tiistaina, marraskuuta 18, 2003

Tiedeusko ja ateismi

Erektuslaisuutta ja minua on syytetty tiedeuskosta ja kommentiosastollakin on asiasta keskusteltu, joten päätin selvittää, mitä se tiedeusko oikein on ja sopivatko minun ajatukseni tiedeuskon kehyksiin. Tiedeuskolle löytyi useita erilaisia määritelmiä, joista tässä muutama: 1) "Hyväksytään, että tieteelliset periaatteet ja metodit sopivat kaikkeen fyysisen, luonnollisen todellisuuden tutkimiseen." 2) "Tieteellinen maailmankuva etsii luonnollisia selityksiä kaikille ilmiöille, hyläten yliluonnolliset ja paranormaalit selitykset ja luottaa kokeilun ja päättelyn voimaan."

Jos nuo periaatteet tarkoittavat tiedeuskoa, niin minua voi varmaan kutsua tiedeuskovaiseksi. Ei kuitenkaan niin, että uskoisin tieteen voimaan ehdottomasti, vaan todennäköisesti parhaana vaihtoehtona. Minulle uskominen ei ole mustavalkoista, vaan todennäköisyyspohjaista.

Tiedeuskon eräs määritelmä kertoo, että 3) "tieteen keinoin voidaan selvittää kaikki elämän kaikki kentät, moraali mukaan luettuna." Itse en näe paljon järkeä optimaalisen moraalin selvittelyssä tieteen keinoin, koska se on jo tiedossa elämänviisautena. Uskon kyllä, että teoriassa voitaisiin selvitellä ihmisen evotiivisesti muotoutuneet rakenteet ja sellainen moraali, joka sopii parhaiten noihin rakenteisiin. Luultavasti lopputulos olisi suunnilleen nykyisin tiedossa olevien moraalikäsitysten kaltainen ja selvittämisprosessi äärimmäisen vaikea, joten on tuskin olemassa pointtia ryhtyä moraalin selvittelyyn tieteen keinoin.

Ateismin sisällöstäkin on monia eri käsityksiä. Tässä on määritelmä, joka sopisi ehkäpä parhaiten minulle: a) "Uskoa siihen, että joidenkin uskonnollisten maailmankuvien mukaisten jumalien olemassaolo on hyvin spekulatiivinen hypoteesi, jonka todennäköisyys on erittäin alhainen verrattuna siihen hypoteesiin, että kyseessä olisi vain myyttien kirjoittajien mielikuvituksellinen keksintö."

b) "Uskon puutetta jumaliin. Ateistilta voi siis kysyä: "Uskotko, että olemassa yksi tai useampia jumala?" Tällöin ateisti vastaa: "En usko." Kyseessä on todella uskon puuttuminen, eli: "Uskotko, että mitään tälläisiä jumalia ei ole olemassa?" Vastaus: "En usko. En tiedä onko vaiko eikö."

Miten ateismi poikkeaa agnostismista? "Ateismi on pääsääntöisesti agnostista, mutta lisäksi ateisti tekee arvion jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta muihin hypoteeseihin verrattuna."

"Telaketjuateismi" tarkoittaa vakaata uskoa siihen, että mitään persoonallisia, yliluonnollisia jumalia ei ole eikä voi olla olemassa. Tämä ateismin muoto on kuitenkin se, mitä teistit yleensä haluavat ateismilla tarkoitettavan. Tälläisen väärinymmärryksen levittäminen on puhdasta uskonnollista propagandaa."

Uskovatko ateistit mihinkään? "Kyllä uskovat. Uskomukset ovat esimerkiksi tieteen perusta, mutta tällöin uskomus-sanaa käytetään aivan eri merkityksessä kuin esimerkiksi kristinuskossa. Tieteellinen uskomus on vain (aina epävarmoihin) havaintoihin ja/tai hyviin perusteluihin perustuva teoria, kun taas monissa uskonnoissa se tarkoittaa "sokeaa luottamusta ja antautumista", vain tunnepohjaiseen uskonnolliseen kokemukseen perustuen. Uskomus ja uskonnollinen usko ovat siis kaksi eri käsitettä."

Omista käsityksistäni lisäisin sen, että vaikka ajatuksieni perusta on todennäköisyyksiin perustavassa tiedeuskossa ja ateismissa, niin pidän silti uskoa yliluonnolliseen ja uskontoa sinällään mahdollisesti "hyvinä" ilmiöinä, koska ne vastaavat ihmisen evolutiivisesti kehittyneisiin uskonnollisiin tarpeisiin. Mielestäni on ihan mahdollista, että tieteellinen metodi ehkäpä paljastaisi, että ihmisten tai ainakin joittenkin ihmisten kannattaisi ryhtyä uskovaisiksi.

Ei kommentteja: