Bloggauksen kuukausikatsaus

Aluksi hiukan tilastotietoa: Blogien top-listalla sijoitukseni on tällä hetkellä 22. Nousua edellisseen kuunvaihteeseen verrattuna muutama sija. Kävijäkeskiarvo on noussut Sitemeterin mukaan maltillisella 15 käyntikerralla 212 käyntikertaan päivässä. Kommentteja on kuukauden aikana kertynyt n. 425(omat kommentit mukaan lukien), joka lienee Suomen blogiyhteisön kuukausikommenttiennätys(?). Pisimmässä kommenttiketjussa on 59 viestiä. Olen postannut kahden kuukauden ajan jokaisena päivänä ainakin kohtuullisen pitkän tekstin, mikä sekin on mielestäni hyvä saavutus(Kenellä on pisin postausputki?)

Ilkka Kokkarinen visioi tulevaisuudesta, jossa kaikki TrioErektuksen blogit olisivat blogien kärkikymmenikössä. Itse olen hyvin skeptinen ainakin tämän blogin menestyksen suhteen. Kirjoitusaiheeni kiinnostavat liian harvoja, ärsyttävät lukemattomuuteen asti liian monia, eikä laatukaan ilmeisesti ole tarpeeksi hyvää älyllisesti vaativalle blogiyhteisölle. No, seuraava kommentti on tyypillisiä happamia pihlajanmarjoja, mutta en minä ole koskaan oikein arvostelulajeista pitänytkään.

Mielenkiintoista ja hiukan ennalta-arvaamatonta on se, että puolet blogin merkityksellisestä sisällöstä löytyy kommenttiosastolta, josta on esiin nostettava Kevyestin verraton panos. Kiitokset myöskin muille kommentoijille. Naistutkimus-vastalinkityskampanjani ei ottanut oikein tulta alleen, mutta kiitokset osallistumisesta Ilkka Kokkariselle ja Väärien ajatusten kata-logille.

Heinäkuussa olen varmaan pakotettu menemään jossakin vaiheessa haistelemaan ulkoilmaa, mikä tietää pientä taukoa kirjoitteluun, mikä lienee vain lähinnä hyväksi sekä kirjoittajalle että lukijoille. Juttua on piisannut ihan mukavasti ja jos en ole keksinyt mitään, olen kopioinut muualta. Yhden kerran kävi niin, että en saanut mitään tekstiä aikaiseksi, vaikka kuinka pinnistin. Tulevaisuuden varalle ei ole mitään erityisiä suunnitelmia, mutta uudet aihealuevaltaukset toisivat tietenkin pientä piristystä ja vaihtelua tavanomaiseen.

Loppukevennyksenä äsken radiosta kuulemani hyttystutkijan huolestuttava huomio: "Viime kesään verrattuna hyttysten määrä on lisääntynyt silmiinpistävästi."

Argumentaatiovirheet

Mikko Ellilä kirjoittaa liberaalien blogissa argumentaatiovirheistä, mikä onkin varsin mielenkiintoinen aihe pohdittavaksi. Ilkka on myöskin kommentoinut tuota kirjoitusta omassa blogissaan. Koska tämän blogin sisältö perustuu hyvin pitkälle argumentointiin sekä blogin että kommettiosaston osalta, on hyvä syy käydä argumentaatiovirhelista lävitse melko tarkasti. (Skepsiksellä on oma argumentaatiovirhelistansa, joka on perusteluineen varsin onnistunut.) Seuraavassa kommentteja poimintoihin Ellilän argumentaatiovirhelistasta:

"Anekdootti: Vahvistamaton tarina, joka kerrotaan tositapahtumana. Jos tarinan todenperäisyyttä ei pystytä tarkistamaan, tarina on täysin arvoton argumentti. Vaikka kertomus olisi totta, se ei yksittäistapauksena välttämättä merkitse yhtään mitään." Anekdootti sinällään ei ole mikään varsinainen argumentaatiovirhe. Anekdootille pitää antaa se arvo, mikä sille kuuluu. Arvoton se ei kuitenkaan ole. Anekdootti ei todista mitään yleisellä tasolla, mutta sen merkitys on siinä, että se antaa kuvan yleisestä käyttäytymismallista, jonka todenperäisyyttä lukijat kykenevät arvioimaan arkikokemustensa perusteella. Esim: "Serkkuni tuli uskoon ja lopetti ryyppäämisen ja paheelliset elämäntavat". Yleisen luetun ja koetun elämänkokemuksen avulla lukijat voivat anekdootin avulla päätellä melko luotettavasti, että uskoon tulo vähentää yleisellä tasolla ryyppäämistä ja paheellisia elämäntapoja.

"Auktoriteettiin vetoaminen. "Öljy loppuu maailmasta piakkoin, koska arvostetun Rooman klubin raporteissa sanotaan niin." (Rooman klubin raporteissa 70-luvulla sanottiin, että öljy loppuu ennen vuotta 2000). Todellisuudessa öljyn riittävyyden kaltainen objektiivinen fakta ei riipu siitä, mitä joku auktoriteetti sanoo." Tuo Ellilän kommenttihan on aika paha argumentaatiovirhe itsessään, mikä ei tietenkään ole hyvä piirre kirjoituksessa, jossa käsitellään argumentaatiovirheitä. Tottakai maailmassa on äärettömän paljon asioita, joista ihmisillä on käytössään vain osittaista tietoa ja joiden asioiden tilasta loput jää päättelyn varaan. On luonnollista ja järkevää, että arvioihin ja epätäydelliseen tietoon perustuvissa asioissa uskotaan enemmän sellaisiin tahoihin ja auktoriteetteihin, jotka ovat perehtyneet käsiteltäviin asioihin perusteellisesti.

Ellilä kirjoittaa myöskin, että makuasioissa ei ole objektiivista auktoriteettia. Vaikka objektiivista auktoriteettia ei olisikaan, makuasioita voi järjestellä aivan mainiosti määrällisen tai laadullisen auktoriteetin perusteella: "50 miljoonaa amerikkalaista pitää jäätelöä parempana kuin lehmän paskaa" tai "Viinin tuntijat pitävät 5 euron viinejä huonompina kuin 100 euron viinejä". Auktoriteetille pitää antaa se arvo, mikä sille sen asiantuntemuksen perusteella kuuluu.

Ajankäyttöohjeita naisista pitäville sinkkumiehille

Outfoxing the foxes oppaassa on seuraavanlaisia ohjeita: Naisteniskijän on priorisoitava ajankäyttönsä seuraavassa järjestyksessä. 1) Sekstailu kuumien kissojen kanssa, 2) Kuumien kissojen deittailu, 3) Kuumien kissojen hankkiminen kavereiksi maineen kasvattamiseksi, 4) Kuumien kissojen tapailu ja heille juttelu, 5) Oman markkina-arvon nostaminen, iskujippojen kehittely tai eri ympyröissä pyöriminen, 6) Seksi haaleiden kissojen kanssa. Kaikista muista kuin listalla mainituista ajankäyttömuodoista on sinkkumiehelle vain haittaa.

Naisista haaveileva sinkkumies ei saa käyttää aikaansa seuraaviin aktiviteetteihin: 1) Viettää aikaa luuserimiesten kanssa, 2) Käyttää aikaansa harrastuksiin, joista ei opi jippoja naisten iskentään. On varmaan mukavaa pelata shakkia tai kirjoittaa blogia, mutta noista harrastuksista ei ole hyötyä naisteniskennässä. Ei kannata viettää aikaansa, niin kuin haluaisi sitä viettää, vaa niin kuin siitä on parhaiten hyötyä naisteniskennässä, 3) Tuhlata rahaa turhuuksiin, sillä mitä enemmän sinulla on rahaa, sitä enemmän naiset ovat kiinnostuneet sinusta, 4) Ei kannata viettää aikaansa paikoissa, joissa ei ole runsaasti kuumia kissoja. On turha haahuilla kirjastoissa tai junttibaareissa. Kannattaa mieluummin ruveta kaunoluistelijaksi tai voimistelijaksi. 5) Pitää pysyä erossa markkina-arvoa tuhoavista aktiviteeteista, kuten ryyppäämisestä, huumeista ja syömisestä, 6) Käyttää aikaansa kuumiin kissoihin, joilta saaminen on liian epätodennäköistä. Jos homma ei edisty, liiku eteenpäin.

Mitä parempi markkina-arvo sinulla, on sitä vähemmän työtä sinun tarvitsee tehdä onnistuaksesi iskemään kuumia kissoja. Älä juutu yksittäisiin kissoihin, vaan koeta työskennellä onnistumistodennäköisyyksiesi parantamiseksi pitkällä tähtäimellä. Harjoittelu tekee huipun millä tahansa elämänalueella. Ne onnistuvat, jotka tekevät työtä kovimmin ja järkevimmin.

Mediasta poimittua

Kruununprinsessa Victoria vaatii ponnekkaasti, että puolet Ruotsin päättäjistä ja yristysten pomoista tulisi olla naisia. Naisilla kun löytyy sitä tarvittavaa tunneälyä. Seuraavaksi Victoria varmaan vaatii, että puolet Ruotsin jääkiekkomaajoukkueen pelaajista tulisi olla naisia. No, se olisi ihan nastaa, koska silloin Suomellakin olisi pieniä mahkuja.

Filosofi Pekka Himanen antaa Iltalehdessä iskuvinkkejään. Hän ei kyllä vaikuta olemukseltaan maailman parhaalta casanovalta, joten hänen vinkkeihinsä lienee syytä suhtautua varauksella. Toisaalta, jos hän osaa neuvoa, miten fiksu nössö pystyy iskemään yhdenkin naisen, niin hänen neuvonsa ovat kullan arvoiset. Ensiksi Pekka käskee käyttämään rakkauslihasta. Kuulostaa ihan hyvältä. Filosofi on pyöritellyt mielessään myöskin täydellistä iskustrategiaa: Ensin kysytään naiselta: "Haluatko tietää elämän tarkoituksen?" ja sitten kun nainen vastaa "kyllä", niin jatketaan: "Kerron sen, jos harrastat seksiä minun kanssani". Filosofilla on myöskin tiedossaan elämän tarkoitus, mutta sen hän suostuu paljastamaan vasta seksin jälkeen. Pekan strategia on siis käyttää älyllistä prostituutiota, mikä ihan järkevää, koska silloin rahat säästyvät tärkeämpiin epäfilosofisiin käyttötarkoituksiin.

MTV3:n helmen artikkelista selviää, että: "On arvioitavissa, että liikapainon kertymisestä 50 prosenttia on geeniperäistä." Ellien artikkeleista löytyy 15 tapaa pilata parisuhde lomalla ja parhaat treffi-ideat. Miksi muuten joka paikassa on ohjeita treffien järjestämiseen ja parisuhteen hoitamiseen, kun todellisia avuntarvitsijoita olisivat ne, jotka eivät kelpaa treffeille ja suhteisiin. Eikö naistenlehdissäkin voisi olla haastatteluja alempitasoisista miehistä ja laajoja vinkkiartikkeleita siitä, miten pääsee treffeille, jos on tyhmä, ruma ja sosiaalisesti rajoitteinen? Hoidetaan pahimmat ongelmat ensin ja keskitytään hienosäätöön vasta sitten.

Ellien artikkeli "sinkku ei ole automaattisesti haku päällä" läpsäisee märällä hansikkaalla alempitasoisia miehiä kasvoihin. Artikkelin Norasta kerrotaan ensin näin: "Hän kertoo käyvänsä usein baareissa ja bileissä ja viettävänsä muutenkin sosiaalista elämää, mutta kieltää olevansa tuolloin miestä metsästämässä." ja sitten näin: "Nora ei silti ymmärrä niitä, jotka etsivät vimmatusti ja jatkuvalla syötöllä seuraa. Tai ymmärtää, muttei haluaisi itse elää niin. ”Tunnen joitakin ihmisiä, joilla tuntuu olevan krooninen yksinäisyyden pelko tai hirveä tarve löytää joku."" Tarvitseeko sanoa enempää?

Delhin iloiset prostituoidut

Ilkka Kokkarinen kyselee epätietoisena blogissaan feministeiltä selitystä tähän artikkeliin, joka kertoo rikkaista, seksiä myyvistä Delhin tytöistä. Luulen kyllä valitettavasti, että feministit ja naistutkijat ovat kiireisinä konferensseissaan, eivätkä ehdi perehtymään asiaan tarkemmin. Onneksi minä tasa-arvon kannattajana olen "next best thing to the real thing", joten voin selittää asian Ilkalle niin, kuten feministit sen luultavasti selittäisivät. Ja noudattaakseni myöskin naistutkijoiden korkeita tieteellisiä standardeja, en lainaa artikkelista mitään, enkä edes suomenna sitä.

Selitys seksiä myyvistä rikkaista Delhin tytöistä feministin silmin: Ensinnäkin, on aivan selvää, että nuo tytöt eivät myy seksiä omasta vapaasta tahdostaan. He ovat luultavasti venäläisen naiskauppaa harjoittavan mafian seksiorjia tai lapsuudessa pahasti traumatisoituneita insestin ja pahoinpitelyn uhreja. Luultavimmin molempia.

Artikkelissa väitetään, että jotkut noista tytöistä nauttisivat prostituutiosta. Väite on seksistinen ja naurettava. Kukaan nainen ei voi nauttia seksin myynnistä. Artikkelissa sanotaan myöskin, että jotkut tytöt tienaavat 400 dollaria seksikerralta. Se on kovin vähän siitä, että joutuu myymään omaa ruumistaan pakotettuna ja traumatisoituna seksiorjana. Mikään summa ei ole riittävän suuri. Ja kuka noista intialaisista miehistä haluaisi, että heidän tyttärensä, äitinsä tai mummonsa ryhtyisi prostituoiduksi? Siinä onkin intian miehille pähkinää purtavaksi.

Ongelman ratkaisuksi olisi parasta kieltää seksin ostaminen Intiassa. Noiden tyttöjen julmat hyväksikäyttäjät olisi saatettava vastuuseen teoistaan. Tytöille pitäisi turvata myöskin minimielintaso, jotta he eivät olisi pakotettuja myymään ruumistaan. Virolaiset yksinhuoltajatkin joutuvat myymään ruumistaan aivan vastaavankaltaisessa tilanteessa.

Tieteellisentasoista blogifilosofiaa

Minttu on huolestunut tässä blogissa huomaamastaan epätieteellisestä lainauskäytännöstä. Lainailen tukimuksia valikoivasti kuin Vartiotorni-lehti ikään ja esitän omia suomennoksiani mainitsematta asiasta mitenkään. Olen erittäin ylpeä tuosta saamastani ojennuksesta, sillä sehän implikoi selvästikin sitä, että Minttu on kuvitellut blogikirjoitusteni edustavan hyvää tieteellistä tasoa. Eihän olisi mitään pointtia ojentaa epätieteellistä blogia epätieteellisten lainausten käytöstä. Sehän olisi kuin moittisi lehmää märehtimisestä.

Minulla on seuraavankaltainen bloggausfilosofia: Esittelen blogissani pääasiassa omia ajatuksiani ja päätelmiäni. Omilla ajatuksillani en tarkoita itse keksimiäni ajatuksia, vaan omaksumiani ajatuksia, joiden alkuperää on useimmiten mahdoton selvittää. Pyrin kirjoittamaan keskivertolukijalle, mikä tarkoittaa sitä, että pyrin välttämään vieraskielisiä tekstejä, sivistyssanoja(paitsi sanaa diskurssi) ja liian syvällisiä ajatuksia. Tehtävääni helpottaa hiukan se, että en osaa kieliä, en tunne sivistyssanoja, enkä kykene syvälliseen ajatteluun.

Jos blogissani esiintyy lainauksia tai muuta ylimääräistä sälää, niin niiden tarkoituksena on lähinnä toimia taustamusiikkina omalle soololleni. Bloggailu on minulle harrastus ja jotta se pysyisi nautittavana, minulla ei ole ylettömästi halua, kykyä tai voimavaroja satsattavana tieteellisen tason saavuttamiseksi. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö esittämäni ajatukset pitäisi paikkaansa.

Filosofiani ydin on edistää lukijoiden omaa ajattelua. Blogini ei ole titteli-, tutkimus- tai auktoriteettivetoinen. Jos asia pitää paikkansa, niin se pitää paikkansa siitä riippumatta, kuka sen sanoo. Omat tietouteni tavoitteet eivät liity niinkään faktatietoon kuin Tommipommin esittämälle loogisen kaikkitietävyyden periaatteelle: Kun tiedät riittävästi faktoja, niin voit loogisesti päätellä niistä loput. Kahdeksankymmentä prosenttia kirjoituksistani on itsestäänselvyyksiä, mutta ne eivät ole itsestäänselvyyksiä kahdeksallekymmenelle prosentille lukijoista.

Naisvihaa vai politiikkaa?

Minttu nostaa sivullaan esiin puheen naisvihasta. Minäkään en näe naisvihassa mitään järkeä. Miehen pitää mielestäni joko muokata itseään kelvatakseen tai yrittää vaikuttaa asioiden tilaan poliittisesti. Vihaaminen sinällään ei auta mitään. Jos mies ei ole tasa-arvon kannattaja, niin minusta hänellä ei ole oikeastaan mitään oikeutta vaahdota naisten valintakriteereistä kuin ehkäpä epärehellisyyden osalta. Jos mies taas on tasa-arvon kannattaja niin, että hän vaatii tasa-arvoa yhtälailla myös naisille tärkeissä kysymyksissä - kuten samanpalkkaisuudessa(niin kuin minä) - niin miehellä on täysi oikeus pyrkiä vaikuttamaan poliittisesti miesten tasa-arvoa edistävästi ilman, että sitä kutsutaan vihaksi.

Feministeissäkin on miesvihaajia, jotka väittävät, että kaikki miehet ovat potentiaalisia raiskaajia jne. Sitten on toisenlaisia feministejä, jotka arvostavat miehiä, mutta jotka haluavat silti - aivan oikeutetusti - tasa-arvoisemman yhteiskunnan. Minä olen noitten feministien miespuolinen vastakappale. En minä vihaa naisia. Minä haluan, että jokaisella miehellä olisi mahdollisuus suhteeseen naisen kanssa. Ei kukaan halua sellaista, mitä vihaa. Minä vastustan myöskin henkistä ja fyysistä väkivaltaa parisuhteessa, oli sitten kyse nalkuttamisesta tai lyömisestä tai jostakin muusta. Tietenkin, jos joku haluaa sanoa sitä vihaksi, että joku haluaa edistää naisten tasa-arvoisempaa jakautumista suhteisiin miesten kanssa 1+1 periaatteella, niin sitten olen naisvihaaja, mutta silloinhan myöskin ne naiset, jotka hamuavat osaa miesten palkkapusseista ovat miesvihaajia.

Mitä palkkatasa-arvoon tulee, niin naisten tulisi minusta saada samaa palkkaa kuin miestenkin. Tässä minulla ja feministeillä on aivan sama päämäärä ja kohde. Ottaa palkkaa pois ylempitasoisilta miehiltä ja siirtää sitä naisille. Eivät naisten palkkatasa-arvo-ongelmat johdu siitä, että pyramidin pohjalla olevat miehet saisivat suurta palkkaa. Naisten palkkaongelmat johtuvat siitä, että pyramidin huipulla olevat miehet saavat paljon parempaa palkkaa kuin naiset. Mitä enemmän huippumiesten palkkoja alennetaan, sitä lähemmäksi heidän markkina-arvonsa alenee alempitasoisia miehiä ja tasottaa näin ollen miesten välistä markkina-arvoepätasa-arvoa. Oikeastaan olisi aivan mainiota, jos naiset saisivat kaikki huippupalkatut virat, jotta miehet olisivat markkina-arvoiltaan tasaisemmalla lähtöviivalla. Alempitasoisten miesten onnen tiellä eivät ole suinkaan naisten suuret palkat, vaan päinvastoin, huippumiesten liian suuret palkat.

Hyvällä syyllä voisi kysyä, olisiko minun versioni tasa-arvosta huonompi naisille kuin feministien versio tasa-arvosta? Olisi varmaan, koska naisilla on suuremmasta kysyttyydestä johtuen mahdollisuudet saavuttaa paljon enemmän kuin mitä tasa-arvolla on tarjota, mutta kysehän ei enää silloin olekaan tasa-arvosta. Monissa maissa, kuten vaikkapa Afganistanissa, naiset ottaisivat minun tasa-arvomallini ilosta kiljuen vastaan. Se osoittaa, että vika ei ole mallissani vaan siinä, että feministit olettavat, että heillä on oikeus enempään kuin tasa-arvoon vain siksi, että heidän kysyttyytensä on suurempi kuin miehillä.

Ja mitä tulee siihen kysymykseen, onko mahdollisuus prostituutioon naisille etu vain haitta, niin en edelleenkään voi olla muuta mieltä, kuin että se on lisämahdollisuus. Jos Viron yksinhuoltajille ei makseta avustusta, niin ei se heidän asemaansa ainakaan huononna, että heillä on lisävalinnan mahdollisuus prostituution muodossa. Jos prostituutiosta olisi säädetty Virossa vaikkapa kuolemanrangaistus, joka tehokkaasti veisi pois mahdollisuuden prostituutioon, niin miten noiden yksinhuoltajien asema muuttuisi paremmaksi? Se että yksinhuoltajille ei makseta avustuksia on eri asia, kuin se, että yksinhuoltajilla on yksi mahdollisuus enemmän tuon ongelman ratkaisemiseksi, vaikka tuo ratkaisu ei olisikaan mieluinen. Monissa maissa miehet työskentelevät hiilikaivoksissa nälkäpalkalla elättääkseen perheensä. En silti koe, että mahdollisuus työskentelyyn hiilikaivoksessa olisi heille ylimääräinen taakka, vaan mahdollisuus.

Ihmissuhteet testi: Oletko humanisti?

Tämä testi ei ole leikkimielinen, vaan se kertoo melko tarkasti maailmankatsomuksellisen olemuksesi. Valitse seuraavista vastauksista lähinnä sinun mielipidettäsi oleva vaihtoehto:

1. Mitä mieltä olet ydinvoimasta?
a) Ydinvoimaan satsaaminen on riskaabelia. Ei kannata ottaa turhia riskejä.
b) Suhteessa ydinvoiman olemattomiin riskeihin, siitä saatava hyöty on paljon suurempi.

2. Mikä on tärkeintä puolison valinnassa?
a) Tärkeää on etsiä itseä miellyttävä kumppani. Kumppanin markkina-arvolla ei ole väliä. Vähempään ei kannata tyytyä.
b) Oleellisinta on nostaa omaa markkina-arvoa niin, että kelpaa itseä miellyttäville vastakkaisen sukupuolen edustajille.

3. Mitä ajattelet horoskoopeista?
a) Horoskoopit ovat ihan mukavaa viihdettä. Joskus ne osuvat ihan hyvin kohdalleen.
b) Horoskoopit voisi minun puolestani kieltää, koska liian moni uskoo uskoo niihin, eikä niissä ole mitään totuuspohjaa.

4. Käyttäisitkö luontaislääkintää?
a) Voisin käyttääkin, sillä on paljon asioita, mitä länsimainen lääketiede ei tunne. Tuskin siitä ainakaan haittaa on.
b) En, sillä se on lähinnä rahan haaskausta ja huijareiden touhua. Uskon vain tieteellisesti testattuihin metodeihin.

5. Poltatko?
a) kyllä.
b) en.

6) Pitäisikö sairaanhoitopalvelut priorisoida?
a) Ei ihmisiä voi hoitaa kaavamaisesti minkään listan mukaan. Hoitamispäätöksessä pitää asettaa ihminen etusijalle.
b) Kyllä. Sairaanhoitoon annetut rahat pitäisi käyttää niin, että niistä saataisiin mahdollisimman suuri terveyshyöty suhteessa käytettyyn rahaan. Priorisointilista olisi siihen oiva apu.

7) Mitä mieltä olet geenimuuntelusta ja geenihoidoista?
a) Niihin sisältyy suuri riski. On parempi pitäytyä pääasiassa luomussa. Sillä on pärjätty hyvin tähänkin asti
b) Jos geenimuuntelulla ja geeniterapialla pystytään lisäämään tuottavuutta ja ihmisten terveyttä, niin kannattaa ehdottomasti käyttää.

8) Pelastaako vai tuhoaako teknologia maailman?
a) Teknologiaa pitää kehittää varoen, koska siihen liittyy suuria riskejä.
b) Teknologian nopeassa kehityksessä lepää maapallon toivo.

9) Millainen maan johdon pitäisi olla?
a) Maan johdolla pitää olla oikeat arvot.
b) Maan johdossa pitäisi olla älykkäin ja kykenevin aines.

Testin tulokset löytyvät kommenttiosastolta.

Tony Halme, kirjoituskilpailu ja Teräsmies

Tony Halmeelta löytyy monia viisaita lausahduksia, kuten esimerkiksi tämä: "....Marja-Liisa Kirvesniemessä on pikkaisen mallia kaiken maailman nenärengasfeministeille, joiden ainoa saavutus elämässä on sadantonnin opintolaina, kammottavasti tupakalta löyhkäävä hengitys ja hermoromahduksen saaneet vanhemmat. Mutta niinhän se on. Näyttäkää mulle tyytyväinen feministi niin mä näytän teille Jari Sillanpään tyttöystävän." Noitten viisaitten lausahdusten lisäksi hänellä on monia tyhmiä periaatteita, kuten alempitasoisten miesten sortaminen ja kiusaaminen.

Tony sanoo, ettei koskaan lyö naisia eikä lapsia. Ihan hienoa, mutta tasa-arvon nimissä ei saa myöskään saisi lyödä alempitasoisia miehiä. Olen miettinyt, että pitäisikö minun mennä eduskuntaan Perussuomalaisten riveistä. En tiedä, ehkäpä se kävisi liian raskaaksi, koska joutuisin vetämään jatkuvasti Halmetta turpiin estääkseni häntä kiusaamasta noita alempitasoisia miehiä. Kuvottavinta tässä kaikessa on se, kuinka täydestä tuollaiset "fiksun miehen" filosofiset lauseet uppoavat naiskannattajiin. "Joo, no onhan se rasisti ja kaikkea, mutta ei meidän Tony tee naisille mitään pahaa". Voi pyhä yksinkertaisuus, eikö tuollainen naistenperseennuolentataktiikka loista jo kilometrin päähän?

Jaahas, allekirjoittanut on napsaissut itselleen hienon ja uransa ensimmäisen kirjoituskilpailuvoiton Kasan järjestämässä parodiakilpailussa. Olo on kuin Finlandia-palkitulla. Iloani ei himmennä yhtään se, että olin ainut osanottaja. Pääasia on kuitenkin osanotto ja voitto.

Päivän jymyuutinen löytyy Keskisuomalaisesta: Vastoin yleistä luuloa Teräsmies ei asukaan Amerikassa, vaan Torontossa. Kun muistelen IhmisSuhteet-blogikuvauksen mottoani ja lasken 1+1, niin mielessäni heräävät epäilykset erään Erektuslaisen bloggaajan todellisesta identiteetistä. Onko blogin pitäminen hänelle vain kulissi todellisen henkilöllisyyden peittämiseksi?

Naisia halventava alastomuus

Miten alastomuus ja porno halventavat naisia? Mitä se oikein tarkoittaa? Olen lukenut tuota hokemaa vuosikymmenet, mutta en vieläkään ole sisäistänyt sen merkitystä. Halventaa...halpa? Tarkoittaako se, että naiset tulevat halvemmiksi? Onko naisilla joku hinta? Ainut halpeneminen, mikä varmaankin tapahtuu, on se, että verrattaessa tavallisia naisia mainosten vähäpukeisiin ja trimmattuihin naisiin, tavallisten naisten markkina-arvo tuntuu halvemmalta. Sitäkö tuolla tarkoitetaan?

Niin, ei minulle tule oikein muuta mieleen tuosta halventamisesta, kuin että naisille tulee paha mieli siitä, että heille asetetaan vähäpukeisten mainosten kautta liian korkeamarkkina-arvoiset vertailukohdat, mikä saa tavalliset naiset tuntumaan miehistä vähemmän haluttavilta ja mikä vähentää sitä sitä hintaa, minkä naiset voivat omalla kauneudellaan ulosmitata. Jos halventamisella tarkoitetaan tuota, niin sehän on ihan paikallaan, sillä naisten hinta on muutenkin suhteettoman korkea. Sitäpaitsi, miesten halventaminen näyttämällä rikkaita julkkiksia on vielä paljon vääremmin. Jos naiset eivät tietäisi, että sellaisia ei ole olemassa, niin tavallinen mies näyttäisi paljon houkuttelevammalta naisten silmissä.

Halventavista kuvista puhuttaessa olen myöskin kuullut sanan objekti. Sen, että naisia pidetään noissa kuvissa objekteina. Onko objektina oleminen kauheampaa kuin subjektina oleminen? Eivätkö naiset havittele pääsyä objekteiksi laajemmaltikin? Meilkein kaikki tytöthän haaveilevat olevansa malleja ja melkein kaikki naiset meikkaavat, jotta heistä tulisi halutumpia objekteja. Ja entäs sitten sitten tasa-arvo halventamiskysymyksissä? Tämä vertailu osoittaa, että tasa-arvoa ei ole, mikä ei tietenkään ole yllätys.

Tällä sivullani ei ole alastonkuvia, koska en halua halventaa naisia. Ai niin, muistakaa muuten lukea Panun Plökiä, siellä on mielenkiintoista asiaa iirinkielestä. Voihan rähmä, mitä menin tekemään! Anteeksi naiset, en muistanut, että Panu-mainonta on kiellettyä oikeuden päätöksellä naista halventavana.

Ihmissuhteet ja manipulointi

Onko jollakulla sellainen työkaveri, joka saa pienestäkin mustelmasta pariviikkoa sairaslomaa, joka on muutenkin puolet vuodesta sairaslomalla ja jota kohtaan melkein kaikki tuntevat myötätuntoa, vaikka hän ei ole oikeasti sen sairaampi kuin kukaan muukaan työpaikalla? Oletteko lukeneet ihmissuhdepalstoilta kymmeniä tarinoita, joissa vaimo kertoo miehensä käyvän vieraissa, ryyppäävän kaiket ajat, pelaavan perheen rahat uhkapeleihin, löhöävän vain sohvalla tekemättä mitään kotitöitä, mutta joka kuitenkin on vaimon mielestä pohjimmiltaan rakastettava kunnon mies ja johon tilanteeseen vaimo kysyy neuvoa, että miten hän voisi kehittää itseään saadakseen parisuhteensa paremmaksi?

Minä olen aina ihmetellyt, miten nuo ihmiset tekevät sen? Miten he saavat manipuloitua tuon kaiken myötätunnon itselleen? Jos minä menen lääkäriin pää kainalossa, niin saan hyvässä tapauksessa laastarin kaulavaltimoon ja passituksen takaisin töihin. En osaa käyttäytyä myötätuntoa herättävästi. Tai osaisin jonkin verran, mutta en ole luonnostani sellainen, joten sellainen käytös olisi näyteltyä, mihin en viitsi alistua, varsinkin kun pidän sitä jonkin sortin heikkoutena.

Minä en osaa manipuloida ihmisiä puolelleni ja myötätuntoisiksi minua kohtaan - en oikeassa elämässä, enkä täällä netissä. Se on aika ongelmallista ja haitallista. Eikä kyse ole oikeastaa siitä, ettenkö osaisi, sillä olenhan nähnyt ihmisiä, jotka saavat myötätuntoa ja ihmiset puolelleen. Eihän minun tarvitsisi kuin matkia heitä. Olisiko tuollaisessa käytöksessä mitään järkeä?

Usein minusta tuntuu, että ihmiset, varsinkin tuntemattomat ihmiset ajattelevat, että en ole aito. He ajattelevat, että valehtelen, koska puhun leikillisen harkitusti, enkä osaa tai ymmärrä näyttää vilpittömältä. Sanat ja elekieleni ova ristiriidassa toistensa kanssa, jolloinka ihmiset tulkitsevat sen epäaitoudeksi. Paradoksaalista on se, että jos näyttelisin vilpitöntä ja synkronoisin sanani ja eleeni, niin olisin silloin vilpillinen, koska kaikki tuo olisi vain näyteltyä.

Onko ihmisellä velvollisuus käyttäytyä "aidosti"? Saako ihminen käyttäytyä niin, että häntä on vaikea lukea ja niin, että hänen sanansa merkitsevät kaiken ja eleet eivät mitään? Viestinnässä eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat, varsinkin naisille. Minä sitävastoin panostan pääasiassa sanasisältöihin eleitten kustannuksella. Lopputulos on se, että minua pidetään toisinaan epäaitona, valehtelevana, laskelmoivana ja myötätuntoa herättämättömänä, mikä asettaa minut muita selvästi huonompaan asemaan, koska myötätunnon herättämisestä on suuria etuja. Kannattaisiko minun satsata manipuloivaan käyttäytymisen parantaakseni osakkeitani(vaikkapa nettimaailmassa), vai kannattaisiko minun pitäytyä minulle aidossa ei-manipulatiivisessa käyttäytymismallisssani?

Työelämä, parisuhde ja tasa-arvo

Okko-blokissa oli 17.6 linkki mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa kerrotaan pariskunnista, joissa mies on joutunut työttömäksi ja naisesta on tullut perheen elättäjä.

"Pariskunnissa, joissa mies on joutunut työttömäksi, mies kokee statuksensa ja asemansa uhatuksi, eikä ole valmis tekemään naisten töitä." "Miehille kyse on valtataistelusta." "Jos mies ei ole työssä, niin hän ei tunne oloaan miehekkääksi. Naisten töiden tekeminen saisi hänet tuntemaan itsensä vielä vähemmän miehekkääksi." Kyse on miesten luonnosta. Miehet haluavat olla elättäjiä. Se on heidän syynsä elämiseen"

Jos nuo artikkelissa esitetyt lauseet pitävät paikkansa(niin kuin luultavasti pitävätkin), niin kysymys kuuluu: Mitä tuollaisille tilanteille pitäisi tehdä, joissa sekä mies että vaimo ovat tyytymättömiä omaan osaansa? Pitääkö miehen vain hampaat irvessä ja pylly pystyssä kuunata vessan lattiaa ja naisen samalla tavoin väkinäisesti iloita kotona oleskelevan sosiaalipummin elättämisestä? Kuinka moni nainen olisi valmis katselemaan kodista huolehtivaa työtöntä miestä ja elättämään tämän? Onko mitään järkeä edistää sellaisten perhemallien muodostumista, joissa kumpikaan ei ole tyytyväinen osaansa?

"Jos mies ei pysty elättämään perhettä, vaimo näkee hänet epäonnistuneena partnerina. Naisilla on nykyään enemmän valinnanvaraa rooleissaan, mutta miehillä ei." Taas saavumme tasa-arvo-ongelmaan, jossa naisella on käytännössä paljon paremmat valinnan mahdollisuudet. Siinä missä nainen voi käydä töissä tai jäädä kotiin, miehellä on vain töissäkäynnin mahdollisuus joutumatta sosiaaliseksi hylkiöksi.

Miehet, joilla on perhe ja hyvä parisuhde, ovat työttömiksi joutuessaan kuitenkin paljon paremmassa asemassa kuin ilman suhdetta olevat miehet. On hyvä mahdollisuus, että vaimo suostuu katselemaan työtöntä aviomiestään, jos heillä on suhde kunnossa ja mies osaa pelata korttinsa oikein, vaikka kumpikaan ei olisikaan täysin tyytyväinen osaansa. Työttömät miehet ovat kaikkein huonoimmassa asemassa, sillä kukapa nainen suostuisi ottamaan miehen, joka on jo valmiiksi työtä ja sen tuomaa statusta vailla? Naiset voivat vastaavissa tilanteissa ruveta vaikkapa jääkiekkoilijoitten kotirouviksi tai emänniksi maatiloille.

Puolueet ja utopia

Mikä puolue on tulevaisuuden visioissaan kaikista utopistisin? Onko se kenties Joogalentäjien puolue, koska tiedämme, että lentäminen joogaamalla on hyvin vaikeaa? Vai onko kyseessä ehkäpä Alempitasoisten miesten puolue(AMTP), jonka tavoitteena olisi alempitasoisten miesten tasa-arvoinen kohtelu(myönnetään, tuollaisen puolueen menestyksen kuvittelu olisi lähes äärettömän utopistista)? Vastaus on ei. Utopistisin puolue on Liberaalit, minkä seikan Ilkka Kokkarinenkin huomioi kirjoituksessaan 16.6.

Puolueisiin tarkemmin tutustumaton henkilö saattaa ajatella nimen perusteella, että "no joo, Liberaalit ajavat varmaankin lisää vapautta, mikä ei kuulosta mitenkään älyttömältä ajatukselta, koska vapaushan on sinällään hyvä asia." Minäkin ajattelin ennen noin ja hiukan ihmettelinkin, miksi Liberaalit eivät ole kannatetumpi puolue. Ennen viime vaaleja kävin sitten tutustumassa tarkemmin joittenkin liberaalien ehdokkaiden vaalisivustoihin ja melkein putosin perseelleni, kun rupesin miettimään, mitä heidän ohjelmansa todellakin toteutuessaan pitää sisällään.

Ensimmäisenä kiinnostukseni herätti Matti Linnanvuori, joka oli minulle jollain lailla nyysseistä tuttu nimi. Karskeimmat lukijat voivat halutessaan tutustua aiheeseen lukemalla nyyssikeskustelun, jossa on kylläkin yli tuhat viestiä ja jossa valitettavasti Linnanvuoren joka neljäs vastaus ihan hyviinkin kysymyksiin on "olkinukke". Liberaaleilla on myöskin oma blogi, jonka arkistojen alusta löytyy hiukan valaistusta liberaalien eri ajatusrakennelmiin.

Miten liberaalit sitten ovat tulleet tuollaiseen utopistisimpaan poliittiseen ajatusrakennelmaan, jollaisen toteutuessa seuraukset olisivat aivan muuta, kuin mitä he kuvittelevat niiden olevan? Minä arvelen, että heidän laskelmistaan puuttuu lähes tyystin ihmisten käytöksen eläimellisen raadollisuuden osuus. Juuri se inhimillinen tekijä, jota he moittivat kommunistien(lue:kaikkien muiden puolueiden) tuottavuutta estävänä tekijänä. Hyvää liberalistisissa ajatuksissa on se, että ne tarjoavat mahdollisuuden mukavaan aivojumpaan ja se, että niistä keskustelu on kohtuullisen hyvää viihdettä varsinkin silloin, kun vastauksena on jotakin muuta kuin "olkinukke".

Hakukoneet ja optimointi

Hakukoneista ja varsinkin Googlesta on ollut juttua viime aikoina blogeissakin. Huhutaan, että blogit siirrettäisiin Googlessa omaan osastoonsa, koska ne häiritsevät muitten tärkeämpien sivujen löytymistä. Idea on ihan hyvä, jos tuolla tarkoitetaan sitä, että nettipäiväkirjat siirrettäisiin omaan osastoonsa. Ongelma tulee vastaan siinä, mitkä blogit ovat nettipäiväkirjoja ja miten nettipäiväkirjat erotellaan muista sivuista? Vaikka minäkin kirjoitan Bloggerilla ja Blogspotilla, niin en pidä omaa sivuani millään muotoa päiväkirjana, enkä halua tulla luokitelluksi päiväkirjakategoriaan. Löytyisikö ratkaisu ihmisvoimin kerätyistä linkkikirjastoista?

Googlen pitäisi olla "paras" hakukone. Tämä sivu löytyy hausta sanalla "ihmissuhteet" yleensä noin 50 paikkeilta. Tässä vaiheessa tietenkin huomautatte - aivan aiheesta - että varmaan on olemassa parempia ihmissuhdesivustoja, joten tämä sivu on ihan sille kuuluvalla paikallaan. Juu, pitää hyvinkin mahdollisesti paikkansa, mutta miksi ihmeessä olen ollut jossakin vaiheessa ykkösenä tai ainakin kolmen joukossa hakusanoilla "mika muranen", "falmawen", "matkagrilli" tai sanayhdistelmillä "luomussa on ideaa" ja "lihavat naiset kuvia", varsinkin, kun mielestäni luomussa ei ole ideaa, eikä sivuillani ole ollenkaan kuvia tyypillisistä feministeistä?

Sitten päästäänkin hakukoneoptimointiin. Ymmärrän valitettavasti ohjelmoinnista suunnilleen saman verran, kuin mitä feministi ymmärtää tasa-arvosta. Olen lukenut mielenkiinnolla Nicklas Kosken hakukoneisiin keskittyvää blogia ja sieltä löytyviä linkkejä. Hyviä artikkeleita hakukoneoptimoinnista löytyy myöskin ainakin Pinseristä ja Perhosesta. Kiinnostava metatagiarviointikone(hyödyllisyydestä en tiedä) löytyy Bravenetistä(pop uppeja odotettavissa!).

Mitä olen asiaa ymmärtänyt, niin toivotun hakusanan pitäisi löytyä sivulta monta kertaa: Sivun nimestä, otsikoista, tekstistä ja kaikkialta muualta. Ajatuksenani olisi tarkoitus parantaa sivuni hakusijoitusta Googlessa oleellisten sanojen osalta, jotka saattaisivat houkutella uusia samoista asioista kiinnostuneita kävijöitä sivulleni. Vaihdoin titleksi "ihmissuhteet ja tasa-arvo", sekä aloitin juttujen otsikoinnin kokeilumielessä. Tarkoitus olisi seurata jonkin aikaa, onko säädöistä apua googlesijoitusten parantamisessa. Jos jollakulla on antaa vinkkejä sivuani ja hakukoneoptimointia ajatellen, niin antaa tulla vaan. Huomasin tuossa muuten, että sivuni näkyy melkoisen väärin ainakin arkistojen osalta Opera 6.01:ssä. Onko muissa selaimissa näkyvyysongelmia sivuni kanssa ja mitä asialle voisi tehdä?

Iskuvinkki

Pitäisikö miehen ostaa naiselle baarissa drinkki, jotta homma lähtisi rullaamaan eteenpäin? Käytännössä ei koskaan. Ensinnäkin, drinkit maksavat ja se, että mies toimii tarjoajana on epätasa-arvoista. Mehän emme halua olla epätasa-arvoisia - emmehän? Toiseksi, empiiriset kokemukset ovat osoittaneet, että ainakin drinkkejä kinuavilla naisilla mielessä ovat vain ilmaiset drinkit ja muutenkaan vapaaehtoinen drinkkien tarjoaminen ei ole haitta/hyöty-suhteeltaan tehokas stategia - ellet satu olemaan sikarikas. Ja jos satut olemaan sikarikas, niin sinulla on naisia ilman tarjoamisiakin, joten tarjoaminen ei auta silloinkaan.

Fastseduction sanoo asiasta suunnilleen seuraavasti(puolet omia huomioitani): Drinkkejä tarjoava mies nöyrtyy naisen edessä ja myöntää tarvitsevansa jotain ekstraa pystyäkseen iskemään naisen. Tavallaan drinkin tarjoaminen on viesti naiselle siitä, että mies ei sellaisenaan usko kelpaavansa. Drinkin tarjoamisen antama viesti on siis hiukan samanlainen kuin viesti sellaiselta mieheltä, joka kehuu loputtomasti omia menestyksiään ja tulojaan. Nainen ajattelee: "Tuossa miehessä täytyy olla vastaavasti paljon puutteita, koska hänen on kehuttava noin paljon itseään". Oleellista naisteniskennässä on päästä naisen "yläpuolelle" ja saavuttaa naisen kunnioitus, mitä tavoitetta drinkkien tarjoaminen harvoin edistää.

Uusia blogeja on tullut aimo pläjäys ja niiden joukossa ehta TrioErektus blogi susi on ihmiselle susi, jonka lisäsin blogiryhmäkuvaukseen. Muista uutuuksista voisin mainita Valkoinen tausta, mustat kirjaimet ja Kokkiblogin, joka ideana vaikuttaa makoisalta.

Baarit ja iskeminen

Benrope kirjoittaa 15.6 seuraavasti : "Olen mielessäni suhtautunut hieman vähätellen vaikkapa Spacegirlsien ja Birdyn valituksiin rumemman sukupuolen edustajista, joiden pasmat sekoavat täysin naisen keinuvan perseen nähdessään. Vislailevat ja läähättävät suomalaisjuntit ovat pohjimmiltaan harmittomia ääliöitä, joilla on kotikasvatus mennyt vähän kieroon. Viikonloppuna benrope alkoi ymmärtää. Tuo valitus taitaa sittenkin olla aiheellista. Rajansa junttiudellakin.

Kun benrope duunikavereineen päätti viikon päätteeksi rentoutua yhteisellä illanvietolla siistissä olutravintolassa, johon ei yleensä tulla iskutarkoituksella, seurueen naispuoliset jäsenet olivat helisemässä. Vaikka perheenäiti nyt olisikin vapaalleen meikannut ja pukeutunut vähän raflaavammin, pitäisi kiimaisten karvaperseitten silti kertahuomautuksella ymmärtää, ettei nainen ole etsimässä seikkailua. Luulisi menevän kaaliin ainakin alkuillasta. Nämä rasittavat sääliöt jatkavat silti suomalaisella sisulla piirittämistä tajuamatta mitään edes vähän isommista vinkeistä. Lopulta istumajärjestystä piti muuttaa ja sijoittaa leidit mahdollisimman hankalasti iskettäviksi. Tämän järjestelyn jälkeen pari sinnikkäintä kivespussillista katsoi egoaan syvästi loukatun. Happamasti kommentoituaan nuo jumalan omakuvat poistuivat ravitsemusliikkeestä. Hyvä niin. Säälittävää."

Tyypillistä ns. fiksun miehen tekstiä, jossa feministiselle diskurssille ominaisesti kaikki syyt käännetään iskemistä yrittävien liian matalatasoisten miesten niskaan. Perheenäitihän saa tietenkin laittaa ykköset päälle ja mennä ravintolaan kohottamaan egoaan miesten iskuyrityksillä. Sillä ei ole mitään väliä, että hän kuluttaa miesten aikaa ja vaivaa lähettämällä väärän signaalin ympäristöön. Mitä ihmettä perheenäidit oikein tekevät ravintoloissa? Jos haluaa iskuyrityksiä, niin laittaa silloin ykköset päälle ja menee ravintolaan ja jos ei halua, niin ei laita eikä mene. Ei laiteta kaikkea aina huono-osaisimpien syyksi.

Oikeastaan naisille ja miehille, jotka haluaisivat vain mennä baariin ilman mitään iskemiseen liittyvää, pitäisi olla omat baarit, jossa iskeminen on ankarasti kiellettyä. Naiset voisivat keikistellä siellä toisilleen ykköset niskassaan. Ai niin, mutta eihän kukaan menisi tuollaiseen baariin. Naiset haluavat kerätä ihailevia katseita ja iskuyrityksiä tasokkailta miehiltä. Valitettavasti baareissa on kuitenkin inhottavia alempitasoisia miehiä, jotka eivät suostu pelaamaan peliä naisten sääntöjen mukaan. Joillakin heistä on käytössään sitkeä iskutaktiikka, joka ei ota vaarin pienistä eikä suurista vinkeistä. Naisista se on väärin, koska heidän oppinsa mukaan heillä on oikeus houkutella miehiä toivottomiin iskuyrityksiin ja heidän oppinsa mukaan alempitasoisten miesten pitäisi ymmärtää olla tekemättä iskuyrityksiä ollenkaan ja jos tekevätkin, niin tekisivät ne sitten naisten hyväksymällä tavalla.

Ehkäpä jokaisella baarissa olijalla pitäisi olla rinnassaan joko vihreä tai punainen lätkä, jotta heistä näkisi, ovatko he iskettävissä vaiko eivätkö. Jos punaisen lätkän omaavaa henkilöä yrittäisi lähestyä, niin lähestyjä heitettäisiin ulos baarista. Silloin peli olisi selvä, eikä miesten tarvitsisi käyttää aikaansa toivottomiin tapauksiin. Tai perustettaisiin sitten se naisten keikistelybaari, jossa he voisivat keikistellä parhaissa vetimissään toisilleen. Ei olisi harmia miehistä. Bisnesideaani saa hyödyntää vapaasti.

Ja samaa puhetta löytyy TuoToista: "Eilen Suvilaivalla sen kahden minuutin aikana, kun Juha oli vessassa, viereen pamahti idiootti. "Hei kaunish nhainen. Shaako thässhä ishtua?" "Suomi on vapaa maa", vastasin. Tiesin, ettei kannata käskeä häipymään, siitä ei seuraa kun typerää inttämistä. Sitäpaitsi, jos tyyppi sanoo minua kauniiksi naiseksi, ei sen jalat kanna enää mihinkään. Tiesin myös, että idiootin perässä seuraavat tässä tapauksessa idiootin idioottikaverit. Niinkuin kävikin. Lobotomiaa vailla koko sakki."

Heli kysyy myöskin: "Miten saan rasittavat känniääliöt kiertämään itseni kaukaa? Pukeutumalla terassille/kapakkaan poliisiksi? Sosiaalitantaksi (miten sellaiseksi pukeudutaan)? Mieheksi (vai onko känniääliöhomojakin)?" Känniääliöistä terasseilla ja kapakoissa välttyy sillä, että ei mene sinne. Ei elämä voi pyöriä vain sen mukaan, että joka paikassa olisi vain sellaisia ihmisiä, joita itse haluaisi siellä olevan. Känniääliöitä on sellaisissa paikoissa, joissa kännätään, joten sellaisiin paikkoihin ei kannata mennä, jos ei pidä känniääliöistä. Ja toisaalta, Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa iskuyritysten tekemistä ei ole säädelty henkilön tason eikä eikä iskutaitojen mukaan. Myös huonoilla ja matalatasoisilla ihmisillä on oikeus yrittää iskeä itselleen seuraa ja hyvä niin.

Kun lukee Parisuhde-blogia, niin ei voi tulla muuhun aatoksiin kuin siihen, että on tapauksia, jolloinka blogia ei kannata pitää ollenkaan. Kaikille tuon blogin lukijoille ja kirjoittajalle itselleenkin lienee selvää, että oikea ratkaisu olisi unohtaa exät ja kaikki siihen liittyvä mahdollisimman totaalisesti. Exää ei saisi ajatella, exästä ei saisi kirjoittaa eikä exää saisi tavata missään yhteyksissä. Olisi muutettava maisemaa ja annettava ajan tehdä tehtävänsä. Minä arvelen, että tuon blogin kirjoittajalla on vaikeuksia päästä eroon exästään niin kauan, kuin hän blogissaan asiasta kirjoittamalla nostaa nuo vanhat muistot pintaan yhä uudestaan ja uudestaan.

Parisuhde-blogin kirjoittaja kertoo, että tämä on hänen karmein juhannuksensa. No, kauheushan on aika paljolti katsojan silmässä. Mukavastihan juhannus sujuu näin bloggaillenkin ja siitähän voisi tehdä uuden juhannusperinteenkin, sillä mukavampihan se on sammua omaan sänkyynsä kuin jonnekin pusikkoon Ylistaron juhannusfestivaaleilla. Jarno Virtanen ainakin arvostaa blogissaan panostani uuden perinteen luomiseksi.

Lyd kommentoi seuraavasti kirjoitustani 5.5: "Eivät pornolehdet opeta ostajilleen opeta kuinka tyytyä siihen, mitä he saavat tai kuinka päästä rikkaaksi tai hyvännäköiseksi, korkean statuksen saavuttaneeksi urooksi. Pornolehdet elävät sillä, että niiden ostaja voi ainakin hetken ajan saada sitä, mitä haluttavin mies saa luonnostaan. Samalla lailla Cosmopolitan pitäisi nähdä nuorten naisten viihdykkeenä eikä välttämättä lehtenä, jota otetaan täysin vakavasti."

Vaikka puhutaan miesten ja naisten lehdistä, niin nuo lehdet eivät ole millään tavoin verrannollisia parisuhdemielikuvien luomisessa. Miesten lehdet keskittyvät vain seksuaalisen tyydytyksen tuottamiseen. Ei niissä oteta kantaa kumppanin valintaan tai parisuhteen sisältöön. Toki voidaan sanoa, että ne antavat miehille väärän kuvan seksuaalisuudesta ja naisten halukkuudesta, sekä asettavat miesten riman naisten ulkomuodon suhteen liian korkealle. Noin voi käydä, jos kyse on kokemattomasta nuoresta, mutta jos mies on ollut missään tekemisessä oikean naisteniskennän kanssa, niin luulot ja rima tippuvat hyvin pikaisesti. Nainen taas voi sinnitellä väärien luulojensa kanssa hyvinkin pitkään epäonnistuneesta suhteesta toiseen matkaten.

Toki Cosmo on myös viihdykettä, mutta kyllä se muokkaa siinä sivussa asenteitakin. Samalla tavalla voidaan sanoa, että mainokset ovat vain mainoksia, eikä naisten kannata kopioida niiden laihuusihannetta omaan elämäänsä. Ja kyllä minä väittäisin, että Cosmon ja vastaavien lehtien ongelma on siinä, että ne luovat niin uskottavan kuvan tavoittelemisen arvoisista asioista, että kuvitellusti tavoittelemisen arvoisten arvojen ja oikeasti tavoittelemisen arvoisten arvojen raja hämärtyy. Minun on vaikea uskoa, että pornolehtien lukijoilta menisi merkittävässä määrin sekaisin haavemaailma ja todellisuus.

Miestenlehtiä koskien ongelma on lähinnä siinä, että ei ole olemassa mitään naistenlehtiä vastaavia miestenlehtiä. Jos miehiä opastetaan jossakin parisuhteeseen liittyen, niin nekin neuvot löytyvät naistenlehdistä. Tekniikan maailmassa on harvemmin parisuhdeneuvoja. Jos yritän kiteyttää Cosmon ongelman, niin ongelman ydin on sama kuin Grimmin saduissa: Kaikki resurssit laitetaan prinssin nappaamiseen, vaikka merkittävin osa resursseista tulisi säästää käytettäväksi virkkeen "ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka" jälkeen.

"Kodin kuvalehden tai Me Naisten opetuksia noudattamalla jokaisesta naisesta voisi tulla hyvä kodinhoitajatar!" Nuo ovatkin hiukan realistisempia julkaisuja. On kuitenkin muistettava, että ihmiset ovat alttiimpia aatemaailman omaksumiselle nuorella iällä, eivätkä suinkaan yli kolmekymppisinä, jolloinka he alkavat lukea noita mainitsemiasi lehtiä. Demin, Suosikin ja Cosmon tyyppisissä lehdissä tulisi olla malli onnistuneelle parisuhteelle, sillä jos arvomaailma on jo alunperin ajautunut väärille raiteille, niin kurssin oikaisu onnistuu yleensä vain Siperian kautta.

Palataan vielä Melanien kommenttiin: "Jos ajatellaan että nainen on älykkyydeltään esim. 7, sosiaalisilta taidoiltaan 8, taloudellisesti 7, ulkonäöltään 9 (toiminut mallina). Luuletko että tämä nainen olisi tyytyväinen mieheen joka on älykkyydeltään 3, sosiaalisilta taidoiltaan 4 (ei keskustele paljon mistään muusta kuin pakotettuna), taloudellisesti 4 ja ulkonäoltään 3?"

Miehet ja naiset toivovat kumppaniltaan eri asioita. Noita erilaisia toiveita ja niiden merkityksiä on käsitelty mm. "Ladder theory"-sivulla(jossa on muutenkin paljon mielenkiintoista luettavaa). Sivun mukaan naisia vetää miehessä puoleensa 50% osuudella raha ja valta, 40% osuudella vetovoimaisuus ja loput kymmenen prosenttia koostuu asioista, joista naiset sanovat välittävänsä, mutta eivät oikeasti välitä, kuten älykkyys, huumorintaju, herkkyys, rehellisyys...Miehen vetovoimaisuus jaetaan vielä osiin seuraavasti: 50% ulkonäölle, 20% kilpailullisuudelle, 20% erikoisuudelle ja 10% muulle. Naisissa tärkeää miehille on sivun mukaan: 60% ulkonäkö, 30% se, että naiselta saa pian, ja 10% jää muille ominaisuuksille.

Nuo esitetyt luvut soveltuvat parhaiten 16-25 vuotiaiden todellisuuteen ja amerikkalaiseen kulttuuriin. Vaikka nuo lukemat ovat karkeita yleistyksiä, niin siltikin niistä saa paremman käsityksen miesten ja naisten todellisista preferensseistä kuin vertailuilla, joille ei ole annettu numeerisia arvoja. Noista luvuista selviää myös se, että naisten on aika turhanpäiväistä esittää vaatimuksiaan miehen ominaisuuksille tyyliin "Koska minä olen älykäs ja koulutettu, niin katson olevani oikeutettu samankaltaiseen mieheen", koska miehet eivät arvosta älykkyyttä ja koulutettuutta naisessa samalla tavalla kuin naiset miehessä. Miestenkin olisi turhanpäiväistä esittää vaatimuksiaan naiselle tyyliin "Koska minä olen siro, kova tekemään kotitöitä ja herkkä, niin minulla on oikeus vastaavanlaiseen naiseen."

Outfoxing the foxes antaa puolestaan seuraavat luvut vastakkaisessa sukupuolessa puoleensa vetävistä ominaisuuksista. Tärkeää miehissä: Ulkonäkö 55%, Aivot 20%, Raha 20%, Persoonallisuus 5%. Tärkeää naisissa: Ulkonäkö 80%, Aivot 10%, raha 5%, persoonallisuus5%. Outfoxing the foxes sisältää opasmateriaalia naisteniskentään, kun taas Ladder theoryn sivuilla on enemmän "aatteellista" vanhan pojan valitusta. Kun noita annettuja lukuja miettii rauhallisesti, niin selkeä yhteneväisyys todellisuuden kanssa on joka tapauksessa havaittavissa.

Loppuviisaus Ladder theoryn sivulta: "A woman's test is material. A man's test is a woman...if a man could fuck in a cardboard box, he wouldn't buy a house." - Rabbi Dave Chappelle

Melanie kommentoi kirjoitustani(3.5) seuraavasti: "Jos ajatellaan että kullekin resurssinlajjille[ihmisten ominaisuuksille] voisi antaa numeroarvon 0-10. (esimerkkinä asteikosta voisi antaa esim. että älykkyydessä 10 tarkoittaa väitöskirjan tehnyttä EU virkamies, uraohjusta, 7-8 maisterin tutkintoon älykkyytensä puolesta pystyvää 3-4 lukion kohtalaisesti suorittamaan kykenevää ja 1-2 peruskoulussa juuri ja juuri selviävää)"

Mitenkään erityisesti asian pointtiin liittymättä, tuo luokituksesi on aika koulutuskeskeinen. Jos ajatellaan, että älykkyyslajeja on useita, kuten vaikkapa kyky eritellä omia tunteitaan ja ilmaista niitä ja sitä, millaista älykkyyttä naiset arvostavat kumppanissaan, niin EU-virkamiehet tai uraohjukset eivät kauhean todennäköisesti tee naiseen vaikutusta älyllään, vaikka heillä sitä varmaan omaan vahvuusalueeseensa liittyen löytyykin. Ja toisaalta, jos älyllä tarkoitetaan kykyä puhua vaativista abstrakteista käsitteistä, niin tuollaista älyä arvostavat lähinnä vain sellaiset naiset, joilla on tuo sama kyky itsellään. Nykynaiset ovat sen verran omanarvontuntoisia, että eivät he osaa useinkaan olla ylpeitä paljon itseään älykkäämmästä miehestä, vaan esiin nouseekin lähinnä kateus.

"Jos ajatellaan että nainen on älykkyydeltään esim. 7, sosiaalisilta taidoiltaan 8, taloudellisesti 7, ulkonäöltään 9 (toiminut mallina). Luuletko että tämä nainen olisi tyytyväinen mieheen joka on älykkyydeltään 3, sosiaalisilta taidoiltaan 4 (ei keskustele paljon mistään muusta kuin pakotettuna), taloudellisesti 4 ja ulkonäoltään 3?"

En luule. Tuollainen suhde on näin paperilla tarkasteltuna lähes tuomittu epäonnistumaan, koska noin paljon matalamman markkina-arvon omaavalla miehellä ei ole mahdollisuutta kompensoida juuri millään tavoin puuttuvaa arvon osaansa. Jos naisella on suhteessa selvästi alempi markkina-arvo, hän voi kompensoida tuota puutettaan tehokkaasti esimerkiksi tekemällä mukisematta kaikki kotityöt, antamalla miehen mennä vapaasti ja katsomalla syrjähypyt sormien lävitse. Mies ei pysty kompensoimaan omia markkina-arvopuutteitaan noilla keinoilla, koska silloin hän näyttäisi vain entistä epämiehekkäämmältä ja epähoukuttelevammalta.

Suhteessa, jossa miehellä on selvästi matalampi markkina-arvo, käy yleensä joko niin, että 1) mies pitää kiinni miehekkyydestään - eikä suostu alistumaan nössöksi kotimieheksi, joka antaa naisen juosta omissa riennoissaan - mikä johtaa yhä paheneviin riitoihin ja eroon tai niin, että 2) mies alistuu ja rupeaa tekemään niin kuin nainen sanoo tahtovansa - mutta eihän naiset tietenkään tahdo sitä mitä he sanovat, vaan sitä, että mies osoittaisi miehekkyytensä panemalla vastaan - mikä johtaa siihen, että suhde loppuu, koska nainen ei voi olla suhteessa noin epämiehekkään nössön kanssa.

Katso-lehdessä Ricky Martin kertoo, että hänen naisihanteensa on voimakas ja vakaumuksellinen nainen: "Olen feministi. Tarvitsen rinnalleni naisen, joka osaa tehdä päätöksiä omillaan. Tietysti naisellani olisi parasta olla myös kauniit sääret." No, täällä Suomessahan noita voimakkaita ja vakaumuksellisia naisia piisaa, tervetuloa vaan hakemaan. Ota niin monta kuin tarvitset(heh heh). Muista sitten vaihdossa jättää vastaava määrä puertoricolaisia naisia.

Hesarin mielipidepalstalla puhutaan nopeusrajoitusten puolesta: "Liikennesuunnittelijoiden kaavailua nopeusrajoitusten alentamiseksi useilla väylillä 50:stä 40:een kilometriin tunnissa pidetään yliampuvana. Tämä suunnitelma merkitsee sitä, että matka-aika Munkkiniemestä Kolmen sepän patsaalle pitenee maksimissaan (öisin) valtavat minuutin ja 12 sekuntia. Aamuruuhkassa korkeammat nopeusrajoitukset eivät auta sekuntiakaan. Kuitenkin 1990-luvun alussa yleisrajoituksen alentaminen 40 km:iin tunnissa taajamissa vähensi heti jalankulkijoiden kuolemat pysyvästi puoleen aiemmasta. Kun ottaa huomioon suurten väylien liikennemäärät, ei ole mahdotonta ajatella, että uusien rajoitusten jälkeen päästäisiin joinakin vuosina nollaan liikennekuolemaan vuodessa. Olisiko se tuon minuutin ja kahdentoista sekunnin arvoista?"

Tuollaisia mielipiteitä kuulee usein. Keskustelu olisi kuitenkin paljon selkeämpää, jos keskustelijat esittäisivät tunnepitoisten lobbaustensa sijaan selkeitä lukuja siitä, minkä suuruisen liikennekuolleisuuden he ovat valmiiit hyväksymään. Jos enemmistö kannattaisi nollatoleranssia, niin kiellettäisiin liikenne sitten kokonaan. Kirjoittaja sanoo, että matka Munkkiniemestä Kolmen sepän patsaalle pitenee 72 sekunnilla. Juu varmaan, mutta liikenteessä on enemmänkin kuin yksi auto ja muitakin kuviteltavia reittejä on olemassa. Tässä kaikessä pännii se, että vaikka kuolemat ja matka-ajat eivät ole yhteismitallisia ja niin ollen suoraan verrannollisia, niin siltikin olisi paljon selkeämpää esittää numerovertailuja siitä, montako kuolemaa ollaan valmiit sietämään, kuin tunteisiin vetoavaa propagandaa.

Anneli Jäätteenmäen ero nostaa esiin aatoksia naisen asemasta politiikan huipulla. Jotta nainen voisi menestyä, on hänen käveltävä hyvin kapeaa polkua. Nainen ei voi olla liian naisellinen, koska liian naisellinen nainen on tunteittensa vietävissä. Nainen ei voi myöskään olla liian asiakeskeinen ja tunteeton, koska hän ei olisi silloin enää nainen. Jäätteenmäen uhkapeli oli yhdistää naisellisuus ja asiallisuus täydelliseksi kokonaisuudeksi, mikä taas keräsi vastustajiksi suuren kateellisten ja vihamiesten joukon. Siinä missä politiikka sallii miehille suuren luonteiden ja persoonallisuuksien kirjon, on naisten tie rajoitetumpi. Politiikan huipulle päästäkseen naisen tulee olla todella taitava.

Paul Pekkarisella on hyviä juttuja ihmissuhteisiinkin liittyen. Panuismeissäkin riittää lukemista iltojen ratoksi ja juhannuksen iloksi. Tässä muutama esimerkki: ""Haluan miehen, joka osaa puhua tunteistaan". Ei pidä paikkaansa. Mies, joka osaa puhua tunteistaan, saa kenkää heti." ja "Nuorten naisten eläimellinen valhe ja alhaisuus ei tunne rajoja. Nuori nainen on hekottava hirviödemoni, joka mulkoilee virtsankeltaisin silmin ja järsii jäytöhampaillaan miesten kiveksiä."

Ilkan blogissa oli linkki fastseductionin viettelyoppaaseen, josta löytyy hyödyllisiä jippoja alempitasoisten miestenkin hyödynnettäviksi. Ensimmäisen tulee vastaan "3 sekunnin sääntö", elikkä kolmen sekunnin sisällä naisen bongaamisesta on aloitettava iskentä, jotta oma epävarmuus ei ehtisi puskeä lävitse. Kuulostaa hyvältä ja hyödylliseltä neuvolta, sillä monien ujojen miesten ongelma on liiassa miettimisessä ja analysoinnissa. Tuo kolmen sekunnin sääntö pätee myöskin blogikirjoitteluun.

Toinen neuvo miehille on käyttäytyä niin kuin olisit hallitseva uros, jolloinka tuosta käytöksestä tulee itseään toteuttava ennuste. Naiset kiihottuvat hallitsevista uroista ja miehelle onkin tärkeää osoittaa, että on naista vahvempi ja "ylempänä", jolloinka nainen "antautuu" vaistonvaraisesti itseään voimakkaammalle. Miehen siis pitää ottaa roolinsa hallitsevana uroksena, jolloinka nainen ottaa vaistomaisesti oman roolinsa alistujana.

Hyvää juhannusta kaikille lukijoille ja jos iänikuinnen ryyppääminen ja makkaransyönti kyllästyttävät, niin tiedoksi, että tämä blogi päivittyy juhannuksen aikaankin, joten traditionaaliselle festari- tai mökkijuhannukselle on olemassa nyt hyvä vaihtoehto. Minä en aio uida juhannuksena, koska tilastollisten todennäköisyyksien nojalla tarkasteltuna se on aivan liian vaarallista. Tehkää tekin samoin.

Kevyesti kysyy: "Hei, siis ymmärsinkö oikein: ATM ja ATN määritellään molemmat seksin saatavuuden perusteella?" Ymmärsit oikein. Syy siihen on siinä, että seksin saanti määrittää aika yksiselitteisesti sen, minkä laatuisiin ihmissuhteisiin henkilöllä on mahdollisuuksia. Seksittömään elämään joutunut pääsee parhaimmillaan platonisiin suhteisiin, jotka eivät millään muotoa täytä hyvän intiimin suhteen edellytyksiä.

Naisilla on ongelmana(kuten myös lukuisilla miehillä) se, että he eivät pääse haluamansa kaltaisiin suhteisiin haluamiensa henkilöiden kanssa. Jos mietitään tilannetta, jossa naisella on mahdollisuus saada itselleen mies, jolla on joku tai jotkut seuraavista ominaisuuksista: Älykäs, komea, rikas, mukava, korkean statuksen omaava, naista rakastava jne, niin useimmat sinkkunaiset, jotka valittavat, että he eivät löydä ketään, ovat sellaisessa asemassa, että he voisivat saada itselleen miehen, jolla on ainakin yksi tai useampia yllä mainituista ominaisuuksista. Jos naiselle ei kelpaa mies, jossa on jotain naisen valitsemia hyviä ominaisuuksia, mutta vastaavasti joitakin vikoja, niin nainen on liian kronkeli, elikkä ongelma on lähinnä naisen omassa päässä.

Ei minulta heru sympatiaa liian kronkeleita miehiä tai naisia kohtaan. Sympatiaa löytyy silloin, jos ei löydy ketään tai ehdokkailla ei yksinkertaisesti ole juuri mitään hyviä ominaisuuksia - vikoja vain. Kuten sanottua, jos perunamuusi ei kelpaa, niin on turha valittaa, että ongelma on sama kuin ambomaalaisilla, joilla ei ole mitään syötävää. Janina Frostelkin oli tyytymätön Alberto Tomban määräilevään tyyliin. Jos mikään ei riitä, niin en voi auttaa.

Päivi on tarkkasilmäisenä tehnyt osuvan havainnon: "Täytyy kyllä antaa pojot henrylle siitä että hän on taatusti saanut vaaleanpun. värityksellä ja kissankuvilla + blogin nimellä naispuolisia lukijoita. (jotka tietysti luettuaan blogia joko suuttuvat tai huvittuvat)." Itseasiassa blogipohjaa valitessani otin strategisen näkökulman huomioon, elikkä en halunnut, että lukijat kokisivat enempää antipatiaa kuin mitä ehkäpä tekstini herättäisivät. Toisaalta, tämä blogipohja tuntuu ihan mukavasti itseni näköiseltä, koska minulla on kaksi kissaa ja muutenkin kirjoitteluhistoriani ja kirjojenlukuni liittyvät ihmissuhteiden maailmaan.

Sekin on totta, että mieluusti kerään lisää naislukijoita ja kommentoijia, jotta juttuni eivät menisi liian yksipuoliseksi hymistelyksi. Mielelläni näkisin lisääkin raskaansarjan feministejä ja naistutkijoita osallistumassa aktiivisesti keskusteluun.

Homoilu nousee estradille toisinaan myöskin tämän blogin keskusteluissa, jotenka minunkin lienee aika tehdä Provokaation kautta löytynyt testi, oletko heteronoloinen? Tuloksena 105 pistettä ja tuomio: Olen heteronoloinen.

Ranneliikkeen sivuilta löytyy myöskin huumoria. Tässä muutama lainaus: "Mitä homopoika sanoi huonona päivänä?
- Tänään kaikki menee päin persettä paitsi kyrpä"
"Mistä tiedät että olet kävellyt homojen kirkkoon?
-Vain puolet seurakunnasta on polvillaan!"

Vasenkätiset voivat myöskin valita oman lempinimensä koottujen ja selitettyjen nimien joukosta. Tässä esimerkkinä Klaavapuolen poika: "Tähän termiin liittyy henkilökohtainen tarina. Taannoin talvella metrossa matkustaessa astui kyytiin paikallinen vähävarainen alkoholin suurkäyttäjä. Tovin sanaansa julistettuaan hän totesi, minua ensin hetken tiiranneena että, "niin, ei sua välttämättä kiinnosta naiset, sähän saatat olla klaavapuolenpoikii". Poistuin naama punaisena seuraavalla asemalla..."

Sokrates ja nainen keskustelevat pikaisesti itsensä kehittämisestä.

Sokrates: - Miksi et kelpaa tasokkaille miehille?
Nainen: - No, ne nyt etsivät vain kodista huolehtivaa pikkuvaimoa ja seksitarpeiden tyydyttäjää.
Sokrates: - Oletko sitten harkinnut kotityöintosi ja seksitataitojesi kehittämistä, jotta kelpaisit heille?
Nainen: - En tosiaankaan! Tottakai se miehille sopisi, mutta eihän sellaisella suhteella olisi mitään pohjaa, jossa en voisi olla oma itseni. Ihmisen on kelvattava sellaisena kuin on, eikä mielisteltävä toisia.
Sokrates: Miksi tavalliset miehet eivät kelpaa sinulle?
Nainen: - No, he ovat epäsiistejä, pukeutuvat mauttomasti, eivätkä he osaa kohdella naisia oikein. Tekisivät itselleen jotain, niin saattasivat kelvatakin.

Älykkyydestä ja sen testaamisesta: Käytännön elämän älykkyystestinä toimii mainiosti tien neuvominen turistille. Tien neuvomisessa vaikeaa on se, että neuvojan pitää ymmärtää selittää asia neuvottavan näkökulmasta, ei omasta tutusta näkökulmastaan. Sen verran olen kysellyt neuvoja vieraissa kaupungeissa, että olen huomannut, että neuvojalla ja neuvojalla on eroa.

