torstaina, huhtikuuta 23, 2009

Naistutkimus saa HS-raadilta laajaa tukea

Naistutkimus saa HS-raadilta laajaa tukea:
"Oikeasti tieteellinen" naistutkimus kuuluu jopa ihmistieteiden kärkijoukkoon, sanoo suomentaja Jukka Mallinen. Hänen mukaansa naistutkimuksen suojissa loisii kuitenkin mustavalkoista kiihkoa ja propagandaa, joka tuo mieleen taistolaisen agitaation.

Professori Laura Kolbe pitää ongelmana, että naistutkimuksen näkökulma on sitoutunut länsimaisen feminismin sanomaan ja angloamerikkalaisiin tutkimusmetodeihin ja kirjallisuuteen. "Lopputuloksena on naistutkimuksen kietoutuminen sisäpiiriksi, jonne pääsevät vain oikeaoppisesti ajattelevat ja elävät siskot – ja muutama mies."

"Naistutkimus ottaa kyllä itsensä äärettömän vakavasti, mutta metodisesti se kuuluu rupattelutieteelliseen tiedekuntaan", ivaa Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen.

Professori Matti Wibergin mukaan naistutkimus on "kyltymätön käenpoikanen, joka kuppaa kohtuuttomasti voimavaroja asialliselta tieteeltä".

Naistutkimus on tieteen muotoon linnoitettua syvästi poliittista ja relativistista toimintaa, määrittelee toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

"Kansalaistoiminnalle ja naisaktivismille läpinäkyvämpi ja rehellisempi yhteisömuoto olisi yhdistys eikä tiedekunta."

"Naistutkimus on nimekkeenä vähän samankaltainen kuin teologia", vertaa kansanedustaja Erkki Tuomioja.

"En totisesti kaipaa miestutkimuksen professuuria, mutta joku voisi keksiä hyvän suomenkielisen sanan sukupuolinäkökulmaan – sukupuolitutkimuksen professori kuulostaa liikaa Pahkasialta", sanoo toimittaja Minna Lindgren.
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko naistutkimus vakavasti otettavaa tiedettä?
Osmo Soininvaara: Osa naistutkimuksesta on tuottanut arvokasta tietoa, mutta joukossa on myös tieteellisen metodin kannalta arveluttavia tekeleitä. Muussa tieteessä sisäinen keskustelu karsii sisäisellä kritiikillään huonot pois, mutta naistutkimuksen sisäinen kriittinen keskustelu näyttää kovin vähäiseltä. Näin kelvottomat kyhäelmät pääsevät leimaamaan koko tutkimusta.

Kari Uusikylä: On ja ei. On sekä vakavasti otettavaa naistutkimusta että tendenssimäistä yksisilmäistä julistusta, joka ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.

Anna Rotkirch: Naistutkimuksessa kuten muissa humanistisissa ja sosiaalitieteissä tehdään osittain tutkimusta, jota itse en pidä tieteenä vaan esseistiikkana tai poliittisena kirjoitteluna.

Timo Harakka: Naistutkimus on yhtä ideologinen "tieteenhaara" kuin neuvostopsykologia tai uusliberaali taloustiede.

Iivi Anna Masso: Nykyisestä, "queer-teoria"-painotteisesta naistutkimuksesta on tullut puhtaasti ideologiaa, jolla on suhteellisen vähän tekemistä paitsi varsinaisen tieteen kanssa, niin myös naisten ja miesten sekä jopa seksuaalivähemmistöjen todellisen aseman ja tasa-arvoisuuden arvioinnin tai edistämisen kanssa. Pikemminkin kyseessä on eräänlainen anarkovasemmistolainen liike, jonka tärkein anti on tiedon sekä arvojen totaalinen suhteellistaminen ja länsimaisuuden sekä liberalismin vastaisuus sinänsä, joka ironisesti tarkoittaa jopa tasa-arvon vastaisuutta.

Matti Wiberg: Naistutkimus on toki vakavasti otettavaa, mutta ei sen oletetun tai väitetyn tieteellisyyden, vaan sen räikeän ideologisuuden ja häpeilemättömän poliittisuuden takia.

Naistutkimus on enemmän poliittista kampanjointia kuin tieteellistä tutkimusta.

Naistutkimuksessa ei sovelleta tieteen sääntöjä, vaan pääosin kyse on samanhenkisten fanaattisesta ja häikäilemättömästä poliittisesta aktivismista.

Naistutkimuksen aikaansaannokset eivät vastaa siihen sijoitettuja panostuksia.

Naistutkimuksen edustajilla ei yleensä ole mitään estoja mestaroida muiden tutkijoiden töitä, mutta ovat hyvin suvaitsemattomia muiden tieteilijöiden naistutkimusta koskevien arvioiden suhteen.

