tiistaina, huhtikuuta 13, 2004

Missä ovat huipputason naiset?

Linda Tischler pohtii naisvajauksen syitä huippujohtajistossa:
Suurimmalta osaltaan, miehet ovat kovempia kilpailemaan kuin naiset. He tekevät työtunteja enemmän. He ovat valmiimpia siirtymään uusiin paikkoihin. He ovat valmiimpia laittamaan henkilökohtaiset asiat sivuun työasioiden alta. He haluavat huippupaikkoja enemmän kuin naiset. Naiset työskentelevät yhtä kovaa kuin miehet, mutta eivät yhtä paljoa. Huippujohtajan tehtävälle pitää omistautua koko elämällään.

Naiset alkavat jossakin vaiheessa elämäänsä punnita arvojaan, jolloinka omistautuminen loputtomalle kilpailulle ja tikkailla kiipeämiselle jää usein kakkoseksi perheen mennessä edelle. Se on myös ylimääräinen mahdollisuus naisille hypätä pois vihamielisestä ja epäystävällisestä työelämästä. Sitä mahdollisuutta miehillä ei ole. Se myös osasyy sille, miksi huippupaikolla on miesten selvä enemmistö.

Charles A. O'Reilly on tutkinut naisten menestymättömyyttä huipputason paikoista kamppailtaessa ja todennut, että kyse ei ole naisten syrjinnästä, vaan siitä, kuka on kovin kilpailemaan. Ja miehet ovat yleensä kovimpia kilpailijoita. Ajatelkaa työuria turnauksina. Kun loppupeleihin mennään, kilpailijat ovat taidoiltaan hyvin lähellä toisiaan ja erottavana tekijäksi nousee silloin se, kuinka paljon henkilö on valmis panostamaan tavoitteensa saavuttamiseksi. Naiset ovat myöskin tyytyväisempiä pienempään menestykseen kuin miehet.

Toisinaan esitetty idea, että muokkaamalla työtehtäviä erilaisiksi, ne sopisivat naisille paremmin, on höpönlöpöä. Tieto siitä, että vika onkin naisissa itsessään eikä systeemissä, ajaa osan naisista sekopäisiksi.
Islamistit ovat nostaneet äläkän ilmeisestä feikkikuvasta.

Jeesus actionukko.

Älä kärsi läskifobiasta. On tärkeämpää olla hyvässä kunnossa kuin laiha.

Eri sukupuolta olevat bisnesneuvottelijat pääsevät parempiin tuloksiin kuin samaa sukupuolta olevat.

IE:sta Firefoxiin siirtymisestä.

Ei kommentteja: