keskiviikkona, helmikuuta 23, 2011

Kriittinen naistutkimus

Kriittinen naistutkimus on maskulistisessa tutkimuksessa kehitettyjä sukupuolen teorioita hyödyntävä tieteenala, joka tutkii naisia ja naiseutta. Suomessa kriittisen naistutkimuksen piirissä on tehty tutkimusta naisista ja naisten representaatioista muun muassa fas-lasten, romantiikan, kutomisen, äitiyden ja kotitöiden alueilla.

Suomen naistutkimuksen seuran puheenjohtaja Annukka Bärden kertoi Tulva-lehdessä toukokuussa 2008 monien naisasioiden parissa toimivien ryhmien toiminnan olevan kahtiajakautunutta. Bärdenin mukaan on ongelmallista, että melkein kuka tahansa voi esiintyä mediassa naistutkijana, vaikka ei edustaisikaan kriittistä naistutkimusta.

Kriittinen naistutkimus nojautuu maskulistiseen teoriaan. Kriittisen naistutkimuksen keskeisiä lähtökohtia ovat, että ihmistä koskevat tutkimukset eivät ole ottaneet miesten ongelmia huomioon, jolloin ei ole osattu esimerkiksi kysyä, mikä yhteys turhamaisuudella tai nalkuttamisella on naiseuteen.

Teoreettinen tausta

Naistutkija Lissukka Tötterströmin mukaan lesboliikkeen tekemä teoretisointi paljastaa naisten todellisen ylivallan miehiin ja sen vaikutukset naisten keskinäisen hierarkian järjestymiseen. Tällaisesta vallasta tai kilpailusta kieltäytyminen tai tunteiden näyttämättä jättäminen leimataan naistutkijoiden mukaan lekkalesboudeksi ja miesmäisuudeksi. Miesvihaan läheisesti niveltyvä vanhempia miehiä kohtaan koettu fobia on yksi naisisen vallan kulmakivistä.

Tötterström ehdottaa naistutkimuksen ja -keskustelun keskiöön viittä teemaa:
  1. naisvallan vastustaminen ja matriarkaalisten hierarkioiden purkaminen
  2. feminiinisten vallan muotojen purkaminen
  3. seksuaalisuuden miehiä kunnioittavampi määrittely ja käytäntö
  4. isän roolin korostaminen vanhemmuudessa
  5. myönteinen blondeilu eli naiseuden positiivisten puolien korostaminen

Kriittisen naistutkimuksen emansipatorisuus

Kriittisen naistutkimuksen yhtenä tehtävänä on pyrkiä muuttamaan sosiaalisesti rakentuvaa naiskuvaa. Naiseutta pyritään pohtimaan uudelleen siltä pohjalta, miten naiset ovat osana miesten alistamisen ketjua ja miten se näkyy naiseuden rakentamisessa. Tötterström huomauttaa, että naiset eivät välttämättä ole etuoikeutetussa asemassa yhteiskunnassa. Suomalaisnaisilla on korostunut osuus muun muassa abortteja, lasten pahoinpitelyjä ja isyyshuijauksia mittaavissa tilastoissa.

Kriittisten naistutkijoiden mukaan naisilla on tiettyjä etuoikeuksia, tapoja, tyylejä ja asenteita joista heidän kannattaa luopua oman etunsa tähden.

Lähde: Wikipedia

tiistaina, helmikuuta 22, 2011

Pauli Sumasen uusi kirja

Pauli Sumaselta ilmestyy tänään kirja “Vaiettua tietoa tasa-arvosta”. Kirja sisältää kolme uutta tutkimusta, jotka kumoavat virallisina totuuksina pidettyjä olettamia:
  1. Ensimmäinen tutkimus osoittaa, että kokoaikatyötä tekevien miesten työviikko on 40,9 tuntia eli 177,7 tuntia/kk ja kokoaikatyötä tekevien naisten työviikko on 34,2 tuntia eli 147,7 tuntia/kk. T
  2. Toinen tutkimus osoittaa, että kun miehen ja naisen palkkavertailu tehdään ILO:n, YK:n, EU:n ja ex. tasa-arvovaltuutettu Petäjäniemen määrittelemällä tavalla, niin brutto- / nettopalkkana miehen palkkaeuro on 98 / 93 senttiä ilman eläke-etuuden huomioimista ja miehen palkkaeuro on 92 / 87 senttiä eläke-etuus huomioiden.
  3. Kolmas tutkimus laskee kokoaikatyötä tekevän miehen ja naisen saaman palkan ja eläkkeen koko eliniän aikana yksityisellä sektorilla. Miehelle maksetaan yksityisellä sektorilla kokoaikaisesta työstä elinikäisenä palkkana ja eläkkeenä 90 senttiä samanarvoisesta työpanoksesta, mistä nainen saa euron.
Kokoaikatyötä tekevien työtunnit

Tutkimus käsittelee kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten tehtyjä työtunteja. Tähänastiset työaikatutkimukset on tehty haastattelujen pohjalta, mutta haastattelututkimukset ovat melko epäluotettavia ihmisten ajankäytön tutkimisessa.

