Kenellä naisista on korkein markkina-arvo?

Suomi24-keskustelussa esitetään havainto kolmesta naisesta baarissa:

1. Kolmekymppisen tyylikkään ja käsittääkseni eronneen naisen joka siemaili drinkkejä jutellessaan ystäviensä kanssa oletettavasti matkailusta ym. Tätä naista lähestyi pari siististi pukeutunutta ja komeahkoa miestä, lopputuloksena ystävällinen jutustelu vaan ei muuta. 
2. Nelikymppisen puuman joka puhui kaikille, otti huumorilla härskimmätkin jutut, eikä ollut tyly edes häntä yrittäneelle ätmin oloiselle miehelle. Ja yrittäjiä riittikin. Nuoret pojat kokeilivat onneaan, samoin kuin tavismiehet ja vanhat juopot. Ainoastaan komeimmat ja menestyneimän oloiset miehet jättivät kokeilematta.
3. Hottiksen joka vietti aikaa lähinnä tanssilattialla, ja pöydässä muiden hottisten ympäröimänä. Tanssiessa ympärillä oli aina komeita miehiä jotka eivät kuitenkaan pyrkineet lähikontaktiin. Jopa vanhemmat miehet jättivät kunnioittavan välimatkan kun hottis kävi tiskillä hakemassa siideriä, luonnollisesti ottamatta katsekontaktia miesten kanssa. Hottista ei lähestynyt tai yrittänyt kukaan.

Kysymys kuuluu:

Kenellä naisista oli korkein MA? Puumalla jolla riitti eniten vientiä? Kolmekymppisellä jonka yrittäjät olivat tasokkaamman oloisia ja mahdollisesti yrittämässä muutakin kuin seksiä? Hottiksella joka omasi eniten tulevaisuuden potentiaalia?

Kommenteissa sanotaan seuraavasti:

• Itse asiassa tämän palstatotuuden kyseenalaisti tuttu nainen joka argumentoi että markkina-arvo = kysynnän ja tarjonnan laki. Eli tällöin nainen jota yritetään eniten omaa korkeimman markkina-arvon.
  
  Eli puuma > hottis.
  
  Minun argumenttini hänelle oli että Toyotalla on enemmän ostajia kuin Ferrarilla. Moni renkaanpotkija neuvottelee Toyotan hinnasta autoliikkeessä, kun taas Ferraria tyydytään pelkästään katselemaan.

MARKKINA-ARVO = POTENTIAALINEN KYSYNTÄ.

Kotona tai baarin nurkassa kyyhöttävällä hottiksella on korkeampi markkina-arvo kuin puumalla, koska markkina-arvo ei tarkoita "toteutunutta kysyntää", eli vonkaajien määrää baarissa.

Toteutunut kysyntä

Kuka saa eniten ehdotuksia baarissa tai netissä? Miksi korkemman markkina-arvon henkilöt eivät useinkaan saa eniten ehdotuksia, varsinkaan livenä?

Tilannetta voidaan valaista toteutuneen kysynnän käsitteellä, johon vaikuttavat seuraavat asiat:

1. Naisen markkina-arvon ja arvellun helppouden välinen suhde.
2. Naisen otollinen lähestyttävyys ilman noloja pakkeja.
3. Markkina-paikalle ominaiset alhaiset lähestymiskustannukset.

Baarissa eniten lähestymisyrityksiä saavat ne naiset, jotka vaikuttavat mahdollisimman helposti iskettäviltä suhteessa markkina-arvonsa korkeuteen. Vaatetuksellaan ja käytöksellään esille tulevat puumat mainostavat helppouttaan. Puuma ei voi myöskään antaa nyrpisteleviä pakkeja häntä jututtaville nuorille miehille kuten parikymppiset kanssasisaret.

Toinen tapa mainostaa helppoutta ovat tatuoinnit ja lävistykset. Toisinaan näkee väitteitä, joiden mukaan tatuoiduilla naisilla on suurin kysyntä. Väitteet pitävät paikkansa siltä osin, että tatuoiduilla naisilla on tyypillisesti suuri toteutunut kysyntä. Miehet mieltävät tatuoidut naiset helpoiksi saaliiksi ja siksi tekevät heitä kohtaan enemmän lähestymisiä.

Omat kokemukseni baareista kertovat, että baarien naiset tietävät oman markkina-arvonsa digitaalisen tarkasti. Liian tasokkaiden naisten iskemisyritykset ovat miehelle täyttä ajanhukkaa, ellei miehen tarkoituksina ole hakata päätä seinään tarkoituksella.

Loppuanalyysi

Rempseää ja ulospäin suuntautunutta puumaa on järkevää lähestyä, koska puumalta ei saa tylyjä ja noloja pakkeja ja onnistumisen todennäköisyydet vaikuttavat hyviltä. Todellisuudessa onnistumisen mahdollisuudet puuman kanssa eivät ole kovin hyvät, jos baarissa on vain yksi puuma ja kymmeniä hänestä innostuneita miehiä.

Kolmikymppinen tyylikäs nainen ja hottis ovat liimautuneina kavereihinsa. Kolmikymppinen saattaa myös olla varattu. Sisäänpäin kavereihinsa nojaavan naisen iskentä on toivotonta puuhaan, jos et satu olemaan parkettien parasta pelimieslaatua.

Kolmikymppinen tyylikäs nainen ja hottis ovat suurimmalle osalle baarin miehistä aivan liian tasokkaita. Mitä järkeä heitä on yrittää iskeä, ellei mies tykkää masokismista?

Feministisen puolueen hallitus esittelyssä

Feministisen puolueen ideologian ydin paljastuu tutkimalla puolueen johdon ideologioita.

Hallituksen jäsenet ovat Laura Eklund Nhaga, Nina Järviö, Viima Lampinen, Nelli Ruotsalainen, Pazilaiti Simayijiang ja Hans Wessels. Puolueen avainsana on diversiteetti eli monimuotoisuus ja sitä henkilövalinnat kuvastavat. 

Laura Eklund Nhaga

Laura Eklund Nhaga on lukiolainen, joka haluaa jakaa roolitukset Suomessa uudelleen. Image valitsi hänet yhdeksi vuoden 2015 uudistajista, Sankariksi.

Avoin kirje valkoiselle miehelle -runo kertoo henkilökohtaisella tasolla siitä, mitä valtavirrasta poikkeava suomalainen kokee.

”Keskustelu rasismista ja varsinkin sellainen, johon otetaan mukaan myös ihmisiä, jotka kohtaavat rasismia, värillisiä ihmisiä, on hyvin minimalistista Suomessa”, nyt kahdeksantoistavuotias Laura Eklund Nhaga sanoo.

Laura on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kunnostautumaan valkoisen miehen mollaamisessa.

Nina Järviö

Nina on pervon teologian mestari.

Viima Lampinen

Viima ei ole mies eikä nainen.

Olen toiminut Setassa siitä asti, kun olin perustamassa Lahden Setaa 2011. Tänä kesänä siellä järjestetään jo toinen Lahti Pride.

Seta on minulle kuin koti. Paitsi, että minulla on Setassa luottamustehtävä, se on minulle myös oma yhteisö, jossa voin hengittää ja joka on yhtä turvallista tilaa.

Sukupuoli ei liity millään tavalla seksuaalisuuteen. Jos seurustelen ihmisen kanssa, joka määrittelee itsensä naiseksi ja homoseksuaaliksi, miten sukupuolettoman ihmisen kanssa seurustelu määrittää hänen seksuaalisuuttaan?

Nelli Ruotsalainen

The Voice Of Black America: Nelli Ruotsalainen

Etuoikeuksien tarkasteluun pääsin käsiksi oikeastaan vasta aloittaessani sukupuolentutkimuksen opinnot Yhdysvalloissa. Tulin tietoiseksi omasta valkoisuudestani ja sen kantamista lukuisista etuoikeuksista. Samalla opin terminologiaa, jolla nimetä epäoikeudenmukaisia ilmiöitä, joita olin havainnut ympärilläni koko elämän. Minkä takia miesten ammattiurheiluun syydettiin rahaa, samalla, kun minä en nuorena naisena koskaan edes vaivautunut unelmoimaan ammattiurheilijan urasta? Minkä takia aikuiset miehet kommentoivat teini-ikäisten tyttöjen ulkonäköä ostarilla? Minkä takia en kertonut vanhemmilleni ensimmäisistä ihastuksistani samaa sukupuolta oleviin ihmisiin? Minkä takia olin kiusaantunut, jos sukulaismieheni heittivät vitsejä eri etnisten ryhmien
kustannuksella?

Sukupuolentutkimuksesta kehittyi minulle intohimo. Huomasin jatkuvasti, miten sortavat rakenteet vaikuttivat niin historian kirjoissa, politiikassa, kaunokirjallisuuden kaanonissa, seksi- ja seurustelusuhteissa, muodissa, talousideologiassa ja työ- ja opiskeluyhteisöissä.

Pazilaiti Simayijiang


”Pahinta on piilorasismi”

Nuorten mukaan rasismi kumpuaa ympäröivän yhteiskunnan arvoista. ”Taustalla on isompia tekijöitä kuin lapsen vanhemmat”, sanovat Pazilaiti Simayijiang, 16 ja Valtteri Mäyrälä, 17.

Hans Wessels

Kiintiöheterona mukaan on päässyt mies ja pitkän linjan feministi, Anu Silferbergin aviomies.

Roolin puuttuminen ei paranna miesten asemaa

Ylen artikkeli "Miehillä menee paremmin kuin koskaan ennen" – Uuteen monimuotoiseen miehen rooliin on silti vaikeuksia sopeutua laittaa yhtäläisyysmerkit maskuliinisen rooliodotuksen vähentymisen ja miesten aseman parantumisen välille.

MASKULIINISEN ROOLIODOTUKSEN VÄHENTYMINEN = MIESTEN ASEMAN PARANTUMINEN

Artikkeli maalaa stereotyyppisen ja negatiivisen kuvan perinteisestä miehestä

• Vielä kolmekymmentä vuotta sitten yhteiskunta ylläpiti ideaa luonnollisesta mieheydestä, eli siitä millainen mies on "luonnostaan". Jokaisen miehen tuli kyetä tekemään kirveenvarret ja veistää veneet, hoitaa tekniset työt, tuoda leipä pöytää ja kantaa samalla väkevää maskuliinisuuden auraa ympärillään.
• Ajatellaan vaikka tämän päivän kolmekymppisiä miehiä. He ovat saaneet kasvatuksen, että miehenä voi olla muutenkin kuin juomalla perjantaipullon, rehkimällä itsensä työssä hengiltä tai näyttämällä kotona pelkkää yrmynaamaa, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Petteri Eerola.
• Jos yrittää esimerkiksi toistaa omilta vanhemmilta opittuja käyttäytymismalleja kaksikymmentä vuotta myöhemmin omassa parisuhteessa, voi olla ettei puoliso suostu siihen. Joillekin tämä voi olla ongelma, miesten ja maskuliinisuuksien historiaan erikoistunut tutkija Anders Ahlbäck sanoo.
• Nykyaikaisemmille perspektiiveille altistumisen voi välttää, jos elää konservatiivisessa kuplassa. Jotkut miehet ovat viettäneet paljon aikaa sosiaalisisissa yhteyksissä, joissa on konservatiivinen asenne. Silloin voi olla shokki, kun joutuu tekemisiin naispartnerin kanssa tai tulee työpaikalle, jossa normit ovat erilaiset ja uudet alaiset ovat sisäistäneet toisenlaisia miesrooleja.
• Voi olla, että jotkut toivoisivat maailman olevan mustavalkoinen. Sellainen, jossa miehelle ja naiselle olisi selkeät roolit ja jossa ei olisi harmaita alueita tai muutoksia.

Artikkelissa seikkailee "perjantaipullon juova ja työssään rehkivä konservatiivimies". Artikkeli ei edes yritä luoda realistista mieskuvaa - sen sijaan käytössä on negatiivisin mahdollinen utopia miehestä, joille on vaikea löytää reaalimaailman vastineita.