Toinen hyvä käytännön älykkyystesti on sananlaskujen selittäminen. Lukijatehtävä: Selitä seuraavat sananlaskut. 1) Ei yksi pääsky kesää tee, 2) Kevät keikkuen tulevi 3) Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto 4) Kesti kestiä vaatii, pöydänpää pyöräytystä.

Väärien ajatusten kata-logi on esittänyt 16.6 taas kerran väärän ajatuksen. Nimensä veroinen blogi siis. Ajatus on seuraavanlainen: "Jos neitsytnainen pystyisi parantamaan miehen kuolettavasta taudista suostumalla yhdyntään hänen kanssaan, niin pitäisikö hänen toimia niin ja miten yhteiskunta suhtautuisi asiaan?". Voisin esittää oman samankaltaisen, hiukan vähemmän väärän ajatuksen: "Jos nainen pystyisi parantamaan hetkeksi miehen tylsyyttä tai seksinpuutetta suostumalla jonkin sortin sekstailuun hänen kanssaan, niin pitäisikö hänen toimia niin ja miten yhteiskunta suhtautuisi asiaan?"

Jos Galileo Galilei piti blogia omana aikanaan, niin senkin blogin nimi oli varmaan väärien ajatusten kata-logi. Galileo katseli ulos ja ylös putkellaan ja mietti, "kyllä se näin järjellä ajatellen näyttää pyörivän", mutta sitten hän luki aikansa naistenlehtiä, joissa otsikot huusivat, "Ei pyöri, ei sitten mihinkään!", "Pannukakku mikä pannukakku!" ja "Ei pyöri eikä hyöri!" ja tuli siihen ajatelmaan, että "ei se pyöri sittenkään, kun kerran kaikki niin sanovat".

Helsingin sanomissa oli jälleen mielipidekirjoitus prostituutiosta, jossa - ihmeellistä kyllä - oli tällä kertaa yllätyksellisen paljon järkeäkin mukana, kuten tämä kohta: "Suomessa prostituoitujen suurin uhka eivät kuitenkaan ole asiakkaat, vaan tulisieluiset naisasianaiset, jotka ajavat määrätietoisesti prostituutioasiakkuuden kriminalisointia." ja tämä kohta: "Esimerkiksi YK:n työjärjestö ILO on suositellut prostituoitujen kohtelemista mieluummin ammatinharjoittajina kuin uhreina. Näin siksi, että myös prostituoidut saataisiin työntekijöitä koskevien ihmisoikeuksien piiriin.: " ja eritoten tämä kohta: "Prostituutioasiakkuuden kriminalisoinnin perusteena on moraalinen viesti. Erityisen ongelmallinen peruste on silloin, kun symboliikan takia ollaan valmiita potkimaan päähän muutenkin heikommassa asemassa olevia."

Oikeastaan tuo kirjoitus on aivan mainio. Ainoastaan otsikko( Prostituution syy usein taloudellinen pakko )
on melko täyttä potaskaa, mutta lieneekö se kirjoittajan alkuperäinen valinta. Ei prostituutioon ole Suomessa mitään taloudellista pakkoa. Suomessa prostituutio on taloudellinen mahdollisuus.

Keskisuomalainen raportoi 16.5 ansiokkaasti naisten suvaitsemattomuudesta ja lainsäädännön epätasa-arvoisuudesta. Mies oli seurannut nuorta naista autolla ja mennyt runkkaamaan tämän eteen, josta hänet oli tuomittu ehdolliseen vankeuteen. Runkkaaminenhan on täysin luonnollinen toiminto, josta ei aiheudu harmia kenellekään. Kun minä olen vaatinut alempitasoisille miehille oikeutta seksiin, niin naiset ovat sanoneet, että onhan heillä kaksi tervettä kättä. Nyt nähdään, että noitten terveitten käsienkään vapaa käyttökään ei ole sallittua.

Naiset ovat vuosikausia naljailleet miehille heidän homopelostaan ja kammostaan. Nyt kun miehet ovat pitkin hampain oppineet suvaitsemaan homoja, niin huomataan, että naisilla on vieläkin pahempi pelko: Runkkarikammo. Toivoisin, että naisetkin oppisivat tulevaisuudessa suvaitsemaan erilaisia harmittomia elämäntapoja siinä missä miehetkin ovat oppineet suvaitsemaan homoja.

Afrodite tarkastelee samaa suvaitsemattomuusilmiötä omassa blogissaan: "Näkökenttäni vasemmasta laidasta minua lähestyy luonnottoman hitain askelin tummanpuhuva hahmo. Minun ei tarvitse sadasosasekuntiakaan miettiä; tunnistan hahmon välittömästi keski-ikäiseksi mieheksi. Hänkin on herännyt kesä-aamuna aikaisin ja lähtenyt kävelylle pirteään ilmaan... Vaan hänellepä ei (kaupunki)luonnon kauneus riitä! On saatava suurempia tehoja!!! Niinpä hän suuntaa vetelänjähmeät askeleensa ja niiden myötä koko pöhöttyneen kroppansa kenen tahansa lähietäisyydelle sattuvan nuoremman naisen luo. Kun kohde on riittävän lähellä, tämä "sankari" hidastaa vauhtinsa suoranaiseksi mateluksi... Hänellä on vuosikausien kokemus harrastuksestaan, joten hän on välinpitämättömän röyhkeä. Häntä ei tippaakaan häiritse se, kuinka typerältä touhu kenties ulospäin vaikuttaa."

Afroditekin on hämmästynyt, kuinka rohkeasti tuo alempitasoinen mies käy perinteisiä suvaitsevaisuuskäsityksiä vastaan. Tuo mies on samanlainen ihmisoikeuksien esitaistelija, kuin mitä kaapista esiin pullahtaneet homot olivat aikoinaan. On hienoa, että vaikka alempitasoisille miehillä ei ole mahdollisuutta seksiin tai kohta edes maksettuun seksiin, niin heillä on kuitenkin mahdollisuus täysin harmittomaan lenkkeilevien nuorten naisten takapuolten tiirailuun, josta he saavat pientä eroottista mielihyvää. Tuollainen takapuolibongaushan on yhtä harmiton harrastus kuin olkilyhdettä nakertavien lintujen katselu. Taidamme olla menossa kohti suvaitsevampaa maailmaa.

Laak.info pohtii blogissaan ravintoiden sulkemisajan aikaistamista. Minun mielestäni voisi olla ihan hyvä ajatus määrätä sulkemisajaksi vaikkapa kello 24. Miksi ihmeessä pitää bailata keskellä yötä? Siinähän menevät vain vuorokausirytmit turhaan sekaisin. Ajatellaanpa vaikkapa lauantaibailuja. Ensin odotellaan koko päivä ja sitten aletaan vetämään pohjia ilta seitsemältä. Yhdeltätoista ollaan valmiina siirtymään baariin ja bailu jatkuu neljään. Miksei yhtä hyvin voisi aloittaa pohjien oton iltapäivä kolmelta, siirtyä baariin seitsemältä ja lopettaa puoliltaöin? Ei menisi koko päivä vain iltaa odotellessa. Uskon paljon enemmän holhoavaan alkoholipolitiikkaan kuin valistukseen.

Universalissimuksen ja kevyestin mielenkiintoiseen vääntöön seuraavia huomioita: Olen samaa mieltä kevyestin kanssa siinä, että ihmisyyden kokemus(mitä se sitten onkaan) jää paljon ohuemmaksi, jos ihminen elää lapsettoman elämän. Ihmisen kaltaisten androidien onnellistava vaikutus on tietenkin spekulaation varassa, mutta voisin kuvitella, että jos ihmisellä on puutetta ihmiskontakteista ja androidit saadaan viritettyä edes kohtuulliselle tasolle ja kun otetaan huomioon, että androidilla ei olisi ihmisten negatiivisia piirteitä, niin voidaan ajatella, että noilla androideilla olisi riittävän merkittävä onnellisuutta nostava vaikutus.

Minäkään en kaipaa kriisejä ja onnettomuuksia pystyäkseni kestämään paremmin kriisejä ja onnettomuuksia. Paras malli olisi ehkäpä oppia lapsena turvallisessa ympäristössä - ilman todellisia seurauksia - ne mielen rakenteet, joilla elämän vastoinkäymisistä ja pettymyksistä jaksetaan ja osataan jatkaa eteenpäin. Oppi ei yleensä tai koskaan ole oikean kärsimyksen väärti. Mitä sitten tulee yleiseen mielipiteeseen suhteessa androideihin ja elämän paranteluun, niin en usko, että kovin suurta joukkoa ihmisistä saadaan koskaan tuon ajatuksen taakse. En minäkään tiedä, onko ajatuksessa "oikeasta" ihmissyydestä ja "oikean" ihmisen elämän romantisoinnissa mitään "järkeä", mutta kyllä minustakin ajatus onnellisesta puolitekoelämästä tuntuu samalta kuin "hauskuuspillereiden" popsiminen. Tiedä sitten kuitenkaan, mitä itse tekisin, jos oikeasti joutuisin valitsemaan noiden kahden väliltä. Kumpi sitten on parempi: Nykyisen kaltainen nykyelämä, vai tuhatvuotisten puolitekoihmisten onnellinen elämä?

Puolenkuun blogipohdintaa: Kai tässä on siirryttävä tämänkin blogin kohdalla keveämpään kesäohjelmistoon, mikä käytännössä tarkoittaa samaa kuin television kesäohjelmisto: Enemmän aivotonta höpinää ja ikivanhoja uusintoja. Formaattina olen ajatellut kokeilla lyhyempiä kertapostauksia, mutta useammin. Keskiverto bloginlukija tuskin jaksaa/kykenee lukemaan kovin pitkiä jaarituksia yhdellä kerralla - en minä ainakaan. Samalla on varmaan nostettava etusivulla näkyvien postausten määrää. Lukijakommentit jakautuvat useammille tekstinpätkille, mistä voi olla sekä haittaa ja hyötyä. Lukijakommentointi on noussut kiitettävän suosituksi. Pitänee miettiä, rupeanko vastaamaan kiinnostaviin kommentteihin näin blogin kautta. Kai sitäkin on kokeiltava.

Näin yleisesti kun blogimaailmaa tarkastelee, niin se on jatkanut kasvuaan ja Erektuslaisista Ilkka Kokkarinen näyttää nousseen Top teniin "vihastaan" huolimatta tai sen ansiosta, mikä ei varmaan yllätä ketään, sillä Ilkan blogi on määrä/laatu-suhteeltaan tällä hetkellä selkeästi paras. Tommipommilla näyttää kirjoittelu tökkivän niin teknisesti kuin omasta mielestäänkin. Ehkä pieni huili tekee vain terää, sillä tuskin kukaan kykenee pitämään koko ajan yllä sellaista älyllistä ja kirjoituksellista tasoa kuin mihin Tommi parhaimmillaan pystyy.

Sitten muistutuksena Ihmissuhteet-blogin parodiointikilpailusta. Olisi mukava nähdä erektuslaisten parodiaversiot blogistani. Ainakin Markku ja Ilkka ovat ovat näyttäneet kynsiään parodiaosastolla, joten kyvystä se ei ainakaan ole kiinni. Ja kommettiosaston kuningattarelle kevyestille sanoisin, että kun sinä aina patistelet minua kirjoittamaan tunteista, niin patistelenpa sinua astumaan parodian ihmeelliseen maailmaan. Parodian voi raapustaa vaikkapa kommenttiosastolle tai minne vain lystää. Ja kirjoituksen pitää olla tietenkin mahdollisimman rasvainen ja härski, koska hienotunteisuus ei muutenkaan kuulu tämän blogin hyveisiin. Joten antakaa vain tulla omaa lääkettäni tänne päin.

Ihmisillä on erilaisia vahvuuksia. Yksi on älykäs, toinen kaunis, kolmas hyvä pelaamaan golfia ja neljäs on taitava kokki. Ihmiset eivät ole yhtä hyviä minkään lahjakkuuden suhteen. Huonoa golfaria saa sanoa huonoksi golfariksi. Jostain syystä on kuitenkin erittäin epäkorrektia sanoa toista ihmistä rumaksi ja toista tyhmäksi. Mikä tekee nuo ominaisuudet niin erilaisiksi, että toisista ominaisuuksista voi puhua vapaasti, mutta toissista ominaisuuksista puhuessaan pitää olla hyvin varovainen?

Miksi ihminen voi helposti hyväksyä sen, että hän ei ole vahva tai ei osaa pelata golfia, mutta ei voi hyväksyä olevansa tyhmä tai ruma tai ei halua kuulla sanottavan sitä ääneen, vaikka olisikin oppinut olemaan sinut asian kanssa? Onko kysymys siitä, että kauneus ja älykkyys ovat synnynnäisiä lahjoja, joihin ei voi myöhemmin vaikuttaa merkittävästi? Vastaus tuntuisi olevan ei, sillä musikaalisuuskin on paljolti synnynnäinen ominaisuus. Toisaalta, ainakin kauneuteen voi vaikuttaa jossain määrin.

On hiukan ihmeellistä, että ihmiset, jotka sekunnin murto-osissa arvioivat tapaamiensa henkilöiden kauneuden ja laittavat heidän alitajuiseen kauneusjärjestykseen, eivät halua tai edes kestä kuulla tuota järjestystä julkilausuttuna. Miksi miehet pystyvät vitsailemaan rumuudellaan tai eivät ainakaan ota kauheasti nokkiin sen osoittamisesta, kun taas naisen rumuutta osoitettaessa koko seurakunta huutaa: "Ei hän ole ruma! Ei noin saa sanoa!"

Kauneudella ja älykkyydellä on merkitystä valittaessa ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Yrityksissä kannattaa valita kauneimmat ihmiset kauneutta vaativiin tehtäviin ja älykkäimmät älykkyyttä vaativiin tehtäviin. Se on kai itsestään selvää. "Laitan sinut asiakaspalvelutehtäviin, koska olet viehättävä, kaunis ja valovoimainen persoona. Sinut taas laitan johtajaksi, koska sinulla on älyä ja kylmää harkintakykyä." Ihmisille ei kuitenkaan saa sanoa, että: "Olet liian paksu ja ruma McDonaldsille, sillä sinua katsoessasi ihmiset muistavat, kuinka lihottavaa ja rumentavaa pikaruoka on." Ei saa myöskään sanoa: "Onhan sinulla hieno koulutus, mutta olet yksinkertaisesti tyhmempi kuin muut kouluttamattomat tähän virkaan ja koska tässä virassa muodollisesta kouluttautuneisuudesta on paljon vähemmän hyötyä kuin älykkyydestä, niin emme valitse sinua."

Ilkkakin kyselikin blogissaan, kuinka moni blogien lukijoista pitää itseään keskimääräistä tyhmempänä? Löytyykö ketään? Mitä minä olen keskusteluryhmiä seurannut vuosikaudet, niin olen törmännyt monituisia kertoja kirjoituksiin, joissa viitataan "niihin tyhmiin ihmisiin", joihin itse ei kuuluta ja jollaista ei haluta kumppaniksi. En muista juuri koskaan törmänneeni kirjoituksiin, joissa kirjoittaja sanoo olevansa tyhmä tai etsivänsä tyhmää kumppania(eli samanlaista kuin itsekin on).

