perjantaina, joulukuuta 02, 2016

Kirjaarvio: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä

 Katju Aro kirjoittaa:
Kirja on luettu, eikä se edusta tasa-arvoa.


Kokoomuksen opiskelijaliiton varapuheenjohtaja on täpinöissään feministikirjan jakamisesta lapsille:




Juuri kun vihapuhetta yritetään karsia, lapsille opetetaan vihaamisen olevan oikein.

I have chosen to no longer be apologetic for my femaleness and my femininity. And I want to be respected in all of my femaleness because I deserve to be.
Chimamanda on tyypillinen huulipunafeministi, joka varaa itselleen oikeuden käyttää seksuaalista valtaa naiseuden antamalla oikeudella.


Chimamanda ylistää feminiinisyyttä samalla kun hän moittii maskuliinisuutta. Hänen naisellisuuttaan pitää kunnioittaa, mutta maskuliinisuutta ei tarvitse kunnioittaa.
"Imagine how much happier we would be, how much freer to be our true individual selves, if we didn’t have the weight of gender expectations.” 
Mitä ihmettä? Chimamanda vaati juuri äsken hänen feminiinisyyttään kunnioitettavan, mutta nyt hän haluaakin päästä eroon sukupuolirooliodotuksista. 
“We use the word “respect” to mean something a women shows a man, but not often something a man shows a woman.”
Täyttä höpöhöpöä Suomessa, jossa asia on täysin päinvastoin.
"We teach girls that they cannot be sexual beings in the way that boys are.”
Täyttä höpöhöä Suomessa.
“We spend too much time teaching girls to worry about what boys think of them. But the reverse is not the case. We don’t teach boys to care about being likable. We spend too much time telling girls that they cannot be angry or aggressive or tough, which is bad enough, but then we turn around and either praise or excuse men for the same reasons. All over the world, there are so many magazine articles and books telling women what to do, how to be and not to be, in order to attract or please men. There are far fewer guides for men about pleasing women.”
Täyttä höpöhöä Suomessa.
“We teach girls to shrink themselves, to make themselves smaller. We say to girls, you can have ambition, but not too much. You should aim to be successful, but not too successful. Otherwise, you would threaten the man. Because I am female, I am expected to aspire to marriage. I am expected to make my life choices always keeping in mind that marriage is the most important."
Täyttä höpöhöä Suomessa.
“A woman at a certain age who is unmarried, our society teaches her to see it as a deep personal failure. And a man, after a certain age isn’t married, we just think he hasn’t come around to making his pick.” 
Täyttä höpöhöä Suomessa.
“What if both boys and girls were raised not to link masculinity and money? What if their attitude was not “the boy has to pay,” but rather, “whoever has more should pay.” Of course, because of their historical advantage, it is mostly men who will have more today. But if we start raising children differently, then in fifty years, in a hundred years, boys will no longer have the pressure of proving their masculinity by material means.
Miesten velvollisuus maksaa johtuu naisten suuremmasta seksuaalisesta arvosta. Miehen on kompensoitava alempia arvonsa. Miksi Chimamanda puhuu maskuliinisuuden muokkaamisesta, kun kaiken ytimessä ovat naisten vaatimukset, joita pitäisi muokata.
“In secondary school, a boy and a girl go out, both of them teenagers with meager pocket money. Yet the boy is expected to pay the bills, always, to prove his masculinity.” 
Niin, naiset odottavat miehen maksavan, koska se on naiseuteen kuuluva etuoikeus.
“Gender and class are different. Poor men still have the privileges of being men, even if they do not have the privileges of being wealthy.”
Yksinäiset köyhät miehet ovat yhteiskunnan huono-osaisin ryhmä, joille ongelmat kasaantuvat aina kodittomuudesta syrjäytymiseen asti. Ei köyhillä miehillä ole mitään etuoikeuksia.
“You know, you’re a feminist.” It was not a compliment. I could tell from his tone—the same tone with which a person would say, “You’re a supporter of terrorism.”
Kirjan ainut oikeaan osuva väittämä.

23 kommenttia:

  1. Vihapuhetta ei määritellä sen vihaisuuden mukaan vaan sen, että se kohdistuu Toiseuden edustajiin. Senvuoksi heteromiehiin ei voi kohdistua vihapuhetta.

    VastaaPoista
  2. Olavi Koskela2/12/16 12:33

    Turhan paljon huomiota kiinnität kajahtaneen bimbon sönkötyksiin. Ääntähän maailmaan kyllä mahtuu.

    VastaaPoista
  3. Vastaus Olavi Koskelalle

    Tämä kirja aiotaan tuoda suomessa oppivelvollisuuden piiriin, ja pakolliseksi luettavaksi 9-luokkalaisille.

    Ja tämä siis jo sinällään on todella hyvä syy kiinnittää huomiota sen sisältöön

    VastaaPoista
  4. Ihan täyttä tuubaahan tuo on. Suomalaisen koulujärjestelmän tuntien tuota luetaan kouluissa kuin jotain Jumalan sanaa, mitään kritisoimatta ja mitään kyseenalaistamatta.

    Vittuiluna tuota voi pitää, että peruskoulun jälkeen täysin rannalle jäävät, syrjityt ja päähän potkitut teinipojat saavat siunatuksi lopuksi kuulla olevansa "etuoikeutettuja".

    VastaaPoista
  5. Käsittämätöntä on, että YLE pitää jotain Katjua Aroa tasa-arvoasioiden asiantuntijana. Hänhän johtaa järjestöä, joka nimenomaan syrjii miehiä sukupuolen perusteella (miehet eivät pääse Naisasialiitto Unionin jäseniksi, sinne töihin tai edes kaikkiin tilaisuuksiin). Järjestö on feministinen, joten feministi tarkoittaa epätasa-arvoa ja sukupuolisyrjintää.

    Valemediasta puhutaan paljon, mutta ainoa asia mikä erottaa YLE:n ja HS:n jostain MV-lehdestä on valheiden sisältö. Muuten ihan samaa kritiikitöntä paskaa.

    VastaaPoista
  6. Jori Kuntsas3/12/16 01:59

    Henryn nyt luulisi innostuvan tästä, eikö tuo Chimamanda ole aika samoilla linjoilla, toki naisnäkökulmasta? "Naisten seksuaalinen valta" on oikein sopiva kaveri tälle kirjaselle.

    Nigeriassa tämä "bottom power" on rahallistettu käsittämättömän suorasukaisesti. Lagosin Laasasten tekemä myötäjäislaskin oli pari vuotta sitten kova internet-hitti:

    http://www.independent.co.uk/news/world/africa/bride-price-app-that-allows-women-to-calculate-their-dowry-has-caused-controversy-in-nigeria-9456861.html

    Mitä kovempi taso morsiamella, sitä korkeampi hinta.

    On muuten mielenkiintoista miten avioliittoinstituution muotoutuminen on vaikuttanut naisen asemaan. Nigeriassa riittää että naisella on rako etuhampaiden välissä ja hyvä perse, mies maksaa kaiken. Intiassa vanhempien pitää maksaa tytön myötäjäiset, koska mies maksaa kaiken häiden jälkeen. Suomessa naisen on naimisiin päästäkseen pitänyt olla kova työihminen, tehdä kapiot ja säästää itse omaisuutta.

    VastaaPoista
  7. Kun mies menettää ajokortin, uhkaa mennä miehisyyskin

    Suhtautumisessa ajokorttiin ja sen menettämiseen on näkyvissä selkeä sukupolviero.

    – Sotaveteraani-iässä oleville ajokortin merkitys on paljon suurempi asia kuin 1950-luvulla syntyneille tai nuoremmille, liikennelääkäri Mikael Ojala vertaa.

    – Ajokiellon hyväksyminen ei koskaan ole helppo juttu, mutta vanhemmat miehet kokevat sen usein lähes kastraationa.

    Ojala ja hankejohtaja Marja-Liisa Huuskonen ymmärtävät veteraanisukupolvea hyvin.
    Iäkkäät miehet tarvitsevat autoa kyläilyyn toistensa luona ja asioiden hoitamiseen maaseudulla, jossa julkista liikennettä ei ole tarjolla.

    – Kortin menetys voi olla sosiaalisesti hirveän rajoittava asia ja jopa se viimeinen naula arkkuun.

    Ajopoli arvioi asiakkaan ajokyvyn kuitenkin vain lääketieteellisin perustein. Kriteerit määritellään Trafin ajoterveysohjeissa, jotka eivät tunne niin sanottua rajoitettua ajo-oikeutta.

    – Hyvin usein vedotaan siihen, että eikö voisi ajaa vain tutuilla teillä ja tutussa ympäristössä välttämättömät asiointimatkat.

    – Laissa ei ole tätä vaihtoehtoa. Jotta kortin saisi pitää, haltijan on pysyttävä ajamaan kaikissa liikenneoloissa ja -ympäristöissä turvallisesti, Ojala tähdentää.

    Hän antaa käytännön vinkin: omasta autosta luopumalla säästää niin paljon rahaa, että eläkeläinen ajelee tällä summalla välttämättömät matkat huolettomasti taksikyydillä.

    VastaaPoista
  8. 57-vuotias pornotähti: ”Olen 30 vuotta yrittänyt viestittää naisille, että hekin saavat olla himokkaita”

    Nina Hartleysta, 57, piti tulla kätilö, mutta hänestä tulikin Hollywoodin tunnetuin pornotähti. Paola Suhonen teki dokumentin edelleen työskentelevästä Hartleysta, joka uskoo urallaan edistäneensä naisten oikeuksia.
    Kun parikymppinen Marie Louise Hartman 80-luvun alussa opiskeli sairaanhoitajaksi, hän suunnitteli ryhtyvänsä kätilöksi. Feministinä hän ajatteli haluavansa tehdä töitä nimenomaan naisten hyväksi.

    Opintojen ohessa Marie Louise tanssi strippiklubilla. Hän ei nähnyt siinä mitään ristiriitaa feminismin kanssa; olihan naisella oikeus ilmaista seksuaalisuuttaan siinä missä miehelläkin. Ja Marie Louise oli jo nuorena ymmärtänyt olevansa paitsi biseksuaali myös ekshibitionisti.

    Marie Louise valmistui kyllä sairaanhoitajaksi, mutta kätilöä hänestä ei tullut. Sen sijaan hänestä tuli Nina Hartley, yksi Hollywoodin kuuluisimmista pornotähdistä.

    STRIPPIKLUBILTA ELOKUVIIN
    – Strippiklubia pidetään naisille vaarallisena paikkana, mutta minulle se oli turvallinen ympäristö paljastella. Kaikkialla muualla poliisi olisi tullut pidättämään minut, Nina, 57, muistelee ja puhkeaa raikuvaan nauruun.

    Strippaamisesta Nina siirtyi pornoon, koska halusi harrastaa seksiä sekä naisten että miesten kanssa. Naispartnereita pelkkiin petipuuhiin ei ollut kuitenkaan helppoa löytää. Suhteessa kumppanit taas odottivat Ninalta uskollisuutta.

    – Nuorena ajauduin aina suhteissani pettämään ja sitten tunsin syyllisyyttä. Porno tarjosi minulle tilaisuuden toteuttaa seksuaalisuuttani ilman, että minut leimattiin huonoksi ihmiseksi.

    Ensimmäisestä elokuvasta, Educating Nina, on jo 32 vuotta. Sen jälkeen hän on esiintynyt sadoissa elokuvissa.

    – Porno on minusta hauskaa! Feministinä minulle on myös aina ollut tärkeää näyttää, että nainenkin voi haluta seksiä ja nauttia siitä.

    Yli kolmekymmentä vuotta kestänyt ura alalla on harvinainen. Toisin kuin usein luullaan, Ninan mukaan aikuisviihteessä riittää kyllä tilausta myös kypsemmille naisille.

    – Katsojissakin on paljon varttuneempaa väkeä, eivätkä kaikki todellakaan halua fantasioida tyttäriensä ikäisistä naisista.

    Ei kuitenkaan tarvitse olla puumafetissiä innostuakseen Ninasta; monet fanittavat häntä siksi, että hän on alan elävä legenda.

    Yksi faneista on Paola Suhonen, joka on ohjannut Ninasta dokumentin. Paola seurasi Ninan elämää kahdeksan vuoden ajan. Poem Portrait of Nina on keskeisessä roolissa vaatesuunnittelijanakin tunnetun taiteilijan joulukuussa avautuvassa näyttelyssä Helsingin Taidehallissa.

    – Nina ei vastaa stereotyyppistä käsitystä pornotähdestä, vaan hän on monitahoinen ihminen ja valveutunut intellektuelli, Paola kuvailee.

    VastaaPoista
  9. Opetusministeriölle viestiä! Toi on hyvä näkökulma, että pojat on muutenkin koulussa heikommilla ja nyt syljetään kasvoille: "Älä poju yritä, meillä on täällä valta ja halveksimme sinua ihan niin paljon kuin huvittaa".

    VastaaPoista
  10. Suomi on ainoa PISA-maa, jossa erinomaisesti luon­non­tie­det­tä osaavista enemmistö on tyttöjä

    Suomen 15-vuotiaat tytöt ovat luonnontieteissä kaikkien PISA-tutkimukseen osallistuneiden maiden toiseksi parhaita. Tuoreimman eri maiden koulutusjärjestelmiä ja oppimistuloksia vertailevan PISA-tutkimuksen tulokset julkistettiin itsenäisyyspäivänä.

    Viime vuonna tehtyyn tutkimukseen osallistui 73 maata tai aluetta. Tällä kertaa tutkittiin erityisesti luonnontieteiden osaamista, mutta myös lukutaitoa ja matematiikan osaamista. Edellisen kerran luonnontieteet olivat tutkimuksen keskiössä vuonna 2006.

    Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti luonnontieteitä osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien ja tyttöjen luonnontieteiden osaamisen ero on Suomessa kaikkein suurin OECD-maista.

    Myös matematiikassa tyttöjen osaaminen oli ensimmäistä kertaa tilastollisesti merkitsevästi parempaa kuin poikien osaaminen. Samoin lukutaidossa suomalaistytöt olivat kaikkein parhaita.

    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mielestä on ristiriitaista, että suomalaistytöt ovat luonnontieteissä maailman toiseksi parhaita, mutta samalla kaikkein vähiten kiinnostuneita tieteen ja tekniikan ammateista.

    Ministerin mukaan pitää myös tutkia, mitkä koulun tai yhteiskunnan muutokset vaikuttavat poikien osaamiseen. Erityisesti Itä-Suomen poikien osaamisen taso oli laskenut. Huolestuttava kehitys Suomessa onkin se, että alueelliset erot oppimisessa ovat kasvaneet ja perhetaustan vaikutus oppimiseen on entistä suurempi.

    Suomen 15-vuotiaat oppilaat menestyivät PISA-tutkimuksessa kansainvälisesti verrattuna edelleen hyvin. Luonnontieteissä Suomi oli viidenneksi paras. Huolestuttava kehitys on se, että luonnontieteiden osaamisen taso on Suomessa selvästi heikentynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yle: Koulutusprofessori: Koulutuksen tasa-arvo horjuu, ja se näkyy Pisa-tuloksissa (6.12.2016)
      Suomi on edelleen Pisa-tutkimuksessa huippuluokkaa, mutta koulutuksen tasa-arvo on rapautumassa alueellisesti ja kotitaustan perusteella. Huolta herättää myös se, että luonnontieteet ja matematiikka eivät kiinnosta.


      Itä- ja Pohjois-Suomessa poikien matematiikan taidot olivat suorastaan romahtaneet. Mitä tästä pitäisi ajatella?

      JV: Kotitaustan merkityksen kasvu ja alueelliset erot saattavat olla tutkimuksen huolestuttavinta tietoa. Meillä on totuttu ajattelemaan, että Suomi on tasa-arvon maa, mutta nyt näyttää siltä, että se huojuu alueellisella tasolla ja kotitaustan suhteen.

      Kaiken kaikkiaan ensimmäistä kertaa nyt löydettiin merkittäviä eroja alueiden välillä. Pääkaupunkiseutu erottautui muista alueista selvästi vahvemapa.

      Peruskoulu kuitenkin nimenomaan tasoittamaan sosiaalista eriarvoisuutta mikä meillä 60-luvulla oli, ja näihin vuosiin asti olemme voineet ylpeillä sillä.

      Kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoiset koulutusjärjestelmät tuottavat yleensä myös korkeita keskimääräisiä suorituksia, eli tasa-arvo ja korkea taso kulkevat käsi kädessä. Ne näyttävät Suomessakin kulkevan käsi kädessä, mutta väärään suuntaan.

      Poista
  11. Ministeri huolissaan pojista - Professori: Tyttöjen suhteen ei kannatta olla huolissaan

    Tiistaina julkistettu Pisa 2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin suomalaisnuorten osaamisen tasosta, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Sijoituksellisesti Suomi on edelleen maiden kärkijoukossa luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa. Sijoitukset eivät kuitenkaan ole koko totuus.

    – Oppimistulokset ovat hyviä, mutta toisaalta tutkimus osoittaa, että tuloksissa on laskua. Minua huolettavat sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin, sukupuolten tasa-arvo, erityisesti poikien asema sekä alueelliset erot, sanoo Grahn-Laasonen.

    Grahn-Laasonen viittaa alueellisiin eroihin, jotka ovat kasvaneet pääkaupunkiseudun ja muun maan koulujen välillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun oppilaat menestyivät selvästi muun maan oppilaita paremmin niin matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Heikoimmin menestyivät Länsi- ja Itä-Suomen oppilaat.

