Nörtit koulussa

Ilkka Kokkarinen antaa linkin mainioon kirjoitukseen nörtteydestä kouluyhteisössä. Miksi älykkäämmät lapset ajautuvat helposti sosiaalisesti syrjäytyneiksi nörteiksi, kun taas suosio kasaantuu vähemmän fiksuille? Paul Graham sanoo selitykseksi tuolle ilmiölle sen, että suosituksi tuleminen vaatii lapselta täyttä omistautumista ja paljon työtä. Nörtille on tärkeämpää päteä älyllisissä harrasteissa kuin tulla suosituksi. Tietokoneet, shakkikerho ja muut älylliset harrasteet vievät nörtiltä suosituksi pääsemiseksi tarvittavan ajan. Selkeä esimerkki suosituksi tulemiseen vaativasta ajasta ja työstä ovat cheerleaderit. Harjoitellaan kovasti pomppimista, tekohymyä ja pyramideja lähes pelkästään suosion vuoksi.

Normaaleissa aikuisten yhteisöissä hierarkia määräytyy sen mukaan, kuka on kyseisessä yhteisössä paras. Paras urheilija joukkueessa tai paras ohjelmoija tietokoneyhtiössä. Vankiloissa ja kouluissa "paras" aines ei ole hierarkian kärjessä. Vankiloissa ja kouluissa vallitsee viidakon laki. Koulun viidakon laki on suosituimmuus. Vanhemmat kannustavat lapsia pärjäämään koulussa, mutta pärjääminen opiskelussa ei tee lapsesta yhtään sen suositumpaa. Lapset muodostavat suosituimmuustasoja, joissa alimpana olevia potkitaan yhä alemmas. Kaikkien ylempänä olevien on oltava mukana hivutuksessa, jotta he eivät itse joutuisi alimpana olevien joukkoon. Pahin aika olla nörtti on 11-17-vuotiaana. Lapset, niin kuin vangit vankiloissaan jätetään toisten kaltaistensa mielivallan armoille. Sitä pidetään normaalina käytäntönä ja murrosiän ongelmia hormooneista johtuvana, vaikka todellinen syy onkin armottomassa yhteisömallissa.

Jouni Kärkkäinen lopettaa Ihmissuhteiden lukemisen. Olen kirjoittanut kymmeniä juttuja, jotka ovat varmaan ollet monille liikaa, mutta on varmaan elämän ironiaa, että Jouni lopettaa lukemisen juuri silloin, kun yritän kirjoittaa tavallista fiksummin ihan oikeaan tutkimukseen nojaten epämääräisten sepitelmieni sijaan. Rimanalituksiin on listattu myös humanismia koskevat vitsailuni. Olen jotenkin kuvitellut, että humanisteista ja humanismista voisi heittää aika paksuakin juttua Erektuslaiseen henkeen ilman että kukaan ottaisi siitä oikeasti nokkiinsa. Voin sanoa, että en osaa tarkalleen sanoa, mitä humanismi on ja miksi sitä pilkataan, mutta koska humanismin pilkkaaminen kuuluu mielestäni hyviin Erektuslaisiin perinteisiin, niin enhän minäkään voi jäädä asiassa Pekkaa pahemmaksi. Ilmeisesti humanismihuumorini ei ole kuitenkaan niin hauskaa kuin miltä se itsestäni vaikuttaa. Täytyy varmaan keksiä parempia humanistivitsejä seuraavaksi kerraksi.

Ilkalla ja Markulla on epäselvyyttä alempitasoisuuden määritelmästä. Tuo käsite on todellakin hiukan epämääräinen. Tässä hiukan hahmottelua selkeämmästä jaottelusta: 1) Alimman tason miehillä ei ole naisseuraa syystä tai toisesta, eikä juurikaan toivoa paremmasta(ilman tasonsa nostamista). Seksiä he saavat vain rahalla. 2) Alemman tason miehet joutuvat maksamaan saamastaan seksistä rahalla tai vähintään suunnilleen samalla määrällä uhrattua aikaa ja vaivaa. 3) Ylemmän tason miehet saavat seksiä ilmaiseksi, mutta eivät välttämättä riittävästi ilman työtä asian eteen. 4) Ylimmän tason miehet saavat seksiä ilmaiseksi(eli ilman rahaa tai työn tekoa asian eteen) niin paljon kuin haluavat. Eräs alempitasoisuuden rajan määrittely-yritys: "Jos ihminen joutuu käyttämään sinkkuna ollessaan seksin saamiseksi vähintään saman verran aikaa ja vaivaa, kuin siihen kuluisi rahaa, niin hän on alempitasoinen."

Miksi sumopainijat ajavat säärensä?
Vastaus: Jotta heitä ei luultaisi suomalaisiksi feministeiksi.