojat ja koulukeskustelu: miten koulutuspoliittiset ongelmat rakentuvat? Koulu – sukupuoli – oppimistulokset. Opetushallituksen julkaisu.
http://www.edu.fi/julkaisut/netkoulusukuoppi.pdf

Lauerma, H. (2007) Myytti miehen vajavaisista aivoista. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Lehtonen, J. (2000). Heteronormatiivisuus ja miesten moninaisuus. Teoksessa J. Kempe (toim.)

Miesnäkökulmia tasa-arvoon. STM tasa-arvojulkaisuja. 15–18.

Light, A. (2004). Gender differences in the marriage and cohabitation income premium. Demography, 41 (2), 263–284.

Luoto, R. (2005). Sukupuolivaikutusten arviointi Kansanterveyslaitoksen tutkimusstrategiassa.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja.
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2005/2005b19.pdf

Länsimies, E. (2007) Lainsuojaton esinahka. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Malmi, P (2007a). Sama rikos, eri rangaistus. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Malmi, P. (2007b). Mitä uutta annettavaa miestutkimuksella voisi olla sukupuolijärjestelmien ja syrjinnän tutkimukselle? Miestutkimuksen päivät 2007-10-05, Turun Yliopisto.
http://www.miestutkimus.fi/Mita_miestutkimuksella_on_annettavaa_naistutkimukselle_1-0.pdf

Malmi, P. (2008). Discrimination against men: Appearance and causes in the context of a western welfare state. Tekeillä oleva väitöskirja. Versio 4.1.4 (2008-01-01)

Matero, J. (1996). Tieto. Teoksessa A. Koivunen ja M. Liljeström (toim.) Avainsanat, 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. 245–269.

Molm, L. (1997). Coercive power in social exchange. New York: Cambridge University Press.

Naisen turvallisuus (2005). Tilastokeskuksen kyselylomake.
http://www.optula.om.fi/uploads/flpdqtwp9q3z_1.pdf

Norberg-Schönfeldt, M. (2007). The phase-out of the nuclear family? Empirical studies on the economics and structure of modern Swedish families. Umeå University, Faculty of Social Sciences, Doctoral thesis.

Quinn, R. (1977). Coping with cupid: The formation, impact and management of romantic relationships in organizations. Administrative Science Quarterly, 22, 30–45.

Pahlman, I. (2000). Miehen asemasta hedelmöityshoidoissa. Teoksessa J. Kempe (toim.) Miesnäkökulmia tasa-arvoon. STM tasa-arvojulkaisuja. 26–28.

Pakkanen, J. (2003). Valtavirtaistamiseen tarvitaan tutkimustietoa.
http://www.eurofem.net/valtavirtaan/vvtutkimustietoa.html

Pentikäinen (2002) Tasa-arvoperiaate ihmisoikeusperiaatteena. Kansainväliset ihmisoikeudet ja naiset – näkymättömästä näkyvämmäksi. Teoksessa A. Holli, T. Saarikoski ja E. Sana (toim.) Tasa-arvopolitiikan haasteet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.

Perheentupa, A-V. (1998). Miessakit ry:n visiosta, missiosta ja keskeisistä toimintamuodoista.
http://www.miessakit.fi/fi/urho/arkisto/voimalla_7n

Petäys, P. (2007) Terveydenhuollon unohtama mies. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Rhoads, S. E. (2004). Taking sex differences seriously. San Francisco: Encounter Books.

Rimpelä, M. (2007). Hyvinvointiosaaminen ja sukupuoli. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Roberts, L. (2007). Forget hard work – women would rather flirt their way to the top. Daily Mail.
http://www.dailymail.co.uk/pages/live/articles/news/news.html?in_article_id=433782&in_page_id=1770#StartComments

Roos, J. P. (2005). Turvakotien väärinkäyttö. Blogikirjoitus.
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post25.htm

Roos, J. P. (2007). Kirja-arvostelu Psykologia-lehdessä 2007.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/baker.htm

Rose, E. (2005). Education and hypergamy, and the “success gap”. Technical report. University of Washington Department of Economics, Working Paper.
http://www.csss.washington.edu/Papers/wp53.pdf

Sarmaja, H. (1996). Turpaanvetoja. Teoksessa T. Hoikkala (toim.) Miehen kuvia. Välähdyksiä nuorista miehistä Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. 10–57.

Sepponen, H. T. (2007a). Ennakkoluulon asiamiehet. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Sepponen, H. T. (2007b). Vihollinen vuoteessasi. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Scheinin, P. (2004). Sukupuolten mahdollisuudet koulutukseen Koulu – Sukupuoli – Oppimistulokset. Opetushallituksen julkaisu. 30–41.
http://www.edu.fi/julkaisut/netkoulusukuoppi.pdf

Siimes M. A. (2004) Murrosiän kriittiset vaiheet. Koulu – Sukupuoli – Oppimistulokset. Opetushallituksen julkaisu. 84–91.
http://www.edu.fi/julkaisut/netkoulusukuoppi.pdf

Sofian sohva (2007). Iltalehden neuvontapalsta.
http://www.iltalehti.fi/sofiansohva/200706016167530_ss.shtml

S.P.A.R.C. (2008) SPARC False Allegations FAQ. Separated parenting access & recourse center.
http://www.deltabravo.net/faq/false_ans2.php

STM (2004). Yhteenveto Ympärileikkaustyöryhmän muistiosta (2003:39) annetuista lausunnoista.
http://www.stm.fi/Resource.phx/ajank/lausu/lausyhtv/ympleik.htx

STM (2006). Miehet ja tasa-arvopolitiikka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Koonnut Jouni Varanka.
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/10/hu1159775149254/passthru.pdf

STM (2008) Miehet ja tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivu.
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tarvo/miehet/index.htx

Strauss (2007). Processes Explaining the Concealment and Distortion of Evidence on Gender Symmetry in Partner Violence.
http://pubpages.unh.edu/%7Emas2/V74-proofs-07.pdf

Studd, M. V. (1996). Sexual harassment. In D. Buss and N. Malamuth (eds.) Sex, power, conflict: Evolutionary and feminist perspectives. New York: Oxford University Press. 54–89.

Sund, R. (2007). Ero, isä ja huoltajuustaistelu. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Taipale, I. (2007). Hylättyjä vai hylkiöitä? Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.) Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

TANE (2007). Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan esitys hallituksen tasa-arvotavoitteiksi 2007–2011.
http://stm.teamware.com/Resource.phx/vastt/tarvo/tane/tiedotteet/tied21032007.htx.i1103.pdf

Terveyskirjasto (2005). Itsemurhat.
http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00029

Tilastokeskus (2002). Tutkinnon suorittaneita 2,5 miljoonaa.
http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2002/051kous.html

Tilastokeskus (2004). Työtapaturmatilanne Suomessa vuonna 2004.
http://www.stat.fi/til/ttap/2004/ttap_2004_2006-06-15_kat_001.html

Tilastokeskus (2006). Koulutustaso nousee – korkea-asteen suorittaneiden osuus pysyy ennallaan.
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_04_06_nuorten_koulutustaso2.html

Tilastokeskus (2007). Elinajanodote.
http://www.stat.fi/org/historia/elinajanodote.html

Times Online (2005). Women becoming richer than men.
http://business.timesonline.co.uk/article/0,,9561-1584732,00.html

Timperi, T. (2002). Tasa-arvosta. Urho 1/2002 Helmikuu.
http://miessakit.spike.emedia.fi/easydata/customers/miessakit/files/Liitetiedostot/URHO_1_2002.pdf

Timperi, T. (2007). Ei tasa-arvoa miehille! Urho 4/2007 Syyskuu.
http://miessakit.fi/easydata/customers/miessakit/files/Liitetiedostot/URHO_4-07.pdf

Timperi, T. (2008). Yhdistyksemme sisällöllinen perusta puntarissa.
http://www.miessakit.fi/easydata/customers/miessakit/files/Liitetiedostot/URHO_2-08.pdf

Turpeinen, M. & Toivanen, M. (2008) Perhe työssä, työ perheessä. Työn ja perheen yhteensovittamisen rajat ja mahdollisuudet työorganisaatiotoimijoiden, perheen ja sukupuolen näkökulmasta. Monikko-hanke.
http://www.monikko.net/docs/tyo_ja_perhe_4.pdf

Törrönen, H. (2000) Asuuko teilläkin pirttihirmu. Iltalehti.
http://www.nuleksen.net/etc/etcfiles/Documents/Pirttihirmu.txt

Wikipedia (2007). Men’s rights.
http://en.wikipedia.org/wiki/Men's_rights

Zohrab, P (2002). Sex, lies & feminism.
http://nzmera.orconhosting.net.nz/contents.html

Vanhat suomifilmit opettavat markkina-arvoteoriaa

Katselin elokuvan Kyökin puolella, jossa pääosaa näytteli Helena Kara. Vedonlyönnin seurauksena Kara päätyy Haukan kartanon sisäköksi. Poispilattuna pidetty mamselli haluaa näyttää kykenevänsä kotitaloustöihin.

Elokuvan pariutuminen oli hauskaa katsottavaa markkina-arvoteorian näkökulmasta.




Sankariparin muodostavat tietenkin Kara ja Tauno Majuri ja lopulta kaikki parit päätyvät yhteen markkina-arvonsa edellyttämällä tavalla

Ennen häppy endiä Kara joutuu torjumaan kosiskelut elokuvan kahdelta ATM:ltä, Aatu-rengiltä vanhalta opettaja Hilpeläiseltä. 

1. Ulkonäkörajoitteinen Piika-Iita (ensimmäisessä kuvassa oikealla) on ihastunut Aatu-renkiin (ensimmäisessä kuvassa keskellä), mutta Aatu ei tahdo lämmetä millään.
2. Rehevä keittäjä Mimmi Muotoinen (ensimmäisessä kuvassa vasemmalla) odottaa kosintaa opettaja Hilpeläiseltä (kolmannessa kuvassa oikealla), mutta opettaja ei huomaa Mimmin ihastuneisuutta. 

Elokuvassa on tosiaan kaksi potentiaalisen vaivaannuttavaa kohtausta, jossa markkina-arvoaan ymmärtämättömät ATM:t yrittävät kosia talon kauneinta naista, eli Karaa. Kara joutuu antamaan molemmille pakit, ja hän antaakin pakit lempeällä tavalla.

Sekä Aatu-renki että opettaja Hilpeläinen joutuvat pakkien seurauksena romuttamaan rimansa, eli tyytymään kympin naisen sijaan kolmosen tasoisiin naisiin.

Voidaan kysyä, onko kyseessä onnellinen loppu muiden kuin sankariparin osalta. Iita ja Mimmi saavat miehet, joista kumpikin on ihastunut Karaan, mutta joutuvat vaihtoehtojen puutteessa tyytymään Iitaan ja Mimmiin.