Voiko olla niin, että nettiin on eksynyt vain älykästä porukkaa vai onko ihmisten käsitys omasta älykkyydestään ylimitoitettu? Onko niin, että ihmiset painottavat älykkyydessään niitä omia vahvoja osa-alueitaan ja unohtavat heikkoutensa? Matemaatikot pitävät itseään älykkäinä, mutta unohtavat, että saivat ruotsista ehdot ja että heidän sosiaalinen kommunikointinsa onnistuu vain tietokoneen kanssa, kun taas humanistit katsovat ylioppilastodistuksen älliään, mutta unohtavat, että lyhyt matematikkakin oli heille käsittämätöntä salatiedettä? Pyöriikö netissä poikkeuksellisen älykästä porukkaa, vai onko ihmisten käsitykset omasta yleisälykkyydestään yksinkertaisesti vääriä?

Prostituutioaiheeseen palatakseni, jos kerran kukaan nainen ei ryhdy prostituoiduksi omasta vapaasta tahdostaan, niin meneekö kukaan naimisiin vapaasta tahdostaan vanhan sydänsairaan ukon kanssa, kuten Anna Nicole Smith? Jos kerran seksi ällöttävän miehen kanssa on naisen alistamista rahan vallalla, niin eikö naimisiin meno ällöttävän miehen kanssa perinnön toivossa ole kymmeniä kertaa alistavampaa. Ennenkuin ruvetaan kieltämään seksi rahasta, niin eikö olisi syytä puuttua pahempaan krooniseen alistamiseen, jota rikkaat iljettävät miehet tekevät naidessaan nuoria nättejä tyttöjä? Eivätkö naiset ymmärrä, että eivät he mene naimisiin varakkaiden miesten kanssa omasta vapaasta tahdostaan, vaan joutuvat tekemään niin päästäkseen leivän syrjään kiinni?

Tuosta päästäänkin Prinssi Williamiin, maailman tavoitelluimpaan poikamieheen. Jossakin lehdessä joku prinssin elämää läheltä seurannut kertoi, että ei prinssi ole oikeasti ujo söpöläinen, vaan määrätietoinen naistenmetsästäjä ja että tuo ujon neitsytpojan roolin vetäminen on vain kulissi, jolla saadaan naiset innostumaan ja kaadetuiksi - elikkä prinssi onkin vain seksiä hamuava sika hurmaavan ulkokuorensa alla. Tuo tarina ei varmaan yllätä ketään, mutta tuosta herää se kysymys, että onko seksiä haluava mies aina sika riippumatta siitä, kuinka tavoiteltu hän on? Meneekö jossain ja missä raja siitä, milloin mies onkin hyväksikäytetty ja alistettu. Jos mies maksaa 100 euroa seksipuhelusta, niin onko tuo mies hyväksikäytetty vai onko tuossakin tapauksessa alistettu osapuoli nainen?

Eivätkö kaikki julkkismiehet vedä kykyjensä rajoissa puhtoisen neitsyen roolia, vaikka kameroitten sammuttua yritetäänkin iskeä kaikkea liikkuvaa? Liitytään lastenklinikoille kummeiksi ja esitellään perhettä ja lapsia. Juuri kukaan sinkkujulkkismieskään ei kehuskele, kuinka paljon on päässyt paneskelemaan ja kuinka monta naista oli hotellihuoneessa edellisenä yönä. Sitävastoin he kertovat olevansa oikeasti ujoja heppuja, jotka eivät vain ole ole kohdanneet sitä oikeaa. Miksi julkkismiehet eivät kerro paneskelevansa joka päivä eri naisia? Mitä nuorempia ja mitä parempia sekstailijoita, niin sitä mukavampaa. Miten naisten kuva vaikkapa Tommi Läntisestä muuttuisi, jos hän kertoisi, että "onhan tämä lauleskelu kivaa, mutta oikeastaan koko homman pointti on saada seksiä teinitytöiltä" ja että "keikan jälkeen olisi seksiä tarjolla, mutta muistakaa tylleröiset, että yhteydenpito loppuu tuohon sekstaukseen, joten on turha tulla enää lavan reunalle notkumaan."

Voisin ehdottaa Suomessa sellaista vuoden mittaista kokeilua, että hormonihoidoilla vaihdettaisiin naisten ja miesten seksihaluja päikseen. Naisista tehtäisiin seksihulluja jokaista miestä vonkaavia naisgigoloita ja miehistä pippelin pihtaajia. Olisi hauska nähdä, miten yhteiskunta muuttuisi. Olisi varsinkin mukava mennä ravintolaan ja kun naiset tulisivat vonkaamaan, niin sitä katsahtaisi vain kulmain alta halveksivasti ja jatkaisi juttuaan kundikaverin kanssa kikatellen. Ja halpaakin touhu olisi, kun joisi vain typerien naisten tarjoamia drinkkejä, jotka luulisivat tuolla tarjoamisellaan saavansa pippeliä. Sitten voi ehkä mennä naimisiin jonkun rikkaan lesken kanssa perintöä odottelemaan.

Naisethan tuosta seksihalujen vaihdosta eniten hyötyisivät. Hehän aina valittavat, että miehet pääsevät tekemään aloitteita iskemisessä ja alistamaan naisia ostoseksillä. Naisethan pääsisivät vuorostaan alistamaan miehiä ostamalla seksiä ja soittelemalla seksilinjoille 9,99/min. Minäkin voisin perustaa tuollaisen seksihöpötyslinjan, vaikka joutuisinkin alistetuksi. Kyllä naiset olisivat niin maan perusteellisen tyytyväisiä tuohon seksihalujen vaihtoon.

Kevyesti kysyy: "Tarkoittaako nollasummapeli miesten kesken sitä, että jos maailmassa on kolme miestä Mika, Sami ja Jani - niin jos Mikan arvo naisten silmissä kasvaa, Samin ja Janin pienenee? Ja jos Mika on oikein huipputapaus, Sami ja Jani käyvät naisten silmissä näkymättömiksi. Entä jos Mika on huippu keskustelemaan, Sami rakastelemaan ja Jani organisoimaan?" Jos tuollaisessa neljän henkilön mallissa yhden miehen markkina-arvo on paljon parempi kuin kahden muun, niin nuo muuta miestä tosiaankin muuttuvat näkymättämiksi erottisessa mielessä. Jos noitten kolmen miehen markkina-arvot ovat kohtuullisen lähellä toisiaan, nousevat esiin röyhkeys, nopeus ja luontaiset naisteniskutaidot. Juuri tuossa kohdassa ujot miehet häviävät. Vanha sanontakin sanoo, että: "Ujo mies ei saa kaunista naista".

Jos tuossa neljän henkilön mallissa yksi miehistä on ujo ja kokematon naisten kanssa, niin kuinka paljon paljon paremmat muut ominaisuudet tuolla ujolla ja kokemattomalla miehellä täytyy olla, että hän pärjää taistelussa tuosta naisesta kahdelle röyhkeämmälle iskijälle? Sanoisin, että ujon miehen muitten ominaisuuksien pitäisi keskimäärin olla hyvin paljon paremmat, jotta hän pärjäisi rohkeammille ja naiseniskutaitoisemmille kilpakumppaneilleen. Tuo on eräs syy ns. rentun ja kunnon miehen dilemmaan. Miehen rohkeus ja luontainen kyvykkyys naisteniskennässä on niin merkitsevässä asemassa, että muut itse suhteessa tärkeät ominaisuudet jäävät taka-alalle.

Melanie pohtii kateutta parisuhteessa. Johtaako kouluttamattoman miehen ja akateemisen naisen liitto kateuteen? Kyllä se johtaa melko usein ja siksi, että nainen ottaa parisuhteen hierarkiassa miehelle "kuuluvan" ja miehelle tärkeän älyllisen ja viisaudellisen johtoaseman. Tuon ongelman lievittämiseen on olemassa mainio kirja, "Heikko vahva vaimo", jossa naista opastetaan välttämään parisuhteen kateuskarikoita ja hierarkisia ongelmia. Ongelmahan ei varsinaisesti ole siinä, että nainen on akateeminen, vaan siinä, että nainen kuvittelee, että tuo akateemisuus suhteessa mieheen antaa hänelle oikeudet suurempaan määräysvaltaan. Jos nainen pysyttelee nöyränä akateemisuudestaan huolimatta, ongelmia ei juurikaan ilmene.

Kommentteja kommenttiosaston kommentteihin:
Melanie huomauttaa kommentissaan - niin kuin prostituutiokeskusteluissa miltei aina tulee esiin - että ylivoimainen enemmistö suomen prostituoiduista on venäläisiä ja että nuo venäläiset naiset joutuvat prostituoiduiksi köyhyyttään. On tietenkin liikuttavaa, että huoli venäläisistä naisista on näin suurta, mutta miksi ihmeessä samat naiset eivät ole huolissaan venäläisistä miehistä? Venäläisillä miehillä menee vähintään yhtä huonosti ilman, että heillä on mahdollisuuksia parantaa asemaansa prostituutiolla. Eikö prostituutioon ryhtyminen ole enemmänkin lisämahdollisuus kuin haitta? Eikö venäläisillä naisilla ole ihan sama mahdollisuus jäädä Venäjälle ja kuolla nuorina, niin kuin venäläisillä miehillä?


Tässä viestissään kevyesti pohtii äitinsä sanoja, joiden mukaan "kauneudesta ei ole naiselle mitään hyötyä vaan haittaa, koska sillä nainen kerää ympärilleen miehiä, jotka haluavat vain hänen kauneutensa". Vanhoissa viisauksissa on lähes aina enemmän tai vähemmän perää. Mikä on tuon viisauden ydin? Voisin tulkita nuo sanat niin, että koska kauneus on katoavaista, niin kauneuden avulla houkutellut miehet katoavat kauneuden katoamisen myötä. Syvemmällä voisin nähdä markkina-arvoteoreettisen viisauden siitä, että korkeamarkkina-arvoisimmat miehet tavoittelevat kauneutta hetken hurmaan, mutta eivät pysyvään suhteeseen.

Samassa viestissään kevyesti kysyy, millaisia eväitä evoluutio on antanut meille yhden liiton periaatteen onnistumiseksi? Sanoisin tuohon, että edellytykset monogaamisen liiton kestävyydelle riippuvat siitä, kuinka riippuvaisia liiton osapuolet ovat toisistaan ja kuinka suuri sosiaalinen paine liiton kestävyyteen kohdistuu. Nyky-yhteiskunta on mennyt koko ajan siihen suuntaan, että liittojen osapuolet ovat yhä riippumattomampia toisistaan ja yhteisöllinen painekin liiton koossa pitämiseen on pienentynyt merkittävästi. Nykyään liiton koossa pysyminen riippuu lähinnä kiintymysefektistä ja täydellisestä yhteensopivuudesta.

Toisaalta voidaan kysyä, millainen on onnistunut liitto? Onko onnistunut liitto onnellinen liitto vai koossa pysyvä liitto? Ja jos vastaus on onnellinen liitto, niin kuinka onnellinen? Kuulen usein sellaisen väitteen, että ihmiset eroavat liian usein. Minä väitän, että ihmiset erovat aivan liian harvoin. Monet sellaiset liitot, joilla järjellä ajatellen ei ole mitään tulevaisuutta, pysyvät koossa kiintymyksen takia.

Melanie kyselee kommentissaan, että "pitäisikö naisen sitten alentaa vaatimustasoaan tavoittelemansa miehen suhteen?" Ensimmäisenä tulee mieleen tulee pohdinta siitä, että miten omaa vaatimustasoaan voi alentaa? Toki huonomman kuin ideaalisen partnerin voi ottaa, mutta vaatimustaso ei laske siitä mihinkään.

Eräs tapa naisille alentaa vaatimustasoaan on olla riippuvainen miehestä tai miehen ulkoisesta avuista. Jos nainen on vaikkapa köyhä yksinhuoltaja ja mies ei niin sytyttävä, mutta omistaa auton ja omakotitalon, niin nainen saattaa alentaa vaatimustasoaan päästäkseen nauttimaan ulkoisista hyödykkeistä.

Yksi näkökulma on se(mikä ei välttämättä tule naisille mieleen), että naisten taso pitkäaikaisina suhdekumppaneina on laskenut, kun taas naisten taso lyhytaikaisina seksuaalipainotteisina suhdekumppaneina on noussut. Pitkäaikaisessa suhteessa miehet arvostavat keskimäärin naisen helppoutta, nöyryyttä suhteessa mieheen ja kotityötaitoja ja -intoa. Lyhyissä suhteissa noilla ominaisuuksilla ei ole juurikaan arvoa. Naiset kuvittelevat, että koulutettuus ja itsenäisyys ovat suurikin avu tehtäessä mieheen vaikutusta, vaikka vaikutus on keskimäärin negatiivinen. Jotkin ominaisuudet, jotka naisten mielestä ovat suuresti tasoa nostavia, ovatkin käytännössä tasoa laskevia.

Kasassa kirjoitettiin 11.6 blogiparodioista ja julistettiin siihen liittyvä kirjoituskilpailu. Tuohan on mainio idea! Minä julistan täten kilpailun siitä, kuka kirjoittaa parhaan parodian tästä ihmissuhdeblogista. Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton. Kilpailuvastaukset sähköpostilla tai jos joku haluaa julkaista parodian omassa blokissaan, niin vain ilmoittautuminen sähköpostilla tai kommenttiosastoon. Aikaa on kuun loppuun asti. Jos yhtään kelvollista osallistujaa ei ilmaannu, niin kirjoitan parodian kyynelsilmin itse. Kilpailu on avoin kaikille.

Palkinnot eivät ole hyvät, mutta julkaisukelpoiset/parhaat parodiat julkaistaan tässä blogissa, mistä seuraa tietenkin määrättömästi mainetta ja kunniaa. Sitten kun minä olen tasa-arvovaltuutettu - tasa-arvoministeri - presidentti, niin voitte osoittaa kiikkustuolista vapisevalla sormella ja sanoa: "Minä muuten tiedän tuon miehen". Vapaille naisille ekstra palkintona voin yrittää järjestää treffit alempitasoisen miehen kanssa. Muuta en voi luvata. Loppu on kiinni lähinnä siitä, kuinka korkealla tuon ATM:n rima sijaitsee.

Harkitsenpa tässä myös oman muita blokeja käsittelevän parodiasarjan aloittamista. Hyviä parodiakohteita olisivat näin äkkipäätään ajatellen ainakin Ilkka(oho, Markkuhan oli äkännyt ihan saman idean), Parisuhde ja Mintun blogi. Feministishumanistiset blogit ovat tosin parodioijalle äärimmäisen haastellisia kohteita.

