perjantaina, helmikuuta 13, 2004

Voiko mies vaatia aborttia?

Näkökulman keskustelussa kysytään, onko miehellä oikeus vaatia naiselta aborttia:
- On ihan turhaa uikuttaa, että kun se nainen sanoi syövänsä pillereitä ... ruikutirui ... sillä se osapuoli, joka ei lapsia halua on itse velvollinen huolehtimaan myös ehkäisystä.

- Analogisesti naisen on turha ruikuttaa epätasa-arvoisesta asemasta parisuhteessa, jos suhteeseen suostumisen jälkeen mies käyttää vahvemman oikeuttaan ja kiinnittää naisen kettingillä hellan, jääkaapin ja tiskialtaan välimaastoon.

- Periaatteessa ja käytännössä simppelin ratkaisu (jotta ongelmilta vältytään) tuohon kaikkeen on se, että mies vain tiedostaa sen tosiasian, että biologisesti alkujaan pelkkään lisääntymiseen tähtäävällä toiminnalla voi tulla tuloksiakin, jotka eivät enää miehen päätösvallan alla ole, yhteisistäkin sopimuksista huolimatta. Ei siinä sen kummallisempaa ongelmaa ole.

- Nainen on luonnostaan kiinteämmin sidoksissa pieleen menneen ehkäisyn seurauksiin kuin mies. Niinpä tuntuisi järkevältä, että päävastuu ehkäisystä olisi naisella, koska muuten loisimme hänelle ylimääräisen insentiivin jättää itsensä huomiotta ehkäisyasioissa.

- Jos mies vapautetaan elatusvastuusta sellaisen lapsen osalta, jota hän ei ole halunnut, tarkoittaa se, että elatusvastuu lapsesta siirtyy yhteiskunnalle niiltä osin kuin lapsen äiti ei siitä yksin kykene vastaamaan.

- Miehellä ei ole mitään oikeuksia naiseen nähden, kuten ei ole naisellakaan mieheen nähden. Heillä on vain vastuu jälkikasvustaan ja teoistaan. Miehelle tuo jälkikasvu tulee todellisuudeksi vasta syntymän jälkeen, aikasemmin vain, jos nainen niin haluaa. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä tasa-arvoista. Mikä elävässä elämässä sitä on?
KTM esittää kommenttiosastolla oman LTU-dietiin, jota noudattamalla laihtuu. Olen ihan samaa mieltä, mutta ainakaan minun kohdallani kyse ei ole siitä, ettenkö laihtuisi miltei millä tahansa dieetillä - jos vain jaksaisin noudattaa niitä. Mielihyvämekanismini on aika lailla sidoksissa syömiseen ja jos yritän syödä elimistön mielestä liian vähän, mielialani laskee sietämättömän alas. "Liian vähäinen" syöminen on kohdallani suunnilleen sitä, kun että hankkisi itselleen ehdoin tahdoin lievän masennuksen. Laihdutuksen jatkuessa alhainen mieliala vain pahenee ja todennäköisyys kunnon mässsäilyyn kasvaa.

Toinen osa ongelmaa on siinä, että silloin kun syön, tekee mieli syödä suurinpiirtein niin paljon, kun ruokaa löytyy. Jos lopettaa kohtuullisessa vaiheessa, niin olo on hiukan samanlainen, kuin lopettaisi seksiaktin kohtuullisessa vaiheessa. Parhaiten laihdutukseen toimii kohdallani liikunta, joka vähentää ruokahalua ja nostaa mielialaa. Toinen hyvä käytännön kikka on se, että ostaa kotiinsa vain sen, mitä aikoo syödä. Toisaalta, kuinka "luonnollinen" tuollainen elämäntapa on? Väkisin lenkkeilyä ja jääkaapin tyhjänä pitämistä. Onnistuu sinkkuna, kun motivaatio on riittävän suuri, mutta seurustelu kaataa helposti veneen.

On yleinen myytti, että kahvi ja olut poistavat nesteitä kehosta. Ihmisten kannattaa kuunnella janon tunnettaan juoda sitä, mitä mieli tekee. Ja olut käy aivan mainiosti.

Ei kommentteja: