tag:blogger.com,1999:blog-5337895.post2490166344767698763..comments2024-03-15T09:17:03.765+02:00Comments on Ihmissuhteet ja tasa-arvo: Kirsikka kyseleeHenry Laasanenhttp://www.blogger.com/profile/18042008117438058560noreply@blogger.comBlogger100125tag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-21906601928790504982019-10-04T10:36:36.675+03:002019-10-04T10:36:36.675+03:00nike air vapormax
hogan outlet online
christian lo...<a href="http://www.vapormaxs.us" rel="nofollow"><strong>nike air vapormax</strong></a><br /><a href="http://www.hogan-outlet.us.com" rel="nofollow"><strong>hogan outlet online</strong></a><br /><a href="http://www.christianlouboutin-outletonline.us.com" rel="nofollow"><strong>christian louboutin</strong></a><br /><a href="http://www.airjordanretro.co.uk" rel="nofollow"><strong>jordan shoes</strong></a><br /><a href="http://www.coachoutlets.name" rel="nofollow"><strong>coach outlet store</strong></a><br /><a href="http://www.kd12.us.com" rel="nofollow"><strong>kevin durant shoes</strong></a><br /><a href="http://www.yeezy-shoes.us.org" rel="nofollow"><strong>adidas yeezy</strong></a><br /><a href="http://www.handbagsmichaelkors.com" rel="nofollow"><strong>michael kors handbags</strong></a><br /><a href="http://www.airmax-270.com" rel="nofollow"><strong>nike air max</strong></a><br /><a href="http://www.jimmychoo-shoes.us.com" rel="nofollow"><strong>jimmy choo shoes</strong></a><br />yanmaneeehttps://www.blogger.com/profile/15229165146687805497noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-9889594509299474672019-10-04T10:35:46.314+03:002019-10-04T10:35:46.314+03:00nike air vapormax
hogan outlet online
christian lo...<a href="http://www.vapormaxs.us" rel="nofollow"><strong>nike air vapormax</strong></a><br /><a href="http://www.hogan-outlet.us.com" rel="nofollow"><strong>hogan outlet online</strong></a><br /><a href="http://www.christianlouboutin-outletonline.us.com" rel="nofollow"><strong>christian louboutin</strong></a><br /><a href="http://www.airjordanretro.co.uk" rel="nofollow"><strong>jordan shoes</strong></a><br /><a href="http://www.coachoutlets.name" rel="nofollow"><strong>coach outlet store</strong></a><br /><a href="http://www.kd12.us.com" rel="nofollow"><strong>kevin durant shoes</strong></a><br /><a href="http://www.yeezy-shoes.us.org" rel="nofollow"><strong>adidas yeezy</strong></a><br /><a href="http://www.handbagsmichaelkors.com" rel="nofollow"><strong>michael kors handbags</strong></a><br /><a href="http://www.airmax-270.com" rel="nofollow"><strong>nike air max</strong></a><br /><a href="http://www.jimmychoo-shoes.us.com" rel="nofollow"><strong>jimmy choo shoes</strong></a>yanmaneeehttps://www.blogger.com/profile/15229165146687805497noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-71892567591465293792017-07-19T15:00:16.963+03:002017-07-19T15:00:16.963+03:00Moniulotteinen ongelma
Koskinen Sandbergin mukaan...Moniulotteinen ongelma<br /><br />Koskinen Sandbergin mukaan äänenpainot olisi käännettävä pois esimerkiksi työtunneista ja tuntipalkoista ja huomio olisi kiinnitettävä olennaiseen: rakenteellisiin ongelmiin.<br /><br />Esimerkiksi Helsingin Sanomien mielipideosastolla nostettiin maanantaina esiin näkemys, että palkkaerot selittyisivät miesten ja naisten tekemien työtuntien määrillä. Lehden haastattelemat asiantuntijat kuitenkin tyrmäsivät laskelman yksinkertaistavana ja tarkoitushakuisena.<br /><br />Myös Koskinen Sandbergin mukaan vastaavat tuntipalkkalaskelmat yksinkertaistavat monimutkaisen yhteiskunnallisen ilmiön raa’alla tavalla.<br /><br />– Aivan kuin kaikki palautuisi vain siihen, että miehet vain tekevät enemmän työtunteja, eikä mitään muita yhteiskunnallisia dynamiikkoja olisi edes olemassa.<br /><br />– Näkisin tämän tarkoitushakuisena yrityksenä hämärtää keskustelua.<br /><br />Taustalla juurtuneet ajatusmallit<br /><br />Koskinen Sandbergin mukaan samapalkkaisuudesta puhuttaessa keskustellaan usein eri asioista.<br /><br />– Toisaalta voidaan puhua siitä, maksetaanko samasta tehtävästä samaa palkkaa. Tyypillisesti näin tehdään, ainakin suurin piirtein, hän sanoo.<br /><br />– Toisaalta monet valtiolliset ja työmarkkinatoimijat, kuten sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima samapalkkaisuusohjelma ja esimerkiksi monet feministitutkijat ajattelevat ennemminkin, että kyse ei ole vain syrjintänäkökulmasta, vaan siitä, mikä on oikeudenmukaista ja millaisen yhteiskunnan ja työmarkkinan haluttaisiin nähdä toteutuvan.<br /><br />Katse kääntyy siihen, mitä aloja arvostetaan, mitä ei ja millaiset mahdollisuudet yksilöillä on valita ja toimia sekä millä ehdoilla miehet ja naiset pystyvät osallistumaan työelämään. Kyse ei ole yksinkertaisesti vain valinnasta.<br /><br />– Rakenteet ohjaavat vahvasti yksilön ajatusta siitä, mikä heille on mahdollista, sopivaa ja toimivaa.<br /><br />Tämä osaltaan ylläpitää tilannetta, jossa on naisten ja miesten aloja ja ammatteja.<br /><br />Historian painolasti tuntuu yhä<br /><br />Myös ammattijärjestöillä on omat lusikkansa sopassa siinä, kuinka eri alojen työtä arvotetaan, Koskinen Sandberg huomauttaa.<br /><br />Esimerkiksi saman työnantajan palveluksessa voi olla monta eriytynyttä työntekijäryhmää, joille on historian saatossa ja neuvotteluprosessien tuloksena kehittynyt tyystin eri palkat ja hinnoittelun periaatteet.<br /><br />– Se on tyypillistä suomalaisille työpaikoille ylipäänsä.<br /><br />Eripalkkaisissa työntekijäryhmissä näkyy myös selvää jakoa miesten ja naisten aloihin.<br /><br />Ongelmalla on pitkä historia. Ennen vanhaan miehille ja naisille oli jopa erilliset palkkataulukot. Järjestelmä purettiin vasta 1970-luvulle tultaessa, mutta Koskinen Sandbergin mukaan sen vaikutukset näkyvät edelleen eri alojen palkoissa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-27682610974831135282017-07-19T14:58:58.762+03:002017-07-19T14:58:58.762+03:00Kaventuvatko naisten ja miesten palkkaerot syksyn ...<a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005296337.html?ref=rss" rel="nofollow">Kaventuvatko naisten ja miesten palkkaerot syksyn kierroksella? Tutkija: ”Helppo asia se ei missään tapauksessa ole”</a><br /><br />Tutkijatohtorin mukaan palkkaneuvottelujen muuttuminen liittokohtaisiksi voi periaatteessa edistää palkkatasa-arvoa.<br />Syksyn työehtosopimusneuvotteluista on tulossa poikkeukselliset viime vuosiin verrattuna.<br /><br />Yhtäältä myönteiset odotukset talouden kohenemisesta ovat herättäneet toiveita palkankorotuksista. Toisaalta syksyksi on tiedossa liittokierros eli koko joukko lukuisia erillisiä neuvotteluita, koska Elinkeinoelämän keskusliitto EK muutti viime vuonna sääntöjään niin, että se ei enää voi tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja ja olla niissä osapuoli.<br /><br />Suomalaisia palkkatasa-arvon ongelmia on mahdollista korjata kohdennetuin korotuksin nimenomaan palkkaneuvotteluissa, korostaa sukupuolten välisistä palkkaeroista väitellyt tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Hankenilta.<br /><br />– Koska tulossa on liittokierros, mitään kokonaisuuden kattavaa tasa-arvoerää ei ole tiedossa, mutta yksittäisillä naisenemmistöisillä aloilla voi olla mahdollisuus edetä palkkaerojen kaventamisessa, jos olosuhteet ovat suotuisat ja tahtoa löytyy.<br /><br />Koskinen Sandbergin mielestä laajasti kattavien tasa-arvoerien menettämistä ei kannata liikaa surkutella, koska ne ovat olleet niin pieniä, että niiden merkitys on ollut lähinnä symbolinen.<br /><br />Ajaminen poliittisesti vaikeaa<br /><br />Tilastokeskuksen ylläpitämän ansiotasoindeksin mukaan naisten palkat jäävät 83,2 prosenttiin miesten palkoista. Erot ovat kuitenkin paljon pienemmät, jos palkkarakennetilaston avulla vertaillaan, saako samasta työstä saman palkan.<br /><br />– Näin laskettuna julkisella sektorilla miesten ja naisten ero on lähes olematon. Yksityisellä sektorilla selittämätöntä palkkaeroa on kuitenkin nelisen prosenttia, yliaktuaari Anu Uuttu Tilastokeskuksesta kertoo.<br /><br />Erot nais- ja miesvaltaisten alojen ja ammattien välillä ovat kuitenkin huomattavat.<br /><br />Koskinen Sandbergin mukaan yksittäisten naisvaltaisten alojen palkankorotuksille on vaikea saada tarpeeksi laaja kannatus, kun yksittäiset työmarkkinajärjestöt edustavat tiettyä toimialaa ja tiettyjä ammatteja.<br /><br />– On poliittisesti aika vaikeaa mennä sen taakse, että jonkin tietyn alan palkat nousevat, kun mahdollisesti oman alan palkat eivät, hän sanoo.<br /><br />Esimerkiksi kymmenen vuoden takaisia Tehyn palkankorotuksia vastustivat sekä työnantajat että muut ammattiliitot.<br /><br />Käytäntö on osoittanut, että suomalainen työehtosopimusjärjestelmä ja sen toimijoiden väliset suhteet vaikeuttavat jo muutenkin samapalkkaisuuden tavoitteen edistymistä.<br /><br />– Asia kuuluu neuvottelupöytiin, mutta helppo asia se ei missään tapauksessa ole, Koskinen Sandberg sanoo.<br /><br />– Jos asiaa pidetään esillä, on aina mahdollista, että liikettä tapahtuu oikeaan suuntaan.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-21497571345444415932017-07-18T22:27:06.806+03:002017-07-18T22:27:06.806+03:00Mätäkuun juttu 4: Hesarin moderaattori estää vasta...<a href="http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240248-matakuun-juttu-4-hesarin-moderaattori-estaa-vastaukseni" rel="nofollow">Mätäkuun juttu 4: Hesarin moderaattori estää vastaukseni</a><br /><br />Ensin HS panttasi mielipidekirjoitustani viikon, jotta HS:n toimittaja ehti tehdä siihen vastinekirjoituksen. Nyt HS:n moderaattori ei laske lävitse minun kirjoituksiani, kun yritän vastata muille kommentoijille.<br />_________________________________<br /><br />Eikö ETLA:n tutkimusjohtaja Mika Maliranta usko EU:n naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta FEMM:n suositusta palkkaeron tasa-arvoiseksi laskemiseksi (= huomioitava kvantitatiivinen tuottavuus eli tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden)? EU-parlamentti uskoi ja nyt se on hyväksytty virallisesti EU:n päätöslauselmassa 2008/2012(INI).<br /><br />Naisten tehdyt työtunnit ovat ajankäyttötutkimuksen mukaan noin 79-80 % miesten työtunneista. Verohallinnnon mukaan naisten vuosipalkat ovat noin 76-78 % miesten vuosipalkoista. Kun huomioimme sen, että miehet tekevät yli kaksi kertaa enemmänylitöitä, on palkansaajamiesten ja -naisten tuntipalkka sama tehtyä normaalia työtuntia kohden laskettuna.<br /><br />Saman todistivat tamperelaiset työelämän tutkijat Pasi Pyöriän toimittamassa kirjassa "Työelämän myytit ja todellisuus". Ilmestyi kevällä 2017, kustantaja Gaudeamus. Siinä luvussa 8 todetaan, että palkansaajanaisten tuntiansio oli vuonna 1999 99 % miesten tuntiansiosta, kun tehdyt työtunnit huomioidaan. Kun poistamme ylitöiden vaikutuksen, naisten tuntipalkka on siis yli 100 % miesten tuntipalkasta.<br /><br />Myös Ekonomiliitto uskoo kvantitatiivisen tuottavuuden (= tehdyt työtunnit) vaikutuksen palkkatasoon. Verkkosivuillaan se kertoo, että julkisen sektorin ekonomien alempi palkkataso selittyy sillä, että he tekevät vähemmän vuosityötunteja kuin yksityisen sektorin ekonomit.<br /><br />Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuntasektorin tehdyt työtunnit vuodessa ovat noin 10 % alhaisemmat kuin yksityisen sektorin. Sen vuoksi on vaikea uskoa puhetta kuntasektorin 10 % alemmasta palkkatasosta. Kuntasektorin ansiotaso on alhaisempi, mutta palkkataso sama kuin yksityisellä sektorilla. Pitäisi myös ihan oikeasti tutkia, ovatko ne ns. "alhaisemman palkkatason ammatit" itse asiassa "alhaisempien työtuntien ammatteja"?<br /><br />Helsingin Sanomien kommenteissa useakin kirjoittaja kertoo, että naiset tekevät VASTAAVASTI enemmän kotityötä, mutta asia ei ole niin.Piekkola-Ruuskasen tutkimuksessa osoitetaan, että parisuhteessa elävät miehet tekevät vuorokaudessa keskimäärin tunnin ja 12 minuuttia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän naispuolinen kumppaninsa Lukekaa tutkimus vaikkapa täältä STM:n sivuilta ja katsokaa taulukkoa sivulla 24.<br />https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112487/Selv200673.pdf?sequ...<br /><br />Ja toinen huomio: Miesten tekemiä maanpuolustustunteja ei lasketa työksi Tilastokeskuksen tilastoissa. Miehet menettävät elinikäisistä ansioistaan noin 4 % asevelvollisuuden vuoksi. Tilastokeskuksen tutkijan mukaan miesten työhöntulo viivästyy noin kaksi vuotta asevelvollisuuden takia. Asevelvollisuus itsessään kestää vajaan vuoden, mutta palvelukseen astuminen sopii huonosti opintoihin ja viivätyttää niitä. Eivätkä työnantajat hevin ota töihin henkilöä, jonka tietävät lähtevän (jopa poliisin noutamana) pois töistä jonkun ajan päästä.<br /><br />Useassa kirjoituksessa vedotaan eläkkeen laskennassa siihen, että miehet juovat ja ylensyövät itsensä hautaan. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että elintapojen vaikutus on vain vuosi-pari. Kun vuonna 2015 miesten kuoliniän keskiarvo oli 7,8 vuotta naisia vähemmän ja mediaani 9 vuotta vähemmän, jää muuta selitettävää kuin elintavat noin 6 vuotta. Ihan ilmainen vihje tutkimuskohteeksi: "Miesten alhaisempi kuolinikä on seurausta raskaista, vaarallisista, likaisista sekä ulko- ja yötöistä? Ja siitä, että miehet tekevät keskimäärin vuodessa noin 20 % enemmän ansiotyötunteja kuin naiset". Suomalaiset miehet tappavat itsensä työllä perheensä hyväksi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-52452410171289261602017-07-18T13:38:12.787+03:002017-07-18T13:38:12.787+03:00Jättirinnat eivät riittäneet: Lentoemäntä Martinan...<a href="http://www.is.fi/viihde/art-2000005294624.html" rel="nofollow">Jättirinnat eivät riittäneet: Lentoemäntä Martinan yhä tummeneva ihonväri hätkähdyttää – naisen pöyristyttävä julistus nosti someraivon</a><br /><br />"Hän on värjännyt aiemmin hyvin vaaleat hiuksensa mustiksi ja hankkinut niihin lisää pituutta ja tuuheutta afrikkalaisilla, kiharoilla hiuslisäkkeillä.<br /><br />– Olen ottanut seuraavan askeleen muutoksessani mustaksi naiseksi. On mahtavaa tulla koko ajan enemmän mustaksi. Seuraavaksi suuntaan konsultaatioihin suuremmasta takapuolesta sekä afrikkalaisista kasvonpiireistä, Martina iloitsee Facebookissa."<br /><br />"Martina julistaa useassa Facebook-päivityksessään olevansa siis tätä nykyä ”musta nainen”. Erityisesti viimeisin video, jolla nainen hehkuttaa asiaa, on kerännyt runsaasti raivostuneita kommentteja. Ihmiset eivät pidä Martinaa oikeasti tummaihoisena."<br /><br />Onko Koko Hubaraa vielä tavoitettu kommentointia varten?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-40215597158495484822017-07-18T07:10:13.020+03:002017-07-18T07:10:13.020+03:00Kolumni