Ajankäyttötutkimusaineiston mukaan kokoaikatyötä tekevien palkansaajamiesten todella tekemä vuosityöaika on 2133 tuntia ja naisten 1782 tuntia vuodessa (ilman tuntiperustaisesti maksettuja ylityötunteja). Miehet tekevät siis kansanomaisesti ilmaistuna "sorvin ääressä" 19,7 % enemmän työtunteja vuodessa kuin naiset.

Jos jaamme havainnollisuuden vuoksi vuoden työtunnit 46 viikkoa kohden, saamme palkansaajamiehen keskimääräiseksi viikkotyöajaksi 46,4 tuntia ja naisen 38,7 tuntia.

Kokoaikatyötä tekevän miehen työviikko on 7,7 tuntia pidempi kuin naisen.

Pauli Sumanen on ensimmäinen tutkija, joka on tehnyt Suomessa palkkaerotutkimuksen ILO:n periaatteen: "Sama palkka samanarvoisesta työstä" - mukaisesti. Yhtä normaaliin aikaan (7-18) tehtyä miehen ja naisen normaaliolosuhteista työtuntia pidetään tässä tutkimuksessa samanarvoisena työsuoritteena.

"Sama palkka samanarvoisesta työstä" - periaatteen mukaisesti laskettuna mies saa palkkaa alle 98 senttiä, kun nainen ansaitsee yhden euron (ilman eläke-etuuden huomioimista).

ILO:n yleissopimuksessa nro 100 sanotaan: "Sanonta "palkka" tarkoittaa varsinaista pohja- tai vähimmäispalkkaa sekä kaikkia muita palkkaetuja, jotka työnantaja suoraaai välillisesti suorittaa työntekijälle työsuhteen perusteella joko rahana tai luontoisetuina." Työeläke on työsuhteeseen sidottu välillisesti maksettava etuus, jonka rahoittamiseen työntekijä kaiken lisäksi myös itse osallistuu, joten se on otettava huomioon oikein tehdyssä palkkavertailussa.

Sama palkka samanarvoisesta työstä - periaatteen mukaan laskettuna, työsuhteeseen välillisesti sidottu työeläke-etuus huomioiden, kokoaikatyötä tekevä mies saa palkkaa alle 92 senttiä naisen yhtä euroa kohden.

Mistä tehtyjen työtuntien ero johtuu?

1. Rakenteellinen ero miesten ja naisten työpaikoissa. Kuntasektorilla on noin 80 % on naisia. Kunnilla on lyhyemmät työajat, pidemmät lomat, sairasajan täysi palkka pidemmältä ajalta, alempi täyden eläkkeen eläkeikä ja suuremmat sairaspoissaolot. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhoitoalalla alle puolen tunnin ruokatunti lasketaan työajaksi.

2. Miehiä on enemmän yksityisellä sektorilla provisio- ja täysurakkapalkkaisessa työssä, joissa ei tunneta ylityöaika - käsitettä ja työpäivä venyy, kun sitä ei mitata.

3. Kokonaistyöaikaa tekevät pääasiassa miehet. Esimiehinä toimivat työntekijät ovat etenkin yksityisellä sektorilla Työaikalain 39 pykälän mukaisessa kokonaistyöajassa, missä lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä ei makseta erillistä korvausta, vaan korvaus sisältyy palkkaan. Kokonaistyöaikaa tekeviä on Suomessa varmaan toista sataa tuhatta, valtaosa miehiä. Tarkkaa tilastolukua ei liene kellään. Kokonaistyöaikaa ja -palkkausta ei tunneta Tilastokeskuksen tilastoissa.

4. Naiset vaihtavat 30 % ylitöistään vapaaksi, miehet 16 %.

5. Erot sairauspoissaoloissa. Tilastoinnin erilaisuuden vuoksi todellista oman tai läheisen aiheuttamaa sairaspoissaoloa ei tiedetä. Sosiaali- ja terveysministeriön luvut vuoden 2011 budjetissa ovat: Miehet 9 sairaspäivää, naiset 11 päivää.

6. Miehet tekevät palkatonta ylityötä noin 28 minuuttia viikossa, naiset noin 16 minuuttia.

7. Miehet vaihtavat useammin työpaikkaa kuin naiset ja siksi heillä on lyhyemmät kesälomat eikä ollenkaan talvilomaa ensimmäisenä työvuotena uudessa työssä.

8. Miehet tekevät useammin matkatyötä kuin naiset. Tavanomaista on, että matkan aiheuttamista normaalin työpäivän ylittävistä tunneista ei makseta palkkaa.

Naisten eläkepommi väännettynä rautalangasta

Laskennan oletustiedot: Miesten keskiansiot 3000 euroa, naisten 2400 euroa/kk (Naisten ansiot 80 %). Työnantajan eläkemaksu 18 %, työntekijän 4,7 %. Keskimääräinen työssäoloaika nykyisin Suomessa 37 vuotta. Miehet keskimäärin eläkkeellä 12 vuotta, naiset 18 vuotta. Eläke noin 55 % palkasta.

