Kirjan julkaisu huomenna torstaina työmiehen tuumaustunnilla klo 10

Tuli postissa vähän luettavaa!

Joillakin on vankka ennakkokäsitys kirjan sisällöstä.



Perussuomalaisten tasa-arvokirjan kirjoittaja lähetti törkeitä viestejä seksuaalisen väkivallan naisuhreille

Keskustelu "Epäneutraalin sukupuolikirjan" ympärillä



Lue kirja netissä.

Epäneutraali sukupuolikirja herättää tunteita

Lisäys: Saara Särmä alapeukuttaa.

Maru Hietala - Sukupuolia on useampia kuin kaksi

Transaktivisti Maru Hietala puhui tasa-arvopäivillä otsikolla Jos luulet, että sukupuolia on kaksi, olet väärässä.

Nuorena minun sukupuoleni oli olemattomissa. Sukupuoli-identiteettini alkoi kehittyä vasta parikymppisenä. Minulla ei ollut sukupuolta. Minulla on kavereissa paljon sukupuolettomia, transnaisia ja muunsukupuolisia ja ties mitä. Korjasin sukupuoleni mieheksi. Väitän, että sukupuolia on yhtä paljon kuin ihmisiä. Koemme sukupuolen omalla tavallamme. En pysty ymmärtämään, että sukupuoli on absoluuttinen juttu siitä hetkestä kun synnyt.

Maru oli nuorempana epäsukupuolinen henkilö, nykyään hän on mies. Maru haluaa laajentaa sukupuoli-identiteetti pohdintansa yleiseksi teoriaksi sukupuolista.

Maru ei puhunut mitään pariutumisesta, vaikka olisi pitänyt. Olemme pariutumismarkkinoilla miehiä ja naisia - halusimme tai emme. Omalla kokemuksella sukupuolesta ei ole juurikaan merkitystä sen kannalta, miten muut ihmiset meidät luokittelevat.

Ei ole järkeä väittää, että "sukupuolia on yhtä paljon kuin ihmisiä", koska tuollainen mallinnus ainoastaan hämärtää pariutumisen sukupuolittuneen todellisuuden.

Suvullisessa lisääntymisessä sukupuolia on kaksi ja muilla poikkeuksilla ei merkitystä lisääntymisen kannalta.

Tasa-arvopäivien valtadynamiikka

Kukaan tasa-arvopäivillä ei näyttänyt olevan eri mieltä Marun kanssa tai sitten vain transhenkilön uhripääoma on niin suuri, että kukaan ei tohtinut kyseenalaistaa uhrivaltaa hallitsevan henkilön ajatuksia.

Ilmeisesti tasa-arvopäivillä asia on niin, että uhrin kokemus on pyhä asia, jota ei saa häiritä ikävillä faktoilla.

Tulossa 27.10

Julkistustilaisuus työmiehen tuumaustunnilla 27.10. Minulta mukana ovat artikkelit MIEHET JA TASA-ARVO sekä MIKÄ NAISTUTKIMUKSESSA ON VIKANA?

Punk of Finlandilla ollaan täpinöissään. :-)

Tasa-arvopäivät 2016

Katselin livenä tasa-arvopäiviä 2016.





Kuvaa oli tarjolla vain päätapahtumasta, josta miesasiaa ei löytynyt kuin nimeksi. Heteromiehiä paneeleissa edustivat Rolf Paqvalin (puheenjohtaja, Miesjärjestöjen keskusliitto) ja Antti Alén (hallintopäällikkö, Miessakit). En kuullut heidän suustaan juuri mitään sellaista, jota toivoisin miesasiamiesten suusta kuulevani. Tilaisuuden henki oli voimakkaan feministinen ja älyttömän paljon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä korostava. Maru Hietala puhui otsikolla "Jos luulet, että sukupuolia on kaksi, olet väärässä". Otsikossa ei ole tolkkua, koska sukupuolia on vain kaksi.

Miesasiamiehet

Päätilaisuuden ohella järjestettiin työpajoja. Miesten tasa-arvo ry:n Juuso Erno puhui lasten ympärileikkauksien kieltämisestä, Pasi Vuokko (MTA:n hallituksen vpj) miesten asevelvollisuudesta tasa-arvo-ongelmana, S.S. (MTA:n hallituksen jäsen) poikien huonosta koulupärjäämisestä, Pauli Sumanen (uudehkon Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura pj) palkkatasa-arvosta ja Juha Järä (Isät lasten asialla ry:n hallituksen jäsen, entinen pj) lapsen vuoroasumisesta vanhempien erojälkeisessä tilanteessa.

Tässä äänessä on MTA:n hallituksen jäsen Milko Aikio.



Milkolle kommenttina seuraava: Ensinnäkin, suuri osa tilaisuuden naisista on mukana työnsä puolesta, eli he saavat palkkaa tilaisuudessa istumisesta. Toiseksi, tilaisuuteen on hauska osallistua, jos tilaisuuden henki on oman ideologian mukainen. Kolmanneksi, tilaisuuden puhumiset ja henki olivat ihan hepreaa minulle, koska käsitykseni tasa-arvosta on aivan erilainen kuin mitä tilaisuus esitti. SOTEn suvaukset ja seksuaalivähemmistöjen äärimarginaaliset ongelmat eivät ole tasa-arvokäsitykseni keskiössä.

Jos minä menisin tasa-arvopäiville pitämään puheenvuoroja, joissa vaatisin koko tasa-arvopolitiikan sukupuolijakauman tasa-arvoistamista ja tasa-arvotutkimuksen tasa-arvoistamista, niin kenelläkään ei olisi kivaa. Jos puheenvuoro ei myötäile riittävässä määrin tilaisuuden feministisiä alkuoletuksia, lopputuloksena on vaivaannuttava tilanne.

En minä menisi uskonnottomana puhumaan myöskään kirkolliskokoukseen sanomalla "Jumala on mielikuvitusolento". Kenellään ei ole hauskaa, jos puhujan sanoma ei istu ollenkaan tilaisuuden alkuoletuksiin.

Hyvät jätkät ja naisviha

Nadve kirjoittaa blogissaan otsikolla Älä kylvä naisvihaa seuraavasti:

Nainen, joka yrittää saada hyväksyntää muita naisia polkemalla ja yhdeksi jätkistä tulemalla kusee omiin muroihinsa. "Hyvä jätkä" -nainen ei ole koskaan samanarvoinen kuin miehet, vaikka siltä tuntuisi hetkittäin. Nainen, joka halveksii omaa sukupuoltaan ilmaisee naisvihaa, ei siis mitään rempseää ja rentoa jätkäasennetta.

Nadve ei ymmärrä, mikä on hyvä jätkä. Hyvä jätkä toimii miesten lailla miesten joukossa. Hyvä jätkä heittää ja kestää ronskia läppää, piikittelee hyväntahtoisesti ja tekee töitä narisematta. Hyvän jätkän kanssa miesten ei tarvitse olla varpaillaan, koska hyvä jätkä ei odota saavansa erityiskohtelua naiseutensa takia.

Tyypillinen nainen odottaa miesten siistivän suunsa naisten seurassa. Kuullessaan piikittelyä nainen loukkaantuu tai jopa purskahtaa itkuun. Naisen työpäivä koostuu suurelta osin juoruilusta ja narisemisesta.

Tyypillistä naista pahempi tapaus on Koko Hubaran tapainen useaan uhriryhmään kuuluva ruskea tyttö, joka näkee sortoa joka paikassa. Koko ei voisi työskennellä raksalla, koska kaikki siellä loukkaisi häntä verisesti.

Hyvä jätkä sopeutuu miesten työkulttuuriin, koska siten työt tulevat tehdyksi ilman kitkaa. Hyvä jätkä ei vihaa naisia, mutta hän ymmärtää, että naiselliset piirteet herkkyyksineen ja etuoikeuksineen eivät sovi miesten hommiin.

Samalla tavalla naisvihaa ilmentää myös se, että edelleen "poikamainen" tyttö nähdään parempana kuin prinsessaleikkejä leikkivä pinkkiin pukeutuva tyttö.

Kuka näkee parempana. Ainakaan konservatiivit eivät näe poikamaista tyttöä parempana, mutta feministit usein näkevät.

Ehkä nämä kolahtivat sen vuoksi niin kovaa, koska en (feminismistäni huolimatta) ole aina ollut erityisen solidaarinen muita naisia kohtaan. Varsinkin nuorempana minulle oli tärkeää tulla nähdyksi "hyvänä jätkänä" ja nauttia valtaa pitävien (tosin pienen ankkalammikon valtaa) suosiosta.

