Annetussa kritiikissä useat vastaajat valittivat naistutkimuksen abstraktiotasosta. Naistutkimukselta kaivattiin maanläheisyyttä ja konkreettisia esimerkkejä korkealentoisen abstraktiksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi koetun teorian sijaan.
Kritiikkiä kohdistettiin myös naistutkimuksen asemaan akateemisena oppiaineena. Tietyt vastaajat kokivat, ettei ainetta voi kutsua tieteeksi vaan ennemminkin ideologiaksi. Samassa hengessä kommentoitiin, ettei ainelaitoksilla vallitseva ilmapiiri salli kyseenalaistaa oppiainetta, ja mikäli sen kyseenalaistaa, saa huonon vastaanoton.
Vastaajien kuva naistutkimuksesta oppiaineena näissä tapauksissa oli yksipuolinen naistutkimuksen salliessa heidän mielestään vain yhden näkökulman.
Joku ymmärsi myös naistutkimuksen puhuvan tasa-arvon puolesta tavalla, joka edellyttää miehiä kohdeltavan huonommin kuin naisia, sekä koki, että opinnoissa luodaan hetero- ja miesvihaa.
[…] Hieman petyin asioiden mustavalkoisuuteen, jotkut nuoret opettajat ja opiskelijat olivat hyvin ehdottomia. Itse vähän enemmän elämää nähneenä keski-ikäisenä naisena koin, että asiat ovat monisyisempiä ja enimmäkseen osuvat johonkin harmaan asteikolle.
Lisäksi pari vastaajaa toi esiin negatiivisen aspektin, jota ei ajankulun tai asennemuutoksenkaan myötä voi sulkea pois. Kasvaneen kompetenssin ja syventyneen feministisen näkökulman myötä hahmottuu yhteiskunta synkemmästä perspektiivistä. Tällöin on helpompi havaita epäoikeudenmukaisuuksia, joihin vaikuttaminen tuntuu mahdottomalta, mikä myös vaikuttaa elämänlaatuun.
[…] Tieto lisää myös tuskaa: edellisessä työpaikassani (ensimmäinen valmistumisen jälkeinen paikka) huomasin erinäisiä epäkohtia/epätasa-arvoisia asioita naisvaltaiselta työpaikaltamme. (Työtön)
[…] Olen toki 'herkempi valtarakenteille', mikä ei tietenkään paranna elämänlaatua, pikemminkin päinvastoin. Joissakin tapauksissa saatan olla kyynisempi ja fatalistisempi kuin muut - siinä asian negatiivinen puoli.(Opintosihteeri)
Osa vastaajista koki, ettei heidän ympäristössään nähty naistutkimuksellisen osaamisen tuottamaa hyötyä ja lisäarvoa. Nämä vastaajat esittivätkin toivomuksen, että aineen opiskelu olisi pakollista, jos ei peruskoulussa niin ainakin yliopistolla.
[…] Olen sitä mieltä, että jokaisen ihmisen tulisi suorittaa edes yksi kurssi naistutkimusta. Sen pitäisi olla pakollinen oppiaine koulussa. Oppiaineen nimi saattaa tosin aiheuttaa ennakkoluuloja. Lisäksi yllättävän monilla ihmisillä on negatiivinen käsitys feministeistä. Jos oppiaine olisi pakollinen, käsitykset voisivat ehkä muuttua Naistutkimus on hyödyllinen ihan joka ikiselle ja pitäisi olla pakollinen aine jo lukiossa […]
torstaina, huhtikuuta 23, 2009
Valtakunnallinen työelämäselvitys naistutkimuksesta
Verkoston harjoittelija Yasmin Nyqvist (ÅA) toteutti selvityksen naistutkimusta opiskelleiden sijoittumisesta työelämään syksyllä 2009:
Alle viidesosa feministiset propagandaopinnot läpikäyneistä on työllistynyt yksityiselle sektorille.
VastaaPoistaEi ole mikään ihme että julkinen keskustelu ja julkinen sektori toimii niin idioottimaisesti kuin toimii.
Pakolainen ja sosiaalipummi hyvä. Homo sosiaalipummi vielä parempi. Suomalainen yksityisellä sektorilla tuottavaa työtä tekevä heteromies hyvin hyvin paha.
Turha, turhempi, naistutkimus.
- Syltty
"Vastaajien kuva naistutkimuksesta oppiaineena näissä tapauksissa oli yksipuolinen naistutkimuksen salliessa heidän mielestään vain yhden näkökulman."
VastaaPoistaNiin no tuohan on ollut varsin yleinen kuva myös näissä nettikeskusteluissa ja siitä on jopa esitetty kritiikkiä niin kauan kuin itse olen seurannut asiaa.
"Olen sitä mieltä, että jokaisen ihmisen tulisi suorittaa edes yksi kurssi naistutkimusta. Sen pitäisi olla pakollinen oppiaine koulussa. "
En kyllä nyt näe mitään perustetta edes ko. aineen opetukselle. Vai onko tuossa jotain yleissivistävää jota ei muualta saa? Yhtä laillahan voisi vaatia yhtä oppituntia islamin uskon opetukseen mutta uskonnonvapauden takia ei onneksi mene läpi.
-Teme