Isyyden ”tunnustaminen” on jäänne ajalta, ...<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005294511.html" rel="nofollow">Kolumni<br />Isyyden ”tunnustaminen” on jäänne ajalta, jolloin avioton seksi oli rikos – pitäisikö neuvoloissa jo astua nykyaikaan?<br />Avoparin lapsen isyyden ”tunnustaminen” juontaa juurensa kaukaa menneisyydestä.</a><br /><br />AVOPARIN lapsi on syntyessään isätön.<br /><br />Kävin äskettäin yhdessä avopuolisoni kanssa neuvolassa tunnustamassa isyyteni vielä syntymättömään, mutta pian tuloillaan olevaan lapseemme.<br /><br />Tunnustaminen on käytäntö, joka asettaa avoparit eriarvoiseen asemaan aviopareihin nähden. Näin toimitaan edelleen, vaikka jo lähes puolet lapsista syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella.<br /><br />Historiallisesti suomalaisessa yhteiskunnassa perhe on ollut avioliittoperhe, ja tätä suojellaan edelleen.<br /><br />Oikeudellisesti vain aviomies on heti perheeseen syntyvän lapsen isä. Itse asiassa avioliittoon perustuva isyysolettama on niin vahva, että sitä sovelletaan, vaikka sen tiedettäisiin olevan virheellinen. Jos naiselle syntyy lapsi vaikkapa avioeroprosessin aikana, väestörekisteriin lapsen isäksi merkitään automaattisesti aviomies, josta ollaan eroamassa.<br /><br />Yhdessä olevien avoparien kohdalla ei sen sijaan oleteta mitään. Järjestelmän näkökulmasta lapsen isä voi olla kuka hyvänsä, kun ei kerran olla naimisissa.<br /><br />Neuvolassa vanhemmilta halutaan allekirjoitukset isyydentunnustamislomakkeeseen sekä lapsen yhteishuoltosopimukseen. Ne toimitetaan 30 päivää lapsen syntymän jälkeen maistraattiin, joka käsittelee papereita noin 15–30 päivää, minkä jälkeen yhteensä noin 6–8 viikon jälkeen lapsi merkitään isänsä lapseksi.<br /><br />ASIANAJAJA Markku Fredman tuntee uuden isyyslain hyvin, ja häntä kuultiin eduskunnassa asiantuntijana kolmeen kertaan uuden isyyslain säätämisen yhteydessä.<br /><br />Fredmanin mukaan avoparin lapsi voi todella muodollisesti olla tuon käsittelyn ajan isätön, joskin käsittelyn valmistuttua isyys astuu voimaan takautuvastikin.<br /><br />Entä itse termi, isyyden tunnustaminen? Sehän kuulostaa kuin olisi rikosoikeudessa tunnustamassa, vaikka kyse on ihanasta asiasta. Fredman huomauttaa, että termille on selkeä historiansa.<br /><br />Ennen vuotta 1926 naimattomien henkilöiden välinen seksi oli Suomessa rikollista puuhaa. Tunnustaessaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen omakseen siis kirjaimellisesti tunnusti rikoksen. Vielä vuoteen 1976 saakka avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden merkitseminen edellytti isän tunnustamista, ei siis äidin, kuten nykyään.<br /><br />MUTTA NYT eletään vuotta 2017, joten ”isyyden tunnustaminen” olisikin terminä syytä muokata neuvolapuheessa pian nykyaikaisempaan suuntaan. Miten olisi vaikka neutraali ”vahvistaminen”?<br /><br />Isyyslaki uudistui vuoden 2016 alussa. Aiemmin isyyttä ei edes voinut tunnustaa ennen lapsen syntymää. Vanhan isyyslain aikana vanhempien piti jopa allekirjoittaa vakuutus siitä, etteivät he ole tiettynä ajanjaksona olleet sukupuoliyhteydessä muiden ihmisten kanssa.<br /><br />Nykyään seksielämästä ei enää kysellä, mikä sentään on askel oikeaan suuntaan. Valmiita isyyslaissa ei kuitenkaan olla tasa-arvon eikä termien suhteen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-35747729074640717522017-07-18T01:12:15.593+03:002017-07-18T01:12:15.593+03:00Markus Rantalahan on hyvin samoilla linjoilla Henr...Markus Rantalahan on hyvin samoilla linjoilla Henryn kanssa:<br /><br /><b>Evoluutiopsykologi lataa: Kaikki miehet haluavat 22-vuotiaita naisia, mutta vanhemmilta saa helpommin seksiä</b><br />http://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000005287186.htmlIlehttps://www.blogger.com/profile/18118248753963812389noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-31172272854790334172017-07-18T00:21:46.024+03:002017-07-18T00:21:46.024+03:00Urho Kekkonen lähettää hamekankaan liian painavall...Urho Kekkonen lähettää hamekankaan liian painavalle naiselle:<br /><br /><a href="http://www.urhoklubi.net/Kirjeet/Vastaus1.jpg" rel="nofollow">Vastaus1.jpg (700×1019)</a><br /><br /><a href="http://www.urhoklubi.net/Kirjeet/Vastaus2.jpg" rel="nofollow">Vastaus2.jpg (700×1050)</a><br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-56476669693416452302017-07-17T19:34:01.305+03:002017-07-17T19:34:01.305+03:00Miehet saavat Suomessa naisia parempaa palkkaa, va...<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005294351.html?share=ec66df96e127cb629222e8f881a51a76" rel="nofollow">Miehet saavat Suomessa naisia parempaa palkkaa, vaikka asiaa kuinka kääntelisi – Tutkijan mukaan pitäisi miettiä, miksi naiset kouluttautuvat miehiä matalapalkkaisempiin töihin<br />Kirjoittaja väitti HS:n mielipidepalstalla, että naiset tekisivät vuositasolla miehiä vähemmän työtunteja.</a><br /><br />NAISTEN JA miesten välisten palkkaerojen tarkasteleminen on monimutkaista, muistuttaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta.<br /><br />Pauli Sumanen kirjoitti maanantaina HS:n mielipidepalstalla, että naiset tekisivät vuositasolla miehiä vähemmän työtunteja.<br /><br />Hän väittää kirjoituksessaan, että ”naisten ja miesten tuntipalkka olisi jokaista normaalia työtuntia kohden suunnilleen sama, mutta eläke-etuuksien vuoksi naisen euro olisi selvästi yli sata senttiä”.<br /><br />Sumanen kutsuu itseään Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura -nimisen yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hän on myös aiemmin julkaisemissaan verkkokirjoituksissa käsitellyt naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.<br /><br />MALIRANNAN MIELESTÄ Sumanen yksinkertaistaa asiaa HS:n mielipidekirjoituksessa.<br /><br />”Naisten ja miesten välisiä palkkaeroja tarkasteltaessa on tarpeen ottaa huomioon esimerkiksi työaika, työtehtävät, toimialojen väliset erot sekä työntekijöiden saamat edut”, Maliranta sanoo.<br /><br />”Mielipidekirjoituksen väitteestä, että palkkaerot jäävät pieniksi, olen kuitenkin samaa mieltä.”<br /><br />KIRJOITUKSESSAAN Sumanen tarkastelee asiaa ainoastaan työajan kautta, Maliranta sanoo.<br /><br />”Hän typistää sen yhdeksi kysymykseksi. Työaika taatusti selittää palkkaeroja, koska miehet päätyvät tutkitusti toimenkuviin, joissa tulee ylityötunteja. Tulokset kuitenkin vaihtelevat sen mukaan, millaista aineistoa käyttää.”<br /><br />Selkokielellä Maliranta tarkoittaa, että palkkaeroista ja niiden syistä ei kannattaisi tehdä pitkälle meneviä yksinkertaistuksia.<br /><br />”Kun katsoo miesten ja naisten palkkoja, niin voidaan todeta, että miesten palkat ovat korkeampia. Ensimmäinen selitys sille on usein, että naiset työskentelevät julkisella sektorilla, kun taas miehet yksityisellä. Jos tarkastelee ainoastaan yksityistä sektoria, niin palkkaeroja on siitä huolimatta”, hän kuvaa.<br /><br />MUTTA MISTÄ naisten ja miesten väliset palkkaerot sitten johtuvat?