Laskelma:
  • Miehen eläkesuoritus on 237 600 euroa
  • Työnantaja on maksanut 239 760 euroa, joka riittää
  • Työnantajan osuudesta jää 2 160 euroa (hallintokuluihin ja rahastoon)
  • Naisen eläkesuoritus on 285 120 euroa
  • Työnantaja on maksanut 191 808 euroa, joka ei riitä
  • Nainen itse on maksanut 50 083 euroa, ei riitä vieläkään, vajausta 43 229 euroa
  • Miehen palkasta on peritty 62 604 euroa, jolla naisen aiheuttama eläkepommi peitetään!
  • Miehen maksamasta jää vielä ylitse 19 375 euroa (hallintokuluihin ja rahastoon)
Jos miehillä olisi oma TEL-yhtiönsä ja naisilla omansa, niin miesten itse maksama TEL-maksu voitaisiin poistaa ja naisten itse maksama TEL-maksu olisi noin 9 %.

Työeläkejärjestelmä on ulkomaailmalta sulkeutunut ja sen tiedot ovat salaisia. Työeläkejärjestelmästä ei anneta tämän tapaisia tietoja sukupuolikohtaisina julkisuuteen.

JULKAISUTILAISUUS

Miesten tasa-arvo ry järjestää Pauli Sumasen kirjan “Vaiettua tietoa tasa-arvosta” julkistamistilaisuuden Helsingin rautatieaseman ravintola Elielin kabinetissa tiistaina 22.2.2011 klo 18-20.

sunnuntaina, helmikuuta 20, 2011

Risto Aution mieskäsitys

THE WICKER MAN

Feminism explained

Naisetkin suuttuivat naiskiintiöistä – ”En hyväksy”

Risto Aution mieskäsitys: (Tanen jäsen): Miesten tasa-arvosta vaaliteema
Tasa-arvokeskusteluja seuranneet kansalaiset ovat varmasti panneet merkille, että miesliike on nousussa. Onko se huolestuttavaa, alkavatko sikaniskat vihdoinkin tajuta, että heitä ja heidän valtaansa uhataan ja nousevat vastakapinaan?

Ei ole syytä huoleenen. Ne miehet, joiden tasa-arvonäkemyksiä eniten tässä maailmassa arvostellaan, loistavat poissaoloillaan niistä tilaisuuksista, joissa pohditaan yhdenvertaista ihmistä. Pelkästään tasa-arvo-sana saa suurimman osan suomalaisista miehistä kyykistymään. He ovat valmiita ottamaan muutaman iskun vastaan, mutta enemmän valmiina hyökkäämään ja julistamaan naisen paikkaa takaisin nyrkin ja hellan väliin.
Women in management: Calculated risk

Is Science Saturated with Sexism?

Miesasiamiehet keskustelevat väärin

Feministit, profeministit ja maltilliset miesasiamiehet keskittyvät yleensä metakeskusteluun siitä, miten miesasiasta pitäisi puhua. Heidän mukaansa radikaalimmat netissä keskustelevat miesasiamiehet keskustelevat väärin.

Valituksenaihe ei ole uusi. Jo vanhalla naistutkimuslistalla sama ilmiö toistui kerta toisensa jälkeen. Ensin Pasi Malmi kirjoitti jotain - sen jälkeen seurasi noin 20 viestiä siitä, että Malmi keskustelee väärin, vaikka Malmin viestit edustivat sisällöltään kuivakasta asialinjaa.

Rakentava keskustelu

Yleisin virhe miesasiamiehillä on (feministien mukaan) rakentavan keskustelun puute. Miesasiamiehet möläyttävät miesten ongelmat tiskiin ilman rakentavaa ulottuvuutta.

MIESASIAMIES: Suurimmat miesten ongelmat ovat aliedustus tasa-arvoelimissä, maskulistisen sukupuolentutkimuksen puute ja asevelvollisuus.
FEMINISTI: Tuo ei ole oikein rakentava lähtökohta keskusteluun.
MIESASIAMIES: Totta, ei se olekaan. Sehän pyrkii purkaamaan koko tasa-arvopolitiikan virheellisen perustan.
FEMINISTI: Tasa-arvoa pitäisi edistää yhteisenä asiana, eikä asettaa sukupuolia vastakkain.
MIESASIAMIES: No, feministithän ovat asettaneet sukupuolet vastakkain koko tasa-arvopolitiikan historian ajan. Miksi miesasiamiehet eivät saisi tehdä samoin?
FEMINISTI: Feminismi on kehittynyt noista ajoista. Nykyään mietitään intersektionaalisuutta ja sen semmoista.
MIESASIAMIES: Minä en edelleenkään ymmärrä, miten miesten ogelmia voidaan ratkaista, jos niitä ei sanota suoraan julki.
FEMINISTI: Se on väärä tapa, eikä se pyri dialogiin.

