Vieraana Abdirahim "Husu" Hussein, joka pokkasi yhdessä Ali Jahangirin kanssa Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan myöntämän Miehen työ –palkinnon. Tunnustus myönnettiin hyvästä työstä mieheyteen ja maahanmuuttajuuteen liitettyjen stereotypioiden purkamisesta.
Ali ja Husu -ohjelmasarjassa suorapuheinen kaksikko tarkasteli suomalaista yhteiskuntaa ja ilmiöitä maahanmuuttajien näkökulmasta. Ohjelmasarjan viimeinen osa kuultiin kesällä 2016. Sittemmin Husu on toiminut aktiivisesti muun muassa politiikassa. Mikä on Husun mielestä isoin saavutus, jonka hän on tehnyt ennakkoluulojen hälventämiseksi? Ja millaiset sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat huolestuttavat miestä tällä hetkellä? Juuso Pekkinen haastattelee.
Ruotsin Paratiisihotellin naiset ovat verranneet hotellin menon olevan yhtä villiä kuin elämän nunnaluostarissa. Ruotsissa huippusuosittu Paratiisihotelli-tosi-tv-ohjelma on viihtynyt otsikoissa vuodesta toiseen etenkin kilpailijoiden lemmenleikkien takia. Expressen-lehti kuitenkin kertoo ruotsalaisten tv-katsojien olevan kuitenkin nyt ihmeissään, sillä Paratiisihotellin uudella, parhaillaan tv:ssä esitettävällä kaudella kilpailijoiden sänkypuuhat ovat jääneet hyvin vähäiseksi.
Seksin vähyys harmittaa etenkin Paratiisihotellin naiskilpailijoita, jotka ovat harmitelleet ohjelmassa miesten ”pihtaavan” seksiä.
– Miehet täällä ovat pahempia kuin nunnat! He eivät vaikuta olevan ollenkaan kiinnostuneita naisista, kilpailija Claudia Tahvanainen tuhahteli kameroiden edessä Paratiisihotellissa.
Etiketti-asiantuntija paljasti Daily Mailille, mistä aiheesta nettideittaillessa ei saa puhua.
Unohda uskonto, exät ja politiikka. Etiketti-asiantuntija Myka Meier paljasti, mistä aiheesta nettideittaillessa ei saa puhua.
Samaan tapaan kuin työhaastattelussa ei kannata ensimmäiseksi tivata palkasta, mahdolliselta treffikumppanilta ei Meierin mukaan saisi keskustelun alkuvaiheessa udella tämän työpaikkaa.
– Se on kuin kysyisi ”paljonko tienaat” tai ”kuinka hyvä koulutus sinulla on”, Meier sanoo Cosmopolitan-lehdessä.
Aluksi on suotavaa puhua ihmisen taustoista ja tai sosiaalisesta elämästä. Häneltä voi kysyä esimerkiksi, mitä hän tykkää tehdä viikonloppuisin. On tärkeää muodostaa käsitys ihmisen persoonasta, sillä varsinkin nettideittailussa treffit sovitaan usein muutaman kuvan ja viestien perusteella.
Kirjailija ja "deittailun asiantuntija" India Kangin mukaan ensitreffeillä ei saa kysyä avioliitosta, lapsista, ex-kumppanista, uskonnosta tai politiikasta. Tulevaisuusaiheiset kysymykset, kuten ”haluatko naimisiin”, tulee säästää myöhempään ajankohtaan: alussa voi keskustella elokuvista, kirjoista, matkustelusta tai hauskoista aktiviteeteista.
Kangin masentavan lausunnon suuri osa treffeistä ei kuitenkaan johda mihinkään, eikä omaa elämäntarinaa siksi tarvitse vuodattaa jokaiselle vastaantulijalle
NAISTEN osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on lähtenyt tuoreen selvityksen mukaan hieman yllättäen supistumaan tänä vuonna.