<br /><br />Malirannan mukaan kansantalouden näkökulmasta pitäisi pohtia esimerkiksi sitä, miksi naiset valitsevat koulutusaloja, jotka johtavat miehiä matalapalkkaisempiin työtehtäviin.<br /><br />Hänen mielestään pitäisi myös miettiä, mistä syistä naiset tekevät miehiä vähemmän ylitöitä.<br /><br />”Meillä tuntuu yhä olevan lapsiperheissä työnjakoa, että naiset tulevat kotiin lasten luo ja miehet jäävät ylitöihin, mutta en usko sen selittävän koko kuviota. Myös sellaiset naiset tekevät miehiä vähemmän ylitöitä, joilla ei ole alaikäisiä lapsia.”<br /><br />”Palkkaerot voivat osittain johtua kulttuurisista syistä, eivätkä ne ole taloustieteilijöiden mukavuusaluetta”, Maliranta sanoo.<br /><br />SUMASEN MIELIPIDEKIRJOITUSTA on arvostellut esimerkiksi demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Hän kommentoi sitä viestipalvelu Twitterissä.<br /><br />”Naiset eivät saa absoluuttisesti parempaa palkkaa kuin miehet, vaikka miten kääntelisi. Olipa kiusallinen kirjoitus”, Näkkäläjärvi kirjoittaa.<br /><br />Myös SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm arvostelee kirjoitusta.<br /><br />”Siinä ei ole kauhean paljon järkeä, koska se sotkee tilastoja keskenään ja katsoo niitä tarkoitushakuisesti”, hän sanoo.<br /><br />Bergholmin mukaan SAK:n käyttämät laskelmat osoittavat yhä, että työelämässä naisten euro olisi 83 senttiä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-40500417240038356882017-07-17T19:31:49.056+03:002017-07-17T19:31:49.056+03:00Mielipide
Naiset saavat parempaa palkkaa kuin mieh...<a href="http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005293105.html" rel="nofollow"> Mielipide<br />Naiset saavat parempaa palkkaa kuin miehet<br />Tuntipalkka tehtyä normaalia työtuntia kohden on suunnilleen sama, mutta eläke-etuuksien vuoksi naisen euro on selvästi yli sata senttiä.</a><br /><br />TEHYN puheenjohtaja Rauno Vesivalo kirjoitti (HS Mielipide 9.7.) palkkatasa-arvosta.<br /><br />Euroopan unionissa virallinen palkkaero lasketaan tuntipalkoista. Verohallinnon mukaan Suomen naisten palkkatulot ovat 76–78 prosenttia miesten palkkatuloista. Toisaalta Suomen naisten tekemien vuosityötuntien määrä on Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan 79–80 prosenttia miesten vuosityötunneista. Kun otamme huomioon, että miehet tekevät muutaman prosentin enemmän ylitöitä, tuntipalkka tehtyä normaalia työtuntia kohden on suunnilleen sama.<br /><br />Tätä laskentatapaa suositteli EU:n naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta Femm – 31 naista ja 4 miestä. EU-parlamentti hyväksyi sen päätöslauselmassaan vuonna 2008. Kaikki Suomen parlamenttiedustajat sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta äänestivät puolesta.<br /><br />EU:n tasa-arvodirektiivin mukaan eläke-etuus lasketaan palkaksi, joten Suomessa naiset saavat sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla olevan laskelman mukaan lisähyötyä noin 8–10 prosenttia. Naisen euro on siten selvästi yli 100 senttiä.<br /><br />Jos jotkut naiset sosiaali- ja terveysalalla tai muulla naisvaltaisella alalla kokevat saavansa liian vähän palkkaa, sitä pitää saada siirretyksi parempipalkkaisilta naisilta.<br /><br />Pauli Sumanen<br /><br />puheenjohtaja, Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ryAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-87866029020107176422017-07-17T11:23:55.503+03:002017-07-17T11:23:55.503+03:00Naisille oma ”kansalaispalvelus”? – Arno Kotro: ”K...<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/225413-naisille-oma-kansalaispalvelus-arno-kotro-kas-kun-ei-emantakoulu" rel="nofollow">Naisille oma ”kansalaispalvelus”? – Arno Kotro: ”Kas kun ei emäntäkoulu”</a><br /><br />Opettaja-kirjailija Arno Kotro hämmästelee Puheenvuoron blogissaan kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) tekemää ehdotusta naisille tarkoitetusta kansalaispalveluksesta. Kotron mukaan ”ehdotus ei ole tästä maailmasta”.<br /> <br />Kanerva kertoi Porin SuomiAreenassa viime viikolla puolustusvaliokunnan luonnostelleen jo puolitoista vuotta naisille omaa kansalaispalvelusta, joka koskisi kaikki ikäluokan naisia. Kyse olisi naisten vastineesta ase- ja siviilipalvelukselle. <br /> <br />Kansalaispalvelus voisi Kanervan mukaan olla esimerkiksi kuukauden mittainen ja hän listaa opeteltaviksi asioiksi muun muassa humanitaarisen työn, pelastustaidot ja ensiapukurssit. Kotron on vaikea uskoa, että Kanervan ehdotus koskisi ainoastaan naisia.<br /> <br />–Se olisi karmea malli nuorille, joille nimenomaan yritetään kertoa, ettei ole erikseen naisten ja miesten hommia. Jos se taas olisi avoin myös miehille, tulisiko se armeijan ja siviilipalveluksen rinnalle kolmanneksi vaihtoehdoksi? Vai lakkautettaisiinko sivari kokonaan, koska kuka sinne sitten enää menisi? On vaikea uskoa, että joka käänteessä siviilipalveluksen lyhentämistä vastustanut kokoomus nyt kannattaisikin sen typistämistä kuukauteen.<br /> <br />–Kyseessä siis tosiaan taitaisi olla naisten kansalaispalvelus. Kas kun ei emäntäkoulu, Kotro päivittelee.<br /> <br />Kotro arvioi, että ehdotuksen taustalla on keskustelu miesten asepalveluksesta. Hän itse tunnustautuu miehille ja naisille yhtäläisen vapaaehtoisen asepalveluksen kannalla. Kotro väittääkin, että Kanervan ehdotuksen taustalla olisi vapaaehtoisen asepalveluksen vastustus.<br /> <br />–Ja kas, kun osa vaatii pakon poistamista ja osa sen laajentamista, niin tuostahan syntyy kokoomukselle sopiva kompromissi, että säilytetään pakko nykyisellään, siis vain miehiä koskevana. Kokoomukselle nykymalli käy hyvin, muttei yhdellekään sellaiselle, jolle kansalaisten yhdenvertaisuus ja maanpuolustuksen järkevä järjestäminen merkitsevät jotain, Kotro kirjoittaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-23758645141002593372017-07-17T09:02:07.282+03:002017-07-17T09:02:07.282+03:00”Mies ei uskalla olla eri mieltä naisen kanssa” – ...<a href="http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/mies-ei-uskalla-olla-eri-mielta-naisen-kanssa-psykologi-tony" rel="nofollow">”Mies ei uskalla olla eri mieltä naisen kanssa” – psykologi Tony Dunderfelt huolissaan suomalaisista peesaajamiehistä</a><br /><br />Tony Dunderfelt on itse peesaajamies, kun syyttää ongelmasta miehiä. Hänellä ei ole munaa sanoa suoraan, että naisistahan tämä johtuu. <br /><br />Tai ehkä pikemminkin kasvatuksesta ja vallitsevasta asenneilmapiiristä, jossa naiset on totutettu ajatukseen, että he ovat aina oikeassa ja että he saavat päättää itse ja yksin (parisuhteessakin) kaikesta. Miehet on taas kasvatettu perinteiseen, naista kunnioittavaan malliin. Yhteentörmäykseltä ei voida välttyä. <br /><br />Joko naiset olisi taas opetettava kunnioittamaan ja kuuntelemaan miehiä, tai sitten miesten on pudotettava naiset jalustaltaan. Vasta sitten toimiva kommunikaatio on mahdollista. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-60118479484754925622017-07-16T19:28:41.365+03:002017-07-16T19:28:41.365+03:00http://www.miestentasa-arvo.fi/2017/07/16/miesten-...http://www.miestentasa-arvo.fi/2017/07/16/miesten-tasa-arvo-ry-tuomitsee-sosiaali-ja-terveysministerion-lainvastaisen-toiminnan/Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-18485587979115787882017-07-16T16:30:23.189+03:002017-07-16T16:30:23.189+03:00Tutkija: Laura Huhtasaari näyttäytyy yhtä aikaa id...<a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tutkija-laura-huhtasaari-nayttaytyy-yhta-aikaa-ideaalisuomalaisena-ja-naapurintyttona-200268076/" rel="nofollow">Tutkija: Laura Huhtasaari näyttäytyy yhtä aikaa ideaalisuomalaisena ja naapurintyttönä</a><br /><br />Vertailukohtaa Laura Huhtasaaren nousulle voi hakea monesta läntisestä maasta. Samaan jatkumoon kuuluvat tutkija Tuija Saresman mukaan niin Ranskan Marine Le Pen kuin presidentti Trumpkin.<br /><br />–Populismi valtavirtaistuu ja keskustelu mustavalkoistuu. Tulee jako meihin ja muihin sekä kansaan ja eliittiin, Saresma sanoo.<br /><br />Saresma on tutkinut paitsi populismia, myös vihapuhetta, muukalaisvihaa ja naisen asemaa.<br /><br />–Voisi väittää, että esimerkiksi islamin pelolle ei Suomessa ole todellisuuspohjaa vieläkään, mutta ilmapiiri on otollinen. Halla-aho ja Huhtasaari ovat tuoneet kosketuspintaa, ja takana on taloudellinen kriisi, Saresma sanoo.<br /><br />Karsimaattisille henkilöille on tilaa aikoina, joina politiikkaan liitetään suhmuroinnin ja epärehellisyyden mielikuvia. Saresma nostaa esiin myös julkisuuden tunteellistumisen.<br /><br />Ristiriita saa huomiota.<br /><br />–Huhtasaari on samaan aikaan naisellinen blondi, mutta hänen puheensa ja arvonsa ovat hyvin kovia.<br /><br />Sarsema on itse seurannut Huhtasaarta tiedotusvälineistä ja blogikirjoituksista. Huhtasaari on vahvasti esillä sosiaalisessa mediassa, jossa häntä myös ihaillaan. Hänet koetaan jopa messiaanisena hahmona, pelastajana.<br /><br />–Laura Huhtasaari näyttäytyy valkoisen suomalaisen ydinperheen äitinä, ideaalisuomalaisena, mutta samaan aikaan naapurintyttönä. Siinä on myös paradoksi: eihän poliittista uraa tekevä nainen voi olla samaan aikaan myyttinen kotona oleva äiti, Saresma sanoo.<br /><br />Saresman mielestä kiinnostavaa on myös Huhtasaaren puhe uskostaan. Se on Saresman mukaan suomalaisessa politiikassa epätyypillistä, ja muistuttaa yhdysvaltalaista tapaa. Saresma arvioi, että Huhtasaari käyttää taitavasti hyödykseen perinteisiä arvoja: koti, uskonto ja isänmaa.<br /><br />–Hän on koulutettu nainen, mutta opettaja ja kasvattaja. Ne roolit naiselle on voitu perinteisestikin sallia, eikä Huhtasaari ole uhka perinteisille sukupuolikäsityksille.<br /><br />Entä mitä ajattelee Laura Huhtasaari itse nousustaan?<br /><br />–Olen hirveän intohimoinen ihminen, ja tunteethan tarttuvat, se on peruspsykologiaa, hän sanoo.<br /><br />Hän uskoo myös asiaansa: siihen, että ihmiset haluavat muutosta.<br /><br />Ihmisten ihailu on vaikuttanut henkilökohtaiseen elämään.<br /><br />–Yksityisyys on mennyt, enkä minä siitä tykkää, hän sanoo.<br /><br />Valinta antaa julkisuudelle paljon on silti ollut oma.<br /><br />–En ala esittää mitään, mitä en ole, Huhtasaari sanoo.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-58133804752530834532017-07-16T13:41:33.866+03:002017-07-16T13:41:33.866+03:00SAARA SÄRMÄ: SOMEKOHUJEN ANATOMIASTA
Viime viikol...<a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3749934-saara-sarma-somekohujen-anatomiasta" rel="nofollow">SAARA SÄRMÄ: SOMEKOHUJEN ANATOMIASTA</a><br /><br />Viime viikolla sosiaalisessa mediassa tapahtui jotakin ja nettilehdistä saimme lukea, kuinka taas on someraivo päällä. Jotkut raportoivat, kuinka tunteet kuohuivat. Väitän, että tapauksessa ei kuitenkaan ollut kyse sen enempää raivosta kuin liiallisista tunteistakaan.<br /><br />Mitä sitten tapahtui? Eräs atk-asiantuntijana tunnettu mieshenkilö julkaisi julkisella Facebook-seinällään kuvan lentokoneessa vieressään nukkuvasta naisesta. Kuvan saatteena luki ”Tästä tulee pitkä lento…” Kuvaajasta itsestään kuvassa näkyi noin neljännes ylävartalosta ja kasvoista. Jos kyse oli selfiestä, kuten selittely myöhemmin kuului, oli aika huono selfie.<br /><br />Kuvan tarkoitus oli päivänselvä. Sen viesti oli, että vierustoveri on liian iso ja tekee siksi matkasta hankalan. Monet yrittivät parhaansa mukaan keksiä myös vaihtoehtoisia selityksiä. Ehkä nukkuminen olikin se ongelma, että nyt ei ole juttuseuraa ja tulee tylsää. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kyseinen henkilö on julkaissut pilkkaavia kuvia lihavista ihmisistä, joten asian selittely parhain päin ei vakuuttanut.<br /><br />Somekohuiksi nimitetyissä ilmiöissä ei ole kyse pelkästään yksittäisen ihmisen tekemisistä. Yksittäisen ihmisen yksittäinen somejulkaisu on osa yhteiskunnallisia rakenteita ja tuo ne näkyväksi, joskus hyvin ikävällä tavalla.<br /><br />Siis sillä lailla ikävällä tavalla, mitä nyt esimerkiksi seksismi, naisviha, rasismi tai läskien haukkuminen on. Ikävältä voi toki tuntua ihmisestä itsestään, kun ilmentää näitä omassa toiminnassaan ja saa vastaansa tiukkaa kriittistä palautetta. Kun typerän somejulkaisun alle tulee muutama sata kommenttia, joissa sanotaan, että olit todella urpo, kun toimit noin ja sinun sietäisi hävetä.<br /><br />En haluaisi tällaisissa tapauksissa enää koskaan lukea yhtään kertaa, että kyse on raivosta. Netissä nähdään aivan jatkuvasti ihan oikeaa raivoa, kunnon vihaa, väkivaltafantasioita ja uhkailua henkilöihin kohdistettuna. Usein vain siksi, että nämä henkilöt ovat olemassa omina itsenään ja sanovat jotain internetissä.<br /><br />Ei myöskään haittaisi, jos ei enää koskaan tarvitsisi lukea lynkkaamisesta sellaisessa yhteydessä, jossa ei ole kyse rotuperustaisista julkisista teloituksista. Kritiikki paskamaista toimintaa kohtaan ei ole sama kuin teloitus.<br /><br />Vaikka joku olisi kuinka väärässä, ei ole syytä uhkailla. Pitää pystyä tekemään ero sen välille, kritisoidaanko toimintaa ja sanomista, vai kiistetäänkö ihmisen oikeus olla olemassa ja toimia tässä yhteiskunnassa.<br /><br />Todellista someraivoa ovat ne tappo- ja raiskausuhkaukset tai kohteen kuolemalla ja raiskatuksi tulemisella fantasiointi, mitä esimerkiksi rodullistetut ihmiset, transihmiset, feministit, kriittiset tutkijat ja toimijat, ylipäätään kaikki ei ihan normiin mahtuvat, yhteiskunnallisesti aktiiviset toimijat saavat jatkuvasti ihan vaan siksi, että uskaltavat olla äänessä omalla nimellä tai nimimerkillä.<br /><br />Kritiikkiä voi esittää myös tunteella. Se, että menee hermo, kun kerta toisensa jälkeen hakkaa päätään sortaviin rakenteisiin, ei mitenkään lähtökohtaisesti vähennä kritiikin arvoa. Kiukku epäkohtia kohtaan on voimavara, jolla maailmaa muutetaan.<br /><br />Kritiikin leimaaminen raivoksi tai tunteiluksi on tuttu hiljentämisstrategia, se siirtää koko keskustelun itse asiasta jonnekin aivan muualle. Sen sijaan, että käytettäisiin lihavan ihmisen salakuvaamista ja pilkkaamista esimerkkinä laajemmista ongelmista, puhutaankin vaan raivosta. Kätevä tapa pönkittää normeja ja pitää yhteiskunnalliset rakenteet juuri sellaisena kuin ne ovat, epätasa-arvoisina ja poissulkevina.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-33774532351256885132017-07-16T07:53:32.998+03:002017-07-16T07:53:32.998+03:00Samassa veneessä Tommi Kinnunen ja Niina Junttila:...<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9722815" rel="nofollow">Samassa veneessä Tommi Kinnunen ja Niina Junttila: Jako tyttöihin ja poikiin merkitsee enemmän aikuisille kuin lapsille itselleen<br />Miksi kouluissa pitäisi samaistua sukupuoleen, kysyttiin Samassa veneessä -keskustelussa Porissa.</a><br /><br />Koululaisten elämää ei juuri määritä jako tyttöihin ja poikiin. Eikä ainakaan siinä määrin, kuin aiheesta käydy julkinen vääntö antaisi ymmärtää, toteavat opettaja, kirjailija Tommi Kinnunen ja Turun Yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori, tietokirjailija Niina Junttila.<br /><br />He puivat kysymystä perjantaina Ylen Samassa veneessä -keskustelussa Porin SuomiAreenassa.<br /><br />Junttilan mukaan tyttö-poika -jakoa tuijotetaan liian helposti kaikenselittävänä tekijänä. Hän nostaa rinnalle ainakin myös jaon introvertteihin ja ekstrovertteihin. Ja tekijöitä on paljon muitakin.<br /><br />– Niillä molemmilla on toki jotain merkitystä, mutta eivät nekään kaikkea selitä.<br /><br />Koulun roolista sukupuoliroolien opettajana tai muokkaajana käytiin kiihkeä keskustelu viime syksynä, kun opetushallitus julkaisi oppaan Tasa-arvotyö on taitolaji, jossa muistutettiin, että lasta määrittää moni muukin tekijä kuin sukupuoli, joka helposti ylikorostuu. Julkisuudessa tämä tulkittiin niin, että lapsia ei enää saisi kutsua tytöiksi ja pojiksi.<br /><br />Kinnunen pitää keskustelupalstoilla esitettyjä väitteitä sukupuolten kieltämisestä opetuksessa lähinnä naurettavina. Kyse on sen sijaan siitä, että koulun ei pitäisi tuputtaa valmiita rooleja.<br /><br />– En minä halua, että oppilaani kasvavat joihinkin tiettyhin rooleihin. Että opettamani tytöt oppisivat hiljaisiksi ja alistumaan ja antamaan vuoroa koko ajan toisille. Minä haluan, että he oppivat vaatimaan oman tilansa yhteiskunnassa, niinkuin kaikki muutkin.<br /><br />Kinnunen kysyy yleisemmin miksi kouluissa pitäisi samaistua sukupuoleen?<br /><br />– Minä olen mies, mutta en silti koe että minulla ja vaikkapa Teemu Selänteellä on mitään tekemistä keskenään.<br /><br />– Olisi ihan yhtä keinotekoista, jos meidät jaettaisiin jonkin matemaattisen mallin mukaan vaikkapa hoikkiin ja ylipainoisiin. Ja sitten sun pitäisi kokea kuuluvasi jotenkin siihen porukkaan [...] Ja sitten se vielä vaikuttaisi ammatinvalintaan, että "pyöreät nyt hakeutuu tällaisille alueille".<br /><br />Roolit ohjaavat myös koulumenestystä enemmän kuin varsinainen sukupuoli.<br /><br />– Paljon puhutaan siitä, että pojat eivät lue, mutta ei tytötkään lue. Tai se ei siis ole sukupuolisidonnaista. Minulla on oppilaina poikia, jotka lukevat paljon ja tyttöjä, jotka eivät kirjaa avaakaan. En usko, että tästä voidaan geneettisellä tasolla sanoa oikeastaan yhtään mitään, vaan me ollaan yhteiskunnalisten roolien vankeja. Se vaikuttaa paljon siihen mitä meistä tulee ja mihin ammatteihin me hakeudutaan, Kinnunen sanoo<br /><br />Pojatkin kaipaavat sydänystävää<br /><br />Perinteinen oletus on, että pojat liikkuvat poikaporukassa, ja tytöillä taas on yksi sydänystävä, bestis.<br /><br />Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Junttila kertoo, että oikeasti pojat kaipaavat porukan sijaan yhtä läheistä ystävää jopa enemmän kuin tytöt.<br /><br />Viesti menee kuitenkin perille hitaasti. Junttila kertoo esimerkin jonkin ajan takaa.<br /><br />– Kerroin tästä, ja minulle miesopettaja kommentoi, että ei voi pitää paikkansa. Ei ne pojat kaipaa läheisiä ystäviä, koska jos ne halailisi toisiaan koulun käytävällä, niin heti tulisi piipaa-auto hakemaan pehmustettuun huoneeseen.<br /><br />Ei opettajakiintiöille, kyllä positiivisille esimerkeille<br /><br />Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa ja samalla mies- ja naisopettajien alat ovat katoamassa.<br /><br />Kumpikaan keskustelijoista ei lämpene ajatukselle sukupuolikiintiöistä eri opettajatehtävissä. Sen sijaan opettajien sukupuoliroolien luonteva katoaminen heijastuu myös oppilaisiin. Kinnunen kertoo ystävänsä koulusta, jossa pitkän matematiikan opettajaksi tuli naisopettaja. Sen jälkeen tytöt valitsivat aineen aiempaa herkemmin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-88622782554151002952017-07-15T18:46:38.206+03:002017-07-15T18:46:38.206+03:00Valinnanvapauslain uusi valmistelu naisten käsissä...<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9725210?origin=rss" rel="nofollow">Valinnanvapauslain uusi valmistelu naisten käsissä – työryhmässä vain yksi mies<br />Hallituksen uutta esitystä valmistelevan virkamiestyöryhmän on tarkoitus aloittaa työnsä heti.</a><br /><br />Uudelleen valmisteltavan valinnanvapauslain rakentaminen on jäämässä naisten tehtäväksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman 9-jäsenisen virkamiestyöryhmän nimetyistä jäsenistä peräti seitsemän on naisia, yksi on mies ja yksi on vielä nimeämättä.<br /><br />Tasa-arvolain neljännen pykälän mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa tai vastaavissa toimielimissä pitäisi olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.<br /><br />Valmisteluryhmän puheenjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila. Hän vastaa jatkossa valinnanvapausmallin valmistelusta.<br /><br />Valmisteluryhmän on tarkoitus aloittaa työnsä heti, jotta lain esitysluonnos voitaisiin lähettää lausunnolle marraskuussa 2017. Eduskunnalle hallituksen uusi esitys on tarkoitus antaa alkuvuonna 2018.<br /><br />Valinnanvapausmalliin tehdään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ja muut välttämättömät muutokset. Sote-uudistus tulee suunnitelmien mukaan voimaan vuonna 2020.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-5106609640147423982017-07-15T09:43:40.259+03:002017-07-15T09:43:40.259+03:00Analyysi: Saanko toivottaa "suvakkihuoralle s...<a href="https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat" rel="nofollow">Analyysi: Saanko toivottaa "suvakkihuoralle syöpäkuolemaa"? Poliisi ei tutki, koska veisi "useamman työpäivän"<br />Kuolemalla hekumointia, raiskausfantasioita – mitä kaikkea verkossa saa julkisuudessa esiintyvistä naisista julkaista ilman, että poliisi puuttuu?</a><br /><br />"Perusteellisen esitutkinnan suorittaminen veisi arviolta aikaa useamman työpäivän."<br /><br />Hanna Huumonen luki kesäkuussa ärsyyntyneenä kihlakunnansyyttäjältä saamaansa kirjettä.<br /><br />Siinä syyttäjä kertoi, että poliisin esitutkinta Huumosen tekemästä rikosilmoituksesta oli keskeytetty “kustannusperusteella”. Tutkinnan jatkaminen maksaisi syyttäjän mukaan liikaa suhteessa rikosepäilyn laatuun ja mahdolliseen rangaistukseen.<br /><br />Täytyisikö hänen kimppuunsa hyökätä fyysisesti, ennen kuin tutkinnan kynnys ylittyisi?<br /><br />Huumosta alettiin häiritä vuoden 2016 tammikuussa, jolloin hän sai nopeana ryöppynä satoja tekstiviestejä, puheluita, sähköposteja ja Facebook-viestejä. Hän oli tuolloin melko tuntemattoman järjestön, Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden (SONK ry) puheenjohtaja.<br /><br />SONK oli juuri käynnistänyt kampanjan valemediana tunnettua MV-lehti-verkkosivustoa vastaan.<br /><br />SONK kehotti yrityksiä poistamaan mainoksensa “valheita, naisvihaa ja ulkomaalaisvihaa levittelevältä sivustolta”. Kampanjaan liittyi mukaan myös muiden puolueiden nuorisojärjestöjä sekä Facebook-yhteisö Loppu MV:lle.