Miesasiamiehet ovat katkeria ja vihamielisiä

MIESASIAMIES: Suurimmat miesten ongelmat ovat aliedustus tasa-arvoelimissä, maskulistisen sukupuolentutkimuksen puute ja asevelvollisuus.
FEMINISTI: Miesasiamiehet esittävät vaatimuksensa tavalla, joka saa heidät näyttämään katkerilta ja vihamielisiltä.
MIESASIAMIES: Niin no, olemme usein katkeria, kun miesten asiat puuttuvat tasa-arvopolitiikasta ja vihaisia, kun asialle ei tehdä mitään. Eivätkö nuo ole luonnollisia reaktioita?
FEMINISTI: Jotenkin vaan tuntuu, että vaatimusten perusta on oman elämän pettymyksissä naisiin. Taustalla on usein myös avioero.
MIESASIAMIES: Juu, olen eronnut. Mitä näillä katkeruuksilla ja sun muilla yksityiselämän asioilla on tekemistä miesasiamiesten esittämien faktojen kannalta?
FEMINISTI: Jos miesasiamiesten ajatukset kumpuavat omista negatiivisista tunteista, niillä ei ole juurikaan painoarvoa.
MIESASIAMIES: Eli miesasiavaatimukset pitäisi esittää iloisesti ja pilke silmäkulmassa? Sittenkö ne otettaisiin tosissaan?

Kokonaisuus jää huomiotta

MIESASIAMIES: Suurimmat miesten ongelmat ovat aliedustus tasa-arvoelimissä, maskulistisen sukupuolentutkimuksen puute ja asevelvollisuus.
FEMINISTI: Yksittäisten asioiden esille nostaminen ei anna oikeaa kuvaa kokonaisuudesta.
MIESASIAMIES: Vain konservatiiveilla on kokonaisanalyysi sukupuolijärjestelmästä, jossa sukupuolirooleilla oikeutetaan erot. Ei feministeillä ole mitään kokonaisanalyysiä. He vaativat naisten asemaa paremmaksi esittämättä teoriaa siitä, miten yhteiskunta kokonaisuudessaan on parempi paikka.
FEMINISTI: Pitää kuitenkin huomioda naisten huonompi asema. Jos miesten ongelmia ratkotaan, niin se huonontaa naisten asemaa entisestään.
MIESASIAMIES: Miesasiamiehet ovat esittäneet monta kertaa, että miesten asema on itse asiassa paljon huonompi kuin naisten asema. Heillä on väitteen tueksi paljon tilastoja.
FEMINISTI: Pitää kuitenkin huomioida miesten valta-asema ja etuoikeudet.
MIESASIAMIES: Eihän miesten suurella enemmistöllä ole paljon mitään valtaa tai etuoikeuksia. Miksi hoet tuota väitettä, kun et pysty esittämään sille perusteluja.

Diskurssimonopolin ylläpito

Feministeillä on pakonomainen tarve sanella, miten keskustelua tasa-arvosta tulisi käydä. Se johtaa loputtomaan metakeskusteluun keskustelusta.

Feministit yrittävät sivuuttaa miesasiamiesten väitteet, vaikka niihin voisi myös vastata. Ei tosin välttämättä feministejä miellyttävällä tavalla.

Maltillisilla miesasiamiehillä ja "tavallisilla kansalaisilla" on myös usein sellainen luulo, että puhetapa tasa-arvosta on ratkaisevaa miesasian edistämisen kannalta. Ajatellaan, että kun puhutaan asioista oikein ja maltillisesti, niin miesten tasa-arvo lähtee rullaamaan. Väitteessä ei ole kuitenkaan juuri mitään perää.

Feministi, vastaa väitteisiin

MIESASIAMIES: Suurimmat miesten ongelmat ovat aliedustus tasa-arvoelimissä, maskulistisen sukupuolentutkimuksen puute ja asevelvollisuus.
VALVEUTUNUT FEMINISTI: Kyllä. Jos asiaa tarkastellaan loogisesti, niin noilla elämänalueilla miesten tasa-arvo ei toteudu. Laitanpa asian heti vireille naisjärjestössäni ja puolueeni naisjaostossa.
MIESASIAMIES: Tilastot osoittavat, että miesten asema yhteiskunnassa on naisten asemaa huonompi.
VALVEUTUNUT FEMINISTI: Näinhän asia on, ei siitä mihinkään pääse.

perjantaina, helmikuuta 18, 2011

Isyystestaus pakolliseksi!

Australialainen miesjärjestö vaatii pakollisia isyystestejä sen jälkeen kun selvisi, että lähes 600 miestä on joutunut maksamaan elatusmaksuja, vaikka he eivät ole lapsen biologisia isiä. Vain 74 tapauksessa äiti on määrätty maksamaan elatusmaksut takaisin. Miehet tuskin saavat noitakaan rahoja takaisin, sillä äidit eivät käy useinkaan töissä. Noin 30 % isyyttään epäilevistä miehistä selviää testissä, että he eivät ole lapsen biologinen isä.