Keskuskauppakamarin jokavuotisen selvityksen mukaan naisten osuus johtoryhmäpaikoista on nyt tasan viidennes eli 20 prosenttia.
NELJÄN edeltävän vuoden ajan osuus on ollut tasaisessa kasvussa. Osuus kasvoi vuosien 2012–2015 aikana 18,5 prosentista 21,5 prosenttiin.
Selvitys sanoo, että suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus on tänä vuonna edelleen kasvanut viime vuoteen nähden, mutta kokonaislaskua selittää osuuden väheneminen pienten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä.
HELSINGIN pörssiin on tullut kuluvan vuoden aikana useita pieniä yhtiöitä, jotka ovat usein olleet teknologiapainotteisia ja insinööritaustaisia startup-yrityksiä. Niiden johtoryhmissä naisten osuus jää keskimäärin noin kymmeneen prosenttiin.
Vaikka johtoryhmissä on naisten kannalta siis tapahtunut takapakkia, kehitys yhtiöiden hallituspaikoissa on ollut edelleen myönteistä.
NAISJÄSENTEN osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on tänä vuonna 25 prosenttia.
Osuus on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia viime vuosina. Vuonna 2015 naisten osuus oli 24 prosenttia ja 2014 se oli 23 prosenttia.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa huomauttaa, että hitaalta näyttävä kehitys peittää sen tosiseikan, että vielä vuonna 2003 vain seitsemän prosenttia hallitusjäsenistä oli naisia. Naisten osuus hallituksissa on siis yli kolminkertaistunut viime reilun kymmenen vuoden aikana.
SUOMESSA kehitystä verrataan mielellään Ruotsiin, joka oheisen grafiikan mukaan oli viime vuosikymmenellä naisten hallitusedustuksessa edellä. Sittemmin Suomi otti kiinni, mutta on jäänyt jälleen hieman jälkeen viime vuosina.
Jos vertailukohteiksi otetaan kaikki EU-maat, Suomi sijoittuu hallitusvertailussa kärkijoukkoon heti Ranskan ja Ruotsin jälkeen. Tällöin vertailtavina ovat suuret pörssiyhtiöt, koska monissa maissa muista yrityksistä ei ole saatavilla tietoja.
Suomi sijoittuu kärkikaartiin, vaikka sukupuolikiintiöitä ei ole täällä olemassa.
Erkki Virtanen ei ole perhetynyt asiaan mutta on silti oikeassa (todellisuudessahan merkittävin selittävä tekiä lienee tehdyt työtunnit, ei ala, mikäli uskomme Sumasta).
"Väite siitä, että naisten euro on oikeasti 83 senttiä palaa keskusteluun jatkuvasti, vaikka kyse on lähes yksinomaan alakohtaisista eroista. Mitä palkkaerolle voisi oikeasti tehdä, vai voiko mitään, pohtii kolumnisti Erkki Virtanen." http://yle.fi/uutiset/3-9291642
”Oon niin feministi kuin vain voi olla. Maailman on oltava tasa-arvoinen sukupuolten osalta nyt”
Hienoa, että Ali ja Husu ovat huolestuneet miesten koulutustason romahduksesta, itemurhista, syrjäytymisestä, lyhyemmst eliniästä, oikeuslaitoksen taipumuksesta antaa miehille ankarampia rangaistuksia, asevelvollisuudesta ja ... ai mitä? Sori tyhmyyteni eiväthän he noista välitä pätkääkään. Idiootit kuvittelevat, että sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa parempiosaisen sukupuolenn aseman parantamista entisestään.
– Kuinkahan moni tasa-arvovaltuutettu puuttuisi asiaan, jos tytöt jäisivät vuodesta toiseen jälkeen oppimistuloksissa? Tällaiset tulokset eivät anna pojille mahdollisuutta tehdä aitoja valintoja peruskoulun päättyessä.
Tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta on yksi mittavan tutkimuksen tekijöistä. Sitä tehtiin viisi vuotta ja mukana oli 10 000 7-9 luokkien oppilasta 14 etelän, metropolialueen kuntaa.
Ammattikouluun, mutta mistä syystä Erot ovat huolestuttavan suuria, tyttöjen lukuaineiden keskiarvo peruskoulun päättyessä on keskimäärin 8,18, pojilla 7,65. Niinpä pojat valitsevat tyttöjä helpommin ammattikoulun. Eihän amiksessa ole mitään vikaa, vaan siinä, miten sen joutuu valitsemaan.
– Kyse ei ole tietenkään tasoeroista ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä. Mutta entä jos koulumenestys jää niin heikoksi, että ei ole edes mahdollisuutta tehdä aitoa valintaa, kysyy Sirkku Kupiainen.
– Eivät pojat ole yhtään sen lahjattomampia kuin tytöt. Nyt on vain kysyttävä, mitä koulussa tehdään, kun pojat eivät saa itsestään irti sitä, mitä koulu haluaa. Motivaatiota ei ole tarpeeksi. Ikäänkuin nykyinen peruskoulu sopisi paremmin tytöille ja tytöt peruskouluun.
Kupiaisen mukaan kouluissa on yhä liikaa "pojat on poikia"-asennetta. Hengaillaan pipo korvilla kännykkä kourassa ja mennään sieltä, mistä aita on matalin. Ja tämä sallitaan pojille.
Stressi parantaa koulumenestystä – Minä hiukan karsastan tätä uuden opetussuunnitelman "koulussa pitää ola kivaa"-henkeä. Aikuisten vastuulla on tehdä selväksi, että koulu voi olla stressaavaa ja menestymisen eteen on nähtävä vaivaa.
– Eikä tämä tarkoita sitä, että koulussa pitäisi olla kamalaa. Kyllä siellä voi viihtyä, mutta stressin sietäminen parantaa oppimistuloksia. Tämä käy ilmi tutkmuksestamme.
Suomessa koululaitokselle sälytetään opetusohjelman mukaisesti iso kasvatusvastuu, mutta eväät koulunkäyntiin tulevat sentään yhä muulta - kotoa.
Onko koulutus taas periytymässä? – Jos kotona kannustetaan ja nuoret tajuavat koulutuksen tärkeyden, tämä näkyy tuloksissa. Korrelaatio on selvä, mitä korkeampi on vanhempien koulutustaso, sitä paremmin lapsi menestyy.
Tälläkin asialla on sävynsä. Tasa-arvoisen peruskoulun mallimaassa koulutuksen periytyvyys on lisääntynyt, toteaa tutkija Sirkku Kupiainen.
Vantaan Havukosken yläkoulu oli mukana tutkimuksessa. 9-luokkalaisille on tärkeintä hyvä ilmapiiri.
"Kupiaisen mukaan kouluissa on yhä liikaa "pojat on poikia"-asennetta. Hengaillaan pipo korvilla kännykkä kourassa ja mennään sieltä, mistä aita on matalin. Ja tämä sallitaan pojille."
Hassuinta tässä on se, että "pojat on poikia" -asennetta pidetään vanhana perinteenä, josta päästään eroon kunhan modernit ja tasa-arvoiset kasvatusmenetelmät saavat lisää jalansijaa.
Todellisuudessa poikien riehuminen koulussa on uusi ilmiö ja on tullut samalla ovenavauksella kuin opettajien auktoriteetin mureneminenkin. Ne tahot, jotka tästä ovat vastuussa eivät vahingossakaan katso peiliin vaan syyttävät yhteiskunnan rakenteita, tasa-arvon puutetta ja kuka ties mitä muuta. Pahimmat syyllistävät jopa pienet poikalapset, kun mokomat ovat niin lapsellisia, etteivät ymmärrä omaa parastaan.
Edelliset sukupolvet kyllä tiesivät, että pojat ovat poikia. Riehakkuuttakin siedettiin, mutta vasta sen jälkeen kun asialliset asiat oli ensin hoidettu. On vanhempien vastuulla kasvattaa lapsensa kunnioittamaan viisaampiaan. Samoin on opettajien vastuulla, että kuri ja järjestys säilyy silloin kun se on oppimisen kannalta tarpeellista. Tai mikään pakkohan ei tietenkään ole, mikäli nykyisen kehityssuunnan halutaan jatkuvan.
Meillä on yksinkertaisesti väärät ihmiset opettajina. Tilannetta ei korjaa mikään määrä pedagogisia opintoja tai sukupuolineutraalia kasvatusta. Tilannetta siedetään ainoastaan siksi, että se on edullinen tyttöjen ja naisten kannalta, ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Pitemmällä tähtäimellä syrjäytyneiden aikuisten miesten massat kuitenkin vaarantavat yhteiskunnan rakenteet, ja lopulta meille kaikille tulee äitiä ikävä.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen arvioi, että poikien tyttöjä huonompi koulumenestys liittyy asenneongelmaan, joka on juurtunut syvälle suomalaiseen koulujärjestelmään.
Poikien koulumenestys on tuoreen tutkimuksen mukaan selvästi tyttöjä heikompi yläasteella. Ero tyttöjen ja poikien päättötodistuksen keskiarvossa on puoli numeroa.
Jo vuosia jatkunut suuntaus vaikuttaa myös valintoihin: tytöt valitsevat helpommin lukion ja pojat ammattikoulun. Laaja tutkimuksen mukaan menestymiseen vaikuttavat niin koulujen asenteet poikia kohtaan kuin myös vanhempien koulutustausta.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee sitä, miksi tilanne ei muutu vaikka asia nostetaan esille säännöllisesti. Hän kaipaisi selvää tutkimustulosta siitä, mikä tyttöjen ja poikien välisen eron selittää.
– Kääntäisin katseen siihen, miksi meidän arviointisysteemimme tytöille ja pojille ovat niin erilaiset. Meillä on (koulussa) sellainen sisäänrakennettu systeemi, että tyttöjä ja poika arvioidaan eri tavalla, Keltikangas-Järvinen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.
– Havaitsimme omassa tutkimuksessamme, että kun tytön tyyli toimia, siis hänen synnynnäinen temperamenttinsa, on sellainen, mitä meidän yhteiskuntamme arvostaa, eli ekstrovertti, ulospäin suuntautunut, avoin, hän saa siitä reippaasti bonuksia, enemmän kuin poika. Vastaavasti jos poika on varautunut, ujo, ehkä hieman huonotuulinen, sisäänpäin kääntynyt, häntä rangaistaan siitä huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä on mystinen arvoitus. Minkä takia kouluun on rakennettu tämmöinen?
Keltikangas-Järvinen myöntää, että arviointeihin vaikuttaa tavallaan ”pärstäkerroin”.
– Me kutsumme sitä kokonaisvaltaiseksi arvioinniksi, mutta siitähän siitä on kysymys, että millä tavoin oppilas toimii, Keltikangas-Järvinen kertoo.
Erot kansainvälisesti suuret Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat Keltikangas-Järvisen mukaan Suomessa kansainvälisisten vertailujen mukaan erittäin suuret.
– Jossain vaiheessa ne ovat olleet länsimaiden suurimmat. Kysymys on todella koko yhteiskunnan kanalta ihan oikeasta ongelmasta.
Puheen Aamu
VastaaPoista”Oon niin feministi kuin vain voi olla. Maailman on oltava tasa-arvoinen sukupuolten osalta nyt”
Vieraana Abdirahim "Husu" Hussein, joka pokkasi yhdessä Ali Jahangirin kanssa Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan myöntämän Miehen työ –palkinnon. Tunnustus myönnettiin hyvästä työstä mieheyteen ja maahanmuuttajuuteen liitettyjen stereotypioiden purkamisesta.
Ali ja Husu -ohjelmasarjassa suorapuheinen kaksikko tarkasteli suomalaista yhteiskuntaa ja ilmiöitä maahanmuuttajien näkökulmasta. Ohjelmasarjan viimeinen osa kuultiin kesällä 2016. Sittemmin Husu on toiminut aktiivisesti muun muassa politiikassa. Mikä on Husun mielestä isoin saavutus, jonka hän on tehnyt ennakkoluulojen hälventämiseksi? Ja millaiset sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat huolestuttavat miestä tällä hetkellä? Juuso Pekkinen haastattelee.
Seksinpuutteesta kärsivät ruotsalaiset kaunottaret sättivät tosi-tv:ssä pihtaavia miehiä: ”Pahempia kuin nunnat”
VastaaPoistaRuotsin Paratiisihotellin naiset ovat verranneet hotellin menon olevan yhtä villiä kuin elämän nunnaluostarissa.
Ruotsissa huippusuosittu Paratiisihotelli-tosi-tv-ohjelma on viihtynyt otsikoissa vuodesta toiseen etenkin kilpailijoiden lemmenleikkien takia. Expressen-lehti kuitenkin kertoo ruotsalaisten tv-katsojien olevan kuitenkin nyt ihmeissään, sillä Paratiisihotellin uudella, parhaillaan tv:ssä esitettävällä kaudella kilpailijoiden sänkypuuhat ovat jääneet hyvin vähäiseksi.
Seksin vähyys harmittaa etenkin Paratiisihotellin naiskilpailijoita, jotka ovat harmitelleet ohjelmassa miesten ”pihtaavan” seksiä.
– Miehet täällä ovat pahempia kuin nunnat! He eivät vaikuta olevan ollenkaan kiinnostuneita naisista, kilpailija Claudia Tahvanainen tuhahteli kameroiden edessä Paratiisihotellissa.
Unohda uskonto, exät ja politiikka – tässä on uusi kysymys, jota nettideittaillessa ei saa kysyä
VastaaPoistaEtiketti-asiantuntija paljasti Daily Mailille, mistä aiheesta nettideittaillessa ei saa puhua.
Unohda uskonto, exät ja politiikka. Etiketti-asiantuntija Myka Meier paljasti, mistä aiheesta nettideittaillessa ei saa puhua.
Samaan tapaan kuin työhaastattelussa ei kannata ensimmäiseksi tivata palkasta, mahdolliselta treffikumppanilta ei Meierin mukaan saisi keskustelun alkuvaiheessa udella tämän työpaikkaa.
– Se on kuin kysyisi ”paljonko tienaat” tai ”kuinka hyvä koulutus sinulla on”, Meier sanoo Cosmopolitan-lehdessä.
Aluksi on suotavaa puhua ihmisen taustoista ja tai sosiaalisesta elämästä. Häneltä voi kysyä esimerkiksi, mitä hän tykkää tehdä viikonloppuisin. On tärkeää muodostaa käsitys ihmisen persoonasta, sillä varsinkin nettideittailussa treffit sovitaan usein muutaman kuvan ja viestien perusteella.
Kirjailija ja "deittailun asiantuntija" India Kangin mukaan ensitreffeillä ei saa kysyä avioliitosta, lapsista, ex-kumppanista, uskonnosta tai politiikasta. Tulevaisuusaiheiset kysymykset, kuten ”haluatko naimisiin”, tulee säästää myöhempään ajankohtaan: alussa voi keskustella elokuvista, kirjoista, matkustelusta tai hauskoista aktiviteeteista.
Kangin masentavan lausunnon suuri osa treffeistä ei kuitenkaan johda mihinkään, eikä omaa elämäntarinaa siksi tarvitse vuodattaa jokaiselle vastaantulijalle
Naisten osuus yritysjohdossa väheni yllättäen, mutta Suomi on silti EU-maiden kärjessä heti Ranskan ja Ruotsin jälkeen
VastaaPoistaSukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Suomen pörssiyrityksissä hyvin verrattuna EU-maihin.
NAISTEN osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on lähtenyt tuoreen selvityksen mukaan hieman yllättäen supistumaan tänä vuonna.
Keskuskauppakamarin jokavuotisen selvityksen mukaan naisten osuus johtoryhmäpaikoista on nyt tasan viidennes eli 20 prosenttia.
NELJÄN edeltävän vuoden ajan osuus on ollut tasaisessa kasvussa. Osuus kasvoi vuosien 2012–2015 aikana 18,5 prosentista 21,5 prosenttiin.
Selvitys sanoo, että suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus on tänä vuonna edelleen kasvanut viime vuoteen nähden, mutta kokonaislaskua selittää osuuden väheneminen pienten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä.
HELSINGIN pörssiin on tullut kuluvan vuoden aikana useita pieniä yhtiöitä, jotka ovat usein olleet teknologiapainotteisia ja insinööritaustaisia startup-yrityksiä. Niiden johtoryhmissä naisten osuus jää keskimäärin noin kymmeneen prosenttiin.
Vaikka johtoryhmissä on naisten kannalta siis tapahtunut takapakkia, kehitys yhtiöiden hallituspaikoissa on ollut edelleen myönteistä.
NAISJÄSENTEN osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on tänä vuonna 25 prosenttia.
Osuus on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia viime vuosina. Vuonna 2015 naisten osuus oli 24 prosenttia ja 2014 se oli 23 prosenttia.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa huomauttaa, että hitaalta näyttävä kehitys peittää sen tosiseikan, että vielä vuonna 2003 vain seitsemän prosenttia hallitusjäsenistä oli naisia. Naisten osuus hallituksissa on siis yli kolminkertaistunut viime reilun kymmenen vuoden aikana.
SUOMESSA kehitystä verrataan mielellään Ruotsiin, joka oheisen grafiikan mukaan oli viime vuosikymmenellä naisten hallitusedustuksessa edellä. Sittemmin Suomi otti kiinni, mutta on jäänyt jälleen hieman jälkeen viime vuosina.
Jos vertailukohteiksi otetaan kaikki EU-maat, Suomi sijoittuu hallitusvertailussa kärkijoukkoon heti Ranskan ja Ruotsin jälkeen. Tällöin vertailtavina ovat suuret pörssiyhtiöt, koska monissa maissa muista yrityksistä ei ole saatavilla tietoja.
Suomi sijoittuu kärkikaartiin, vaikka sukupuolikiintiöitä ei ole täällä olemassa.
Erkki Virtanen ei ole perhetynyt asiaan mutta on silti oikeassa (todellisuudessahan merkittävin selittävä tekiä lienee tehdyt työtunnit, ei ala, mikäli uskomme Sumasta).
VastaaPoista"Väite siitä, että naisten euro on oikeasti 83 senttiä palaa keskusteluun jatkuvasti, vaikka kyse on lähes yksinomaan alakohtaisista eroista. Mitä palkkaerolle voisi oikeasti tehdä, vai voiko mitään, pohtii kolumnisti Erkki Virtanen."
http://yle.fi/uutiset/3-9291642
”Oon niin feministi kuin vain voi olla. Maailman on oltava tasa-arvoinen sukupuolten osalta nyt”
VastaaPoistaHienoa, että Ali ja Husu ovat huolestuneet miesten koulutustason romahduksesta, itemurhista, syrjäytymisestä, lyhyemmst eliniästä, oikeuslaitoksen taipumuksesta antaa miehille ankarampia rangaistuksia, asevelvollisuudesta ja ... ai mitä? Sori tyhmyyteni eiväthän he noista välitä pätkääkään. Idiootit kuvittelevat, että sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa parempiosaisen sukupuolenn aseman parantamista entisestään.
Miksi tämä sallitaan vuodesta toiseen? Pojat laahaavat pahasti jäljessä peruskoulussa
VastaaPoista– Kuinkahan moni tasa-arvovaltuutettu puuttuisi asiaan, jos tytöt jäisivät vuodesta toiseen jälkeen oppimistuloksissa? Tällaiset tulokset eivät anna pojille mahdollisuutta tehdä aitoja valintoja peruskoulun päättyessä.
Tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta on yksi mittavan tutkimuksen tekijöistä. Sitä tehtiin viisi vuotta ja mukana oli 10 000 7-9 luokkien oppilasta 14 etelän, metropolialueen kuntaa.
Ammattikouluun, mutta mistä syystä
Erot ovat huolestuttavan suuria, tyttöjen lukuaineiden keskiarvo peruskoulun päättyessä on keskimäärin 8,18, pojilla 7,65. Niinpä pojat valitsevat tyttöjä helpommin ammattikoulun. Eihän amiksessa ole mitään vikaa, vaan siinä, miten sen joutuu valitsemaan.
– Kyse ei ole tietenkään tasoeroista ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä. Mutta entä jos koulumenestys jää niin heikoksi, että ei ole edes mahdollisuutta tehdä aitoa valintaa, kysyy Sirkku Kupiainen.
– Eivät pojat ole yhtään sen lahjattomampia kuin tytöt. Nyt on vain kysyttävä, mitä koulussa tehdään, kun pojat eivät saa itsestään irti sitä, mitä koulu haluaa. Motivaatiota ei ole tarpeeksi. Ikäänkuin nykyinen peruskoulu sopisi paremmin tytöille ja tytöt peruskouluun.
Kupiaisen mukaan kouluissa on yhä liikaa "pojat on poikia"-asennetta. Hengaillaan pipo korvilla kännykkä kourassa ja mennään sieltä, mistä aita on matalin. Ja tämä sallitaan pojille.
Stressi parantaa koulumenestystä
– Minä hiukan karsastan tätä uuden opetussuunnitelman "koulussa pitää ola kivaa"-henkeä. Aikuisten vastuulla on tehdä selväksi, että koulu voi olla stressaavaa ja menestymisen eteen on nähtävä vaivaa.
– Eikä tämä tarkoita sitä, että koulussa pitäisi olla kamalaa. Kyllä siellä voi viihtyä, mutta stressin sietäminen parantaa oppimistuloksia. Tämä käy ilmi tutkmuksestamme.
Suomessa koululaitokselle sälytetään opetusohjelman mukaisesti iso kasvatusvastuu, mutta eväät koulunkäyntiin tulevat sentään yhä muulta - kotoa.
Onko koulutus taas periytymässä?
– Jos kotona kannustetaan ja nuoret tajuavat koulutuksen tärkeyden, tämä näkyy tuloksissa. Korrelaatio on selvä, mitä korkeampi on vanhempien koulutustaso, sitä paremmin lapsi menestyy.
Tälläkin asialla on sävynsä. Tasa-arvoisen peruskoulun mallimaassa koulutuksen periytyvyys on lisääntynyt, toteaa tutkija Sirkku Kupiainen.
Vantaan Havukosken yläkoulu oli mukana tutkimuksessa. 9-luokkalaisille on tärkeintä hyvä ilmapiiri.
"Kupiaisen mukaan kouluissa on yhä liikaa "pojat on poikia"-asennetta. Hengaillaan pipo korvilla kännykkä kourassa ja mennään sieltä, mistä aita on matalin. Ja tämä sallitaan pojille."
VastaaPoistaHassuinta tässä on se, että "pojat on poikia" -asennetta pidetään vanhana perinteenä, josta päästään eroon kunhan modernit ja tasa-arvoiset kasvatusmenetelmät saavat lisää jalansijaa.
Todellisuudessa poikien riehuminen koulussa on uusi ilmiö ja on tullut samalla ovenavauksella kuin opettajien auktoriteetin mureneminenkin. Ne tahot, jotka tästä ovat vastuussa eivät vahingossakaan katso peiliin vaan syyttävät yhteiskunnan rakenteita, tasa-arvon puutetta ja kuka ties mitä muuta. Pahimmat syyllistävät jopa pienet poikalapset, kun mokomat ovat niin lapsellisia, etteivät ymmärrä omaa parastaan.