    – Oleellista on huolehtia siitä, että kaikkialla on riittävät taloudelliset edellytykset laadukkaan koulutuksen järjestämiseen, ministeri sanoo.

    Suomalaisoppilaiden menestykseen vaikuttaa myös entistä enemmän kotitausta, kuten vanhempien koulutus, ammatti ja varallisuus. Muissa maissa vaikutus on pysynyt ennallaan.

    Tytöt päihittävät pojat opinnoissa

    Tutkimuksessa käy ilmi, että kuilu poikien ja tyttöjen osaamisen välillä on kasvanut entisestään. Luonnontieteiden osalta ero on Suomessa OECD-maiden suurin. Luonnontieteitä painottaneesta tutkimuksesta käy ilmi, että luonnontieteissä huonosti menestyvien poikien osuus on kasvanut ja huipputuloksia saavien määrä on laskenut.

    – Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on lähes kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella, sanoo tutkija Jouni Vettenranta Jyväskylän yliopistosta.

    Tyttöjen välisessä vertailussa suomalaistytöt olivat luonnontieteissä toisia heti Singaporen tyttöjen jälkeen ja lukutaidossa tytöt olivat kärkisijalla.

    Tytöt menestyivät poikia paremmin myös matematiikassa. Suomi olikin ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä.

    – Tyttöjen suhteen ei kannata olla huolissaan, Vettenranta jatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yle: Uudet Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita, vaikka ei edes huvita (6.12.2016)
      Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa. Pojat hakeutuvat tekniikan ja tieteen aloille, vaikka tytöt olisivat heitä parempia. Alueelliset erot ovat huomattavia.

      Vielä kymmenen vuotta sitten Suomi oli Pisa-tutkimuksessa maailmanmestari. Nyt tilanne on ihan toisenlainen: vain tytöt loistavat.

      Tuoreiden Pisa-tulosten mukaan Suomen tyttöjen osaaminen on noin puoli vuotta poikia edellä. Se tarkoittaa siis, että poikien pitäisi opiskella puoli vuotta ylimääräistä päästäkseen tyttöjen tasolle.

      Tänään julkistetun Pisa-tutkimuksen tulokset mitattiin järjestämällä 15-vuotiaille luonnontieteitä painottavat kokeet keväällä 2015. Suomen tytöt sijoittuivat OECD-maiden välisessä listassa sijalle kaksi. Pojat sijalle kymmenen. Missään muussa tutkimuksen maassa sukupuolten erot eivät ole näin näkyviä.

      Poista
  12. ”On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta” – OAJ: Pisa-historian surkein tulos saisi herättää päättäjät

    Suomi teki Pisa-historiansa heikoimman tuloksen tänään julkistetussa OECD:n arvioinnissa, arvioi Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

    – Vaikka tulostaso on edelleen kansainvälisesti vertaillen huippua, on suunta väärä ja vaatii välittömän kurssinmuutoksen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.

    Tuoreet Pisa-tulokset ilmentävät eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut ja myös alueelliset erot jyrkkenevät. Erityisen huolestunut OAJ on heikosti osaavien määrän nopeasta kasvusta.

    – Tällaiset tulokset ovat selvä uhka työelämästä syrjäytymiseksi. On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Kehno pohja luonnontieteissä ja matemaattisessa osaamisessa sekä lukutaidossa heikentää menestystä myös seuraavilla koulutusasteilla, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa, Luukkainen muistuttaa.

    OAJ on jo aiemmin kritisoinut ns. kolmiportaisen tuen toimivuutta. Luukkaisen mukaan valitettavasti epäilyt näyttävät pitävän paikkansa.

    – Tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa riittävää tukea, kuten erityisopetusta. Tilannetta pahentaa se, että on sattumanvaraista, kuka tukea saa. Samalla tilanteesta kärsii myös ryhmän muiden oppilaiden eli suuren enemmistön opiskelu. Totta kai tämä näkyy oppimistuloksissa.

    Myös nopeasti oppivien ja erittäin hyvin menestyvien osuus on pienentynyt.

    – He ovat tulevaisuudessa suuressa vastuussa työn ja työpaikkojen luomisessa Suomeen. Heidät on liian kauan unohdettu koulun kehittämisessä, Luukkainen huomauttaa.

    OAJ:n mielestä nyt punnitaankin, hylkääkö Suomi lopullisesti koulutuksellisen tasa-arvon. Koulutuksen voimavarat ja laatu riippuvat liiaksi kuntapäättäjistä ja kuntien vaihtelevista taloustilanteista. Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee suuresti kunnasta toiseen.