Enkä ole koskaan kuullut, että "konservatiivisissa piireissä aikaansa viettäville miehille on shokki joutua tekemisiin liberaalimman naispartnerin tai työpaikan muuttuneiden roolien" kanssa.

Naisten vaikutusta artikkelissa ei mainita mitenkään. Yleisin ongelma pariutumisessa on perinteisen miehekkyyden puuttuminen miehen käytöksestä. Naiset rakastavat edelleen tosimiehiä, eivätkä suinkaan homomaisesti sisustustyynyjen perässä sipsuttelevia hipstereitä.

Roolin puuttuminen ei paranna miehen asemaa

Yhä useammalla miehellä ei ole mitään roolia elämässä. Optimisti voi kutsua asiantilaa miehen vapauden lisääntymiseksi.

Vapaan miehen aika kuluu internetissä, pornossa ja television katselussa. Se ei hyödytä ainakaan naisia tai yhteiskuntaa, eikä asiantilan hyödyllisyydestä miehen itsensäkään kannalta ole takeita.

Ennan vanhaan "miesten työt" ja "miehen rooli" tekivät miehistä tarpeellisia. Nykyään yhä suuremman osan miesten töistä hoitavat koneet tai hyvinvointivaltio. Mies on saneerattu tarpeettomaksi, eli roolittomaksi.

Feministien haaveunissa miehet ottavat haltuunsa perinteisen naisen roolin hyveet ja alkavat kuurata vessaa pylly pystyssä. Harmi vain: tuollaiselle miestyypille ei juuri ole kysyntää pariutumismarkkinoilla.

Naiset eivät arvosta korkealle naisisia hyveitä omaksuneita miehiä. Naisten päiväunet täyttyvät karskeista palomiehistä, rohkeista poliiseista hiestä valuvista raksamihistä. Sisustustyynyjä pöyhyttelevä kodin hengetär mies ai saa naisten römpsää lirisemään. 

Kypsien naisten tekopyhä kapina

Televisiosta tulee sarja Kypsien naisten kapina. (2)

Siinä neljä keski-ikäistä naista on kypsynyt hyljeksintään iän ja ulkonäön takia. Entisen tanssijan Audrey Castañedan johdolla he ryhtyvät harjoittelemaan burleskitanssia.

50-vuotiaista naisnäyttelijöistä yli puolet on työttömiä. Tanskan kansallisen yleisradioyhtiön DR:n uutisankkureista vain kaksi on yli viisikymppisiä naisia, kun yli 50-vuotiaita miesankkureita on seitsemän.

Näitä surullisen tuttuja faktoja kuullaan tv-sarjassa Kypsien naisten kapina. Siinä neljä ikäsyrjintään kyllästynyttä tanskalaisnaista lähtee kokeilemaan rajojaan.

Ohejlman ensimmäisessä jaksossa on mm. episodi, jossa naiset asettuvat tuntemattomien miesten arvioitaviksi vähissä vaatteissa.

Audrey Castañeda

Audrey Castañeda on 46-vuotias entinen tanssija, joka plösähtänyt pahasti. Hänen tasonsa oman ikäluokkansa naisten keskuudessa lienee noin kolme.



Sarjan 3. jaksossa on episodi (sarjaa ei löydy areenasta), jossa tuntemattomia (pariutumisesta kiinnostuneita) miehiä marssitetaan Audreyn eteen ja Audrey joko hyväksyy tai hylkää miehen pelkän olemuksen perusteella ilman puhetta - ihan kuin Tinderissä konsanaan.

Hyväksyttyjen pinoon päätyy kolme nuoremman oloista hoikahkoa miestä, joiden tasot pyörivät vähintään 6-7 kieppeillä. Kaikki vanhemman oloiset, mahakkaat tai muuten heikompitasoiset miehet laitetaan suoraan hylättyjen kasaan.

Audrey näyttää jämähtäneen vanhojen tanssiaikojen muistoihin, jolloin miehiä oli varaa raakata kovalla kädellä. Audreylle eivät kelpaa hänen oman tasoisensa miehet.

Sarjan opetus

Sarjan mukaan neljä keski-ikäistä naista on kypsynyt hyljeksintään iän ja ulkonäön takia. Kun Audreylle tuodaan miehiä valkattaviksi, niin hän syrjii heitä armottomasti iän ja ulkonäön perusteella - mitäpä muutakaan.

Miesten seksuaalinen tasoluokitteluteoria

Miesten seksuaalinen tasoluokitteluteoria

Suomalaisissa pariutumista käsittelevissä nettikeskusteluissa on vuosien varrella vakiintunut käyttöön miesten seksuaalinen tasoluokitteluteoria, jossa miehet asetetaan kolmeen eri luokkaan: ylempitasoisiin miehiin (YTM) , keskitasoisiin miehiin (KTM) ja alempitasoisiin miehiin (ATM). Tasoluokitteluteorian tarkoituksena on kuvata naisten tarjoaman seksin epätasaista jakaantumista miesten kesken. Miesten asettuminen tasoluokkiin on perimmiltään seurausta naisten valikoivuudesta partnerien suhteen. Tasoluokitus on siten seuraus naisten tavasta arvottaa miehiä, ei miesten käsityksistä itsestään. Yksittäisen miehen menestys naissuhteissa on seurausta miehen markkina-arvosta sekä miehen kyvyistä hankkia naissuhteita. Ylempitasoisilla miehillä on paljon naisten arvostamia ominaisuuksia tai kykyjä naissuhteiden hankkimiseksi, minkä seurauksena heillä on usein lukuisia seksuaalisia naissuhteita. Keskitasoisilla miehillä naisten arvostamia ominaisuuksia tai kykyjä seksuaalisten naissuhteiden hankkimiseksi on keskimääräisen paljon, ja he ovat useimmiten yksiavioisessa parisuhteessa. Alempitasoisilla miehillä on vain vähän naisten arvostamia ominaisuuksia tai kykyjä naissuhteisiin pääsemiseksi, ja heidän elämäänsä luonnehtivat pitkät vastentahtoiset selibaatin jaksot tai täydellinen seksuaalisten naissuhteiden puute. Miehen tasoluokitus ei ole pysyvä, vaan se voi vaihtua elämänkaaren aikana.