Eivät raksaäijät ole mitään "valtaa pitäviä." Valtaa pitävät miehet yhteiskunnassa pitävät naisellisista naisista isolla N:llä. Missit ja perintöprinsessat ovat kovaa valuuttaa. Hyvät jätkät ovat kovaa valuuttaa äijien työmailla, joissa prinsessoille ei ole kysyntää.

Saresman dystopinen pastoraali - osa 1

Tuija Saresma on analysoinut kirjoitustani Seksituristina Thaimaassa tai ei oikeastaan kirjoitusta sinänsä, vaan sen kommenttiosastoa valikoivaan tyyliin olettaen, että hänen lainaamansa kommentaattorit edustavat "maskulinismia" aidoimmillaan.

Tuija Saresman artikkelissa MASKULINISTIBLOGIN SUKUPUOLIMAISEMA FEMINISTIDYSTOPIANA JA KOLONIALISTISENA PASTORAALINA kirjoitetaan seuraavasti:

Blogeissani ei ole tuon kaltaista maskulinismia.

• En pidä miesten valta-asemaa itsestään selvänä, vaan päinvastoin korostan naisten seksuaalista valtaa ja miesten vallan puutetta tasa-arvoasioissa. 
• Blogeissani on kyseenalaistettu vallitseva miesihanne lukuisia kertoja.

Blogini ottaa perinteisen maskuliinisen useimpien piirteiden edullisuuden miehille väistämättömänä faktana. Epämaskuliinisuudesta ei ole miehille juuri mitään hyötyä. 

Saresma väittää, että "maskulinismissa sukupuolet käsitetään perinteisen rooliajattelun kautta". Kuten lainauksesta voidaan havaita, blogini ei todellakaan haikaile perinteisten perheroolien perään.

Missä menneisyydessä "naiset olivat seksuaalisesti aktiivisia ja miehille omistautuneita". Ei ainakaan minun blogissani. Ei tarvitse kuin katsoa Hottikset sarjaa, niin seksuaalisesti aktiivisia nykynaisia löytyy pilvin pimein.

Ennen ehkäisymenelmien kehittymistä seksin saaminen oli vaikeaa ilman avioliittooa, koska naisilla ei ollut varaa seksuaaliseen aktiivisuuteen. 

Esa Aurtovaa, eli bmad:a on lainattu 7 kertaa!
 

Saresma käyttää lainatuimpana lähteenään sekopäisen ja legendaarisen nettihörhön, Esa Aurtovan (bmad:in) kommentteja. Esan kirjoituksia on kommentoitu jo vuonna 1998.

Mitä mieltä olette Esa Aurtovan kirjoittelusta? Henk. kohtaisesti koen nuo älyvapaat tekstinpätkät todella tarpeettomiksi tässä newssiryhmässä.Esa- Mitä mielessäsi liikkuu kun kirjoitat moisia? En osaa ymmärtää sinunlaisiasi, jotka ovat suorastaan hulluja jonkin pedofilian tai sadomasokismin perään. Sadomasokismin pidän kuitenkin hyväksyttävämpänä kuin pedofilian, vaikka kumpaakaan en hyväksy. Perustele, Esa, pedofilianmyönteisyyttäsi (tai jopa hakuisuuttasi) oikein selvällä suomen
kielellä.

Saresma lainaa Bmad:ia innokkaasti esittämällä, että bmad:in kirjoitukset edustavat tyypillistä maskulinismia. 

Saresman höpötyksiä maskulinisteista

Tuija Saresman laasas-fiksaatiosta pikku pläjäys.





Saresmalta löytyy myös artikkelit...

”Maskulinistiblogi feministidystopiana ja kolonialistisena pastoraalina.” Teoksessa Tuija Saresma & Saara Jäntti (toim.), Maisemassa. Sukupuoli ja kansallisuus suomalaisuuden kuvastoissa, s. 249–284. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2014.

”Miesten tasa-arvo ja kaunapuhe blogikeskustelussa.” Sukupuoli nyt! Purkamisia ja neuvotteluja, s. 13−34. Toim. Hannele Harjunen & Tuija Saresma. Jyväskylä: Kampus Kustannus 2012.

Täytyy käydä kirjastosta lainaamassa kun ehtii.