<br /><br />Tavoitteena oli vaikeuttaa sivuston toimintaa iskemällä arkaan paikkaan, mainostuloihin. Ylen jutussa oli arvioitu MV-lehden tienanneen mainoksilla jopa 35 000 euroa kuukaudessa.<br /><br />“Toivon hartaasti että sinä, lähipiirisi ja kaikki aatetoverisi saisitte kunnon joukkorikastuksen (lue raiskauksen) laittomilta maahantunkeutujilta niin alkais silmät aukeamaan. Toivon todella että näin tapahtuu.” – Pera, tekstiviesti Hanna Huumoselle 9.1.2016<br /><br />Huumonen oli luonnollisesti osannut odottaa jonkinlaista vastaiskua, mutta sen erittäin henkilökohtainen luonne oli yllätys. MV-lehden sivustolla julkaistiin Huumosen työpaikan yhteystiedot ja “kehotettiin toimenpiteisiin”. Kotiosoitteensa hän ehti piilottaa kuultuaan kavereiltaan, että sitä kysellään keskustelupalstalla.<br /><br />Joku lähetti omasta numerostaankin tekstiviestin: “Suvakkihuora, häpeän sinua!”.<br /><br />Kuinka moni todella yhtäkkiä vihasi häntä, itselleen tuntematonta ihmistä? Osa viesteistä vaikutti tulevan tekaistuilta Facebook-profiileilta osana häneen kohdistettua vihakampanjaa.<br /><br />“Kyllä aion tulla hautajaisiisi juhlimaan niin vitusti ” – viesti Facebookissa 12.1.2016<br /><br />“Kuole syöpään tai mieluummin sut raiskataan hengiltä.” – viesti Facebookissa 17.1.2016<br /><br />“Olet todella vastenmielinen huora. En yhtään ihmettele jos joku puukottaa sinua.” – viesti Facebookissa tammikuussa 2016<br /><br />MV-lehteä vastaan suunnattu boikottikampanja tehosi ja yritykset vetivät mainoksensa sivustolta pois. Kampanjan kasvona esiintynyt Huumonen liikkui aluksi turvasumuttimen kanssa ja kärsi univaikeuksista.<br /><br />Julkisuudessa hän pyrki esiintymään SONKin puheenjohtajan roolissa tyynenä ja pitämään omat tunteensa taka-alalla. Mutta hänen oli mahdotonta tietää, kuinka vakavasti väkivaltaa pursuavat viestit tuli ottaa. Oma ja läheisten arki kärsi, koska elämä muuttui yhtäkkiä turvattomaksi.<br /><br />“Toivottavasti tulee se puoliapina joukkio (pakoloiset) ja raiskaa sut ja sun läheises hengiltä. SAATANAN PASKA!!!” - viesti Facebookissa 3.5.2016<br /><br />Vappuna 2016 lehtien toimituksiin lähetettiin pornokuvia, joihin oli liitetty Huumosen pää. Kun hänen puhelimeensa alkoi tulla läähätyssoittoja, hän arvasi, että yhteystiedot oli laitettu seuranhakupalstalle.<br /><br />Ajan kuluessa Huumonen oppi sietämään sitä, että viha- ja törkyviestejä voi tulla, jos esiintyy julkisuudessa. Hän ei kuitenkaan ole suostunut tukkimaan suutaan.<br /><br />– Ne voittavat, jos mä hiljenen, Huumonen sanoo nyt.<br /><br />Hänen kaverinsa keräävät parhaillaan talteen kaikkea sitä törkypostia, jota hän on saanut puolentoista vuoden aikana. Kesän jälkeen poliisille lähtee uusi rikosilmoitus.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-1077463746722110802017-07-13T16:12:04.142+03:002017-07-13T16:12:04.142+03:00Kaikki tietävät, että seksi on hyväksi terveydelle...Kaikki tietävät, että seksi on hyväksi terveydelle, mutta entä ikääntyneet, jotka eivät kykene löytämään rakkautta tuohon aikaan. Sukupuoli on edullisin tapa tutkia sukupuolta ottamatta riskitekijöitä sukupuolitaudeista, kun olet maksanut seksiä tai yöllä ulkomaalaisten kanssa. Silikoni- ja TPE-sukupuolen nuket kestävät hyviä vuosia, joten se on pohjimmiltaan kertaluonteinen investointi elinikäiseen seksuaaliseen tyytyväisyyteen.<br /><br />https://www.my-doll.com/difference-between-sex-dolls-and-real-women/my-dollhttps://www.my-doll.com/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-41478957215873061262017-07-12T18:31:39.145+03:002017-07-12T18:31:39.145+03:00Nyt puhuu islamin jättänyt suomalainen kurdi ja na...<a href="https://www.suomenuutiset.fi/puhuu-islamin-jattanyt-suomalainen-kurdi-naispoliitikko-islamia-tulee-arvostella-rasismin-leimaa/" rel="nofollow">Nyt puhuu islamin jättänyt suomalainen kurdi ja naispoliitikko: islamia tulee voida arvostella ilman rasismin leimaa</a><br /><br />“Jos kristityiltä kysyisi, että pitäisikö homoseksistä tuomita kuolemaan, niin suurin osa vastaisi ei. Ainakin Euroopassa asuvista. Jos taas asiaa kysyisi maailman muslimeilta, niin suurin osa sanoisi vastaavasti kyllä.” Islamin jättänyt turkulaistunut kurdipakolainen Seida Sohrabi kertoo, miksi ei pidä islamofobian käsitteestä.<br /><br /><br />Miksi ideologia ja ihmisen syntyperä ovat kaksi eri asiaa? Miksi islam on poliittinen uskonto? Miksi islamia on vaikea muuttaa?<br /><br />Haastattelun aluksi Seida Sohrabi haluaa puhua islamofobian ongelmallisuudesta.<br /><br />– Muslimiksi ei synnytä, vaan siihen kasvatetaan. Sana islamofobia pyrkii kieltämään kritiikin uskontoa kohtaan vertailemalla ideologiaa synnynnäiseen seikkaan kuten naiseuteen, homouteen tai tummaihoisuuteen. Mitä tahansa ideologiaa eri arvojärjestelmää tulee pystyä kritisoida.<br /><br />Sohrabi puhuu omakohtaisen kokemuksen äänellä, sillä hän on itse jättänyt islamin. Hän saapui Suomeen Iranin kurdialueelta turvapaikanhakijana 1990-luvulla. Tällä hetkellä Sohrabi opiskelee Turun yliopistossa poliittista historiaa. Sohrabi toimii myös aktiivisesti kokoomuksen kunnallispolitiikassa.<br /><br />– Muslimeja on erilaisia kuten on erilaisia ryhmiä, se on selvää. Kuitenkin islamin uskonto perustuu muuttumattomuuteen ja täydellisyyteen. Siihen, ettei uskontoa voi lähteä muuttamaan. Islam tosiaan sanana tarkoittaa alistumista ja islam perustuu niin koraaniin kuin profeetta Mohammadin opetuksiin, jotka on osa hadithia eli perimätietoa, jota kutsutaan myös sunnaksi eli oikeaksi tavaksi elää, hän sanoo.<br /><br />Tulkintaerot islamilaisten koulukuntien välillä ovat hyvin pieniä. Sohrabi mainitsee esimerkkinä naisten sukuelinten silpomiseen.<br /><br />– Vaikka monet muslimit vastustat sitä, on vielä miljoonia, jotka silpovat naisia uskonnon nimissä. Asia tulee perimätiedossa esille hyväksyttävänä toimena profeetan sanoin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-58012207210728402462017-07-12T18:08:39.829+03:002017-07-12T18:08:39.829+03:00Viimeinenkin mieslinnake murtumassa – puolueissa l...<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9718743?origin=rss" rel="nofollow">Viimeinenkin mieslinnake murtumassa – puolueissa laajaa kannatusta armeijan kutsunnoista naisille<br />Puolueet kannattavat yhdessä rintamassa naisten osallistumista nykyistä selvästi laajemmin maanpuolustukseen. Aseisiin naisia ei pakotettaisi.</a><br /><br />Eduskuntapuolueista löytyy laajaa kannatusta naisten maanpuolustuksen lisäämiseen. Naisten roolin lisäämisellä parannetaan sekä Suomen kriisinhallintaa että tasa-arvoa.<br /><br />Puolueet eivät puhu pakollisesta asevelvollisuudesta, mutta naiset voisivat saada jatkossa kirjeen armeijan kutsuntoihin. Ero on iso nykyiseen verrattuna, kun naiset hakevat nyt itse vapaaehtoisesti armeijan kutsuntoihin ja sitä kautta armeijan palvelukseen määräajaksi.<br /><br />Naisten osallisuuden maanpuolustukseen nosti esille kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) Porin SuomiAreenassa muun muassa Iltalehdelle.