Naistutkimuksen edustajat eivät juuri ota kuuleviin korviinsa tieteellisiin keskusteluihin kuuluvaa asiaperusteista kritiikkiä naistutkimuksessa sovelletuista tutkimusmenetelmistä ja käytetyistä aineistoista sekä naistutkimusta ohjaavista teorioista, vaan valonnähneen varmuudella julistavat usein väkevän miesvihamielistä sanomaansa tieteen standardeja julkeasti loukaten.

Onni onnettomuudessa on, että naistutkimuksen edustajat paljolti ovat eristyneet omiin ghettoihinsa.

15 kommenttia:

  1. Naistutkimus on tällä hetkellä se ainoa tieteenala, joka aidosti uudistaa maailmaa. Sitä vain ei jotkut paksupäät tahdo tajuta.
    Terv. alaa opiskellut

    VastaaPoista
  2. "Naistutkimus on tällä hetkellä se ainoa tieteenala, joka aidosti uudistaa maailmaa."

    Tuhoaa mailmaa. Feminismi on suomalaisen yhteiskunnan syöpä ja naistutkimus on yksi sen etäispesäkkeistä. Tuhota se pitää.

    VastaaPoista
  3. Tämä Pravdan idioottien neuvosto on muuten yksi vastenmielisimmistä ilmiöistä suomalaisten tiedotusvälineiden viime aikaisessa kehityksessä. Otetaan sopiva valikoima "oikein" ajattelevia, heitetään sekaan, muodon vuoksi, pari "toisinajattelijaa", esitetää "oikeanlainen" kysymys, ja sitten, kun (yllätys yllätys) on saatu ennalta toivottu tulos muka ulkopuolisten ja puolueettomien "asiantuntijoiden" toimesta, aletaan saarnata ääliöinä pidettyinä lukijoille sitä yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ajatella asiasta.

    Sairasta ja halpamaista propagandatehtailua.

    Onneksi en maksa senttiäkään tästä roskasta. YLE:n rahoitus pitäisi muuten myös muuttaa pay per view tyyppiseksi tai vähintään normaalin budjettikontrollin piiriin. Ei lupamaksuille, ei mediamaksuille!

    VastaaPoista
  4. "Naistutkimus on tällä hetkellä se ainoa tieteenala, joka aidosti uudistaa maailmaa. Sitä vain ei jotkut paksupäät tahdo tajuta.
    Terv. alaa opiskellut"

    Oletko muuten miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että sinua on viilattu linssiin pahemman kerran?

    -Teme

    VastaaPoista
  5. Panulta jälleen hyvä kolumni tuossa Jorman esille tuomassa "Naiskorruption kulissit kaatumassa" linkissä.

    Toivotan Henrylle, Jormalle sekä Panulle jaksamista sekä voimia ajaessa hyvää asiaa todellisen miesten sekä naisten tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta!

    -JHS-

    VastaaPoista
  6. Varmaan naistutkimukseen mahtuu joitain positiivisiakin poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti se on naisten uhrimonopoli mitä se uudistaa. Usein kuulee väitettävän että se hyödyttää myös miehiä. Se vapauttaa myös miehet sukupuoliroolien tiukoista rajoista. Tosiasiassa naistutkimus tai feminismi purkaa miesten perinteisiä roolivaatimuksia ainoastaan silloin kun se hyödyttää naisia. Esim. perhevapaiden uudistamisen oikea syy on naisten aseman vahvistaminen työmarkkinoilla, ja isien "oikeus viettää aikaa lasten kanssa" on toissijainen syy.

    Mikko Lehtonenkin yllätys yllätys puolusti naistutkimusta. Muistan kun hän Kanerva -kohun aikaan paheksui radiossa miten Kanerva syyllistyi "naisten itsemääräämisoikeuden rikkomiseen" tekstiviesteillään.

    Naistutkimuksen rinnastaminen teologiaan tai psykologiaan ei ole järkevää. Aika moni raadin jäsenistä teki niin. Noissa kolmessa ei ole mitään muuta yhteistä kuin, että niitä ei voi eksaktisti mitata.

    VastaaPoista
  7. Vertaus kansantaloustieteeseen oli minusta osuva. Niin ideologiavapaata kuin ihmisten toimintaa käsittelevän tutkimuksen haluttaisiinkin olevan,

    Esimerkkejä akateemisessa maailmassa on runsaasti. Teologia on meillä jo määritelmällisesti sidottu kristinuskoon samoin kuin kansantaloustiede markkinatalousideologiaan. Taannoisina vuosikymmeninä monien yhteiskuntatieteiden kantava voima oli marxilainen maailmankatsomus. Vähän sitä aikaisemmin arkeologiaa ja historiatiedettä harjoitettiin nationalistisessa viitekehyksessä.