Edelliset sukupolvet kyllä tiesivät, että pojat ovat poikia. Riehakkuuttakin siedettiin, mutta vasta sen jälkeen kun asialliset asiat oli ensin hoidettu. On vanhempien vastuulla kasvattaa lapsensa kunnioittamaan viisaampiaan. Samoin on opettajien vastuulla, että kuri ja järjestys säilyy silloin kun se on oppimisen kannalta tarpeellista. Tai mikään pakkohan ei tietenkään ole, mikäli nykyisen kehityssuunnan halutaan jatkuvan.
Meillä on yksinkertaisesti väärät ihmiset opettajina. Tilannetta ei korjaa mikään määrä pedagogisia opintoja tai sukupuolineutraalia kasvatusta. Tilannetta siedetään ainoastaan siksi, että se on edullinen tyttöjen ja naisten kannalta, ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Pitemmällä tähtäimellä syrjäytyneiden aikuisten miesten massat kuitenkin vaarantavat yhteiskunnan rakenteet, ja lopulta meille kaikille tulee äitiä ikävä.
Professori: Suomen koulujärjestelmässä vakava sisäänrakennettu ongelma
VastaaPoistaPsykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen arvioi, että poikien tyttöjä huonompi koulumenestys liittyy asenneongelmaan, joka on juurtunut syvälle suomalaiseen koulujärjestelmään.
Poikien koulumenestys on tuoreen tutkimuksen mukaan selvästi tyttöjä heikompi yläasteella. Ero tyttöjen ja poikien päättötodistuksen keskiarvossa on puoli numeroa.
Jo vuosia jatkunut suuntaus vaikuttaa myös valintoihin: tytöt valitsevat helpommin lukion ja pojat ammattikoulun. Laaja tutkimuksen mukaan menestymiseen vaikuttavat niin koulujen asenteet poikia kohtaan kuin myös vanhempien koulutustausta.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee sitä, miksi tilanne ei muutu vaikka asia nostetaan esille säännöllisesti. Hän kaipaisi selvää tutkimustulosta siitä, mikä tyttöjen ja poikien välisen eron selittää.
– Kääntäisin katseen siihen, miksi meidän arviointisysteemimme tytöille ja pojille ovat niin erilaiset. Meillä on (koulussa) sellainen sisäänrakennettu systeemi, että tyttöjä ja poika arvioidaan eri tavalla, Keltikangas-Järvinen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.
– Havaitsimme omassa tutkimuksessamme, että kun tytön tyyli toimia, siis hänen synnynnäinen temperamenttinsa, on sellainen, mitä meidän yhteiskuntamme arvostaa, eli ekstrovertti, ulospäin suuntautunut, avoin, hän saa siitä reippaasti bonuksia, enemmän kuin poika. Vastaavasti jos poika on varautunut, ujo, ehkä hieman huonotuulinen, sisäänpäin kääntynyt, häntä rangaistaan siitä huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä on mystinen arvoitus. Minkä takia kouluun on rakennettu tämmöinen?
Keltikangas-Järvinen myöntää, että arviointeihin vaikuttaa tavallaan ”pärstäkerroin”.
– Me kutsumme sitä kokonaisvaltaiseksi arvioinniksi, mutta siitähän siitä on kysymys, että millä tavoin oppilas toimii, Keltikangas-Järvinen kertoo.
Erot kansainvälisesti suuret
Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat Keltikangas-Järvisen mukaan Suomessa kansainvälisisten vertailujen mukaan erittäin suuret.
– Jossain vaiheessa ne ovat olleet länsimaiden suurimmat. Kysymys on todella koko yhteiskunnan kanalta ihan oikeasta ongelmasta.