    Valtakunnallinen peruskoulufoorumi on juuri aloittanut työnsä. OAJ:n mielestä sen parlamentaarisen ryhmän pitääkin esittää, miten lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä turvaavat paremmin tasavertaisen perusopetuksen ja oppimismahdollisuudet koko maassa.

    – Koulutuksen perustasta on pidettävä huolta pitkäjänteisesti. Meneillään on sinänsä erinomaisia kehittämishankkeita, mutta irrallisina ja erillisinä ne eivät riitä estämään perustan rapautumista. Koulutuksen perusrahoitus on laskenut dramaattisesti. Leikkaukset esi- ja perusopetuksen perusrahoitukseen kuntien valtionosuuksissa ovat liki kymmenkertaiset verrattuina perusopetuksen kehittämisrahoihin, Luukkainen suhteuttaa.

    Juuri uusitun opetussuunnitelman tavoitteet ovat Luukkaisen mielestä hyviä, mutta korkeiden tavoitteiden ja käytännön olosuhteiden välinen ristiriita on liian suuri.

    – Koulutuksen arvostusta on lisättävä joka tasolla aina perheistä maan ylimpiin päättäjiin. On tuotava esiin sen merkitys hyvälle elämälle ja osaamiselle. Syvällinen oppiminen vaatii aina ponnistelua ja vaivannäköä. Koulu ei ole pelkästään viihdytyslaitos, vaan sen tehtävänä on opettaa ja vaatia tekemään työtä ja tälle on saatava myös vanhempien tuki, Luukkainen kiteyttää.

    VastaaPoista
  13. Opettajan karu huomio Pisa-tuloksista: ”Osa pojista on pudonnut oppimisen kyydistä”

    Vuonna 2013 Vuoden luokaopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell tekee Puheenvuoron blogissaan karuja huomioita tänään julkistetuista Suomen Pisa-tuloksista.
    Suomi sjoittuu OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksessa kärkimaiden joukkoon, mutta oppimistulokset luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa ovat laskeneet vertailuvuodesta 2006.

    –Kun käyriä katsoo, huomio kiintyy vuoteen 2006. Koko 2000-luvun alku oli hienoa nousua, sitten alkaa osaamisen persliuku. Mitä teimme eri tavalla 2000-luvun alussa kuin nyt? Vai pitäisikö meidän kysyä, mitä koulua ympäröivässä yhteiskunnassa on oikein tapahtunut, Lundell kysyy.

    Hän huomauttaa, että luonnontieteissä Suomi on edelleen kärjen tuntumassa, mutta matematiikka huolestuttaa.

    –Matematiikassa olemme lähempänä kehittyneiden maiden rupusakkia kuin kärkeä.

    Lundell kiinnittää huomiota myös tyttöjen ja poikien välisiin eroihin. Pisa-tutkimuksen mukaan missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole yhtä näkyvä kuin Suomessa.

    –Hämmästyttävintä on, että osa pojista on pudonnut oppimisen kyydistä, hän sanoo.

    Lundell korostaa, että koulu on ollut jatkuvassa muutoksessa ja opettajien täydennyskoulutus on hänen mukaansa lähes täysin laiminlyöty.

    –Joskus on tuntunut siltä, että kellään ei ole ollut näkemystä, mihin suuntaan koulua viedään. Vauhti on ollut kovaa. Hosutaan tai tehdään hätäratkaisuja.

    Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puolestaan sanoo, että nyt julkistetut Pisa-tulokset ilmentävät eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on hänen mukaansa voimistunut ja myös alueelliset erot jyrkkenevät.

    –Tällaiset tulokset ovat selvä uhka työelämästä syrjäytymiseksi. On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Kehno pohja luonnontieteissä ja matemaattisessa osaamisessa sekä lukutaidossa heikentää menestystä myös seuraavilla koulutusasteilla, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa, Luukkainen sanoo OAJ:n tiedotteessa.

    Hän huomauttaa, että Pisa-tuloksissa myös nopeasti oppivien ja erittäin hyvin menestyvien osuus on pienentynyt.

    –He ovat tulevaisuudessa suuressa vastuussa työn ja työpaikkojen luomisessa Suomeen. Heidät on liian kauan unohdettu koulun kehittämisessä, Luukkainen kommentoi.

    VastaaPoista
  14. "Lundell korostaa, että koulu on ollut jatkuvassa muutoksessa ja opettajien täydennyskoulutus on hänen mukaansa lähes täysin laiminlyöty.

    –Joskus on tuntunut siltä, että kellään ei ole ollut näkemystä, mihin suuntaan koulua viedään. Vauhti on ollut kovaa. Hosutaan tai tehdään hätäratkaisuja"

    Miksi koulu on muutoksessa ja mihin perkeleeseen sitä pitää väkisin sitten viedä? Viimeiseen 50 vuoteen ei ole tapahtunut mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa alakoulun opetussuunnitelmaa mitenkään merkittävissä määrin. Kun lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan sujuvasti, laskemaan pienillä luvuilla päässä, ja ymmärtää vielä prosenttilaskut, niin siinä on tarpeeksi ainakin ensimmäiselle viidelle oppivuodelle. Kaiken muun ehtii myöhemminkin, kunhan edellä mainitut asiat on tosiaan oikeasti opittu ja sisäistetty.

    Mikään ei myöskään viittaa siihen, että seuraavaan 50 vuoteen näitä asioita pitäisi lakata opettamasta lapsille, koska niitä tarvitaan aikuisen ihmisen ajattelun pohjana myös tulevaisuudessa. Siinä vaiheessa kun näin ei enää ole, niin ei tarvita mitään muutakaan opetusta, koska robotit ovat silloin puikoissa ruohonjuuritasolta ylös saakka.

    "Koulutuksen arvostusta on lisättävä joka tasolla aina perheistä maan ylimpiin päättäjiin. On tuotava esiin sen merkitys hyvälle elämälle ja osaamiselle. Syvällinen oppiminen vaatii aina ponnistelua ja vaivannäköä. Koulu ei ole pelkästään viihdytyslaitos, vaan sen tehtävänä on opettaa ja vaatia tekemään työtä ja tälle on saatava myös vanhempien tuki, Luukkainen kiteyttää."

    Totuus kuullaan lopulta miehen suusta. Ei pidä kysyä miksi pojat eivät viihdy, vaan miksi he eivät opi. Sen jälkeen pitää tehdä korjaavat toimenpiteet. Koulusta on tullut viihdytyslaitos, jossa kaikilla pitäisi olla kivaa, opettajat mukaan lukien. Kun opettajalta on lisäksi riisuttu kaikki auktoriteetti, niin on paha vaatia oppimistuloksia, varsinkin kun vanhemmat vielä hyppivät rinnuksille pientä janipetteriä puolustaessaan.

    Meillä lienee liikaa korkeasti koulutettuja pedagogiikan moniosaajia, jotka eivät voi lakata säätämästä opetuskokemusta loputtomasti. Kun optimaalista tulosta ei teoriassakaan voida saavuttaa (ainakaan järkevällä budjetilla), niin soutamiselle ja huopaamiselle ei tule loppua. Todellisuudessa taitaisi lapsen kannalta olla parempi valita vaikka vähän huonompikin linja, kunhan siinä sitten pysytään johdonmukaisesti alakoulun loppuun saakka.

    Lopuksi voi vielä kysyä, että miksi meillä ei ole tarpeeksi rahaa suhteellisen vaatimattomienkaan oppimistulosten takaamiseksi, mutta rahaa kuitenkin löytyy feministisen hömppäkirjallisuuden levittämiseen?

    VastaaPoista
  15. Pisa-asiantuntijat: Suomen tytöt maailman huippua – Vievätkö digivempaimet poikien kaiken ajan?
    Asiantuntijat luottavat siihen, että Suomi voi jatkossakin menestyä Pisa-testeissä.


    Suomi pärjäsi ihan hyvin uusimmassa Pisa-tutkimuksessa, joka julkaistiin tiistaina. Tuloksissa huomiota herätti kuitenkin kuilu, joka on syntynyt suomalaistyttöjen ja -poikien koulusuorituksissa.

    Suomen tytöt sijoittuivat OECD-maiden vertailussa sijalle kaksi, mutta pojat vasta sijalle kymmenen. Missään muussa maassa sukupuolten erot eivät ole näin näkyviä.

    Harvardin yliopiston professori Pasi Sahlberg huomauttaa, että Suomi olisi yltänyt jopa tämänkertaisen Pisa-tutkimuksen kärkeen, jos pojat oppisivat suhteessa samalla tavalla kuin he oppivat muissa maissa.