Naisten valikoivuuden ja ylempitasoisten miesten lukuisten naissuhteiden seurauksena miesten seksuaalisen hierarkian alapäähän syntyy naisvaje. Jos esimerkiksi jollakin rock-tähdellä on kymmenen bändäriä, miesten seksuaalisen hierarkian alapäähän syntyy vastaavan suuruinen naisvaje, jossa yhdeksän miestä jää ilman yhtään naista. Naisvaje on havaittavissa ilmeisenä esimerkiksi netin deittisivustoilla, jossa partneria hakevien miesten ilmoituksia on usein 2–5 kertaa naisten ilmoituksia enemmän. Keskitasoiset miehet ratkaisevat naisiin kohdistuvan kysynnän ylimäärän tuottaman ongelman sitoutumalla yksiavioiseen suhteeseen. Kenrickin ym. mukaan sitoutuminen yksiavioiseen suhteeseen on joko keskitasoisten miesten aidosti preferoima vaihtoehto tai markkinaolosuhteiden sanelema käytännön pakko. Vähemmän attraktiivisilla miehillä ei usein ole muuta mahdollisuutta kuin valita sitoutunut parisuhde säännöllisen seksielämän turvaamiseksi. (1993.) Jos vähemmän attraktiivisille miehille olisi kuitenkin ollut tarjolla lukuisia seksisuhteita attraktiivisten naisten kanssa, heidän valintansa olisi saattanut olla toinen.

Naisia ei ole mielekästä asettaa vastaaviin tasoluokkiin seksisuhteiden lukumäärän perusteella, koska seksin saaminen miehiltä on helppoa. Naisten motivaatio lyhytaikaisiin seksisuhteisiin ei perustukaan yleensä haluun seksuaalisesta vaihtelusta ja lukuisista seksipartnereista, vaan se keskittyy valikoivasti korkean statuksen miehiin tai geneettiseen laatuun (Smith 1984; Gangestad & Thornhill 1997). Vastaava naisten tasoluokittelu saattaisi pitää sisällään sen ajatuksen, kuinka tasokkaan miehen nainen kykenee sitouttamaan yksiavioiseen suhteeseen.


Ylempitasoiset miehet (YTM)

Haastattelussa erään suositun bändin jäsen kertoi bändin tiestä menestykseen. Kun häneltä kysyttiin, mistä hän tiesi, että bändin menestys oli kasvusuunnassa, hän sanoi, että vuosi vuodelta bändin jäsenille ilmestyi yhä paremman ja paremman näköisiä tyttöystäviä. (Mocsny)

Käsite ylempitasoiset miehet viittaa miehiin, joilla on paljon naisten arvostamia ominaisuuksia ja kykyjä attraktion herättämiseksi naisissa. Heillä onkin usein lukuisia seksuaalisia naissuhteita, koska miehistä seksi naisten kanssa on hauskaa ja seksi uusien naisten kanssa on erityisen hauskaa (Baumeister & Tice 2001, 183). Sellaisissa yhteiskunnissa, joissa moniavioisuus on ollut sallittua, noin 10–15 prosenttia miehistä on hankkinut itselleen useita partnereita (Geary ym. 2004). Yleisesti ottaen tutkimukset osoittavat, että suuri naisten joukko tarjoaa toistuvasti seksiä hyvin pienelle korkean statuksen miesten joukolle, mikä pätee kaikkialla maailmassa (Joseph 2001).

Betzigin (1986) mukaan vallassa olevien miesten elämänkaarissa on toistuva kuvio seksielämän osalta. He suostuvat usein avioitumaan, mutta järjestävät sivuun tasaisen virran muita naisia, joiden kanssa heillä on seksisuhteita yhden yön suhteista monivuotisiin rakastajattariin. Vallassa olevat miehet, joilla on mahdollisuus toimia oman tahtonsa mukaisesti, yrittävät saada kaiken. Heillä on vaimo, jonka lisäksi he nauttivat seksuaalisesta uutuudenviehätyksestä. Desmond Morrisin (2006) mukaan neroilla on tyypillisesti lukemattomia rakastajattaria. Esimerkiksi Albert Einsteinilla oli kymmeniä rakastajattaria, mikä ei välttämättä sovi klassiseen kuvaan etäisestä nerosta. USA:n Presidentti John Kennedy oli kyltymätön ja kärsimätön. Hän preferoi kahta naista kerralla ja vietteli miltei jokaisen tapaamansa naisen tähdistä sihteereihin ja lentoemäntiin. Tapaamisessaan Harold McMillanin kanssa Kennedy valitti, että hän saa sietämättömiä päänsärkyjä, jos hän ei saa seksiä naiselta joka päivä. Myös Picasso oli pakkomielteinen seksin suhteen. Elokuvan nero Charlie Chaplin oli vielä voimakkaampi seksipeto, jolla oli loputon määrä rakastajattaria ja jonka suuri huvi oli tyttöjen neitsyyden vieminen. Chaplin kertoi, että sopiva seksin määrä oli noin kuusi kertaa päivässä. Myös Olavi Virran kerrotaan keränneen hyvin lukuisan määrän naissuhteita (Pajunen 2006) . Virta sai naisen kuin naisen sormiaan näpsäyttämällä, mikä johti naisten esineelliseen hyväksikäyttöön hotelli Tornin villeissä orgioissa. Morrisin (emt.) mukaan kuuluisuus, valta ja rikkaudet tekevät neroista ja lahjakkuuksista hyvin houkuttelevia seksikumppaneita naisille. Syynä miesten intoon hankkia valtavia partnerimääriä on uusien seksiaktien viehätys, joista tulee lopulta vastustamattomia. Kyse ei ole aktista sinällään, vaan uusien partnerien hankinnan viehätyksestä. Kun valloitus on suoritettu, uutuudenviehätys häviää nopeasti ja uusi jahti alkaa.

Baumeisterin ja Ticen (2001, 208) mukaan ammattiurheilijoilla on hyvin lukuisa määrä seksisuhteita naisten kanssa. Vaikka monet heistä avioituvat, he kykenevät silti hankkimaan lukuisia satunnaisia suhteita avioliiton ohessa. Townsendin (1998, 55) tutkimuksissa suurin partnerimäärä miehistä oli tähtiurheilijoilla, opiskelijoiden osakuntien johtajilla ja muilla korkean profiilin miehillä. Hänen haastattelemillaan suurien katsojamäärien urheilulajien tähdillä oli kaikilla ollut yli sata partneria. Monet yksittäiset tapaamiset naisten kanssa sisälsivät pikemminkin suuseksiä kuin yhdyntöjä. Suurin osa noista miehistä kertoi, että he aikoivat avioitua jonain päivänä, mutta he eivät aikoneet pysyä täysin uskollisina. Kolmanneksella noista miehistä oli tyttöystävä, jota he pettivät salaa. Helppo sitoutumattoman seksin saatavuus ylittää korkean statuksen miehillä helposti uskollisista suhteista saadun hyödyn. Mitä korkeampi miehen status ja suosio oli, sitä enemmän naisia hänelle oli saatavilla ja sitä enemmän hän käytti tuota mahdollisuutta hyväkseen. Benedict (1997) kertoo, että yleinen vitsi USA:n koripalloammattilaisten liigassa NBA:ssa meneekin seuraavasti: ”Mikä on vaikein asia NBA:ssa? Olla hymyilemättä, kun suutelet vaimoasi lähtiessäsi matkaotteluihin.” Ammattiurheilijoita tutkinut Benedict kertoo, että tähtiurheilijan korkea status tuottaa heille valtavan määrän naisten tarjoamaa seksiä. Urheilijoilla on loputon määrä seksuaalisia tilaisuuksia, minkä seurauksena he joutuvat usein jättämään avioitumisen väliin. Avioituneidenkin urheilijoiden joukossa vallitsee kirjoittamaton sääntö, joka hyväksyy avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet.

Townsend (1998) kertoo, että hänen löydöksensä tukevat ajatusta miesten erilaisista lisääntymisstrategioista. Korkean markkina-arvon miehet siirtyvät käyttämään lyhyen tähtäimen lisääntymisstrategioita, jotka korostavat partnerin valinnassa fyysistä ulkonäköä ja vähentävät naisen sosiaalisten piirteiden merkitystä. Lyhyen tähtäimen strategiassaan he määrittävät naisen seksuaalisen haluttavuuden lähes yksinomaan fyysisten piirteiden perusteella.


Alempitasoiset miehet (ATM)

Kulttuurimme yksiavioisuus on demokratiaa: urpojen enemmistö on äänestänyt harvalukuiset pekat nurin. Mutta menestyjä-pekat ovat ovelia: he harrastavat peräkkäistä yksivaimoisuutta. He ovat sarja-avioitujia eli he vaihtavat ajan ja synnytysten kuluttaman vaimonsa nuorempaan. Tyhmät urpot eivät huomaa matematiikan armotonta lopputulosta: nuorista naisista, rumistakin, tulee pula. Ja tämän kaiken kerrannaisvaikutuksena syntyy yhteiskunnan alimmalle portaalle yksinäisten miesten, tosiurpojen, synkeä joukko. (Sarmaja 1996, 52)

Alempitasoiset miehet ovat miesten seksuaalisen hierarkian alimpana oleva miesten joukko, joilla on vain vähän naisten arvostamia ominaisuuksia ja vähän kykyjä naissuhteiden hankkimiseksi ja joiden elämää luonnehtivat pitkät vastentahtoiset selibaatin jaksot tai täydellinen seksuaalisten naissuhteiden puute. Alempitasoisten miesten luokan synty on seurausta naisten suuremmasta valikoivuudesta seksuaalisten partnerien suhteen sekä ylempitasoisten miesten harjoittamasta funktionaalisesta moniavioisuudesta. Naisten tarjoamaa seksiä ei yksinkertaisesti riitä kaikille miehille.

Naissuhteiden hankkimisen kustannukset ovat sitä suurempia, mitä alempi on miehen markkina-arvo. Alhaisen markkina-arvon mies joutuu tekemään lukuisia aloitteita seksuaalisen partnerin löytämiseksi, eikä sekään välttämättä riitä. Tuohon prosessiin sisältyy etsintäkustannuksia ja torjunnasta aiheutuvia psykologisia kustannuksia. Etsinnän onnistuessakin mies joutuu todennäköisesti tyytymään itseään vähemmän tasokkaaseen partneriin. Kun miehen seksuaalisten naissuhteiden hankinnan vaihtoehtoiskustannukset, etsintäkustannukset ja psykologiset kustannukset ylittävät odotetut hyödyt, aktiivisesta suhteen etsimisestä tulee kannattamatonta ja mies on vaarassa tipahtaa kokonaan pariutumismarkkinoiden ulkopuolelle.

Seksuaalisten kokemusten puute haittaa miehiä naisia enemmän. Naiset eivät arvosta miehen neitsyyttä korkealle, vaan päinvastoin naiset välttelevät kokemattomia miehiä. Naisille neitsyys merkitsee usein positiivista statusta, josta he voivat olla ylpeitä. (Sprecher & Regan 1996.) Miehille neitsyys on kokonaan toinen asia. Miesneitsyet ovat usein onnettomia neitsyytensä takia, erityisesti jos he ovat saavuttaneet iän, jossa muut miehet ovat päässeet eroon neitsyydestään. Neitsyys on miehelle häpeän lähde, joka alentaa itsetuntoa. Suurin ero itsetunnossa on miesneitsyiden ja seksuaalisesti kokeneiden miesten välillä. Naisneitsyiden ja seksuaalisesti kokeneiden naisten itsetunnoissa ei ole eroja. (Walsh 1991.) Vastentahtoisesti selibaattiin joutuneet miehet raportoivat masennuksesta, ja heistä monet olivat tyytymättömiä, turhautuneita tai vihaisia seksuaalisten suhteiden puutteesta, mikä johtaa epäilyyn omasta arvosta.. He tunsivat usein olevansa ansassa sen maskuliinisen rooliodotuksen kanssa, että heidän olisi tehtävä aloite suhteen synnyttämiseksi. (Donnelly ym. 2001.) Kun seksinpuute yhdistyy ajatukseen, että elämä ei muutenkaan ole tyydyttävää, mies saattaa ottaa epäviisaita riskejä. Se on juuri sitä, mitä voimme odottaa kroonisesti tyydyttämättömien seksihalujen seurauksena: tyytymättömyyttä, riskinottoa, depressiota, loputonta vaihtoehtoisten tyydytysten etsintää ja päihteiden väärinkäyttöä. (Baumeister & Tice 2001, 185.)

Alempitasoisuuden siemenet kylvetään poikiin jo nuoruusiällä. Bhrolchainin ja Sigle-Rushtonin (2004) mukaan nuorilla naisilla on huomattavan paljon valtaa pariutumismarkkinoilla, koska nuorille naisille tarjolla olevien partnerien lukumäärä on paljon nuorille miehille tarjolla olevaa partnerien lukumäärää suurempi. Yhtä 17-vuotiasta miestä kohden oli vain 0,4 potentiaalista partneria, koska nuoret naiset preferoivat usein itseään vanhempia miehiä. Naisten tarjonnan niukkuuden takia suuri osa nuorista miehistä onkin tuomittu jäämään ilman yhtään partneria. Nuoruuden naissuhteiden puutteesta voi muodostua lopulta itseään toistava kierre. Seksuaalinen kokemattomuus vaikuttaa samalla tavalla haitallisesti kuin työkokemuksen puute työmarkkinoilla. Kun ei ole työkokemusta, ei pääse töihin, ja kun ei pääse töihin, ei saa työkokemusta. Samalla tavalla, jos miehellä ei ole seksuaalista kokemusta, miehen on vaikea päästä suhteeseen, ja kun ei pääse suhteeseen, ei saa seksuaalista kokemusta. Gilmartin (1987) käyttää miehille tyypillisestä ujoudesta naisten lähestymisessä nimitystä rakkaus-ujous (love-shyness). Naiset jotka ovat rakkaus-ujoja, sopeutuvat usein hyvin tilanteeseen. Sinkkunaisista tulee usein menestyviä uranaisia. Miehillä asia on päinvastoin. Suurin syy sukupuolten väliseen eroon rakkaus-ujoudessa löytyy sosiaalisista odotuksista, joiden mukaan miehen on tehtävä aloite. Tämän päivän naisilla on mahdollisuus olla sekä passiivisia että aktiivisia, mutta alemman markkina-arvon miesten olisi oltava itse aktiivisia löytääkseen partnerin. Siten ujous ei estä naisia löytämästä partnereita samalla tavalla kuin se estää miehiä.

Sarmaja kertoo, että ylempitasoiset miehet avioituvat vanhemmalla iällä uudestaan jättäen taakseen suuren joukon hylättyjä ex-vaimoja. Eronneet vanhemmat naiset ja alempitasoiset miehet eivät muodosta toisilleen kysyntää ja tarjontaa, koska miehet ovat liian laaduttomia ja naiset liian vanhoja. Ex-vaimojen markkina-arvoa vähentävät myös lapset, mikä tekee heistä vähemmän houkuttelevia partneriehdokkaita. Yksin jääneet alempitasoiset miehet ajautuvat usein alkoholismiin, itsemurhiin, asunnottomuuteen, nuorisorikollisuuteen ja prostituution asiakkaiksi. Näppejään nuolemaan jääneet miehet ovat myös eri maiden tilastojen mukaan kaikkein väkivaltaisimpia. (Sarmaja, 1996, 52–53.)

Panu Höglund (2007) kirjoittaa alempitasoisten miesten hankalasta positiosta seuraavasti:

Mitä sitten tulee – – ilkeyksiin ”pillunpuutteesta”, minusta tuntuu, että nuorten miesten seksin ja rakkauden puute on oleellisesti sama asia. Poikuutensa liian pitkään säilyttänyt, jo kahdenkympin rajapyykin ohittanut ja uhkaavasti kolmeakymmentä lähestyvä nuorukainen ei osaa suhtautua kiinnostaviin nuoriin naisiin luontevasti, vaan panostaa jokaiseen ihastukseen aivan liikaa, koska kyseessä on sekä ensimmäisen seksikokemuksen että vakavan suhteen etsintä. Pariutumismaailman julma laki on: jolla on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä viedään sekin vähä pois, mitä hänellä on. Jo sukupuoliyhdyntöjä kokenut mies tietää joka solullaan, että hän kyllä saa naista, jos haluaa, ja osaa tehdä selväksi vakavan kiinnostuksensa kohteelle, että häntä kiehtoo tässä muukin kuin pelkkä seksi. Hän saa hyvällä itsetunnollaan prinsessan ja puoli valtakuntaa, mutta yksinäisyyskierteessä oleva poika saa läimäyksen ja syytöksen pelkän seksin haluamisesta silloinkin, kun hän aidosti tahtoisi jotain muutakin.

Alempitasoisten miesten luokkaa on vaikea tai mahdoton poistaa kokonaan. Yksittäinen mies voi nostaa omaa tasoluokitustaan, mutta samalla hän polkee muita miehiä alemmas. Sarmajan mukaan alempitasoisten miesten luokan poistaminen onkin yhtä helppoa kuin vanhempien naisten muuttaminen nuoremmiksi (1996, 53). Yksittäiselle alempitasoiselle miehelle on tarjolla seuraavanlaisia vaihtoehtoja: (1) Investointi markkina-arvon korottamiseksi mukaan lukien naisten arvostamien resurssien hankkimisen. Ongelma markkina-arvoon investoinnissa piilee siinä, että se pitää usein sisällään varsin työlään prosessin, jonka onnistumisesta ei ole takeita. (2) Investointi naissuhteiden hankinnassa tarvittaviin taitoihin. Naissuhteiden puute ei johdu pelkästään alhaisesta markkina-arvosta, vaan usein kyvyttömyydestä ”markkinoida” itseä naisille. Pelimiesten oppaissa neuvotaan, miten attraktio naisissa on mahdollista herättää ilman mittavia investointeja markkina-arvon parantamiseksi. (3) Vetäytyminen suosiolla pariutumismarkkinoilta, koska osallistumisen vaihtoehtoiskustannukset ovat liian suuret. Naisten tavoittelun lopettaminen ja keskittyminen naisettoman poikamieselämän hyviin puoliin voi olla jonkin aikaa toimiva vaihtoehto, mutta se ei ratkaise ongelmaa pidemmällä aikavälillä. (4) Pidemmän tähtäyksen investointi pariutumisen toiselle kierrokselle. Kun ikää kertyy, alkaa pariutumisen toinen kierros, jossa naisten preferenssit ovat muuttuneet vakautta arvostavaan suuntaan. Lisäksi 30 ikävuoden jälkeen saatavuussuhde pariutumismarkkinoilla alkaa kääntyä miehille edulliseksi (Bhrolchain & Sigle-Rushton 2004). Pidemmän tähtäyksen strategian ongelma piilee siinä, että keskeisimmät pariutumisen ja nuoruuden vuodet menevät ”hukkaan” yksinäisyydessä.

LÄHDE: Naisten seksuaalinen valta

Lisää markkina-arvo- ja tasoteoriasta

Suomi24:n ketjussa jatketaan aiheesta seuraavasti:

"Näin ollen esim. tulkinnat, joiden mukaan pitäisi tavoitella oman MAT-tason kohteita tai tarvittaessa tyytyä alempaan tasoon, ovat hakoteillä, sillä ne eivät huomioi, kuka sopii kenelle. "

Mitäs tästä sanotte?

Miesten on yleensä tavoiteltava korkeintaan oman markkina-arvon naisia, koska korkeamman markkina-arvon naisilta tulee lähes aina pakit.

Jos mies etsii pakettiautoa 5000 euron budjetilla, niin pakettiautot ovat hänelle sopivia autoja niiden markkina-arvosta (hinnasta) riippumatta. Hänen 5000 euron budjettinsa kuitenkin rajoittaa niiden pakettiautojen joukkoa, joista hän kykenee valitsemaan itselleen auton.

Auton valinnassa vaikuttaa sekä auton markkina-arvo (max 5000 euroa) että auton sopivuus (pakettiauto).

Samalla tavalla partnerin valinnassa vaikuttaa sekä markkina-arvo että sopivuus. Oma markkina-arvo rajoittaa saatavilla olevien partnerin joukon rajalliseksi.

Joopa joo. Tuon Laasasen selostuksen mukaan, jos oikein kaiken ymmärsin minäkin olen ollut ja voisin olla kiinnostunut yhtälailla ATM, KTM, YTM miehistä.

Eli mihin niitä tasoja taas tarvittiinkaan? :)

Ensinnäkin, miehen ATM tasoon vaikuttaa eniten miehen naisteniskentätaidot ja valmius työntekoon naisteniskennässä. Jos mies ei osaa tai uskalla iskeä naisia tai ei vain näe riittävästi vaivaa asian eteen, hän on suuressa vaarassa jäädä ATM luokkaan.

Vaikka sinä naisena olisit potentiaalisesti kiinnostunut miehestä A, suhdetta ei muodostu, jos mies ei kykene - syystä tai toisesta - iskemään sinua.

Toiseksi, kuvitellaanpa, että pidät postimerkkeilevistä miehistä. Siten sinulla naisena potentiaalia kiinnostua sekä rumista postimerkkeilevistä miehistä että komeista postimerkkeilevistä miehistä. Jos resurssisi riittävät komeaan postimerkkeilevään mieheen, niin et varmasti tyydy rumaan postimerkkeilevään mieheen, vaikka "voisit periaatteessa olla kiinnostunut myös rumasta postimerkkeilevästä miehestä - ainakin enemmän kuin rumasta miehestä, joka ei harrasta postimerkkeilyä.

Jokaisesta ryhmästä löytyisi sellaisia ominaisuuksia joista pitäisin, aivan takuulla.

Varmasti. Jollakin ATM miehellä on kauniit hampaat, toinen ATM osaa soittaa pianoa, kolmas ATM on riittävän pitkä.

Yksi tai useampi positiivinen ominaisuus ei kuitenkaan riitä mihinkään, jos positiivisia ominaisuuksia ei ole riittävästi tai negatiivisia ominaisuuksia on liikaa.

Lainaus blogin tekstistä:

"MIESTEN TASOLUOKITUSTEORIASSA miehen taso ei riipu hänen haluttavuudestaan, vaan seksuaalisesta menestyksestä."

Mietin, että millainen ihminen päätyy ajattelemaan jotain tällaista. Että miehen tasokkuus määrittyy sen mukaan, miten paljon tai helposti mies saa seksiä!

Eli "tasokas" mies voi olla muuten ihan millainen tahansa, jos vaan saa helposti kaadettua naisia sänkyyn. :O

Ilmeisesti tämän kirjoittaneelle nainen=pillu ja ihmissuhde=seksi. Stereotyyppiset insinööriaivot ja kyyninen maailmankuva vielä päälle.

Evolutiivisesti tarkastelleen elämässä on kyse selviytymis- ja lisääntymiskamppailusta. Kaikkien eläinlajien koirailla on kilpailu pääsystä naaraisiin, mikä määrittää koiraan elämän merkittävimmän evolutiivisen sisällön.

Hyvinvointivaltiossa selviytymisen ongelmaa ei juuri ole, mikä jättää jäljelle vain lisääntymiskilpailun ja naisten jahtaamisen, jossa miehet jakaantuvat MIESTEN TASOLUOKITUSTEORIAN osoittamiin luokkiin.

Seksin yltäkylläisyydessä märehtivien naisten on vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää, kuinka tärkeää miehille on menestys kilpailussa niukasta määrästä naisia, joista vallitsee alituinen pula.

Markkina-arvoteoria on maailman vaikein teoria

Suomi24-keskustelussa MAT:n oleellinen epäkohta kenelläkään ei tunnu olevan käsitystä markkina-arvoteorian sisällöstä.

Markkina-arvoteoria eli MAT luokittelee miehet ja naiset suosionsa eli menestyksensä perusteella parisuhdemarkkinoilla ylempään, keski- ja alempaan tasoon.

MARKKINA-ARVO: Henkilöön kohdistuvan kysynnän voimakkuus tietyllä markkinalla.
TASO: Henkilön sijainti oman sukupuolen haluttavuushierarkiassa.
MIESTEN TASOLUOKITTELUTEORIA: Miesten luokittelu heidän seksuaalisen menetyksensä perusteella.

Henkilön MAT-tasoluokitus (ytm, ktm, atm, ytn, ktn, atn) kertoo, kuinka helposti ja minkä laatuisia seksi- tai parisuhdekumppaneita pystyy saamaan, eli kyse on puhtaasti faktasta. Tähän asti kaikki on ok. Sen sijaan se, miten tätä yleensä tulkitaan, menee pahasti pieleen.

Naisia ei luokitella samanlaisella tasoluokitteluteorialla kuin miehiä, koska kaikki naiset kykenevät pärjäämään kohtuullisesti seksuaalisella areenalla. Naisille ei ole ATN luokkaa olemassakaan, koska paksuin ja ruminkin nainen saa helposti seksiä.

Ongelman taustalla on ilmeisesti sanan 'taso' monitulkintaisuus ja ilmeinen väärintulkinta asiayhteydessä.

Sanaa "taso" tulkitaan monella tapaa. Markkina-arvoteorian tulkinnat löytyvät yltä.

MAT-taso kun ei kerro eikä yritäkään kertoa henkilön tasokkuudesta, vaan sijoittumisesta haluttavuusmittauksessa.

Kyllä. TASO kertoo haluttavuudesta verrattuna muihin henkilöihin. TASOLUOKITTELUTEORIA kertoo eroista miesten seksuaalisessa menestyksessä. On helposti tutkittavissa, mitä ominaisuuksia haluimmilla ihmisillä on.

Komea mies, joka osaa heittää hyviä iskurepliikkejä sujuvasti, voi saada seuraa helposti ja olla siten ytm-tasoa, vaikka olisi muuten kuinka kelvoton esim. parisuhteeseen.

Kyllä.

Muutoin ihanteellinen mies taas saattaa jäädä atm-tasolle esim. jännittäessään tutustumistilanteita niin paljon, että mokaa ne sopertamalla jotain hölmöä tai jäätymällä mykäksi.

Kyllä. Mies saattaa jäädä ATM luokkaan vain siksi, että hän ei osaa tai uskalla iskeä naisia - riipumatta miehen muista ominaisuuksista.

Voidaan tietenkin sanoa, että halutuimmat ovat määritelmällisesti tasokkaimpia sillä perusteella, että jokainenhan haluaa mieluummin paremman kuin huonomman kumppanin, ja se että joku on suosittu on osoitus siitä että hän on (monien mielestä) poikkeuksellisen tasokas.

Miten muuten tasokkuuden voi tai kannattaa määrittää? Toki voidaan muodostaa jokin mummojen raati, joka määrittää henkilön tasokkuuden hänen haluttavuudestaan riippumatta, mutta mitä järkeä siinä olisi?

Ja kannattaa huomata, että MIESTEN TASOLUOKITUSTEORIASSA miehen taso ei riipu hänen haluttavuudestaan, vaan seksuaalisesta menestyksestä.

Tässä tullaan MAT:n tulkinnan toiseen ja ehkä jopa oleellisempaan epäkohtaan: oletukseen siitä, että kaikki haluavat samaa, suositumpi on parempi ja se mikä on hyvä yhdelle on hyvä myös toiselle. Tällaiset oletukset eivät huomioi, että jokaisella on omat mielipiteet siitä, millainen on hyvä kumppani.

Ei MAT oleta henkilöiden haluavan samaa asiaa. Jokaisella on omat mielipiteet "hyvästä kumppanista". TASO on noiden mielipiteiden summa. Tietyt ominaisuudet ovat suositumpia kuin toiset, minkä takia suosituimmat, eli tasokkaimmat muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan.

Ominaisuus, joka on yhdelle plussaa, on toiselle miinusta. Suositun henkilön suosituksi tekevät ominaisuudet voivat olla jollekin turn-off, kun taas jonkun toisen yleisesti kummallisina pidetyt ominaisuudet voivat olla täydellinen match toiselle samanlaiselle.

Noin voi olla joissakin tapauksissa, mutta mitä sitten? TASOKKAIMMAT ovat edelleen suositumpia kuin ne, joilla on harvojen henkilöiden arvostamia ominaisuuksia.

Näin ollen esim. tulkinnat, joiden mukaan pitäisi tavoitella oman MAT-tason kohteita tai tarvittaessa tyytyä alempaan tasoon, ovat hakoteillä, sillä ne eivät huomioi, kuka sopii kenelle. Itselle sopiva voi löytyä miltä tahansa MAT-tasolta, ja vastaavasti kaikilta MAT-tasoilta löytyy ehdokkaita, jotka eivät sovi itselle ollenkaan.

Tässä päätelmässä menevät puurot ja vellit sekaisin.

Vertailun voi löytää vaikkapa asuntomarkkinoilta, jossa asunnoilla on markkina-arvo, eli hinta. Henkilölle voi löytyä sopiva asunto kaikista hintaluokista, mutta jos hänellä on rahaa vain 200 000 euroa, niin ei hän voi valita asuntoa 500 000 euroa maksavien asuntojen joukosta. Eikä hän halua maksaa 200 000 euroa 100 000 euron arvoisesta asunnosta, vaikka jokaisessa tapauksessa olisi kyse yksiöstä, jota henkilö tavoittelee.

Asunnonostajan kannattaa tavoitella oman rahatilanteensa (markkina-arvonsa) vertaisia asuntoja, koska kalliimpiin ei ole varaa ja halvempaa ei kannata ostaa koko rahalla.

Jos esimerkiksi keskivertomies haluaa tatuoidun gootin muijakseen, niin "sopivia" voi löytää kaikista goottimuijien markkina-arvoryhmistä. Mutta, kympin goottimuijaa hän tuskin onnistuu saamaan, eikä ykkösen goottimuija kelpaa.