30 punnan isyystesti

Britannian suurin apteekki on tuomassa markkinoille 30 punnan isyystestin. Testin tekijöiden mukaan se tarjoaa "mielenrauhan", mutta monien kommentaattoreiden mukaan se tuhoaa tuhannet herkät ja monimutkaiset ihmissuhteet.

Professori Mark Bellisin mukaan 4 % lapsista isä ei olekaan biologinen isä. Köyhimmillä alueilla väärän isyyden osuus nousee 30 prosenttiin.

Isyyden testaaminen on outoa

Guardianin kolumnisti Zoe Williams sanoo, että DNA testit olivat ennen sairaalloisen mustasukkaisia miehiä tai eron partaalla olevia miehiä varten. Helppo saatavuus apteekeista tekee niistä hyväksyttävän joka miehen oikeuden.

Rakkaussuhteiden kulttuuri perustuu luottamukselle ja vaikka osalla luottamukseen ei ole aihetta, suurimmalla osalla on.

keskiviikkona, helmikuuta 16, 2011

Katariina olkiukkoilee

Ravintola Vakiopaineessa pidettiin Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston Syvältä -luento, jonka piti tamperelainen naistutkimuksen tutkija Katariina Mäkinen.

Mäkinen alusti suomalaisesta miesliikkestä ja tasa-arvokeskustelun nykytilasta. Kommenttipuheenvuoron alustukseen piti jyväskyläläinen yhteiskunnallinen keskustelija Kyösti Ylikulju. Tämän jälkeen käytiin vilkas puheenvuorojen ja keskustelun vaihto.

Radio Hearin lähettämä ja talentama Mäkisen alustus, kommentteineen ja keskusteluineen on kuunneltavissa tästä.

Katariinan luento
Miesliikkeestä on vaikea puhua, kun ei ole olemassa yhtä miesliikettä.
Maskulistinen miesliike on varsin yhtenäinen tavoitteissaan. Mukaan liikkeeseen voidaan lukea Miesten tasa-arvo Ry, Vihreät miehet, Vasemmistoliiton miehet ja eduskunnan miesverkosto, eli kaikki aktiiviset miesasiatoimijat lukuunottamatta profeministimiehiä.
Kolme miesliikkeen piirrettä vainoaa minua.
  1. Naisvastaisuus.
  2. Yksilöllisyyden korostaminen.
  3. Yhteydet oikeistolaiseen liikehdintään.
Kaikki kolme kohtaa näyttävät menevän enemmän tai vähemmän pieleen.
Naisvastaisuus ilmenee epävirallisissa yhteyksissä, eikä suinkaan Miesten tasa-arvo ry:n ohjelmassa. Naiset leimataan heikommiksi ja vain kotitöihin sopiviksi tms.
Miksi puhua epävirallisista yhteyksistä, kun ihan oikeita miesliikkeiden ohjelmia on saatavilla? Netistä löytyy tietenkin mitä tahansa "epävirallista" keskustelua.
Miesliikkeen pitäisi sitoutua irti siitä, että naiset ovat laiskempia tai tyhmempiä. Nettikeskusteluissa naisten alemmuudella selitetään epätasa-arvoa - mm. siten, että naiset ovat huonompia yrityselämässä jne.
Kyse on empiirisesti tutkittavasta asiasta. Miksi miesliikkeen pitäisi irtisanoutua mahdollisista biologisista totuuksista? Kyllä kai liikkeen pitää perustaa asiansa tutkituille faktoille eikä utopialle. Yleensähän miehiä pidetään laiskempina kotitöiden tekijöinä, mikä pitänee varsin hyvin paikkansa: sinkkunaiset tekevät tutkimusten mukaan paljon enemmän kotitöitä kuin sinkkumiehet. Miksi sukupuolieroista pitäisi irtisanoutua?
Yksilöllisyyden korostaminen sitoutuu oikeistolaisuuteen, jossa yksilö ilmenee kaikkivoivana.
Maskulistinen miesliike on päinvastoin kritisoinut voimakkaasti sitä, että miehiä pidetään oman onnensa seppinä ja miesten ongelmia itse aiheutettuina, joka kuuluu oikeistolaiseen ajatteluun. Sellainen ajattelu estää puuttumisen miesten ongelmiin.
Tasa-arvokysymykset näyttäytyvät tilannekohtaisina. Esim. Miesten tasa-arvo ry:n ohjelman alussa. Kuinka pitkälle tilannekohtaisella analyysillä voidaan päästä ottamatta huomioon kokonaisuuksia.
Koko feministinen tasa-arvopolitiikkahan on perinteisesti perustunut tilannekohtaisille analyyseille. Sen sijaan esim. konservatiivinen yhteiskunta-analyysi perustuu usein kokonaisuuden hahmottelulle.

Jos yksittäisiin tilanteisiin ei kiinnitetä huomiota, niin miten miesten asiaa voidaan edistää tasa-arvopolitiikan keinoin?
Tilannekohtaisuus liittyy oikeistolaisuuden ja maahanmuuttokriittisyyden nousuun, vaikka osa miesaktivisteista kuuluukin vasemmistoon. Miesliikkeen ei pitäisi voimistaa fasistista liikehdintää.
Väärin. Tilannekohtaisuus on feministisen tasa-arvopolitiikan piirre, jonka maskulistit ovat omaksuneet.
Eräs miesliikkeen teema uimahallivuoro vain naisille. Musliminaiset eivät kuitenkaan halua tulla uimaan miesten vuorolla. Se miten näistä vuoroista on keskusteltu, tuo esille yhteyksiä maahanmuuttokriittisen liikkeen ja miesliikkeen välillä. Miesten tasa-arvo ry ja Hormalahti tuovat esille uimahallivuorot.
Häh? Itse en ole (muistaakseni) kirjoittanut koskaan uimahallivuoroista, koska kyseessä on marginaalinen asia. Viimeisen 8 vuoden aikana olen törmännyt aiheeseen noin pari kertaa miesliikkeen keskusteluissa.
Historia ja ympäröivä maailma jää huomiotta. Yksilöllinen valinta korostuu. Maahanmuuttokriittisyyden näkökulma on monessa yhteneväinen miesliikkeen kanssa.
Ei maahanmuuttokriittinen liike ole kovinkaan hyvin yhteensopiva maskulistisen miesliikkeen kanssa, koska maahnamuuttokriitikoiden johtavia teemoja on mm. naisten suojeleminen pahoilta ulkomaalaisilta miehiltä ja naisten epätasa-arvon kritisointi vieraissa kulttuureissa. Sen lisäksi maahanmuuttokriitiiset kannattavat tyypillisesti voimakkaasti rooleja ja miesten asevelvollisuutta, joita maskulistit vastustavat.
Maahanmuuttokriitiinen liike ja Persut ovat yhden sortin miesliike.
Niin voidaan toki sanoa. Ne edustavat kuitenkin jonkin sortin vesitettyä versiota konservatiivisesta miesliikkeestä. Niillä ei edes ole julkilausuttua miesagendaa,ainoastaan anti-feminismiä monin osin.
Uhriudesta on tullut resurssi yhteiskunnassa. Vaikutusvaltaisessa asemassa olevat ihmiset haluvat osansa uhriudesta.
Tämä viittaa ilmeisesti siihen, että uhriutuvat maskulistisen miesliikkeen edustajat ovat erityisen vaikutusvaltaisessa asemassa. Tosiasiassa maskulisteilla ei ole juuri mitään valtaa politiikassa, mediassa tai tieteessä - lukuunottamatta muutamia kansanedustajia.
Uimahallivuoroista mekastaminen osoittaa keskustelun absurdiuden, jossa yksittäiset tilanteet erotetaan kokonaisuudesta.
Uimahallikeskustelu edustaa noin yhtä promillea miesasiakeskustelusta, joten se ei ole kovin otollinen esimerkki.
Alistetut ryhmät näyttäytyvät uudessa puheessa toisten alistajina. Käännös alistajasta alistetuksi yhdistää maahanmuuttokriitikoita ja tietyn sortin miesaktivisteja.
Miesasiamiehet eivät yleensä käytä sanaa "alistaa", eivät he yleensä väitä, että naiset alistavat miehiä.
Miesliike toimii kanavana, joka suuntaa katkeruuden tunteitaan naisiin, pahimmillaan siirtolaisnaisiin.
Häh? Miesliike ei todellakaan suuntaa katkeruuttaan siirtolaisnaisiin. Miesasiassa ei edes puhuta siirtolaisnaisista juuri koskaan, paitsi puolustettaessa heidän oikeuttaan prostituutioon.
Hyökkäykset naisia tai feministejä kohtaan eivät voi tuoda ratkaisuja ongelmiin.
Kyllä feminististä tasa-arvopolitiikkaa on kritisoitava ankarasti. Sitä kutsutaan poliittiseksi keskusteluksi.
Tekstini megafonissa sai vihamielisen vastaanoton. Nainen tulee leimattua hysteerikoksi ja miesvihaajaksi. Leimaaminen johtaa siihen, että keskustelukumppania ei tarvitse ottaa vakavasti. Tekstiäni kohtaan ei argumentoitu kunnolla.
Kuinka kunnolla sinä argumentoit Miesten tasa-arvo ry:n ohjelmaa vastaan?
Keskustelua asevelvollisuudesta ei voida käydä sanomatta, että feministit eivät poista asevelvollisuutta tai että naiset pitävät yllä asevelvollisuutta suosimalla armeijan käyneitä naisia.
Kyllä keskustelua on käyty myös ilman noita teemoja.
Argumentit siiryvät netistä muualle. Horsmanlahden toistuva teema on seksinpuute. Horsmanlahti ei ole mun nähdäkseni minkäänlainen miesten tasa-arvon asiantuntija tai varsinkaan tutkija, silti häntä siteerataan eduskunnan tasa-arvokeskustelussa.
Sinä siteeraat itsekin Horsmanlahden kirjoituksia, vaikka et pidä häntä minkään sortin asiantuntijana. Miksi et kritisoi Miesten tasa-arvo ry:n ohjelmaa?
Poliitikot kaipaavat taustamateriaalia. Tuollaista tietoa on vähän ja siksi jokainen miesliikkeen edustuja on potentiaalinen asiantuntija. Tiedon vähyys näkyy myös Miesten tasa-arvo ry:n ohjelmassa, jossa kaikkia asiat eivät ole kohdallaan. Tuotetun tiedon tulisi olla jonkinlaisen kriittisen tarkastelun kohteena.
Miesten tasa-arvo ry:n tieto edustaa selvästi parasta asiantuntemusta Suomessa.
Toivoisin, että naisliike aloittaisi oikean keskustelun miesliikkeen kanssa.
Hienoa. Miksi sinä et aloita oikeaa keskustelua miespoliittisesta ohjelmasta, vaan vääntelet sen sijaan itse keksittyjä olkiukkoja?

