maanantaina, joulukuuta 01, 2003

Älykkyys, lahjakkuus, nerous

"Suuren suomalaisen tietosanakirjan mukaan älykkyys on elolliselle olennolle ominainen piirre, jonka avulla se pystyy käyttäytymään tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa ilman, että kyseessä olisi vaistotoiminta tai aikaisemmin opitun toistaminen. Lahjakkuus taas määritellään yleiseksi suoritusvalmiudeksi tietyn alan tehtäviin. Lahjakkuudesta voidaan erottaa lahjakkuuden lajit ja sen määrää eli suuruus."

Älykkyysetestien etuja ja ongelmia seuraavasti. Testit:

- ennustavat hyvin koulumenestystä

- auttavat löytämään lahjakkaita lapsia

- yhtä objektiivisia mittareita, kuin älykkyystestit, ei ole

ongelmia:

- testit eivät paljasta kaikkea lahjakkuutta

- testit eivät ennusta elämässä menestymistä luotettavasti

- testit eivät mittaa luovuutta eikä sosiaalista lahjakkuutta

- testejä ei voida käyttää ainoina mittavälineinä

"Dynaamisen älykkyyskäsityksen mukaan älykkyys muotoutuu perimän mahdollistamien rajojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa ihmisen itsensä ohjaamaan suuntaan. Aikuinen voi kehittää älykkyyttään elämänsä kaikissa vaiheissa."

"Älykkyyskäsitteessä on yksi perusongelma, älykkyys on käsitteensä saanut niin suuren ja arvostetun sisällön, että sen halutaan kattavan lähes kaikki lahjakkuusominaisuudet. Tästä ei älykkyydessä kuitenkaan ole kysymys, älykkyys on vain yksi ihmisen ominaisuus, silloin kun se määritellään perinteisesti eli lähinnä loogis/analyyttisenä lahjakkuutena. Älykkyys on apuna monessa muussa lahjakkuudessa ja niiden toteuttamisessa kuten luovuudessa ja musikaalisuudessa."

"Tunneäly on oma lahjakkuuden lajinsa ja älykkyyden omansa. Vaikka tässäkin voidaan mahdollisesti todeta, että älykkyys voi olla etu myös tunneälyn hallinnassa ja kehittämisessä."

"Neroudesta: Jokainen nero on suuri lapsi ja sen vuoksi hän tarkastelee maailmaa kuin outoa näytelmää siis puhtaasti objektiivisesti. Ihmisen älyllisen asteen mittapuuna on Schopenhauerin mukaan se, missä määrin hän kykenee kohoamaan yleiseen tarkasteluun ja näkemään yksilöllisessä yleistä."

"Sternberg (86) esittää että älykkyyden kannalta keskeinen on metakognitiivinen taito osata arvioida milloin on toimittava nopeasti ja milloin syvällisesti pohtien...Älykkyyteen siis liittyy olennaisena osana kyky kohdata menestyksekkäästi haasteita."

"Goodnow (1976): älykkyys on sosiaalinen ja arvosidonnainen arvio. Ei kysytä mitä älykkyys substanttina oikein on, vain selvitetään, millaista toimintaa eri kulttuureissa ja yhteisöissä pidetään älykkäänä ja siis myös arvokkaana. Howard Gardner:n (1983) monniälykkyysteorian mukaan älykkyys voidaan jakaa seitsemään osa-alueeseen: Kielelliseen, loogis-matemaattiseen, spatiaaliseen, musikaaliseen, ruumiillis-liikunnalliseen, sosiaaliseen ja persoonalliseen älykkyyteen."

"Monet älyllisen suoriutumisen testit ovat aikasidonnaisia Hyvä suoritus on nopea ja taloudellinen. Siihen ei kuulu ylimääräisiä liikkeitä. se suoritetaan pään sisällä, ei apuvälineitä käyttäen. Lähdetään käsityksestä, jonka mukaan ajattelun nopeus on yhtä kun sen laatu.(Räty ja Snellman 1991)"

"Länsimaisten testien älykkyys käsitys on modernin tietoisuuden ilmaus. Mittaus vastaa ideaa modernin yhteiskunnan rationaalisuudesta. Arvostaen järkiperäistä, viileää, hallittua ja ei-emotionaalista suoritusta. Aika on rahaa."

Ei kommentteja: