Hesari

Tulta munille, sanoi Moilanen

KATJA MARTELIUS

Tiedättehän, että Anne Moilanen on täpäkkä.

Ja nyt hän on päättänyt sanoa asian niin kuin se on. Siksi Moilasen päätoimittajakausi Naisasialiitto Unionin kustantamassa Tulva-lehdessä alkaa numerolla, jonka kannessa lukee Tulta munille! Jo riittää miesaktivismi! (se ilmestyi perjantaina).

Moilanen on kyllästynyt siihen, että muutaman aktiivisen miehen misogynistiset mielipiteet ovat saaneet mediassa ihan valtavan painoarvon.

Että joka kerta, kun tasa-arvosta puhutaan julkisesti, mukaan pääsee juttua tasapainottamaan miesaktivisti, joka esittää, että itse asiassa miesten epätasa-arvoisuus on suurempi ongelma kuin naisten - ja että se vielä on naisten syytä.

Nyt toimittaja, Jälkiviisaiden jäsen, Vauva-lehteenkin kolumneja kirjoittanut Moilanen antaa haastattelua Unionin huoneistossa Bulevardilla.

"En ole koskaan ollut poikatyttö, vaan olen aina ottanut naisellisuudesta kaiken irti", sanoo Moilanen, jolla on huolellisesti rajatut huulet, pitkä vaalea tukka ja lyhyt mekko. "Mutta jo ihan pikku tytöstä asti huomasin, että naisia kohdellaan eri tavalla kuin miehiä."

Moilanen on kotoisin Suomussalmelta, jossa tytöt ja pojat kasvatettiin perinteisiin rooleihin. Ne näkyivät ihan kaikessa, aina lukion ainevalinnoista lähtien: pojat ottivat kovaa luonnontiedettä, matikkaa ja fysiikkaa, tytöt taas kieliä. Kun oli aika ajaa ajokortti, Moilasen veljen kohdalla se oli itsestään selvää, kun taas Moilanen joutui tappelemaan korttinsa eteen.

Tuli aika lähteä opiskelemaan.

"Opiskelin naistutkimusta sivuaineena Tampereen yliopistolla, ja minusta tuli feministi. Siellä ymmärsin, että en ole hullu enkä yksin."

Moilasen feminismi menee suunnilleen näin: miehet ja naiset ovat perustavanlaatuisesti erilaisia, mutta ero on positiivinen.

Toisaalta naiseuteen ja mieheyteen myös kasvatetaan ja pakotetaan. Ja feminismejä on yhtä monta kuin feministejäkin.

"Kuka voisi olla kuuluisa suomalainen feministi... tämä kikkelikortti... Laxén!"

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa toiminut Marianne Laxén sai 1990-luvun alussa työmarkkinapampuilta seksistisen kortin, jossa alaston nainen putoaa jalat harassa kohti sojottavia kikkeleitä. "Vive les hommes", luki kortin ylälaidassa.

"Laxénille tuli niin tukalat olosuhteet, että hänen oli muutettava Ruotsiin. Häntä ivattiin, koska hänelle oli lähetetty tällainen kortti! Tämä kertoo jotain siitä, miten Suomessa suhtaudutaan feministeihin."

Moilanen istuu puusohvalle vetämään saappaiden vetskaria kiinni.

"Äiti opetti, että 30 prosenttia ihmisistä ei kuitenkaan pidä siitä, mitä teet, vaikka tekisit mitä."

Taksi odottaa Bulevardilla, ja Moilanen änkeytyy takapenkille. Auto kääntyy pohjoiseen.

Ja seuraavassa terveisiä Suomen hallitukselle, näin äitienpäivän kunniaksi.

Ensinnäkin Moilanen haluaa, että miehet pakotetaan pitämään osansa vanhempainvapaista, jotta lapsen ja isän suhde voisi kehittyä.

Toisekseen päivähoitomaksujen korotushanke on järjetön.

"Ylimpään maksuluokkaan joutuakseen ei tarvitse olla rikas, riittää, että molemmat vanhemmat käyvät töissä. Jos perheessä on kaksi tai kolme lasta, naisella täytyy olla vähän helvetin hyvä palkka, että kannattaa käydä töissä", Moilanen kiihtyy. Päivähoidon tulisi olla ilmaista!

"Meillä on Suomessa työvoimapula koulutetuista ihmisistä, ja sitten naiset vetäytyvät työelämästä kotiin vuosikausiksi. Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta nykyään kolmevuotiaita hoidetaan kotona enemmän kuin Ranskassa. Hallitus on tekemässä Suomesta 50-lukulaisen kotirouvayhteiskunnan."

Moilanen sai kaksi vuotta sitten miehensä, kustannuspäällikkö Jan Erolan kanssa pojan.

Ahti on hänen nimensä.

Nyt Moilanen työntää Ahtia vaunuissa kotiin metsän läpi. Aurinko paistaa metsän pohjaan vaaleanvihreän lehvistön läpi, ja kaikkialla kukkii valkovuokkoja.

Ahdilla on erittäin tyylikäs, autoilla somistettu pipo.

"Kyllä mulle oli feministinä yllätys tämä sen autohulluus. Kun tulen hakemaan Ahtia hoidosta, en ole varma, ilahtuuko se nähdessään minut vai auton. Vielä illallakin, kun se menee nukkumaan, se puristaa pikkuautoa nyrkissään."

Äitiys, päätoimittaja Moilanen, noin naisena ja ihmisenä?

"Ei kaduta vähääkään, että on tullut tehtyä lapsi. Suosittelen sitä kaikille, yleensä sitä, että uskaltaa elää. Jos odottaa jotain sopivia olosuhteita, niin siinä saattaa elämä vierähtää."