Keskustelun kommentaattori

Kyösti Ylikulju on ollut mukana vihreiden miesten toiminnassa, on opiskellut naistutkimusta ja on seurannut nettikeskusteluja aiheesta.
Ihmiset, jotka ovat erittäin katkeria, osallistuvat miesasian ajamiseen
Onko miesliikkeen edustajien tunnetilalla jokin merkitys faktojen relevanssin kanssa?
Miesliikkeessä tulee ilmi luonnonkaipuu. Esim. metsästys on läheisessä yhteydessä miesliikeeseen.
WTF? En ole kuullutkaan moisesta.
Esim. Vihreän miesliikkeen s-postilistalla on keskusteltu vuoden verran miestenpäivän perustamisesta ja minkä metsänjumalan nimipäiväksi se laitetaan. [naurua yleisössä]
Olen seurannut vihreiden miesten s-postilistaa, eikä siellä kovin paljon järkevää keskustelua ole edes ollut.
Milloin Suomessa päästään eteenpäin tilastotasa-arvosta. Milloin suomalaista miestä arvostetaan itsekseen pärjäävänä.
Kysy tilastotasa-arvosta eroon pääsemisestä feministeiltä. Juurihan Katariina sanoi, että yksilöllisyyttä ei pitäisi korostaa, koska se on oikeistolaista.

Yhteenveto
  1. Ensiksi voidaan kysyä, miksi minua ei kutsuttu tilaisuuteen, vaikka noin 80 % netin miesasiakeskusteluista Suomessa on pyörinyt minun blogieni ympärillä ja tilaisuus käsitteli juuri tuota osaa mieskeskustelusta? Sen sijaan paikalla oli kommentaattorina Kyösti Ylikulju, joka omien sanojensa mukaan ei tiennyt miesliikkeestä paljon mitään - minkä kyllä huomasi.
  2. Katariina peräsi oikeaa keskustelua aiheesta, mutta hänen puheenvuoronsa koostui itse keksityistä olkiukoista. Miksi Katariina ei käynyt puheessaan läpi esim. Miesten tasa-arvo ry:n miespoliittista ohjelmaa? Ainoat Katariinan kommentit koskivat sitä, että "ohjelmassa on puutteellista tietoa" (mitä hän yksilöinyt) ja sitä, että naisten uimahallivuorojen kritisointi saattaa johtaa fasismiin.
  3. Katariinalta menee aina sekaisin maahanmuuttokriitikkojen ja Persujen konservatiivinen miesliike ja pääosin vasemmistomiesten kansoittama maskulistinen miesliike. Liikkeillä ei ole kovinkaan paljoa yhteisiä asioita.

Työtunnit mittaavat huonosti

HS-mielipide
Työtuntien määrä on huono palkanmaksun peruste

Varpu Pöyhönen

Dosentti Jari Haukan mielestä sukupuolten välinen ero ansioissa johtuu siitä, että miehet tekevät enemmän työtunteja kuin naiset (HS Mielipide 13. 2.).

Mielestäni tehdyn työn määrää tai tuottavuutta mittaa huonosti siihen käytetty aika, varsinkin, jos se tarkoittaa työpaikalla vietettyä aikaa.

Ennen lasten saamista käytin huomattavasti enemmän aikaa työpaikalla kuin nykyään. Koska palkkaukseni perustuu tehtyihin työsuorituksiin, tiedän työtehokkuuteni kasvaneen selvästi. Toki osa aivotyöstä siirtyy tällöin vapaa-ajalla tehtäväksi.

Teen työtunteja viikossa noin puolet vähemmän kuin mieheni. Tästä huolimatta hän ehtii nukkua pidemmät yöunet ja harrastaa arkipäivisin enemmän liikuntaa kuin minä.