Tuli muuten mieleeni kysymys, että jaetaanko täällä suomen blogimaailmassa mitään blogioscareita tai muita vastaavia pystejä? Jos ei, niin nyt olisi aika aloittaa. Itsellänikin olisi vielä muutama kirjahyllynnurkka avoimena lisäpokaaleja varten. Ehkäpä ideaa pitäisi esitellä lähinnä Samikin suuntaan, joka voisi miettiä erilaisia palkintokategorioita: Paras tasa-arvoa edistävä kirjoitus, Paras feminististä diskurssia arvosteleva kirjoitus, Naiset naurettavimmassa valossa esittävä kirjoitus jne. Tietenkin jotain muitakin täytekategorioitakin voisi olla. Eikun vaan oscarkomitea pystyyn ja palkinnot postissa tulemaan tänne päin.

Kommentiosastolle on hautautunut monia mielenkiintoisia pointteja, jotka viestiketjujen pituudesta ja moniulotteisuudesta johtuen ovat jääneet syyttä suotta kommentitta. Lienee turha mennä merta edemmäs kalaan, jos lohia polskii omassakin lammessa. Aloitetaan kommenttiosaston kohokohtien purkaminen: Universalissimus on osallistunut kommenttiosastoon loistavilla visioilla ja analyyseillä, joista riittää pohtimisen aihetta pidemmäksikin aikaa. Seuraavassa joitakin poimintoja:

Universalissimus kirjoittaa tulevaisuudenvisiona seksikoneista tässä ja tässä, jotka korvaavat naisen tai ovat jopa parempiakin. Ajatus tuollaisen seksikoneen kehittymisestä vaikuttaa ihan uskottavalta ja todennäköiseltäkin. Jos tuollaiset koneet kehitetään, niin mikä vaikutus niillä tulee olemaan yhteiskunnan rakenteisiin? Tässä muutamia spekulaatioita eri vaihtoehdoista: 1) Seksikoneet saavat miehet pauloihinsa, mikä aiheuttaa naisten ja miesten jakautumisen eri segmentteihin. 2) Seksikoneet lisäävät tasa-arvoa, mutta naisten statusarvo säilyy korkeana heidän niukkuudestaan johtuen, vaikka koneet tarjoavatkin parempaa seksiä 3) Naiset ja fiksut miehet nousevat kapinaan seksikoneita vastaan samalla lailla tai voimakkaamminkin kuin prostituutiota vastaan ja kieltävät seksikoneet naista halventavina. 4) Seksinsaannin kyllästymisasteen saavutettua huippunsa muut arvot nousevat pintaan. a) Miehet panostavat täysillä uraan ja opiskeluun. b) Miehet heittävät täysin vapaalle, koska statuksella ei ole enää merkitystä seksuaalisen tyydytyksen edellytyksenä.

Seksikoneitten yhteydessä voisi nostaa esiin "hauskuuspillerin". Pillerin, jonka nauttimalla päivittäin olisi hauskaa ympäristöoloista riippumatta. Pilleri edistäisi myöskin terveyttä eikä aiheuttaisi riippuvuutta. Sallittaisiinko tällaisen pillerin tulo markkinoille? Tulisiko ihmisistä vain pillereitä popsivia joutilaita? Miten tällaisia pillereitä syövät ihmiset pärjäisivät sodassa muita valtioita vastaan? Vai söisivätkö kaikki muutkin noita pillereitä? Vai kannattasiko noita pillereitä syöttää vihollisille ja vallata sitten heidän maansa? Onko huumevastaisuuden todellinen syy siinä, että huumeet tekevät elämästä niin hauskaa, että muuta ei enää viitsisi tehdä? Olisivatko seksikoneet eräänlainen huume, joka pitäisi kieltää?

Esitetään asiasta vielä konkreettisempia kysymyksiä: Jos nyt joku insinööri olisi keksinyt tuollaisen seksikoneen, joka tarjoaisi paremmat kyydit kuin kukaan nainen ja tuo insinööri tarjoaisi tuota laitetta kaikille Suomen miehille käyttöönsä, niin miten suhtautuisitte asiaan? Naiset, antaisitteko miestenne käyttää tuota laitetta? Miehet, käyttäisittekö tuota laitetta vai pitäytyisittekö luomussa? Miehet, tekisittekö jotain ratkaisuja elämänne suhteen tuon laitteen saatuanne(eroaisitte, lopettaisitte naisten jahtaamisen)? Naiset, hyväksyisittekö laitteen tulon markkinoille mukisematta?

Sekalaisia paloja: Kappas vaan, minäkin taidan olla profeministi. Ainakin tästä määrittelystä poimittujen lauseiden mukaan: " Aivan kuten on useita feminismejä, on myös useita profeminismin muotoja. Kaikkia näkökulmia yhdistää kuitenkin vakaumus kuunnella feminismejä ja naisia...Onko profeministinä olo samaa kuin tasa-arvon kannattaminen? On, mutta se on myös enemmän. Monet ajattelevat, että elämme jo tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Uskomme kuitenkin, että sukupuolten välinen eriarvoisuus piilee pintaa syvemmällä, juurtuneena syvälle sukupuolijärjestelmiin...Ovatko profeministimiehet miesvastaisia? Eivät! Profeminismi ei ole miesvastaisuutta. Itse asiassa uskomme, että profeminismi voi auttaa miehiä elämään tyydyttävämpää elämää...Entä muut yhteiskunnan syrjityt ryhmät? Profeminismi kannattaa ponnistuksia myös muuta syrjintää ja sortoa kohtaan."

Aki Sirkesalo puhuu Iltalehdessä 10.6 seuraavin sanoin: "Sikojen ja huonosti käyttäytyvien miesten joukosta Aki poimii helmiä. Tosi miehekkäisiin oman alansa huippuihin, joille ei ole mikään juttu tuoda esiin lastenhoitoa, kuuluvat esimerkikisi Jani Sievinen ja Teemu Selänne. On ollut aika rankka juttu, että Teemu on ollut töissä lastentarhassa, kuin myös se, ettei hänen tarvitse vetää yksioikoista machoroolia."

Voi pyhät hyttyset, mitä potaskaa! Nyt olen kyllä tosi, tosi vihainen! Kyllä kai nyt lapsikin tajuaa, että kun Gloria-lehden kuvaaja saapuu paikalle, niin Teemu ja Jani ovat haukkoina lapselle lepertelemässä ja vaippoja vaihtamassa. Miehillä on yleisestikin ottaen sellainen geeni, että ulospäin pyritään näyttämään paljon parempaa isää kuin mitä todellisuudessa ollaan. Ja sehän on maailman vanhin kikka saamiseen, että lähdetään lastenklinikan kummeiksi. Tulisivat penteleet alempitasoisten miesten klinikan kummeiksi, niin nähtäisiin, kuinka pyyteetöntä heidän auttamishalunsa on.

Olen nähnyt niin paljon kaikkien laulajien, missien ja kaikenmaailman muitten julkkisten haastatteluja, joissa he levittävät "viisauttaan" kaiken kansan luettavaksi, että nyt alkaa mitta täyttyä. Miksei kysytä viisauksia sellaisilta henkilöiltä jotka tietävät jotakin? Ei minua kiinnosta kuulla, miten Markus Pöyhösen mielestä Irakin tilanne pitäisi ratkaista, miten Jasmin Mäntylä ratkaisisi kulttuuripolitiikan ongelmat tai mitä Eva Biaudet tekisi prostituutioasialle. Sana on valtaa. Miksi ihmeessä sanavalta annetaan sellaisille henkilöille, jotka eivät tiedä tai ymmärrä mitään? Sananvapautta pitäisi tuolta osin rajoittaa. Henkilön pitäisi ensin ajaa "puhumisajokortti", ennenkuin hän pääsisi julkisuuteen esittämään mielipiteitään. Jos tieto ja järki puuttuu, niin tilannehan on sama, kuin että ajokortti annettaisiin kuurosokealle naiselle.

Tähän väliin tunnelman nostamiseksi linkki "vitseihin" tasa-arvosta.

Tommipommi kirjoittaa minuakin askarruttaneista "lapsikuninkaista", jotka pyörittävät vanhempiaan ja isovanhempiaan oman pillinsä mukaan. Millaiset eväät lapsi saa elämään tuollaisella tuollaisella kurittomalla ja itsekuriin kasvattamattomalla kasvatuksella? Huonot, luulisin. Pelätäänkö nykyään, että lapsi traumatisoituu, jos häntä kielletään tekemästä jotakin ja vaaditaan tekemään jotain toista? Eikö kestetä lapsen itkua, jos lapsi ei saakaan kaikkea mitä haluaa? Eikö olisi parempi kasvattaa lapsi oppimaan, että elämässä ei voi saada kaikkea ja jos jotain saa, niin sen eteen on tehtävä töitä(irvileuat ajattelevat tässä välissä, että noinhan ne ATM:t olisi pitänyt kasvattaa)? Lapsen kannattaa oppia kestämään vastoinkäymisiä turvallisessa ympäristössä.

Tuli tässä mieleen sellainen viisaus bloggailuun liittyen, että: "Jos jonkun päivän blogikirjoituksesi näyttää paljon paremmalta kuin kaikki muut blogikirjoituksesi, niin tuo teksti ei ole blogiin soveliasta proosaa. Deletetä se heti pois." Siitä pääsemmekin(edelliseen viisauteen erityisemmin liittymättä) päivän hupipläjäykseen. Mitvit kirjoittaa blogissaan 11.6 todella hauskasti jostain omituisesta jääkiekkojoukkueesta. Voiko tuollaisella joukkueella voittaa yhtään peliä?

Päivän aforismi: "Kiltit tytöt ne pitävät päiväkirjaa; tuhmilla tytöillä ei koskaan ole aikaa." (Tallullah Bankhead)

Jos naisten ja miesten tasojakaumia yritetään esittään graafisesti, niin jakauma voisi näyttää suunnilleen tältä:
M: 1.2..3....4........5.............6
N: ...1....2...3....4....5......6
Tuo yrittää kuvata sitä, että aivan huipulla on kourallinen miehiä, sitten tulevat huippunaiset ja pikku hiljaa naisten osuus kasvaa suhteessa saman tasoisiin miehiin. Tasopohja on kattavasti miesten hallussa - pakkaa sekoittaa vain kourallinen heikkotasoisia naisia. On huomattava, että tasolla tuossa tarkastelussa tarkoitetaan kysyttyyttä vastakkaisen sukupuolen silmissä. "Todellisissa", ominaisuuksiin perustuvissa tasovertailuissa sukupuolten erot ovat paljon pienemmät.

Voidaan esittää kysymys, olisivatko sukupuolet tasa-arvoisempia, jos molempien kysyttyys vastakkaisen sukupuolen silmissä olisi yhtä suuri? Kysyttyyttä voitaisiin säädellä vaikkapa rahansiirroilla. Toivottavin tilanne olisi silloin, kun sekä naisten tasojana ja miesten tasojana olisivat symmetriset. Silloin jokaisessa tasoluokassa olisi saman verran naisia ja miehiä, jolloinka saavutettaisiin tasa-arvo sukupuolten pariutumismahdollisuuksissa sekä suurin onnistuneitten pariutumisten todennäköisyys.

Nykyinen tilanne on epätasa-arvoinen monessa mielessä. Naisten suuremmasta kysyttyydestä johtuen miehet joutuvat käyttämään keskimäärin enemmän resurssejaan(aikaa, rahaa ja vaivaa) naisten hurmaamiseen kuin päinvastoin. Miehet joutuvat tekemään lähestymisensä niin sanotusti hattu kourassa siinä missä naisella on valta hylätä tai hyväksyä ehdokas. Naiset ovat tavallaan työnantajan asemassa ja miehet työntekijän.

Mietitäänpä hiukan myöskin riippuvuussuhteita. Ennen vanhaan nainen oli tyytyväinen jos hänellä oli edes joku mies, joka ei ryypännyt ja hakannut kauheasti. Nainen teki kovasti työtä pitääkseen miehen, koska nainen oli riippuvainen miehen hankkimasta elatuksesta ja avioituneen naisen sosiaalisesta statuksesta. Jos ajatellaan nykypäivää, niin kehitys on menossa päinvastaiseen suuntaan.

Jos kuvitellaan tilanne, että naiset olisivat täysin riippumattomia miehistä - muuten kuin omien mielihalujensa puolesta, niin millainen yhteiskunta se olisi? Olisiko siellä kysyntää ainoastaan parikymppisille treenatuille uroille hetkelliseen seksuaaliseen tyydytykseen ja älykkäille humoristeille hetki platoniseksi viihdykkeeksi? Sellaistako yhteiskuntaa naiset halajavat? Miten miesten tasa-arvoisuus toteutuisi tuollaisessa yhteiskunnassa? Onko riippuvuussuhteissa sittenkin jotain hyvää? Entäs sitten sellainen yhteiskunta, jossa miesten ja naisten seksitarve olisi tyydytetty vaikkapa kyberseksillä, klooninaisseksillä tai holodeckkiseksillä? Jossa lapsellisuutta ei tuettaisi ja ehkäisy olisi kielletty. Miten parisuhteet toimisivat, vai toimisivatko mitenkään?

Nyky-yhteiskunta nostaa naisten tasovaatimukset niin korkealle, ettei siitä hyödy kukaan - eivät miehet eivätkä naiset. Naiset käyvät baareissa, jossa heitä yrittävät iskeä ylimpään neljännekseen kuuluvat miehet, jolloinka naisten tasotermostaatti asettuu liian ylös optimaalista pariutumista ajatellen. Olisi pariutumisen kannalta edullisempaa, jos tasotermostaatti saisi pienempiä lukemia.

Kuvitellaanpa sellainen kylä jossa asuu vain rumia miehiä ja kutsutaan sitä vaikkapa Tampereeksi. Tuonne kylään tulee yllättäin vierailija Turusta, joka onkin keskitasoinen mies. Tamperelaisten naisten termostaatti on asettunut rumien miesten standardin mukaan, jolloinka keskiverto mieskin vaikuttaa heistä Ridge Forresterilta.

Liian korkea termostaatti aiheuttaa ongelmia myös miehille. Rikkaat perijämiehet, jotka saavat kaiken jo nuorena, ajautuvat helposti huumeiden maailmaan, koska "oikean" maailman kokemukset ja saavutukset on koettu jo nuorella iällä. Ehkä paras elämä olisi sellainen, joka alkaisi pohjalta ja etenisi askeleittain parempaan suuntaan. Jos naiset puuhastelevat nuorena niitten karismaattisimpien hurmaajarenttujen kanssa, loppuelämä on miesrintamalla pelkkää alamäkeä. Siihen ei ole välttämättä helppo sopeutua.