Tutkijoiden määritelmän mukaan feministejä ovat kaikki ne naiset ja miehet, jotka kannattavat naisten aseman parantamista yhteiskunnassa ja sukupuolten tasa-arvoa.
Tämän blogin ylläpitäjän kannattaisi sisällyttää postaamiinsa linkkeihin jotain relevanttia tietoa ko. asian kontekstista. Yllämainittu juttu "Tutkimus: Tytöille parempi koulutodistus samoilla tiedoilla" koski Ruotsin peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisten valtakunnallisten tasokokeiden tuloksien korrelaatiota koulutodistuksien arvosanojen kanssa.
Suomessa ei välttämättä saataisi ollenkaan samankaltaisia tuloksia.
Tosin Suomessa kiitettäviä arvosanoja peruskoulussa ja lukiossa saavat pojat ovat oman mutu-arvioni mukaan keskimäärin älykkäämpiä ja laajemman tietomäärän omaavia kuin samantasoisia arvosanoja saavat tytöt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikia sorrettaisiin arvosanoja annettaessa. Kympin pojat vain tietävät asioista paljon enemmän kuin koulussa opetetaan. Kympin tytöt tietävät asioista yleensä juuri sen, mitä koulussa on opetettu. Kympin tyttöjen ja kympien poikien koevastaukset ja kotitehtävien vastaukset ovat yleensä hyvin samanlaisia, joten niistä on pakko antaa sama arvosana. Kympin pojat vain tietävät asioista ihan yleissivistysmielessä paljon enemmän kuin mitä koulussa vaaditaan sen kympin saamiseen. Kympin tytöt eivät yleensä ole lainkaan kiinnostuneita tietämään asioista yhtään enemmän kuin mitä sen kympin saamiseen vaaditaan.
Rautalankaesimerkki
Yläasteen historianopettaja kertoo, että jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Kympin tyttö kirjoittaa kokeessa, että jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Kympin poikakin kirjoittaa kokeessa, että jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Kympin poika tietää lisäksi, että jatkosota oli osa operaatio Barbarossaa. Kympin tyttö ei ole koskaan kuullutkaan, mikä on operaatio Barbarossa. Kympin poika tietää, että operaatio Barbarossaan osallistui kolme miljoonaa saksalaista sotilasta, puoli miljoonaa suomalaista sotilasta ja lisäksi satojatuhansia romanialaisia, italialaisia ja unkarilaisia. Kympin tyttö ei ole koskaan kuullutkaan, että Suomi, Saksa, Romania, Unkari ja Italia olivat sotilasliitossa keskenään. Kympin tyttö ei osaa arvioida, osallistuiko operaatio Barbarossaan kymmeniätuhansia, satojatuhansia vai miljoonia sotilaita. Kympin tyttö ei edes tiedä, mikä on operaatio Barbarossa; jos kympin tytön isä tai veli tai isoisä tai poikaystävä yrittää keskustella tytön kanssa operaatio Barbarossasta, siitä pitää käyttää nimitystä "Saksan sota Venäjää vastaan" tms. - muuten tyttö ei tiedä, mistä on kysymys. Kympin tyttö ei osaa arvioida Saksan armeijan miesvahvuutta edes dekadin tarkuudella. Arvio saattaa mennä jopa kaksi dekadia pieleen.
Tästä kaikesta huolimatta kympin tytön koevastaukset ja kotitehtävien vastaukset ovat samoja kuin kympin pojan, joten heille on pakko antaa sama arvosana.