    Sahlbergin mukaan huolestuttavaa on poikien osaamisen tason nopea hiipuminen kaikilla osa-alueilla. Hän uskoo, että nuorten – erityisesti murrosikäisten poikien – hyvin nopeasti lisääntynyt ruutuaika selittää ison osan tästä tason laskusta.

    – Jos nuori käyttää 6–10 tuntia päivässä erilaisten digitaalisten laitteiden parissa, on tuo aika pois opiskeluun suoraan tai epäsuorasti liittyvistä aktiviteeteista, kuten lukeminen tai keskusteleminen toisten kanssa.

    Sahlberg muistuttaa, että suomalaiset pojat itse ilmoittavat käyttävänsä todella vähän aikaa lukemiseen.

    Kokenut opettaja: Pojat kaipaavat aktiviteetteja

    Poikien ja tyttöjen eroista on huolissaan myös Kirkkonummella matematiikanopettajana toimiva Maarit Rossi.

    Rossin mukaan tämän päivän lapsille ei riitä, että koulussa tehdään mekaanisesti jotain ja opettaja kertoo totuuden, jota sitten toistetaan. Lasten täytyy itse saada mielenkiintoisempia aiheita, päästä itse käsin tekemään, tutustumaan ja väittelemään.

    Tytöt jaksavat istua poikia paremmin, ja pojat kaipaavat teknisiä töitä ja liikuntaa. Koulun pitää Rossin mielestä tarjota nykyistä enemmän virikkeitä. Enemmän keskusteluja ja toimintaa, pelkkä rivissä istuminen ja vihkojen täyttäminen ei riitä, hän sanoo.

    Tyttöjen menestystä selittää Rossin mukaan myös se, että he vielä luottavat auktoriteetteihin. Mitä tapahtuu, kun tämä muuttuu, hän kysyy. Rossi on myös huolissaan siitä, että yhteiskunta ei hyödynnä tyttöjen osaamista.

    – Olemme ainoa maa, jossa tytöt tekevät (Pisa-testissä) kaiken paremmin. Tämä on globaalisti merkittävä tulos, hän muistuttaa.

    Rossin mukaan jaosta miesten ja naisten ammatteihin olisi korkea aika päästä eroon viimeistään nyt, kun tytöt ovat luonnontieteissäkin poikia parempia. Isä ja suku sanovat perinteisesti pojille, että "sinusta tulee insinööri".

    Nyt tytöille kannattaa sanoa, että koko maailma on avoinna, älkää sulkeko ovia, kehottaa Maarit Rossi, joka ylsi finaaliin, kun aiemmin tänä vuonna kisattiin maailman paras opettaja -tittelistä.

    VastaaPoista
  16. Perussuomalainen ministeri jyräsi pykälät – nyt hallituksessa herättiin yksinhuoltajaisien epäkohtaan

    Hallituspuolueissa on nyt herätty lakivalmistelussa havaittuun ongelmaan, joka jättää osan yksinhuoltajaisistä kokonaan ilman vanhempainrahaa.

    Uusi Suomi kertoi lokakuussa, että perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri jyräsi pykälät, jotka oli jo valmisteltu epäkohdan ottamiseksi huomioon. Ilman vanhempainrahaa olivat jäämässä sellaiset lapsen biologiset isät, jotka hoitavat lasta yksin, mutta jotka eivät ole missään vaiheessa asuneet tai olleet aviossa lapsen äidin kanssa.

    Nyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituksen valiokuntavastaavat Arja Juvonen (ps.), Hannakaisa Heikkinen (kesk.) ja Sari Sarkomaa (kok.) ilmoittavat, että valiokunta korjaa epäkohdan.

    – Vuosittain kymmenkunta isää saa vauvan heti syntymän jälkeen hoidettavakseen ilman että on ollut vakituista suhdetta äitiin. Vaikka ei ole kysymys suuresta joukosta isiä, on jokainen tällainen tilanne taloudellisesti mahdoton ja vaikeuttaa merkittävällä tavalla pienestä vauvasta huolehtimista, kolmikko sanoo tiedotteessa.

    – Uudistus on tärkeä ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Yksinhuoltajavanhempi ansaitsee kaiken saatavissa olevan tuen, jotta lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälle. Uuden lain myötä lapsen biologinen isä on vauvaa kotona hoitaessaan aina oikeutettu niin vanhempain- kuin isyysvapaaseen normaaleine korvauksineen. Tämä on tärkeä parannus, Juvonen, Heikkinen ja Sarkomaa toteavat.

    VastaaPoista

Valitse itsellesi joku nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. Älä laita ruksia kohtaan "Anonyymi".