<br /><br />Naisten osallistumisesta on puhuttu viimeksi keväällä valtioneuvoston puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä. Eduskunnan kannan mukana asevelvollisuus naisille on vapaaehtoista, mutta naisten osallistumista maanpuolustukseen pitää edistää ja tukea.<br /><br />Kutsunnat hyvä tilaisuus järjestää asioita<br /><br />Kansanedustaja Kanervan ajatuksena on, että maanpuolustus pitäisi olla mahdollisimman laajaa ja naiset pitäisi saada mukaan muun muassa erilaisiin humanitäärisiin tehtäviin ja siviilikriisinhallintaan. Myös kyberturvallisuus tarvitsee Kanervan mukaan naisten osaamista.<br /><br />Kanerva edistäisi tavoitetta muuttamalla maanpuolustusvelvollisuutta niin, että naisten kouluttamisessa olisi kyse erilaisista ja -pituisista kursseista.<br /><br />Myös halllituskumppani keskustan ja Uuden vaihtoehdon edustajat kannattavat asevelvollisuutta kevyempää osallistumista maanpuolustukseen.<br /><br />– Pakollista asevelvollisuutta emme kannatta. Asevelvollisuus voisi olla yksi vaihtoehto muiden tehtävien ohella, keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen erittelee vaihtoehtoja.<br /><br />Keskustan Kaikkonen pitää kutsuntoja myös naisille hyvänä keinona käydä läpi ikäluokan elämäntilanne. Samalla selviää minkälaisiin maanpuolustustehtäviin naisia voidaan sijoittaa.<br /><br />Kaikkosen mukaan kutsunnat ja miten naisten maanpuolutuskoulutus pitäisi järjestää, pitää erikseen selvittää. Nopeisiin muutoksiin hän ei usko.<br /><br />– Kutsunnat on selkein tapa järjestää naisten osallistuminen maanpuolustukseen. Velvoitteen sisällä on mahdollisuus valita aseellinen tai aseeton vaihtoehto, kansanedustaja Simon Elo (uv.) kertoo eduskuntaryhmän keskeneräisen ohjelmatyön linjauksista.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-91074285577582384782017-07-12T10:10:16.935+03:002017-07-12T10:10:16.935+03:00Male teacher kidnapped and raped by gang of sperm ...<a href="http://www.express.co.uk/news/world/827210/Male-teacher-kidnapped-female-gang-sperm-bandits-Zimbabwe" rel="nofollow">Male teacher kidnapped and raped by gang of sperm bandit women</a><br /><br />...<br />A similar incident happened in February when another teacher was kidnapped from a bus stop in southwest Zimbabwe, drugged then raped for hours by three "light-skinned" women who he thinks took away his semen as his penis was bruised.<br /><br />He was left in the middle of the bush and woke up the next morning with no clothes and injuries.<br /><br />"Sperm bandit" crimes, where men's semen is harvested, have been on the rise in Zimbabwe and South Africa over the past few years.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-4345833983174752562017-07-12T06:57:20.078+03:002017-07-12T06:57:20.078+03:00”Muijilla kehuskelu” on osa rap-lyriikan syntyhist...<a href="http://www.hs.fi/nyt/art-2000005277668.html" rel="nofollow">”Muijilla kehuskelu” on osa rap-lyriikan syntyhistoriaa, mutta vuonna 2017 siitä pitäisi jo päästä eteenpäin<br />Ilona Raivion opinnäytetyö nosti jälleen puheeksi suomiräpin seksistiset lyriikat. Toimittaja Säde Mäkipään mukaan seksismi on osa rapin syntyhistoriaa.</a><br /><br />"Oon valentin retro, jos neito ei lämpee, se ei oo vihaaja vaa lesbo, juotu sun bines on ku sä vielä jonotat sisään”<br /><br />Näin räppää Mouhous -yhtye kappaleessaan Hellafly. Jyväskyläläinen rap-ryhmä latoo viime vuonna julkaistulla kappaleella pöytään räävittömiä laineja – ja biisi on saavuttanut valtaisan suosion.<br /><br />Riimin takana on 22-vuotias Veikko Heikkilä, artistinimeltään Super Duve. <br /><br />”Se biisi tehtiin meidän ensimmäiselle EP:lle, ennen kuin meillä oli levytyssopparia. Jos olisin tienny, että se lähtee radiosoittoon YleX:lle, olisin voinu muotoilla sanat jotenkin vähän nätimmin”, Heikkilä sanoo.<br /><br />MOUHOUS ON korkealla Ylen tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin seksististä kieltä parinkymmenen suomalaisen rap-artistin tuotannosta vuosilta 2016 ja 2017. Selvitys pohjautui Ilona Raivion Metropolian ammattikorkeakoululle tekemään opinnäytetyöhön Datajournalismin soveltaminen – Seksismi suomalaisissa hiphop-sanoituksissa.<br /><br />Opinnäytetyössään Raivio seuloi seksistisiä sanoja ja riimejä vuoden 2016 suosituimpien hip hop -kappaleiden joukosta. Ylen selvityksessä esitetään, kuinka monta kertaa artisti tai bändi käytti seksististä, naisia esineellistävää tai negatiivista stereotypiaa naisista toistavaa sanaa tai lausetta noin kymmenessä kappaleessa.<br /><br />Mouhous sai osumia noin 25. Sitä enemmän seksistisiä termejä käytti vain Petri Nygård.<br /><br />”Kyllä siitä sain muutaman viestin ja kuvakaappauksen”, Heikkilä sanoo Ylen jutusta tulleista reaktioista.<br /><br />Onko Mouhous siis joukko naisia halventavia miehiä?<br /><br />Ei, väitän. Kysymys rap-lyriikan seksismistä ja naiskuvasta on monimutkaisempi.<br /><br />Aloitetaan siitä, mitä on seksismi. <br /><br />Oxfordin sanakirja määrittelee sanan näin: ”Ennakkoluulo, stereotypia tai syrjintä, tyypillisesti naisia kohtaan, perustuen sukupuoleen.”<br /><br />Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Syrjinnän vastainen käsikirja (2003) taas näin: ”Seksismi merkitsee ideologiaa tai toimintaa, joka perustuu sosiaalisten sukupuoliroolien varaan rakentuneisiin stereotypioihin, ja se kohdistuu erityisesti naisiin. Tällainen stereotypiointi on usein seurausta historiallisesta maskuliinisesta tai patriarkaalisesta kulttuurista, joka on alistanut naissukupuolta.”<br /><br />Seksismi voidaan nähdä myös aikaan sidottuna ilmiönä. Nykyaikaista seksismiä on esimerkiksi, kun ammattikuljettajana toimivaa naista ei arvosteta työssään yhtä paljon kuin samassa työssä olevaa miestä.<br /><br />Seksismiä on myös seksistinen kielenkäyttö. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että naiseen viitataan halventavilla tai vähättelevillä sanoilla kuten ämmä, narttu tai huora. Raivion opinnäytetyössä analysoiduista 43 suomalaisia artistin uutuuskappaleista seksistisiä sanoituksia löytyi 22:lta.<br /><br />Englannin kielessä seksistinen termi naiselle on yleisimmin sana bitch. Ja sitä yhdysvaltalaisessa rap-musiikkissa käytetään ylettömästi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5337895.post-55593443701147373622017-07-11T21:20:51.047+03:002017-07-11T21:20:51.047+03:00Brothel is 'renting out sex robot for £88 an h...<a href="http://metro.co.uk/2017/07/09/brothel-is-renting-out-sex-robot-for-88-an-hour-6766052/" rel="nofollow">Brothel is 'renting out sex robot for £88 an hour' | Metro News</a><br /><br />However, a brothel offering a similar service in Barcelona was closed after outrage from local sex workers.<br /><br /><a href="http://metro.co.uk/2017/04/23/uks-first-sex-robot-brothel-could-open-soon-6592414/" rel="nofollow">UK's first sex robot brothel could open soon following Lumidolls in Barcelona | Metro News</a><br /><br />But now the brothel has reopened in a mystery area, with prices at £67 for half an hour and £83 for an hour.<br /><br /><a href="http://metro.co.uk/2016/02/15/feminists-want-to-ban-sex-robots-because-theyre-like-prostitutes-5683587/" rel="nofollow">The Campaign Against Sex Robots wants to ban them ‘because they’re like prostitutes’ | Metro News</a><br /><br />Anonymousnoreply@blogger.com