Tämä ei tarkoita, että arvosanojen antamisessa sorrettaisiin poikia. Kyse on pikemminkin siitä, että koulu ei yleisesti mittaa relevanttia osaamista riittävän hyvin.
eikös aineen numerot sisällä jostain kumman syystä myös arvion tuntiaktiivisuudesta? tytöt viittaavat ja puhuvat tunnetusti enemmän kuin pojat, eli saavat loogisesti paremman numeron kuin saman koenumeron saaneet pojat. en kyllä käsitä miksi koulun kuuluu saada hallita sitä, lukeeko oppilas kokeessa tarvittavat tiedot lukukauden/kurssin aikana pikkuhiljaa vai vasta koeviikolla/juuri ennen koetta. ilmeisesti kuitenkin tämä on ihan oikeutettua.
"en kyllä käsitä miksi koulun kuuluu saada hallita sitä, lukeeko oppilas kokeessa tarvittavat tiedot lukukauden/kurssin aikana pikkuhiljaa vai vasta koeviikolla/juuri ennen koetta."
Koska koulun tehtävä on tartuttaa tietoa oppilaan päähän? Kurssin kuluessa opiskeltu ja kokeeseen kerrattu tieto jää pitkäkestoiseen muistiin huomattavasti tehokkaammin kuin kerran kokeeseen päntätty, ainakin valtaosalla ihmisistä.
Tuntiaktiivisuusteoriaa vastaan puhuu se, että myös maahanmuuttajalapset saaavat koepisteisiinsä nähden systemaattisesti korkeampia arvosanoja. On vaikea uskoa, että vieraalla kielellä opiskelevat olisivat aktiivisempia tunnilla.
Yksinkertaisin selitys ilmiöille on se, että opettajat antavat tasoitusta niille ryhmille joita he ajattelevat muun maailman syrjivän.
Ruotsalaiset opettajat antavat maahanmuuttajaoppilaille tasoitusta, koska ajattelevat koulunkäynnin olevan maahanmuuttajille lähtökohtaisesti vaikeampaa kuin ruotsalaisille. Maahanmuuttajiin siis sovelletaan eri arvosteluasteikkoa kuin ruotsalaisiin. Vastaavasti tyttöihin sovelletaan eri arvosteluasteikkoa kuin poikiin. Opettajat siis pitävät tyttöjä tyhminä. Opettajat eivät usko tyttöjen pärjäävän, jos tyttöjä arvostellaan samoilla kriteereillä kuin poikia.
En todellakaan usko tuntiaktiivisuuden selittävän tyttöjen parempia arvosanoja suhteessa koeosaamiseen. Miksi tyttöjen tuntiaktiivisuus olisi parempaa kuin poikien? Asiahan on pikemminkin päinvastoin: tytöt ovat tunneilla usein hiljaisia hiirulaisia, kun taas pojat ovat suuna päänä kertomassa tietojaan.
Ellilä: " Miksi tyttöjen tuntiaktiivisuus olisi parempaa kuin poikien? Asiahan on pikemminkin päinvastoin: tytöt ovat tunneilla usein hiljaisia hiirulaisia, kun taas pojat ovat suuna päänä kertomassa tietojaan."
Perustuuko tämä johonkin muuhunkin kuin omiin kokemuksiisi? Olisin vain utelias tietämään, onko joku oikeasti tutkinut asiaa. Vallankin, kun omat koulumuistoni ovat aika erilaisia kuin kuvaamasi tilanne.
Yläasteella tilanne oli melko lailla niin, että tytöt viittasivat. On mahdollista, että tämä oli musiikkiluokilla hiukan erilaista, koska musiikkiluokille tuntui valikoituvat "parempaa" ainesta, ainakin pojista. Tavallisten luokkien poikien joukossa oli melko paljon villejä tapauksia, jotka sitten terrorisoivat muitakin - pojat eivät saaneet osata julkisesti. Kun luokkamme jaettiin ryhmiin, joista yhdessä ryhmässä oli suurin osa tytöistä ja niitä osaavampia poikia, pojat toki osasivat ja viittasivat - tämän muistan ainakin matematiikan tunneilta.
Sain itse stipendin luokkani parhaana oppilaana yhdeksännen luokan päättyessä ja pakko sanoa, että kilpailua ei juuri ollut. Vain yksi poika olisi ollut lähellä, mutta hän ei pärjännyt niin hyvin historiassa ja kielissä kuin minä ja luonnontieteellisissä aineissa olimme suht tasoissa, joten minä vein potin. Musiikkiluokalla en varmaan olisi vienyt, koska mikään kympin tyttö en kuitenkaan ollut.
Lukiossa tilanne muuttui ja pojat tosiaan olivat paljon äänessä ja eräät naisopettajat vaikuttivat jopa suosivan poikia.
En rupea googlettamaan linkkejä tutkimuksiin, mutta käsittääkseni poikkeuksetta kaikki Suomen koulujärjestelmässä tehdyt pedagogiset tutkimukset ovat osoittaneet poikien olevan tunneilla keskimäärin tyttöjä aktiivisempia.
Feministit eli miesvihaajat tietysti tulkitsevat näitä tuloksia siten, että poikien aktiivisuus johtuu poikien systemaattisesta suosimisesta ja tyttöjä alistavasta rakenteellisesta väkivallasta. Feministien miesviha kohdistuu kaikkiin uroksiin riippumatta heidän iästään. Feministit väittävät poikien käyttävän "sukupuolista valtaa" olemalla aktiivisia tunneilla.
Mitenkään kyse ei voi olla siitä, että tytöt jättäisivät vastaamatta opettajan kysymyksiin yksinkertaisesti tyhmyyttään, tietämättömyyttään tai laiskuuttaan. Kaikkien vaginallisten olentojen kaikki ongelmat johtuvat feministien mielestä aina peniksellisten olentojen pahuudesta.
Feministien miesviha kohdistuu pikkupoikiinkin paitsi kouluiässä, jopa lastentarhaiässä. 1970-luvulla taistolaiset ym. feministit yrittivät mm. kieltää lastentarhaikäisiltä pojilta leikkipyssyt, sotaleikit ja "väkivaltaiset" sarjakuvat.
Antoiko tämä lukioajan fiiliksesi siitä, että "eräät naisopettajat vaikuttivat jopa suosivan poikia" jonkinlaisen lähtölaukauksen feminismin sympatiseeraamiseen?
Ellilä: Ok. Kuulostaa melko mielenkiintoiselta, kun omat kokemukset ovat vähän erilaisia. Mutta sehän oli tosiaan vain yksi luokka, mitään yleispätevää ei sen pohjalta voi sanoa.
"Mitenkään kyse ei voi olla siitä, että tytöt jättäisivät vastaamatta opettajan kysymyksiin yksinkertaisesti tyhmyyttään, tietämättömyyttään tai laiskuuttaan."
Osa tytöistä on myös arkoja ja ujoja ja jättävät siksi vastaamatta. Sitten on tietynlainen ärtyminen, jos ja kun opettajalla on suosikkioppilaita; sitä ei viitsi viitata, kun tietää jo, ketkä kuitenkin saavat vastata.
tietyssä iässä (puberteetti) pojalle on kyllä sosiaalinen itsemurha viitata ahkerasti tunnilla. sillä tahtomattaankin viestittää sanomaa: kyllä opettajatar, olen ollut kiltti poika ja opetellut läksyn! siinä kohtaa omassa ala-asteen koulussani tapahtui ensimmäinen jako atm:iin ja ytm:iin. kuten muutenkin, ktm:t jäivät häilyviksi rajatapauksiksi - niinpä luokan suosituin tyttö erehtyi hetkeksi "seukkailemaan" myös ktm:n kanssa.
Tutkijoiden määritelmän mukaan feministejä ovat kaikki ne naiset ja miehet, jotka kannattavat naisten aseman parantamista yhteiskunnassa ja sukupuolten tasa-arvoa.
Kyseiset tutkijat siis valehtelevat tietoisesti, tai sitten heillä on muuten vaan käsitteet pahasti hakusessa.
Tämän blogin ylläpitäjän kannattaisi sisällyttää postaamiinsa linkkeihin jotain relevanttia tietoa ko. asian kontekstista. Yllämainittu juttu "Tutkimus: Tytöille parempi koulutodistus samoilla tiedoilla" koski Ruotsin peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisten valtakunnallisten tasokokeiden tuloksien korrelaatiota koulutodistuksien arvosanojen kanssa.
VastaaPoistaSuomessa ei välttämättä saataisi ollenkaan samankaltaisia tuloksia.
Tosin Suomessa kiitettäviä arvosanoja peruskoulussa ja lukiossa saavat pojat ovat oman mutu-arvioni mukaan keskimäärin älykkäämpiä ja laajemman tietomäärän omaavia kuin samantasoisia arvosanoja saavat tytöt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikia sorrettaisiin arvosanoja annettaessa. Kympin pojat vain tietävät asioista paljon enemmän kuin koulussa opetetaan. Kympin tytöt tietävät asioista yleensä juuri sen, mitä koulussa on opetettu. Kympin tyttöjen ja kympien poikien koevastaukset ja kotitehtävien vastaukset ovat yleensä hyvin samanlaisia, joten niistä on pakko antaa sama arvosana. Kympin pojat vain tietävät asioista ihan yleissivistysmielessä paljon enemmän kuin mitä koulussa vaaditaan sen kympin saamiseen. Kympin tytöt eivät yleensä ole lainkaan kiinnostuneita tietämään asioista yhtään enemmän kuin mitä sen kympin saamiseen vaaditaan.
Rautalankaesimerkki
Yläasteen historianopettaja kertoo, että jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Kympin tyttö kirjoittaa kokeessa, että jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Kympin poikakin kirjoittaa kokeessa, että jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Kympin poika tietää lisäksi, että jatkosota oli osa operaatio Barbarossaa. Kympin tyttö ei ole koskaan kuullutkaan, mikä on operaatio Barbarossa. Kympin poika tietää, että operaatio Barbarossaan osallistui kolme miljoonaa saksalaista sotilasta, puoli miljoonaa suomalaista sotilasta ja lisäksi satojatuhansia romanialaisia, italialaisia ja unkarilaisia. Kympin tyttö ei ole koskaan kuullutkaan, että Suomi, Saksa, Romania, Unkari ja Italia olivat sotilasliitossa keskenään. Kympin tyttö ei osaa arvioida, osallistuiko operaatio Barbarossaan kymmeniätuhansia, satojatuhansia vai miljoonia sotilaita. Kympin tyttö ei edes tiedä, mikä on operaatio Barbarossa; jos kympin tytön isä tai veli tai isoisä tai poikaystävä yrittää keskustella tytön kanssa operaatio Barbarossasta, siitä pitää käyttää nimitystä "Saksan sota Venäjää vastaan" tms. - muuten tyttö ei tiedä, mistä on kysymys. Kympin tyttö ei osaa arvioida Saksan armeijan miesvahvuutta edes dekadin tarkuudella. Arvio saattaa mennä jopa kaksi dekadia pieleen.
Tästä kaikesta huolimatta kympin tytön koevastaukset ja kotitehtävien vastaukset ovat samoja kuin kympin pojan, joten heille on pakko antaa sama arvosana.
Tämä ei tarkoita, että arvosanojen antamisessa sorrettaisiin poikia. Kyse on pikemminkin siitä, että koulu ei yleisesti mittaa relevanttia osaamista riittävän hyvin.
eikös aineen numerot sisällä jostain kumman syystä myös arvion tuntiaktiivisuudesta? tytöt viittaavat ja puhuvat tunnetusti enemmän kuin pojat, eli saavat loogisesti paremman numeron kuin saman koenumeron saaneet pojat. en kyllä käsitä miksi koulun kuuluu saada hallita sitä, lukeeko oppilas kokeessa tarvittavat tiedot lukukauden/kurssin aikana pikkuhiljaa vai vasta koeviikolla/juuri ennen koetta. ilmeisesti kuitenkin tämä on ihan oikeutettua.
VastaaPoista"en kyllä käsitä miksi koulun kuuluu saada hallita sitä, lukeeko oppilas kokeessa tarvittavat tiedot lukukauden/kurssin aikana pikkuhiljaa vai vasta koeviikolla/juuri ennen koetta."
VastaaPoistaKoska koulun tehtävä on tartuttaa tietoa oppilaan päähän? Kurssin kuluessa opiskeltu ja kokeeseen kerrattu tieto jää pitkäkestoiseen muistiin huomattavasti tehokkaammin kuin kerran kokeeseen päntätty, ainakin valtaosalla ihmisistä.
Tuntiaktiivisuusteoriaa vastaan puhuu se, että myös maahanmuuttajalapset saaavat koepisteisiinsä nähden systemaattisesti korkeampia arvosanoja. On vaikea uskoa, että vieraalla kielellä opiskelevat olisivat aktiivisempia tunnilla.
VastaaPoistaYksinkertaisin selitys ilmiöille on se, että opettajat antavat tasoitusta niille ryhmille joita he ajattelevat muun maailman syrjivän.
Ruotsalaiset opettajat antavat maahanmuuttajaoppilaille tasoitusta, koska ajattelevat koulunkäynnin olevan maahanmuuttajille lähtökohtaisesti vaikeampaa kuin ruotsalaisille. Maahanmuuttajiin siis sovelletaan eri arvosteluasteikkoa kuin ruotsalaisiin. Vastaavasti tyttöihin sovelletaan eri arvosteluasteikkoa kuin poikiin. Opettajat siis pitävät tyttöjä tyhminä. Opettajat eivät usko tyttöjen pärjäävän, jos tyttöjä arvostellaan samoilla kriteereillä kuin poikia.
VastaaPoistaEn todellakaan usko tuntiaktiivisuuden selittävän tyttöjen parempia arvosanoja suhteessa koeosaamiseen. Miksi tyttöjen tuntiaktiivisuus olisi parempaa kuin poikien? Asiahan on pikemminkin päinvastoin: tytöt ovat tunneilla usein hiljaisia hiirulaisia, kun taas pojat ovat suuna päänä kertomassa tietojaan.
Ellilä: " Miksi tyttöjen tuntiaktiivisuus olisi parempaa kuin poikien? Asiahan on pikemminkin päinvastoin: tytöt ovat tunneilla usein hiljaisia hiirulaisia, kun taas pojat ovat suuna päänä kertomassa tietojaan."
VastaaPoistaPerustuuko tämä johonkin muuhunkin kuin omiin kokemuksiisi? Olisin vain utelias tietämään, onko joku oikeasti tutkinut asiaa. Vallankin, kun omat koulumuistoni ovat aika erilaisia kuin kuvaamasi tilanne.
Yläasteella tilanne oli melko lailla niin, että tytöt viittasivat. On mahdollista, että tämä oli musiikkiluokilla hiukan erilaista, koska musiikkiluokille tuntui valikoituvat "parempaa" ainesta, ainakin pojista. Tavallisten luokkien poikien joukossa oli melko paljon villejä tapauksia, jotka sitten terrorisoivat muitakin - pojat eivät saaneet osata julkisesti. Kun luokkamme jaettiin ryhmiin, joista yhdessä ryhmässä oli suurin osa tytöistä ja niitä osaavampia poikia, pojat toki osasivat ja viittasivat - tämän muistan ainakin matematiikan tunneilta.
Sain itse stipendin luokkani parhaana oppilaana yhdeksännen luokan päättyessä ja pakko sanoa, että kilpailua ei juuri ollut. Vain yksi poika olisi ollut lähellä, mutta hän ei pärjännyt niin hyvin historiassa ja kielissä kuin minä ja luonnontieteellisissä aineissa olimme suht tasoissa, joten minä vein potin. Musiikkiluokalla en varmaan olisi vienyt, koska mikään kympin tyttö en kuitenkaan ollut.