    Nähdäkseni nykyisen naistutkimuksen valtavirran erottaa edellämainituista tieteenaloista se, että ne määrätietoisesti pyrkivät metodiensa avulla etäännyttämään sanomansa ideologiasta ja siten lunastamaan paikkansa tiedeyhteisössä. Teologian keskeinen työkalu oli jo keskiajalla logiikka (olkoonkin niin, että 1800-luvulta lähtien teologia on monilta osin lähentynyt yhä enemmän historiatiedettä) . Yhteiskuntatieteissä hyödynnettiin laajasti matemaattisia malleja ja tilastotiedettä. Niin tehdään taloustieteiden puolella edelleen. Naistutkimuksen ongelma akateemisessa ilmapiirissä on nähdäkseni se, että se ei ole sanottavasti pyrkinyt verhoamaan ideologisia päämääriään sellaisiin metodeihin, jotka ainakin näennäisesti lieventäisivät tunnustuksellista ja julistuksellista sisältöä. Tällöin tieteenala näyttäytyy pelkkänä poliittisena julistamisena, mitä taustaa vasten vaatimukset toiminnan siirtämisestä akateemiselta kentältä kolmannelle sektorille ovat ymmärrettäviä.

    VastaaPoista
  8. Mortimer:
    "Naistutkimuksen rinnastaminen teologiaan tai psykologiaan ei ole järkevää. Aika moni raadin jäsenistä teki niin. Noissa kolmessa ei ole mitään muuta yhteistä kuin, että niitä ei voi eksaktisti mitata."

    Hetkinen, hetkinen. Psykologia on melko moninainen tutkimuskenttä, vilkaise esim. wikipedia-artikkelia http://en.wikipedia.org/wiki/Psychology

    Psykologiassa on ollut ja on osa-alueita, joita nimenomaan pyritään eksaktisti mittaamaan, esim. havaintopsykologia. Jopa persoonallisuuspsykologia nykymuodossaan pohjautuu jonkinnäköiselle empirialle ja tilastoanalyyseille.

    Muutenkaan tieteellisyyden ainoa kriteeri ei ole mitattavuus, vaan monet 1900-luvun merkittävistä keksinnöistä on tehty alun perin teorian pohjalta (suhteellisuusteoria, Chomskyn kieliteoriat jne.).

    Teologiaa en osaa arvioida, mutta se käsittääkseni pysyttelee melko hyvin omassa karsinassaan astumatta muiden tieteiden varpaille.

    VastaaPoista
  9. Kansantaloustiede ei ole mitenkään markkinatalouteen sidottu, liiketaloustiede ehkä osittain.

    VastaaPoista
  10. Buji, olen samaa mieltä kanssasi siinä, mitä tulee kansantaloustieteen harjoittamisen erilaisiin teoreettisiin mahdollisuuksiin. Neuvostoliitossa harjoitettiin marxilaiseen ajatteluun kytkettyä kansantaloustiedettä. Suomessa löytyy ainakin vielä viime vuosikymmenellä kirjoitettu pieni opus (Pekka Honkanen: Ortodoksian tuolla puolen - Marx ja taloustieteen vaihtoehdot), jossa käsitellään marxilaisen viitekehyksen mukaisesti työnarvoteoriaa ja jopa formalisoidaan se matriisialgebran menetelmin. Mutta jos ajatellaan meikäläisessä kulttuurissa yleisessä käytössä olleiden/olevien kansantaloustieteen oppikirjojen (esim. Hal Varian: Intermediate microeconomics – a modern approach) esittämiä perusoletuksia markkinamekanismien toiminnasta, edellytetään niissä lähes poikkeuksetta markkinataloutta jossakin muodossa.

    Pelkästään uusliberalistiseen ajatusmalliin tällaisia oletuksia ei ole sidottu. Esimerkiksi edellisen laman aikana käyty keskustelu subvention ja ostosetelin paremmuudesta tukimuotona käytiin jo lähtökohtaisesti uusliberalismin ulkopuolella, mutta kuitenkin täydellisessä markkinatalouden viitekehyksessä.

    Kokonaan oma alansa on ekonometria, jonka monet metodit ovat sovellettavissa talousjärjestelmäriippumattomasti.

    VastaaPoista
  11. Marx oli omasta mielestään nimenomaan taloustieteilijä.

    - Syltty

    VastaaPoista
  12. Raadin vastauksia kommentoitu lyhyentylysti:

    http://naistutkimus.tripod.com/

    VastaaPoista
  13. Naistutkimuksen rinnastaminen teologiaan tai psykologiaan ei ole järkevää.

    No sikäli kyllä, että uskonnot pohjautuvat samaan perustotuuteen, joka on Maailmankaikkeuden Luonne - mutta feminismi pohjautuu vain valheisiin sillä ei ole mitään todellisuuspohjaa.

    Mutta kun verrataan taas monia piirteitä, joita uskonnoista löydetään, samankaltaisiin piirteisiin feminismissä - voimmekin huomata, että feminismi on suorastaan kultti ja uskonto. Hyvin groteski uskonto, jonka jumala on ruma römpsä.

    - Vortac

    VastaaPoista
  14. Ei feminismi maailmaa uudista, vaan kommunismia.

    - Vortac

    VastaaPoista

Valitse itsellesi joku nimimerkki, jotta keskustelujen seuraamisesta tulisi helpompaa. Älä laita ruksia kohtaan "Anonyymi".