Uskon, että elintavoilla ja perimällä on huomattavasti suurempi vaikutus odotettavissa olevaan elinikään kuin miesten rankoilla työvuosilla.

osa-aikainen eläinlääkäri ja kotiäiti
Helsinki

Pakkasrajaa ei juuri tunneta rakennustyömailla


TEM puuttuu ministeriön seksuaaliseen häirintään

Mad Men Writer Tells The Plain Truth to Women Looking to Get Married

maanantaina, helmikuuta 14, 2011

Alempitasoiset homot

Isaiah Greenin tutkimus Health and Sexual Status in an Urban Gay Enclave (1) tarkastelee homomiesten markkina-arvoja (sexual status) ja niiden yhteyttä hyvinvointiin.

  • Korkein markkina-arvo on valkoisilla 20-35-vuotiailla keskiluokkaisilla homomiehillä. Sen sijaan mustilla, aasialaisilla, yli 40-vuotiailla ja köyhillä miehillä on alhainen markkina-arvo.

Tuloksessa ei ole paljoakaan yllättävää. Muuttujat ovat kuitenkin vajanaiset. Entäpä nuoret miehet? Eräiden stereotyypppien mukaan nuoret pojat ovat homomiesten erityisessä suosiossa. Mikä on ulkonäön yms. tekijöiden vaikutus?

Markkina-arvon vaikutus hyvinvointiin

Mielenkiintoista tutkimuksessa on alempitasoisten homojen hyvinvoinnin tarkastelu.

  • Alhaisen markkina-arvon homomiehet kohtaavat voimakkaita stressitekijöitä ympäristöstä, kuten muiden välttelevää käytöstä, leimaantumista tai torjuntaa.

Tämä kuulostaa tutulta kohtalolta myös suurelle osalle heteromiehiä.

  • Stressitekijät verottivat henkilökohtaisia resursseja, kuten itsetuntoa, sosiaalisen tuen tunnetta, kontrollin tunnetta ja ne lisäsivät masennusta ja ahdistusta.

Totta kai huono menestys markkinoilla aiheuttaa negatiivisia seurauksia, oli kyse sitten työ- tai pariutumismarkkinoista.

  • Alempitasoisille miehille oli vaikea myös neuvotella kondomin käytöstä, erityisesti itseään tasokkaampien homomiesten kanssa.

Tämä on suora seuraus valtaerosta, jonka seurauksena korkeamman tason homo kykenee määrittämään säännöt kohtaamiselle.

Samalla tavalla naiset kykenevät useimmin määrittämään heteroseksuaalisen kohtaamisen säännöt. Ero homokohtaamiseen piilee siinä, että heteromiehen on vaikea hankkia itseään tasokkaampia partnereita.

  • Tarvitsemme lisää tutkimusta seksuaalisen markkina-arvon yhteydestä henkilön terveyteen.

Niinpä. Tosin feministien mukaan alhaisen markkina-arvon miesten on vain kärsittävä surkea osansa.

Homo- ja heteromiesten vertailua

Alempitasoisten homomiesten markkina-arvot vastavat suunnilleen keskitasoisten heteromiesten markkina-arvoja. Tosin sillä erotuksella, että homomiehet kykenevät toisinaan tai jopa usein hankkimaan itseään tasokkaampia partnereita satunnaiseen seksiin. Sen sijaan keskitasoisten heteromiesten on lähes aina tyydyttävä itseään tasottomampiin partnereihin.

Voidaan myös kysyä, onko homomiehissä ollenkaan "varsinaista" alempitasoisten homojen ryhmään, joka on kokonaan syrjäytynyt seksuaalisilta markkinoilta? En osaa sanoa, koska en ole tutustunut homomarkkinoihin.

Jos alhaisen tason homomiesten terveys on vaarassa, niin miten on asianlaita vielä paljon alempana sijaitsevien hetero ATM:n kanssa?

sunnuntaina, helmikuuta 13, 2011

Enemmän työtunteja

HS-mielipide:
Miehet tekevät enemmän työtunteja kuin naiset

Jari Haukka

Taas on kerrottu, kuinka hallituksen tavoitetta naisten ja miesten palkkaerojen kaventamisesta ei saavuteta lähivuosina. Tiedotteiden mukaan nykyisellä tahdilla naisen euro nousee vuonna 2015 vajaaseen 84 senttiin.

Syy sukupuolten väliseen eroon ansioissa on kuitenkin yksinkertainen: miehet tekevät enemmän työtunteja kuin naiset. Jos otetaan huomioon tehdyt työtunnit, miesten nettotuntipalkka (vuoden 2007 tilanne) on 12,16 euroa ja naisten 12,37 euroa. Miesten veroprosentti on 27 ja naisten 22.

Kun muistetaan naisten noin neljä vuotta pidempi elinajan odote, voidaan todeta, että miehet tekevät enemmän työtä mutta pienemmällä tuntiansiolla. Ja lopuksi kuolevat naisia nuorempina, osaksi rankan työn uuvuttamina.

Yhteiskunnassamme on siis sukupuolten välisiä tasa-arvokuiluja, mutta ehkä hieman erilaisia kuin yleisesti luullaan.

dosentti, yliopistolehtori
Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto

How feminism could improve judicial decision-making

Tapaus Assange nosti Ruotsin raiskaustilastot valokeilaan

tiistaina, helmikuuta 08, 2011