Lukiossa tilanne muuttui ja pojat tosiaan olivat paljon äänessä ja eräät naisopettajat vaikuttivat jopa suosivan poikia.
En rupea googlettamaan linkkejä tutkimuksiin, mutta käsittääkseni poikkeuksetta kaikki Suomen koulujärjestelmässä tehdyt pedagogiset tutkimukset ovat osoittaneet poikien olevan tunneilla keskimäärin tyttöjä aktiivisempia.
VastaaPoistaFeministit eli miesvihaajat tietysti tulkitsevat näitä tuloksia siten, että poikien aktiivisuus johtuu poikien systemaattisesta suosimisesta ja tyttöjä alistavasta rakenteellisesta väkivallasta. Feministien miesviha kohdistuu kaikkiin uroksiin riippumatta heidän iästään. Feministit väittävät poikien käyttävän "sukupuolista valtaa" olemalla aktiivisia tunneilla.
Mitenkään kyse ei voi olla siitä, että tytöt jättäisivät vastaamatta opettajan kysymyksiin yksinkertaisesti tyhmyyttään, tietämättömyyttään tai laiskuuttaan. Kaikkien vaginallisten olentojen kaikki ongelmat johtuvat feministien mielestä aina peniksellisten olentojen pahuudesta.
Feministien miesviha kohdistuu pikkupoikiinkin paitsi kouluiässä, jopa lastentarhaiässä. 1970-luvulla taistolaiset ym. feministit yrittivät mm. kieltää lastentarhaikäisiltä pojilta leikkipyssyt, sotaleikit ja "väkivaltaiset" sarjakuvat.
Antoiko tämä lukioajan fiiliksesi siitä, että "eräät naisopettajat vaikuttivat jopa suosivan poikia" jonkinlaisen lähtölaukauksen feminismin sympatiseeraamiseen?
VastaaPoistaaateeämmä: Ei.
VastaaPoistaEllilä: Ok. Kuulostaa melko mielenkiintoiselta, kun omat kokemukset ovat vähän erilaisia. Mutta sehän oli tosiaan vain yksi luokka, mitään yleispätevää ei sen pohjalta voi sanoa.
"Mitenkään kyse ei voi olla siitä, että tytöt jättäisivät vastaamatta opettajan kysymyksiin yksinkertaisesti tyhmyyttään, tietämättömyyttään tai laiskuuttaan."
Osa tytöistä on myös arkoja ja ujoja ja jättävät siksi vastaamatta. Sitten on tietynlainen ärtyminen, jos ja kun opettajalla on suosikkioppilaita; sitä ei viitsi viitata, kun tietää jo, ketkä kuitenkin saavat vastata.
tietyssä iässä (puberteetti) pojalle on kyllä sosiaalinen itsemurha viitata ahkerasti tunnilla. sillä tahtomattaankin viestittää sanomaa: kyllä opettajatar, olen ollut kiltti poika ja opetellut läksyn! siinä kohtaa omassa ala-asteen koulussani tapahtui ensimmäinen jako atm:iin ja ytm:iin. kuten muutenkin, ktm:t jäivät häilyviksi rajatapauksiksi - niinpä luokan suosituin tyttö erehtyi hetkeksi "seukkailemaan" myös ktm:n kanssa.
VastaaPoistaTutkijoiden määritelmän mukaan feministejä ovat kaikki ne naiset ja miehet, jotka kannattavat naisten aseman parantamista yhteiskunnassa ja sukupuolten tasa-arvoa.
VastaaPoistaKyseiset tutkijat siis valehtelevat tietoisesti, tai sitten heillä on muuten vaan käsitteet pahasti hakusessa.